Neuvolapäivät 2016 Varhaisen moniammatillisen tuen tehostaminen Eksotessa
•
0 likes•313 views
Neuvolapäivät 2016 Suomalainen
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Viewers also liked
Viewers also liked (8)
Similar to Neuvolapäivät 2016 Varhaisen moniammatillisen tuen tehostaminen Eksotessa
Similar to Neuvolapäivät 2016 Varhaisen moniammatillisen tuen tehostaminen Eksotessa (20)
More from THL
More from THL (20)
Neuvolapäivät 2016 Varhaisen moniammatillisen tuen tehostaminen Eksotessa
- 1. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI VARHAISEN MONIAMMATILLISEN TUEN TEHOSTAMINEN EKSOTESSA Leena Suomalainen Perhepalveluylilääkäri Eksote
- 2. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km
- 3. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Eksote • Eksote on kuntayhtymä, johon kuuluu yhdeksän kuntaa: Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Imatra, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. • Väestö 132 000 asukasta • Budjetti 450 M€ • Henkilöstöä n. 4600 • Yksi akuuttisairaala 280 vuodepaikkaa • 9 Hyvinvointiasemaa ympäri maakuntaa: terveydenhuollon, vanhuspalvelujen, perhe- ja sosiaalipalvelujen avopalveluja
- 4. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI • Otsikko 1 – Otsikko 2 • Otsikko 3 – Otsikko 4 » Otsikko 5 11.11.2016 4
- 5. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Perhepalvelut • Eksoten yksi vahvimmin integroitunut palvelualue: sosiaalipalvelut, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito • Noin 430 työntekijää • Budjetoidut nettotoimintamenot 2016: 42,2 m€ • Vuosittain painopistettä siirretty ehkäisevälle ja varhaisen tuen puolelle
- 6. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Mitä tapahtui neuvolarintamalla ennen Eksotea? • Lappeenrannassa kehitettiin neuvolatoimintaa neuvolakeskushankkeessa 2006 - 2009 • Imatralla luotiin hyvinvointineuvola malli 2009
- 7. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI LAPPEENRANNASSA NEUVOLAKESKUSHANKE VUOSINA 2006-2009 • Neuvolan henkilöstöön tuli terveydenhoitajien ja lääkäreiden lisäksi neuvolapsykologi ja neljä perheohjaajaa • Luotiin moniammatillinen tiimityömalli, jolla pystyttiin vastaamaan mahdollisimman varhain perheen haasteisiin huolten ollessa pieniä • Tavoitteena matalankynnyksen avun saannin turvaaminen kaikille perheille
- 8. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Hyvinvointineuvola Imatralla 1.4.2009 alkaen • Lasten ja perheiden valuminen erityispalveluiden asiakkaaksi on pysäytettävä vahvistamalla leimaamatonta tukea ja yleispalveluja • Kaikki perheet ovat yhteisiä • Irti poislähettämisen kulttuurista! (joka on seurausta liian sektoroituneesta professiolähtöisestä palvelurakenteesta sekä sektoribudjetoinnista) • Perheiden ja lasten on saatava yleispalveluista ajoissa riittävä tuki kasvatustyöhönsä ja arjen perusasioiden sujumiseen (pois poislähettämisen kulttuurista) • Erityispalveluiden tärkein tehtävä on tukea yleispalveluja em. tehtävässä (perus- ja erityspalveluiden suhteen muuttaminen) • Tuki kehitysyhteisöihin, matalat kynnykset, konkreettinen tuki annetaan silloin, kun lapsi tai vanhemmat kohdataan • Palvelujen saamisen peruste ei ole ongelma tai diagnoosi vaan tuen tarve
- 9. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI IMATRAN HYVINVOINTINEUVOLAN IDEA • Moniammatillisuus käytännön työssä • Yksilöllinen koko perheen tuki. Ei ole kahta samanlaista perhettä. Perhe on asiantuntija omasta tuen tarpeestaan ja vahvuuksistaan. • Tuen oikea kohdentaminen vs. leimaamattomuus • Perheen vahvuuksien ja itsenäisen selviytymisen tukeminen vs. asiakkaaksi opettaminen eli omavastuun ja yhteiskunnan vastuun problematiikka • Keskittämällä huomio sektorirajat ylittävään yhteistyöhön on vain vahvistettu toimimatonta rakennetta myös palvelurakenteen on uudistuttava • Järjestelmien ja niiden välisen yhteistyön kehittämisestä perheiden tuen parantamiseen • Sektorirajojen ja professioiden ”heimoajattelun” murtaminen
- 10. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI IMATRAN HYVINVOINTINEUVOLAN IDEA • Konkreettinen apu perheiden kotona ja muissa kehitysyhteisöissä oppiminen ja muutos tapahtuvat arjessa, ei asiakkaana vastaanotoilla • Pienin mahdollinen, mutta riittävä tuki. Vahvuuksien ja suojaavien tekijöiden etsiminen ja vahvistaminen, erityisesti verkostot. • Lisäksi tarjolla maksutonta kodinhoitoapua (kaksi kodinhoitajaa) • Yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa ollut alusta asti tiivistä ja tuki kohdentuu myös alakouluikäisten lasten perheisiin
- 11. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Eksote perhepalvelut kokonaisuus nyt: Matala kynnys ja varhainen tuki - Palveluun pääsee silloin, kun on motivoitunut saamaan apua: tartutaan oikeaan hetkeen - yksi ovi, josta apua järjestetään; asiakkaan ei tarvitse ottaa yhteyttä moneen paikkaan - Kokee olevansa tervetullut ja huoli kuullaan - Yhdessä asiakkaan/potilaan kanssa tehdä jatkosuunnitelma: vaikeakin tilanne voi laueta ammattilaisen näkökulmasta pienellä interventiolla kun perheen/ lapsen/ nuoren oma ajatus kuullaan - Varhainen tuki toteutuu parhaiten lähipalveluissa tehtävällä kiinteällä yhteistyöllä; korjaavat palvelut tukevat konsultaatioilla ja varhaisilla arvioilla kehitysympäristöissä, myös hoitoa toteutetaan lähipalveluna - Lähipalvelujen lisäksi mahdollisuus ottaa yhteyttä Lasten ja nuorten taloon ilman lähetettä virka-aikaan puhelimella tai käymällä, virka-ajan ulkopuolella myös sähköisen yhteydenottopyynnön avulla
- 12. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Toimintaperiaatteitamme - Tuetaan perheitä siten, että lapsi ja nuori voi elää ikäkautensa mukaista elämää kotonaan, käydä lähikoulua tai päiväkotia - Osallisuuden vahvistaminen - Tuki ja hoito räätälöidään yhdessä perheen kanssa heidän yksilöllisen tarpeensa mukaan yli toimintayksikkörajojen; tulijan tai lähettäjän ei tarvitse tietää mitä tukea tarvitaan, huoli riittää - Verkostotyö (yhteinen työ, mm. varhaiskasvatus, koulut) ja vastuutyöntekijämalli - Ei pompottelua: jos kokemus, että ei voi itse auttaa, ei lähetetä muualle, vaan otetaan verkosto mukaan - Oikea-aikaisuus ja jonottomuus - Vaikuttavuuden arviointi, näyttöön perustuva toiminta - Kasvu- ja kehitysympäristössä tehtävä työ - Monikanavainen yhteydenottomahdollisuus (kävely sisään, soitto, sähköinen asiointi) - Tavoitteena lapsen ja perheen kannalta yksi, ymmärrettävä ja ennakoitavissa oleva palvelukokonaisuus
- 13. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI EKSOTEN LASTEN JA NUORTEN TALOT: EI vanhojen palveluiden verkostoja VAAN uusi toimintamalli Systeeminen uudistuminen edellyttää: -Strategista johtamista -Koulutusta -Rakenteiden radikaalia uudistamista -Luottamusta Systeemistä uudistumista hidastaa: -Tietojärjestelmät -Vahvojen ammattikuntien perinteet, hierarkiat ja toimintakulttuurit -Osin lainsäädäntö
- 14. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Lasten ja nuorten talot • Lappeenrannan Lasten ja nuorten talo ja Talli käynnistyi marraskuussa 2013: Saman katon on koottu pääosin Lappeenrannan alueelta n. 180 lasten ja nuorten parissa työtä tekevää ammattilaista 11 eri osoitteesta • Imatran Lasten ja nuorten talo käynnistyi tammikuussa 2016 Mansikkalan hyvinvointiasemalla, 50 ammattilaista • Monikäyttövastaanottohuoneita, avotoimistoja kirjallisiin töihin (3-12 henkilölle), ryhmätiloja, neuvotteluhuoneita, huoneita puheluille • Syyskuussa 2015 Lappeenrannassa toinen Talli käyttöön: - lastenpsykiatrian päiväosasto (sittemmin lakkautunut) - nuorisopsykiatrian viikko-osasto - sairaalakoulu • Tarjolla kaikki lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut • Ammattilaiset: Sosiaalityöntekijöitä, lasten- ja nuorisopsykiatreja, lastenlääkäri, psykologeja, perhetyöntekijöitä, sairaanhoitajia, puhe- ja toimintaterapeutteja, fysioterapeutteja, toimistotyöntekijöitä
- 15. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Lasten ja nuorten talojen toiminnallisia tavoitteita • Yksi ovi, yksi numero, sähköinen yhteydenottopyyntö • Palvelutarpeen arvio ja palveluun pääsy viiveettä • Lyhytkestoinen hoidollinen arviointi/interventio ( 1-5 x ) kaikille, ellei indikaatiota ns. ohituskaistalle suoraan (esim. lastensuojeluilmoitus) • Vastuutyöntekijä koordinoi perheen, lapsen tai nuoren asiaa • Kehitysympäristössä tehtävä työ ja verkostotyö ovat keskeisiä työmenetelmiä • Hoidon kannalta riittävä tiedonvaihto, koska lapsi on yleensä talon palveluissa ollessaan myös peruspalvelujen piirissä • Koko perheen tilanteen huomioiminen, ei vain indikaattoriasiakkaan/potilaan • Räätälöidyt ja strukturoidut tutkimus- ja hoitosuunnitelmat, pois turhasta porrasteisuudesta ja jonotuksista, näyttöön perustuva hoito • Palvelun vaikuttavuuden arviointi strukturoidusti ja selvästi aiempaa tiheämmin • Sähköisten palvelujen mahdollisuuksien hyödyntäminen
- 16. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Lapsiperheiden peruspalveluiden vahvistaminen • Sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla tarjotaan varhaista ja eritystä tukea ilman lastensuojeluasiakkuutta • Ehkäisevissä palveluissa sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi, perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta, ehkäisevä taloudellinen tuki • Yhteistä työtä rakennetaan erityispalveluiden sekä kuntien peruspalveluiden kanssa
- 17. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Lapsiperheiden peruspalvelut (SHL) • Perustettiin lapsiperheiden peruspalvelut -yksikkö neuvolan alaisuuteen 1.1.2016 • Selkeyden vuoksi oma yksikkö 1.9.2016 neuvolan ja opiskeluhuollon rinnalle • Palvelee kaikkia lapsiperheitä, joissa on 0-18-vuotiaita lapsia • Lapsiperheiden peruspalveluyksikköön kuuluu – perhetyö – lapsiperheiden kotipalvelu – tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta – lapsiperheiden ehkäisevä taloudellinen tuki • Neuvolan ja perhetyön yhteys on säilytetty ja perhetyöntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä neuvolan kanssa
- 18. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Lapsiperheiden peruspalvelut (SHL) • Eksoten perhetyö on parhaillaan tänä syksynä Lean-tyyppisen kehittämistyön kohteena • Perhetyöntekijöille on jo aiemmin nimetty yhteistyöpari neuvolanterveydenhoitajista sekä päiväkodeille ja Imatralla myös alakouluille on nimetty oma perhetyöntekijä • Tavoitteena on, että Eksoten kaikille alakouluille nimetään oma perhetyöntekijä • Tavoitteena on lisätä entisestään moniammatillista yhteistyötä neuvolan lisäksi kouluterveydenhoitajien ja kuraattoreiden kanssa, samoin kasvatus ja opetustoimen henkilöstön kanssa.
- 19. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Kasvuympäristöön tehtävä työ Eksoten perhepalveluissa • Tutkimuksellisten ja hoidollisten palveluiden henkilöstö jalkautuu tarpeen mukaan lapsen/nuoren kasvuympäristöön, kotiin, kouluun ja päiväkotiin • Kaikille lasten ja nuorten talossa asiakkaana oleville nimetään vastuu- työntekijä, joka toimii yhteistyökumppanina • Vastuutyötekijämalli selkeyttää ja helpottaa käytännön yhteistyötä ja parantaa tiedon kulkua molempiin suuntiin • Tavoitteena on räätälöidä perheen tarpeista lähtevä tapa toimia siten, että koko perheen arjen pulmat huomioidaan
- 20. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Etelä-Karjalan verkostoyhteistyömallin kehittäminen • Onnistuneen verkostokokouksen ABC -opas valmistui 2015 • Verkostotyön koordinaattori, poikkihallinnollinen verkostotyön johtoryhmä • Koulutukset käynnissä kuntien ja Eksoten työntekijöille: jokaiselle lapsia, nuoria ja perheitä työssään kohtaaville laadukkaan verkostotyön perusosaaminen • Painopisteen muutos viranomaisverkostoyhteistyöstä lähiverkostoon lapsen, nuoren ja vanhempien osallisuus • Tavoitteena Toimiva lapsi ja perhe (TLP)-menetelmien kattava käyttöön otto (tällä hetkellä Imatralla kattavasti käytössä) • Kehitetty kriisiverkostotyön toimintamalli, jota pilotoidaan syksyllä 2016
- 21. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Toimiva lapsi & perhe –työ (TLP) • Toiminut vuodesta 2001 (Tytti Solantaus ja Mika Niemelä) • Kehittänyt, tutkinut ja juurruttanut ehkäiseviä ja edistäviä menetelmiä • Työ alkoi aikuisten mielenterveyspalveluista • Laajentunut somaattiseen terveydenhuoltoon, lastensuojeluun jne. • Tuhansia koulutettuja työntekijöitä • Yli sata kouluttajaa eri puolilla maata
- 22. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Toimiva lapsi & perhe –työ (TLP) • Imatralla toimintaa kehitetty ja koulutettu työntekijöitä vuodesta 2010 lähtien • Tavoitteena: – Uudenlaisen moniammatillisen yhteistyön tekemisen kulttuurin jalkautuminen kaikkiin yksiköihin, joissa työskennellään suoraan tai välillisesti lasten, nuorten ja perheiden kanssa. – Kehittää peruspalveluiden toimintaa, vahvistaa henkilöstön osaamista ja lisätä moniammatillista yhteistyötä • Kasvatus- ja opetustoimi vahvasti mukana • Tavoitteena laajentaa koko Eksoten alueelle
- 23. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Lastenpsykiatrian ja neuvolan yhteistyö • Tällä hetkellä varhaisen vuorovaikutuksen yksikkö on tiiviissä yhteistyössä äitiyspoliklinikan, neuvolan ja perhetyön kanssa • Tavoitteena kehittää jatkossa pikkulapsipsykiatriaa siten, että 0-6- vuotiaiden lasten perheiden kanssa tehtäisiin tiivistä yhteistyötä neuvolan ja pikkulapsipsykiatrisen yksikön kanssa • Erityisyksikön tehtävänä on tehdä arviointia ja tarvekartoitusta ja antaa tukea ja konsultaatioapua • Peruspalveluiden perhetyöntekijä on perheen tukena ja kulkee rinnalla koko prosessin ajan • Perheen tavoitteet tulee tehdä yhteistyössä perheen, erityisyksikön ja peruspalveluiden kanssa yhteistyössä
- 24. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Lean-toimintamallilla tehtävä kehittämistyö Kehitystutkimusyksikön Lean- työskentely toukokuussa 2016. • Työskentelyyn osallistui tärkeimmät sidosryhmät (mm. varhaiskasvatus, neuvola, lasten ja nuorten alkuarviointi, lastenpsykiatria, lastenneurologia) • Luotiin yhteisen työn toimintamalli • Sovittiin kehittämiskohteista ja niiden seurannasta
- 25. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Lean-toimintamallilla tehtävä kehittämistyö Perhepalveluiden sisällä laajasti lean-toimintamallilla tehtävää kehittämistyötä • Perhetyö • Neuvola • Koulupsykologit • Kuraattorit • Lastenpsykiatrian työyhteisö • Nuorisopsykiatrian työyhteisö • Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat
- 26. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Lean-toimintamallilla tehtävä kehittämistyö • Tavoitteena luoda kokonaisvaltainen toimintamalli, jossa edelleen lisätään yhteistä työtä yli yksikkörajojen Eksoten strategioiden mukaisesti
- 27. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Paljon vielä tehtävää: • Ammattikuntien perinteet ja piintyneet valtasuhteet • Varmistetaan se, että toimintatavat oikeasti uudistuvat läpi koko organisaation • Tietojärjestelmät ja lainsäädäntö hidastavat uudistusten eteenpäin viemistä • Integraation syventäminen lastenneurologian, lastentautien, vammaispalveluiden, aikuisten psykososiaalisten palveluiden ja terveyspalveluiden kanssa • Lanu-palveluiden kokonaisuuden kehittäminen (sote- kuntien palvelut) ja mitä sitten, kun sote irtautuu kunnista
- 28. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI KIITOS!