2. Ammattiyhdistysliike –
Ammattiyhdistysliike muodostaa tilan ja rakenteet, joissa kansalaisyhteiskunta ja
yksityiseen voitontavoitteluun perustuvan kapitalismi kohtaavat ja neuvottelevat
päivittäin tuhansilla työpaikoilla.
Ay-liike ei ole yksi monoliitti vaan koostuu noin kahdesta miljoonasta kansalaisesta, tuhansista
ammattiosastoista, kymmenistä tuhansista aktiiveista, kymmenistä liitoista ja niiden erilaisista
toimintakulttuureista ja historiasta sekä kolmesta keskusjärjestöstä.
Ay-liikkeen tulokset perustuvat useimmiten työpaikkojen kollektiivien olemassaoloon, työhön ja
tuloksiin yli sadan vuoden ajalta. Yhä edelleen monet uudet edut ajetaan läpi ensin muutamalla
isoimmalla työpaikalla ja sitten ne vähitellen siirtyvät alan työehtosopimukseen. Isoimpien
työnantajien kannalta on hyvä, että muutkin joutuvat maksamaan samoja kustannuksia.
Ay-liike rahoittaa itsensä vain omilla jäsenmaksutuloillaan. Se ei koostu samanmielisistä
humanisteista, vaan satunnaisesti jollekin alalle joutuneista ihmisistä, joita ei yhdistä
puoluekanta, sukupuoli, ikä tai mieltymykset.
Tulokset perustuvat jäsenten, työkollektiivien, ammattiosastojen ja liittojen aloitteisiin,
yhteistoimintaan, vaikuttamiseen ja voimankäyttöön.
Demokratian ongelmat ja voimankäyttö liittyvät jäsenkunnan subjektiivisiin etuihin. Liiton tes-
tavoitteissa vaadittiin parempia palkkoja nuorille, mutta sopimus hyväksyttiin, koska
työnantaja tarjosi 100 euron korostusta palveluvuosilisiin 20-vuotta talossa olleille. Ay-liikettä
ei muuteta ulkoa eikä oikein helposti sisältäpäinkään.
Ay-liikkeen johdon taipumus elitisoitua ja erkaantua jäsenistön ajattelusta on tunnistettu ilmiö
kahdelta sadalta vuodelta.
3. Työehtosopimuksen taustalla
Dramaattinen pitkien puukkojen yö – syntyy
valtakunnallinen tupo – tekijöinä noin kymmenen
pukumiestä, joista puolet on SE AY-LIIKE. (väärin)
Taustalla ay-keskusjärjestöjen johto,
joka koostuu liittokokouksessa valituista
päättäjistäAmmattiliiton
valtuusto ja
hallitus
Ammattiliiton
valtuusto ja
hallitus
Ammattiliiton
valtuusto ja
hallitus
Ammattiliiton
valtuusto ja
hallitus
JNE.
Ammattiosastoja
kymmenittäin
Ammattiosastoissa johtokunnan
jäseniä, luottamusmiehiä,
työsuojeluvaltuutettuja, nuorisojaostoa
10-200 ay-aktiivia vaihtelevasti –
yhteensä
Onko näillä mitään yhteistä?
Siis muutamalla ay-johtajalla
ja kymmenillä tuhansilla
aktiiveilla ja heidän
toivomuksillaan
Todellisuudessa kyse on monimutkaisesta kansalaisprosessista
4. 1. Ammattiosasto alkaa uusien tes-tavoitteiden käsittelyn runsas puoli vuotta
ennen sopimusten solmimista
2. Tavoitteet käsitellään usein seminaareissa ja lähetetään liittoihin eritasoisten
yhteenottojen jälkeen. Elintarvikealalla niistä puhutaan myös
aluekokouksissa
3. Liitoissa on vaihtelevasti myös ennen varsinaista tavoiteasettelupäätöstä
luottamusmiesten ja eri ammattialojen kokouksia, joissa tehdään
preferenssilistoja.
5. Liitto päättää omat tavoitteensa ja laittaa ne eteenpäin työnantajille ja
keskusjärjestöön.
6. Tämän jälkeen aletaan hiljakseen varustautumaan eri tasoiseen hiljaiseen
vaikuttamiseen, jossa työnantajat tukenaan hallitus, Suomen Pankki ja muu
eliitti käyttävät koko julkisen arvovallan ja median menetelmiä.
7. Työntekijöiden järjestöissä testaillaan väen mielialoja, yritetään vaikuttaa eri
keinoin omaan liittojohtoon ja omiin työnantajiin.
8. Mahdolliseen lakkotilanteeseen valmistaudutaan pohtimalla lakko-
organisaatiota, kehotetaan työpaikoilla ihmisiä järjestäytymään jne.
6. Lakkoilun muutos 1970 – 2009
Vuoden 2009 kaiken kaikkiaan 139 työtaistelusta 58 koski työvoiman
vähennystä. Vain kahdeksan työtaistelua koski palkkavaatimusta.
Luvut keskimäärin vuodessa
Vuosina 1970-79 oli työtaisteluita 1 420, osallistuneita 375 870,
menetettyjä työpäiviä 1 070 930
Vuosina 1980-89 oli työtaisteluita 1 360, osallistuneita 333 384,
menetettyjä työpäiviä 819 572
Vuosina 1990-99 oli työtaisteluita 166,
osallistuneita 85 771, menetettyjä työpäiviä 315 796
Vuosina 2000-09 oli työtaisteluja 124,
osallistuneita 60 503, menetettyjä työpäiviä 145 881
Lähde: Työtaistelutilasto 2009, Työmarkkinat 2010, Suomen virallinen
tilasto, Tilastokeskus Helsinki 7.5.2010
Tapio Bergholm, erikoistutkija
7. Kuvio 1. Palkansaajakorvauksien ja toimintaylijäämän osuus
yritysten arvonlisäyksestä Suomessa vuosina 1975–2010.
Prosenttia. Funktionaalinen
tulonjako eli
tuotannossa
syntyneen
arvonlisäyksen
jakautuminen
työn ja pääoman
kesken on selvästi
muuttunut
Suomessa
viimeksi kuluneen
35 vuoden aikana.
Voittojen osuus
on kasvanut 1980-
luvun 20–25
prosentista
runsaaseen 30
prosenttiin 2000-
luvulla. Viime
vuonna se oli 28
prosenttia.
Olli Savela
Tilastokeskus
9. Pitkänen,R. ja Sauramo, P. : Pääoman lähtö – suomalaisten yritysten kansainvälistyminen ja
tulopolitiikka, Palkansaajien tutkimuslaitos, Tutkimuksia 98, Helsinki 2005
Pitkänen,R ja Sauramo, P. : Suomalaisyritysten kansainvälistymisen vaikutus kotimaan investointeihin:
seitsemän yritysesimerkkiä, Palkansaajien tutkimuslaitos, raportteja 19, 2010
10. Se kuuluisa Ylin prosentti
Ei pelkästään
seurausta
funktionaalisen
tulonjaon
muutoksesta, vaan
myös vero- ja
sosiaalipoliittinen
lainsäädäntö
vaikuttavat.
Esim. Marja Riihelä,
Risto Sullström,
Matti Tuomala.
Hyvinvointivaltio
2010-luvulla –
mitä kello on
lyönyt
12. Onko Funktionaalinen tulonjako tärkeä?
Veronkeruun, ja sosiaalimaksujen kannalta.
Velkaantua tai leikata, kun veroja ei kerry
Kulutuskysyntä heikkenee
Kuka päättää kansantulon käytöstä
• - urheilun sponsaus vai julkiset
• - kultturin sponsaus vai julkiset
Mainostus vai pienlehtien tuet – vaikuttaa
koko yhteiskunnan rakenteisiin
13. Jälkiteollisen yhteiskunnan ongelmat vapaakaupan oloissa – eli miksi
mm. tulonjako on muuttunut
Beverly Silver on kuvannut kuinka tuotantoprosessien kehittyessä ja kilpailun
kiristyessä pelkkä yrityskohtainen palkkaliikehdintä ei välttämättä tuo enää
yhtä hyviä tuloksia kuin ennen. Hänen mukaansa voitokkaampaa tulosta
saadaan, mikäli kyetään kehittämään laajempia yhteiskunnallisia liikkeitä
tukemaan toimintaa palkkatason ja sosiaalisen ja taloudellisen
oikeudenmukaisuuden puolesta. (Justice for janitors)
Työttömyyden lisääntyminen vaikuttaa suoraan alentavasti funktionaalisen
tulonjaon kehitykseen
Lama ja yritysten lisääntynyt kilpailu on aiheuttanut perinteisen
työpaikkakohtaisen toiminnan heikkenemistä. Olen kuullut monen 1970-
luvuilla ja 1980-luvuilla toimineen ay-aktiivin suorastaan nolona ja häpeillen
puhuvan siitä, ettei enää tapella työpaikkakohtaisesti.
Perinteisen asenteen ja tradition omaavat ay-aktiivit pitävät pelkillä
ohjepalkoilla työskentelyä lähinnä todisteena huonosta yhteishengestä ja
avuttomasta ja epäonnistuneesta edunvalvonnasta.
Työpaikkakohtainen liikehdintä on vähentynyt ja valtakunnan tes koetaan nyt
tärkeänä.
Ay-johto sisäistänyt kilpailukykyteeman aina kenttäväkeä paremmin.
Liukumaliikehdinnän hiljennyttyä johdon asenteilla suurempi merkitys.
Myös Tapio Bergholmin tutkimukset valtiovallan roolista.
14. 199o-luvulta alkaneet suuret muutokset haastavat
perinteisen ay-toiminnan
Työvoiman ylitarjonta automatisoinnin sekä tuotannon uusien
järjestämismallien takia
Kollektiivia heikentävät:
Työttömyys jota työnantaja hyödyntää – jono ovella
Työpaikkojen pienentyminen
Vuokratyövoima käyttö ja nolla-sopimukset
Ulkoistukset siivouksen, kuljetuksen, laitoshuollon, palkanlaskennan jne.
tehtävissä kaventavat kollektiivin voimaa
Kansainvälisen kilpailun lisääntymisen vuoksi myös työvoiman ja ulkomaisten
tuotteiden tuoma tilanne
Ammattiyhdistysihmisten ja jäsenten tietoisuus työttömyydestä ja omasta
markkina-arvosta ankaran työttömyyden aikana.
Laajaa tutkimusta edellisen globalisaation vaiheista mm. USA:ssa ja
Englannissa. Maahanmuuttovastaisuus muodostanut erään keinon hillitä
työvoiman ylitarjontaa
15. Saavutetut edut ja työnantajien vastaliike - kierre
Kapitalistisen yhteiskunnan pyrkimys voiton maksimointiin, tuottaa aina
saavutetuille voitoille vastaliikkeen – eräänlainen ikuinen kierre. Ay-
liikkeen saavutukset viimeisen yli viidenkymmenen vuoden ajalta ovat
tuoneet palkkatyöläisille sekä kohtuullisen sosiaaliturvan että työehdot.
Mutta väliin saatavat muuttuvat veloiksi.
Työntekijöiden palkkoihin on sidottu työeläkemaksu,
työttömyysvakuutusmaksu ym maksuja, joita työnantajat pyrkivät
välttämään käyttämällä ns. itsensä työllistäviä pienyrittäjiä.
Työnantajat pystyvät säästymään vuosilomakorvauksista, ylityökorvauksista, ja
kymmenistä muista työsuhteen ehtoihin sidotuista korvauksista. Itsensä
työllistäjien yrittäjyys on enemmän tai vähemmän vapaaehtoista. Samoin
vuokratyöntekijöiden, ulkoistamisen ja nollatyösuhteiden käytöllä
kierretään hankittua sopimusturvaa.
Ilmiö ei pelkästä huononna kyseisten ihmisten taloudellista elämää ja turvaa
vaan on pelotteena vakituisessa työsuhteessa työskenteleville, siitä miten
voi käydä jos rettelöi.
Vuosiansioiden ja tuntiansioiden ero havahdutti meidät, kun teimme liiton
historiaa havaitsemaan, että vuosikymmenien mittaan hankitut etuudet
korottivat tehtyjen töiden tuntipalkkaa lähes kolmanneksella.
16. Kuvio 2.
Elintarviketeollisuuden palkkakehitys suhteessa teollisuustyöntekijöiden keskiansioihin vuosina 1975-
2003
60
70
80
90
100
110
120
130
140
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
vuosi
%/keskipalkka
Koko tehdasteollisuuden säännöllisen työajan keskituntiansiot lisineen.
Säännöllisen työajan keskituntiansiot aika-, urakka- ja palkkiotyössä ilman työaikaan liittyviä lisiä (vuoro- ja olosuhdelisät) peruselintarvikealoilla.
Kaikki ansiot / tunti peruselintarvikealoilla.
Kaikki ansiot / tunti tehdasteollisuudessa.
Säännöllisen työajan keskituntiansiot lisineen peruselintarvikealoilla.
Ylin työehtosopimuksen mukainen painotettu ohjepalkka peruselintarvikealoilla.
Alin työehtosopimuksen mukainen painotettu ohjepalkka peruselintarvikealoilla
17. Ay-maailma on hidas ja tulokset tiukassa
Uudelle ay-aktiiville kyse mullistavasta elämän uudelleenarvioinnista ja lisääntyvästä
voiman tunteesta, kun ay-liike kiistää yksipuolisen määräysvallan ja vaatii tilalle
neuvottelua ja työntekijän kuulemista. Romanttista!
Realismia on ymmärtää, että sukupolvien työ on tavattoman hidasta ja vaikeata.
Työvaatteet 1950-luvun alussa, siten että työnantaja maksoi niistä korvauksen, sekä
pesukorvauksen, sitten alettiin saada ne talon puolesta, sitten alkoi matsi
työjalkineista ja se matsi kesti 20 vuotta. Ikäohjelma alkamassa, nyt Vaasan ja HK…
Tavoitteet yleisestä sosiaalivakuutuksesta hyväksyttiin 1899-1901, toteutuivat 1960-1964
Tapahtumat etenevät sykleittäin, on voimakkaiden tulosten aikaa, ja pienten
tikkutäkkimäisten uudistusten aikaa ja puolustustoiminnan aika.
1998 / 2014 Tyypillisen pieniä lisäyksiä ja uudistuksia SEL:n sopimukseen
2014 poistui II paikkakuntakalleusluokka
Hautajaiset, korvataan aviopuolison isovanhemmat aiemmin korvattavien lisäksi
tavoitteena on saada korvattavien piiriin avopuolison vanhempien hautajaiset.
Naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuvalle korvataan ansionmenetys
osallistumisesta naisten vapaaehtoisen asepalveluksen valintatilaisuuteen.
Me tiedämme: mitään ei tule, ilman että asiasta on sovittu, ja että se on paperilla ja nimet
alla, sanovat ay-aktiivit ja liittojen toimihenkilöt.
18. Kansalaistoiminta työpaikoilla kaiken edellytyksenä
Yleissitova järjestelmä syntyi osana vuoden 1970 työsopimuslakia
Kunkin alan yleissitova työehtosopimus on lakisuojainen minimi riippumatta työntekijän
omasta järjestäytymisestä
Sopimuksen rikkomus on asianomistajarikos
1990-luvun alussa työnantajat pyrkivät lopettamaan yleissitovuuden ja se on jälleen EK:n
tavoitelistalla
Massiivinen kansalaisvalvonta nojaa yleissitoviin sopimuksiin
SAK:laisista luottamushenkilöistä lähes joka kolmas kertoo työnantajansa rikkoneen
työpaikalla noudatettavia lakeja ja sopimuksia.
SAK:n tammikuussa toteuttaman kyselyn tulos ei juuri poikkea vuodentakaisesta.
Tuolloin 32 prosenttia luottamushenkilöistä ilmoitti rikkeistä. Nyt vastaava luku oli
30 prosenttia.
Vastaajista 15 prosenttia puolestaan kertoi, että työnantaja on voinut suoranaisesti
painostaa työntekijöitä ja luottamushenkilöitä heikennyksiin. Vastaajien mukaan
työnantaja on tulkinnut esimerkiksi työehtosopimusta omaksi edukseen tai ei
noudata yhteistoimintalakia.
Ongelmia on ollut ylityökorvauksissa, työajoissa, osa-aikaistamisissa ja irtisanomisten
perusteissa sekä tietojen antamisessa luottamusmiehille.
SAK:n kyselyyn vastasi 1 017 luottamushenkilöä ja työsuojeluvaltuutettua
(Demokraatti 11.2.1015)
19. Kansalaisliike, kansalainen ja kapitalismi kohtaavat päivittäin arjen konfliktissa
Työpaikoilla toimii kymmeniä tuhansia ay-aktiiveja, joiden puoleen käännytään, esimerkiksi jos työvuoroja siirretään
epäoikeudenmukaisesti tai vastoin lakia
Palkka ei ole sopimuksen mukainen tai ei nouse määräysten vaatimalla tavalla, tai ei ole maksettu lisiä,
vuorokorvauksia, tai oikeaa palkkaryhmää
Jos työntekijää kokee tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi tai kiusatuksi
Jos työntekijän työ kuormittaa hänen terveyttään liikaa
Jos työntekijä, tai hänen sukulaisensa tai naapurinsa ei osaa täyttää vaikkapa kelan kaavaketta
Jos työntekijän sukulainen on kuollut tai sairastaa vakavasti ja työntekijä kokee suurta huolta
Jos työntekijän työaikoja ja työtehtäviä pitää muuttaa lastenhoidon tai avioeron takia. Jos työkoneet tai muu
työsuojeluun liittyvä kysymys on huonosti hoidettu, jos työpiste on liian kuuma tai kylmä, jos esimies on ilkeä.
Jos työnantajan kanssa on syntynyt niin vakava konflikti, että se viedään liittojen tai oikeuden ratkaistavaksi
Ja jos maassa tapahtuu pahoja oikeusloukkauksia, luottamusmiesten lähetystöt lähtevät kierroksille
Ei ole mahdollista, että kaikilla työpaikoilla olisi vain hyviä luottamusmiehiä, mutta
kokonaisuudessaan järjestelmä ylläpitää suomalaista työelämää, ilman sitä kirjalliset
sopimukset olisivat pelkkää paperia .
Vapaaehtoisten, vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden ja tavallisten ay-aktiivien
ja jäsenten toiminta ylläpitää myös yleissitovaa työehtosopimusjärjestelmää, koska
ilman valvontaa, se kuihtuisi hyvin nopeasti.
20. Edelleen kyse on riskeistä, uhrauksista ja
rohkeudesta
Kuvassa Kahvi Oy:n
pääluottamusmies, joka
irtisanottiin ja
häädettiin
työsuhdeasunnosta
ammattiyhdistystoimin-
nan takia 1950-luvulla.
Ja 12.2.2014 AKT:n
Puheenjohtaja Marko
Piirainen arvioi ylen
uutisille: ”Taustalla on
valitettavasti kymmeniä
eri tapauksia, jossa
painostusta tai
työsuhteen päättämistä
on
pääluottamusmiehelle
esitetty.”
21. Ay-liikkeen voima ja ongelma
Lakisääteisen yleissitovuuden ongelmaan sisältyy
suomalaisen ay-liikkeen paradoksi.
Liian helposti oletetaan, että ammattiyhdistysliike on
jonkinlainen lakisääteinen vakuutuslaitos, joka säilyy
valtiovallan avulla ja työnantajien suojeluksessa.
Näin ei ole. Ammattiyhdistysliikkeen luonne on
ristiriitainen. Se perustuu ”taistelevaan”
palkkakartelliin”, joka nojaa sekä työpaikka- että
liittotason konflikteihin, tuhansien ellei kymmenien
tuhansien ihmisten aktiiviverkostoon ja mahdolliseen
voiman käyttöön.
Ainoastaan tämän kartellin voimaan nojaten
ammattiyhdistysliike on suomalaisen yhteiskunnan
lakien turvaama ja laajaa yhteiskunnallista kannatusta
nauttiva valtiollinen instituutio.
Tämä hämmentävä kansanliikkeen ja instituution sekoitus
on koko työväenliikkeen ongelma ja voima.
