2. TAUSTA (1)
• Osana työllisyyden ja sosiaalipolitiikan Social
Agendaa ja Eurooppa 2020 tavoitteiden
saavuttamista:
-> Tavoitteena on, että julkinen hallinto osaltaan
• kehittää ja luo EU:n sisämarkkinoita
• toimii esimerkillisenä kuluttajana ja
markkinoiden luojana
• käyttää tehokkaasti julkisia varoja
• huomioi ympäristö näkökohdat
• huomioi sosiaaliset ja eettiset näkökohdat
• edistää innovaatioita
2
3. Better aligning European and globaL
approaches to CSR
– the Commission highlights the OECD Guidelines
for Multinational Enterprises,
– the 10 principles of the UN Global Compact,
– the UN Guiding Principles on Business and
Human Rights,
– the ILO Tri-partite Declaration of Principles on
Multinational Enterprises and Social Policy,
– the ISO 26000 Guidance Standard on Social
Responsibility.
3
4. TAUSTA (2)
• EU:n hankintadirektiivit:
– 2004/18/EC ns. yleinen hankintadirektiivi ja
– 2004/17/EC ns. erityisalojen hankinnat: vesi- ja energiahuolto, liikenne ja
postipalvelut
• Suomessa:
– Laki julkisista hankinnoista (348/2007) ja erityisalojen
hankintalaki (349/2007),
– valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista (614/2007)
– laki sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta
hankintajärjestelmästä (698/2011).
• Euroopan komissio: tulkitseva tiedoksianto (15.10.2001) sekä
opas: ’Sosiaalinen ostaminen: Opas sosiaalisten näkökulmien
huomioonottamisesta julkisissa hankinnoissa’, 2010
5. TAUSTA (3)
• Hyvinvointipalvelujen avustavien tehtävien kartoitus ja
mallentaminen hoivapalveluissa ja kodeissa
• Työtehtävien etsiminen avoimilta työmarkkinoilta ja
työvalmentajan tehtävän laajentaminen yrityksien tukemiseen
sekä töiden räätälöinti
• Työvoiman palvelukeskusten rooli ohjata ja valmentaa hoiva- ja
hyvinvointialan yrityksiin avustaviin tehtäviin työntekijöitä
• Opiskelun ja työelämän välisen nivelvaiheen tukeminen
• Palvelusetelin käytön laajentamismahdollisuuksia sosiaalisen
työllistämisen ja sosiaalisen yrittäjyyden edistämiseksi
• Sosiaalisen yritystoiminnan foorumit
• Eurooppalaisen tutkimustiedon kytkeminen hyvinvointipalvelujen
kehittämiseen
5
6. JULKISEN SEKTORIN
MONET TAVAT TYÖLLISTÄÄ
• Kuntouttava työtoiminta & työhönvalmennuskeskukset & työharjoittelu
& työkeskustoiminta
• Tuettu työtoiminta (työ- ja päivätoiminta) & tuettu työllistyminen & työ-
ja valmennusyksiköt
• Työpajat
• Tukityö, velvoitetyöllistäminen, työllistämisseteli, nuorisoseteli,
tukityöllistäminen, osatyökykytuki, kuntakohtainen lisä, palkkatuki…
• Klubitalot
• Ostopalvelut: järjestöt, säätiöt, yritykset yms.
• Sosiaaliset yritykset, osuustoiminta, yritysten yhteiskunnallinen vastuu,
säätiöt ja rahastot
kilpailuttamisprosessin hallinnasta toimittajaverkoston hallintaan ja
toimittajakumppanien strategisen merkittävyyden kasvattaminen
julkisissa hankinnoissa 6
7. Erilaisia vastuullisen
yritystoiminnan toteuttamisen tapoja
7
Työmarkkinat:
osatyökyiset,
vammaiset,
pitkäaikaistyöttö
mät, nuoret
Yritysten
yhteiskunnallinen
vastuu
Sosiaaliset ja
yhteiskunnalliset
yritykset
Kuntien maksamat
työmarkkinatuet –
pitkäaikaistyöttömyys –
palkkatuettu työ yms
Julkisten
hankintojen
sosiaaliset
näkökulmat ja
sosiaaliset kriteerit
8. TYÖLLISYYS, YHTEISÖTALOUS JA HYVINVOINTI
8
YHTEISÖTALOUS,
PAIKALLISUUS
HYVINVOINTI
Y
H
T
E
I
S
Ö
L
L
I
S
Y
Y
S
T
E
R
V
E
Y
S
TYÖLLISYYS
Sosiaaliset yritykset Yhteiskunnalliset
yritykset
Yritysten yhteiskunnallinen
vastuu
Kunnat Järjestöt
Yritykset
9. TYÖ, TOIMEENTULO JA TYÖKYKY
9
TOIMEENTULO
O
S
A
L
L
I
S
U
U
S
T
Y
Ö
K
Y
K
Y
TYÖ
TYÖTOIMINTA TUETTU
TYÖLLISTYMINEN
KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA
TYÖTTÖMÄT IKÄRYHMÄT
OSATYÖ-
KYKYINEN
TYÖSUHDE
10. KUNTIEN HAASTEET VAIHTELEVAT
10
Pitkät etäisyydet, pienet kunnat vs
keskittyminen kuntakeskuksiin/kaupunkeihin
Väestön vanheneminen
Muuttotappio
Henkilöstön saatavuus
Matkailun aiheuttama palvelutarve
Kestävät rahoitusratkaisut
Saamenkielisten palvelujen varmistaminen
11.
12. HANKINTAYKSIKÖITÄ OVAT:
• valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnon
viranomaiset sekä valtion liikelaitokset,
• kunnat toimielimineen, kuntayhtymät ja muut
ylikunnalliset toimielimet,
• evankelis-luterilainen kirkko viranomaisineen
sekä seurakunnat, ortodoksinen kirkko
seurakuntineen ja
• julkisoikeudelliset laitokset (esim. kunnalliset
osakeyhtiöt).
12
13. SOSIAALISET NÄKÖKOHDAT,
NÄKÖKULMAT JA KRITEERIT
• Sosiaaliset näkökohdat (laki): toimenpiteet, joilla taataan
perusoikeuksien, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyysperiaatteen
noudattaminen. Sosiaalisia näkökohtia ovat myös heikommassa
asemassa olevien suojelemiseksi sekä syrjäytymisen estämiseksi
käytettävä positiivinen syrjintä tai muut kannustavat toimet
• Varsinaisessa kilpailutuksessa vertailuperusteisiin tai sopimusehtoihin
viitattaessa käytetään sosiaaliset kriteerit -käsitettä.
• Sosiaaliset näkökulmat –käsite sisältää myös strategisen
näkökulman, joka viittaa niihin arvovalintoihin, linjauksiin ja päätöksiin,
joiden pohjalta käytännön toteutusta hankintayksiköissä tehdään.
– Sosiaalisiin näkökulmiin viitataan yleensä sosiaalisesti vastuullisina
hankintoina
13
14. HANKINTAVOLYYMEJA
• Kuntasektorin hankinnat n. 13-16 mrd. euroa/v
• Kuntasektori järjestää noin n. 8 000 tarjouskilpailua
• Hankintoja tekee noin 2 000 hankintayksikköä
(viranhaltijat, organisaatiot)
• Hankinnoissa painopiste siirtymässä bulkkitavarasta
laajoihin palveluhankintoihin
– Etelä-Karjalan hankintapalvelut 30 milj €/vuosi, josta 27%
palveluita, 57% kulutustarvikkeita ja 16% laitteita tai muita
kertainvestointeja
– Espoon kaupunki 700 milj. €/vuosi
– Tampereen kaupunki (ulkoisten palveluiden ostot) 408 milj.
€/vuosi 14