Markus Kanervan esitys perustulokokeilua koskevasta selvitystyöstä 8.3.2016.

1. Esitys perustulokokeilua
koskevasta selvitystyöstä
Markus Kanerva,
Ajatushautomo Tänk
Perustulohackin lopputapahtuma 8.3.2016
#perustulohack
#perustulo

2. Perustulo on tulo, joka maksetaan
vastikkeetta kaikille kansalaisille
henkilökohtaisesti ilman
tarveharkintaa tai työvelvoitetta.
Van Parijs (1992: 3)

3. Toteutetaan perustulokokeilu.

4. Toimeksiantoa on ollut suorittamassa
• Kela
• Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
• Helsingin, Tampereen, Itä-Suomen ja Turun yliopistot
• Sitra ja Tänk
• Suomen Yrittäjät
• Konsultoitu suomalaisia ja ulkomaalaisia asiantuntijoita

5. Esiselvityksen tehtävänä on…
”Kartoittaa malli, jolla perustulokokeilu
voidaan toteuttaa siten, että kokeilun avulla
voidaan tehdä riittävän luotettavia arvioita
perustulon kannustavuus- ja muista
vaikutuksista eri väestöryhmissä ja
kokonaisarvio kustannuksista.”

6. Selvitettävät kysymykset:
• Miten eri malleissa voidaan sovittaa yhteen perustulon
rinnalla ansiosidonnaisia etuuksia ja eri
perusturvaetuuksia?
• Mitä verotuksellisia piirteitä eri malleihin sisältyy?
• Mitkä ovat eri perustulomallien vahvuudet ja heikkoudet?
• Perustuslailliset ja EU-lainsäädännön eri näkökohdat?
• Mikä olisi perusteltu esitys perustulomallista, jonka
toteutuskelpoisuutta 2016 käynnistettävässä
jatkotutkimuksessa tulisi tarkemmin selvittää?

7. Projektiin liittyviä osakokonaisuuksia
• Perustulokeskustelun lähtökohdat
• Perustulokeskustelu Suomessa
• Perustulokokeilut muualla maailmassa
• Mallien kannatusperusta
• Koeasetelma ja kohdepopulaatio
• Perustulo ja instituutiot
• Mikrosimulaatiot
• Lainsäädännölliset kysymykset
• Maksualusta

8. Kannatusperusta puolueittain
86 %
69 %
75 %
69 %
62 %
56 %54 %
83 %
= Hallituspuolue
*
* *
*

11. 1. Puhdas perustulomalli
• Korvaa syyperusteiset etuudet / etuuksia
• Taso varsin korkea
– Esim. 800€, 900€, 1000€, 1500€
• Mitkä ovat kustannusvaikutukset, tulonjakovaikutukset ja veroaste?
– Ei liene taloudellisesti realistinen vaihtoehto
• Ei liene poliittisesti ja yhteiskunnallisten voimasuhteitten kannalta
realistinen
– Haastaa olemassa olevan sosiaaliturvan ja siihen liittyvät
valtakeskittymät
• Mallitetaan kuitenkin ja katsotaan, miten kannusteet muuttuvat ja
mitkä syyperusteiset etuudet syrjäytetään

12. 2. Osittainen perustulo
• Taso sellainen, että ansiosidonnaiset / syyperusteiset etuudet säilyvät
• Taso määräytyy nykyisen perusturvan tason mukaan?
– SV-minimipäiväraha 23.93€/pv = 570€ /kk
– Kuntoutusraha - II –
– Minimivanhempainraha - II –
– TM-tuki/peruspäiväraha 32.68€/pv = 703€ / kk (netto n. 550€)
– Toimeentulotuki 485.50€ (yksinasuvalle)
– Opintoraha + asumislisä 336.76€ + 201.60€ = 538.36€
– Hoitoraha ja –lisä 341.27€ + 182.64€ = 523.91
– Starttiraha 32.80€/pv = 705.20€/kk (netto n. 550€)
• Lainsäädäntö määrittää minimitason
• Toimeentulotuki n. 490€ ja TM-tuki 550€ nettona
• Lähtökohtaisesti voidaan kokeilla eri etuustasoja ja katsoa simulaatiossa, miten
kannustimet muuttuvat

13. 3. Negatiivinen tulovero
• Verojärjestelmän kautta tapahtuva tulonsiirto
verojärjestelmästä niille, joiden tulot jäävät alhaisiksi.
• Enemmän tuloharkintaa kuin perustulossa mutta
lopputulema yksilön tulojen kannalta samankaltainen
• Vaatii tulorekisterin
– Yhdysvaltojen kokeilut perustuivat ihmisen omaan ilmoitukseen
tuloistaan
• Tulorekisteri voimaan 2020
– Ajantasaista tietoa mutta jaksotiedot puuttuvat

14. 4. Muut mahdollisuudet kokeilla perustuloa
• Liberan perustili
• Universal Credit
– Mallitetaan yhteistyössä Eduskunnan tietopalvelun kanssa
• Osallistumistulo
– Atkinson, Jan Otto Andersson
– Ongelma: mikä tai kuka kontrolloi, riittääkö ihmisen
aktiviteetti ja minkälainen aktiviteetti oikeuttamaan
osallistumistuloon

15. Mallien täsmällisempiä arviointikriteereitä
• Mallien taloudelliset vaikutukset
– kotitalouksiin.
• vähentää köyhyyttä
• kannustaa työntekoon
– julkiseen talouteen
• lisääkö vai vähentääkö menoja
• Byrokratian ja kansalaisten epävarmuuden
vähentämiseen liittyvät vaikutukset
• Koeasetelmiin liittyvät oikeudelliset reunaehdot
– voidaanko malli toteuttaa luotettavassa koeasetelmassa
• Eksportointiin ja muuttoliikkeeseen liittyvät
vaikutukset
• Aikatauluvaikutukset: malleilla on erilainen
kokeiluaikataulu
• Mallien vaatima ICT –työmäärä
1. Puhdas perustulomalli
2. Osittainen perustulo
3. Negatiivinen tulovero
4. Muut mallit

16. Kenttäkokeen mahdollisuudet
• Sosiaaliturvajärjestelmän reformien arvioinnissa on usein suuria ongelmia
luotettavan vertailuasetelman muodostamisessa
• Monissa kokeiluissa on ollut ongelmana valikoituminen:
– Kun kohdealue tai kohdeväestö voi itse hakeutua kokeilun piiriin, kokeilun
arvioinnin tuloksien luotettavuus ja yleistettävyys heikkenee
– Perustulon kohdalla on tärkeää varmistaa, että arvioinnissa ei päädytä vertaamaan
perustuloa haluavia (hyötyjät) ja muita (häviäjät)
• Satunnaistettu kenttäkoe luo ideaalin vertailuasetelman, sillä
satunnaistamisen vuoksi valikoitumista ei pääse tapahtumaan
• Kenttäkokeen avulla saadaan luotettavaa tietoa:
– Perustulon keskimääräisestä työllisyysvaikutuksesta
– Alueellisista ja muista demografisista eroista
– Eri vaikutusmekanismeista

17. Nämä tuottavat pohdintaa
• Perustuslaki ja kokeilu: Valtakunnallinen, pakollinen satunnaistaminen?
– Vapaaehtoinen ja alueellinen kokeilu onnistuvat
– Miten perustuslaki sallisi eri tasoisten etuuksien kokeilun?
• Otannan suunnittelu
– Maksimaalinen vai minimaalinen strategia
• Ratkaisu riippuu käytettävissä olevista varoista
• Valtakunnallisuuden ja paikallisuuden yhdistäminen aluevalinnassa
– Mahdollisimman vertailtavat yksiköt kohteeksi
• Mallien ’istuttaminen’ olemassa olevaan järjestelmään
– Mitä perustulo korvaa? Kuinka radikaalisti järjestelmää muutetaan?
– Kokeilu antaa pohjaa arvioida koko sosiaalipoliittisen järjestelmän toimivuutta
• Sosiaaliturvan ja -etuuksien eksportoitavuus

18. Miksi hack on hyödyllinen myös meille?
• Ulkopuolelta tuoreita ideoita tutkimusasetelman
kehittämiseksi
• Useat tiimit pohtivat myös kannustimia, jotka ovat
haasteellisia (erityisesti asumistuki)
• Perustulo kuitenkin muutakin kuin kannustinloukkujen
purkamista, mistä syystä arvokasta, että toisenlaistakin
tietoa tuotetaan julkiseen keskusteluun
Iso kiitos!

19. Miksi kokeilu (tai kenttäkoe) pitäisi tehdä?
• Saadaan kokeilutietoa
– Sosiaalipolitiikan toiminnasta
– Perusturvan toiminnasta
– EU-lainsäädännön vaikutuksesta suomalaiseen sosiaalipolitiikkaan
olipa kyse perustulosta tai perusturvan yhtenäistämisestä
• Saadaan arvioitua mikrosimulaatioiden validiteettia
– Voidaan arvioida dynaamisia vaikutuksia
– Kokeen tulokset imputoidaan simulaatiomalleihin, joilla saadaan
luotettavampaa tietoa päätöksenteon pohjaksi
• Ainutlaatuinen kokeilu maailmanlaajuisesti