Syksyn 2016 LAPE-työpajojen raportit
•
0 likes•179 views
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Rinnakkaissessio 4: Erityis- ja vaativan tason palvelujen kehittäminen. Syksyn 2016 työpajojen raportit . Vieraileva tutkija, lastenpsykiatri Mia Tapiola ja kehittämispäällikkö Pia Eriksson, THL.
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Similar to Syksyn 2016 LAPE-työpajojen raportit
Similar to Syksyn 2016 LAPE-työpajojen raportit (20)
More from THL
More from THL (20)
Syksyn 2016 LAPE-työpajojen raportit
- 1. Mia Tapiola 5.6.20171 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-874-6
- 3. Taustaa • Erityisosaamista edellyttäviä palveluja tarvitsee pieni osa lapsista (10%), nuorista ja heidän perheistään - suuri osa kustannuksista • Saatavuudessa suuret alueelliset erot • Osa jää ilman tarvitsemiaan palveluja elinikäiset seuraukset menetettynä hyvinvointina ja suurina kustannuksina • Monien palvelujen samanaikainen tarve tavallista • Perheelle vaikeasti hahmottuvaa ja vaikeasti haettavaa • Palvelut hajanaisia, puutteellisia, päällekkäisiä • Vaativin osaaminen ei profiloidu, esim. lastensuojelussa ei porrasteisuutta • Pirstaleinen palvelutuotanto on tehotonta, kallista ja mahdollistaa osaoptimoinnin • Integroidut palvelumallit tuottaneet kustannussäästöjä rahaa ja resursseja voidaan suunnata paremmin OT-keskus, vaativin taso ”Kiireellisenä toimenpiteenä luodaan alueelliset osaamis- ja tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille, joiden tarpeisiin nykyiset palvelut eivät vastaa. Keskuksissa yhdistetään lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut, lastensuojelun erityisosaaminen sekä lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen asiantuntemus.” LAPE-hankesuunnitelma
- 4. Tavoitteena kokonaisvaltainen tuki perheelle Yhteistyö (SOTE-kunta- järjestöt, yritykset) Palveluohjaus Sähköiset palvelut, -ja asiointi, omahoito (esim, Terveyskylä/Mielenterveystalo/Ku ntoutustalo/Virtuaalinen omahoito) Yksi asiakas, yksi suunnitelma Liikkuvat palvelut Perheen ja nuoren arki ja lähipalvelu (koulu, päivähoito, kolmas sektori) SOTE-lähipalvelut SOTE-erityispalvelut Yhteistyöalueenpalvelu Kansalliset palvelut Mia Tapiola5.6.20174
- 5. Erityistason palveluiden ja palvelurakenteiden uudistaminen m 6/5/2017 Etunimi Sukunimi5 • Yhtenäiset toimintamallit Integroitujen toimintamallien käyttöönotto, erityispalveluiden jalkautuminen Voimavarojen oikea kohdentuminen ja taloudellinen käyttö Erityistason palveluista toimiva kokonaisuus kuntien, perustason ja kolmannen sektorin palveluiden kanssa Kokemusasiantuntijoiden ja asiakasraatien hyödyntäminen palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja tuen tarjoamisessa Erityistason palvelut ovat maakunnan alueella keskitettyjä, mutta osittain perustasolle jalkautuvia palveluita.
- 6. Integroidun toiminnan osa-alueet • Asiakastyö kaikilla tasoilla kokonaisuutta tukevaksi • Erityistaso/vaativa erityistä osaamista edellyttävä asiakastyö • mahdollisesti myös integroituja laitostyyppisiä yksiköitä • Konsultaatiotoiminta • Erityistason ja vaativan tason osaaminen tueksi oikea-aikainen / varhaisempi tuki ja hoito • Tutkimus- ja kehittämistoiminta • tieteellisen tutkimuksen mahdollistaminen palvelujärjestelmässä, tutkimustulosten nopeampi implementaatio • näyttöön perustuvat menetelmät ja niiden ylläpito alueella • kehittäminen, koulutus • Mahdollisesti yhteistyöalueen LNP-palveluiden koordinointi ja ohjaus • harkinnassa LAPEssa, liittyy sote-ohjaukseen ym… • Valtakunnallinen yhteistyö ja työnjako
- 7. Turvallisuus ja ihmissuhteet Minäkuva Arki, toimijuus ja toimintakyky Vanhempana toimiminenLapsen terveys, kasvu ja kehitys Sosiaalinen hyvinvointi: perhe ja ympäristötekijät A L V - Vanhemmuuden vahvuudet - Huolenpito - Turvallisuudesta huolehtiminen - Kyky tukea lapsen taitoja ja toimintaa - Kyky ymmärtää lapsen näkökulmaa - Tunnesuhteen laatu - Kyky asettaa asia mukaisia rajoja - Vanhemman toiminnan pysyvyys ja ennustettavuus Lapsen kokemus ihmissuhteista ja turvallisuudesta Lapsen kokemus perheestä, päiväkodista/koulusta, vapaa-ajasta, ystävistä Lapsen käsitys itsestään Lapsen vahvuudet Lapsen fyysinen terveys ja toimintakyky Psyykkinen terveys Sosiaaliset taidot/sosiaalinen toimintakyky Iänmukainen taidollinen ja tiedollinen kehitys - Lapsen läheisten terveys ja sosiaalinen toimintakyky - Toimeentulo - Asuminen ja asuinympäristö - Perheen historia - Sosiaalinen ympäristö, palvelut ja lapsen kehitysympäristöt - Päihteiden käyttö - Väkivalta ERITYISTASON LAPE-TYÖPAJAT 2016 MONITOIMIJAISEN ARVIOINNIN VIITEKEHYS
- 8. Monitoimijainen vastuutiimi seuraa ja arvioi lapsen ja perheen tilannetta ja avunsaantia INTEGRATIIVISEN TYÖSKENTELYN PERUSMALLI Yhteen sovittava monialainen, maakunnallinen johto Perheen arjen kannattelun ja lähituen prosessi Lapsen suojelun prosessi Lapsen psykiatrinen tai somaattinen hoitojakso Aikuisten erityistason terveyspalvelut: esim. vanhemman psykiatrinen hoito Aikuisten/perheen sosiaalipalvelut: esim. taloudellinen tuki Tuki osaamis- ja tukikeskuksesta vaativaa osaamista edellyttävään työskentelyyn, esim. vaikean erokonfliktin ratkomiseen Yhteistyöalueittain tuotettava vaativien palvelujen ja osaamisen varanto Lapsen ja perheen elämäntilanteen ja tuen tarpeiden monitoimijainen arviointi, palvelusuunnitelma, vastuutiimi, tukiprosessien koordinaatio Normaalit perustason palvelut lapsen ja perheen tukena: neuvola, vaka, koulu jatkuvat koko ajan Yhdessä johdettu maakunnallinen palveluvaranto, josta tarpeen mukaiset perus- ja erityispalvelut saadaan arvioinnin perusteella lapsen ja perheen tueksi ERITYISTASON LAPE-TYÖPAJAT 2016
- 9. ERITYISTASON LAPE-TYÖPAJAT 2016 VAATIVAN TASON YKSIKKÖ, ”OHJAUSKESKUS” ERITYISTASON YKSIKKÖ, ”TURVASATAMA”, MAAKUNNALLINEN PALVELUKESKUS PERUSTASON YKSIKKÖ, MATALA KYNNYS ”LAIVA MIEHISTÖINEEN” TEHTÄVÄT: Vaativa lapsen ja perheen tutkimus, hoito ja sosiaalipalvelut, tieteellinen tutkimus, näyttöön perustuvat menetelmät, käytäntötutkimus ja sisällöllinen ohjausfunktio, SIJAINTI: osaamis-ja tukikeskus, yliopistosairaalat, yliopistot, erityisen vaativat hoidon ja suojelun yksiköt, kansalliset terveyttä ja hyvinvointia edistävät yksiköt tiivisti yhteistyössä TEHTÄVÄT: Tutkimus, hoito, hoiva ja suojelu, osaamisen jakaminen perustason kanssa. Toiminnan ja menetelmien kehittäminen ja testaaminen. SIJAINTI: maakunnallinen yksikkö (palveluja monessa fyysisessä paikassa) TEHTÄVÄT: Perhe kantaa arjen vastuun, perheen oma reitti on selvä ja ”merikartta” mukana SIJAINTI: Varhaiskasvatus, koulu, oma tiimi PALVELUIDEN KOKONAISUUS JA TEHTÄVÄT VAATIVALTA PERUSTASOLLE
- 10. Yhteistyöalueittain (5 OT aluetta) toimivat palvelut asiakkaalle, TE-lisäksi SO ja SI, myös järjestöt…. Etunimi Sukunimi5.6.201710
- 11. Tulevan LAPE-työskentelyn periaatteet • Yhteiskehittäminen • Vuoropuhelu valtakunnallisen tason ja maakuntien välillä • Systemaattinen tiedonkeruu ja mallintaminen • Tietopohjan vahvistaminen tutkimuksen avulla 5.6.201711 Etunimi Sukunimi
- 13. Muutosagentit maakunnissa, joissa YO-sairaala: erityistehtävät Etunimi Sukunimi5.6.201713 • Kenen kanssa tehdä yhteistyötä maakunnassa ja maakuntarajan yli? Mihin ERVAAn kuulutaan? Vaativatkin palvelut saadaan tasalaatuisesti käyttöön koko maassa?
- 14. Vaativien hankehakemuksissa • Strukturoitu yhteistyörakenne • palvelut vastaavat alueen lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin • valtakunnallisesti yhtenäiset palvelukriteerit tulevat huomioiduksi • Kootaan alueen vaativimmat palvelut ja erityisosaaminen: keskitetään osaamis (ja tuki) keskukseen. • Vahvistetaan osaamiskeskuksen koulutus- , konsultaatio- ja muita toimintavalmiuksia kartoittamalla alueen toimijoiden erityisosaamista koskevat tuen tarpeet ja varmistamalla digitaaliset palvelut. • Palvelut muodostavat helposti saavutettavan verkoston lapsen kehitysympäristöjen tueksi. • Ensisijaisesti palvelut toteutetaan siellä missä lapsi elää arkeaan. • Lapsen tai perheen tarvitsema erityinen hoito ja tuki järjestetään erityisosaamista vaativissa palveluissa. Silloinkin kuitenkin niin, että yhteys lähipalveluihin ja lapsen kehitysympäristöihin säilyy. • Edistetään seksuaalisesti hyväksikäytettyjen ja pahoinpideltyjen lasten ja nuorten palveluihin pääsyä ja varmistetaan näiden asiakkaiden hoidon tarpeen arviointi ja hoito. • Kehitetään valmiutta tähän liittyvien hoitojen kehittämiseen ja niiden tuloksellisuuden seurantaan. • Mallinnetaan ja selkeytetään kehitysvammaisten nuorten psykiatrisen hoidon hoitopolkua. • Kehitetään valmiutta hoitojen (sekä somaattiset että psykiatriset mukaan lukien erityisen vaativa lastenpsykiatrian osastohoito) ja lastensuojelun toimintamallien sisällölliseen kehittämiseen, tutkimukseen ja tuloksellisuuden seurantaan. • Mallien toimivuus: olemassa olevien ja kehitettyjen toimintamallien käytöstä ja toimivuudesta. • Mitä vaativia teemoja oman alueen hakemuksessa on? • Miten viedä eteenpäin? Etunimi Sukunimi5.6.201714
- 15. Vaativat palvelut hanke- hakemuksissa • Uudenlaisten jalkautuvien toimintamallien luominen • Suunnitellaan ja mallinnetaan kansallisten linjausten mukaisesti uuden tyyppinen vaativimman laitoshoidon malli moniammatillista hoitoa ja suojelua samanaikaisesti tarvitseville asiakkaille. • Vaativien ja pitkittyneiden huolto- ja tapaamisriita-asioiden hoitaminen, joita tulee harvoin ja joissa tarvitaan monenlaista psykososiaalista ja lakiosaamista, mallinnetaan OT-keskusten tehtäväksi. • em. eroauttajien verkostoissa tehtävää kehittämistyötä • Organisointitapa, joissa muodostuu lasten, nuorten ja perheiden vaativien palveluiden OT-keskus (LAPE-keskus). • OT-keskus organisoidaan maakunnan vaativien palveluiden toimijoiden, yliopiston ja sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteistyönä. • OT-keskus huolehtii tutkimusperustaisesta kehittämisestä, osaamisen vahvistamisesta ja tiedolla ohjauksesta. • Osana kehittämistyötä osallistutaan valtakunnan tason ja eri maakuntien väliseen yhteistyöhön, jossa määritellään keskusten välinen työnjako ja valtakunnalliset vastuut. Etunimi Sukunimi5.6.201715
- 16. Vaativat palvelut hanke- hakemuksissa • Erikoissairaanhoidon erva-tason rakenteet, tulee huomioida osaamis-ja tukikeskusten perustamisessa. • Sosiaalipalveluissa vastaavia rakenteita ei ole olemassa. Miten luodaan? • Mukana myös kokemusasiantuntijoita • Kehittämistyötä tulee tehdä tiiviisti ERVAn koko maakunta- alueen kanssa. • Käynnistetään lastensuojelun teemojen osalta yhteistyössä THL:n kanssa valtakunnallista oppimisverkostotoimintaa ja suunnitellaan pysyvää OT- rakennetta, jolla varmistetaan, että lastensuojelun käytännöt ovat tutkimusperusteisia. • Osana OT-keskusten kehittämistä luodaan integraatiorakenteet • huomioidaan joustavat yhdessä työskentely ja digitaaliset konsultaatiokäytännöt. • käytännössä: esim. koulun oppilashuollon työntekijöiden (terveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit) antaman strukturoidun intervention tehoa nuorten masennuksen ennaltaehkäisyssä (masennuksen hoidon malli yo- sairaalankautta koordinoitu) • OT-alueella yliopistollista tutkimus- ja kehittämistoimintaa, sosiaalialan osaamiskeskukset: • yhteistä koulutusta (mahdollistaa esim. intensiivisen avohoidon kehittäminen lastenpsykiatriassa yhteistyössä lastensuojelun kanssa) • osaamis- ja tukiverkostojen tutkimusyhteistyön ja koordinaation toteutusta. • osaamiskeskusten kautta hyödynnetään ylimaakunnallista ja valtakunnallista yhteistyötä • järjestöpohjainen koulukoti ja perhekuntoutuskeskus, mahdollisuus linkittää koulukotitoiminnan kehittämiseen monialaisen arvioinnin sekä vaikuttavuusmittaristojen kehittämiseen Etunimi Sukunimi5.6.201716
- 17. Vaativat hankehakemuksissa • Erityispalvelut ja –osaaminen toimivat joustavammin lähempänä perheiden arkea ja kasvu- ja kehitysympäristöjä, ja sen myötä myös perustason osaaminen vahvistuu. • Hoitoon pääsy nopeutuu ja pth-esh-sosiaalipäivystys muodostavat yhtenäisen toimintakokonaisuuden. • Erityis- ja vaativamman tason palveluiden asiakaslähtöisyys paranee sisältöjen kehittämisen ja tutkimus- ja palveluprosessien yhtenäisten suunnitelmien ja toimintamallien myötä. • Miten lasten ja nuorten kohdalla erityistason (vaativa) tieto tuodaan ensilinjan ammattilaisten sovellettavaksi? • Monialainen arviointi • Vastuutyöntekijämalli • Tavoitteena yksi yhteinen asiakassuunnitelma • Tuetaan lapsen ja perheen arkiympäristöä jalkautumalla koteihin, päiväkoteihin ja kouluihin tekemällä verkostoyhteistyötä sekä antamalla enenevästi konsultaatioapua yhteistyökumppaneille. Toiminta vaatii työntekijöiden tehtävien ja työajan uudenlaista organisointia ja aikataulutusta. • Lasten terapiapalvelujen yksiköiden kesken tehdään aikaisempaa enemmän moniammatillista yhteistyötä arvioinnissa, tuen/hoidon/kuntoutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä asiakasohjauksessa. • Esimies- että asiakastyön tasolle on organisoitu asiakaslähtöistä yhteistyötä tukevia käytäntöjä ja rakenteita. • Palveluketjua sujuvoittamalla saataisiin mitä todennäköisimmin parannettua myös kustannustehokkuutta. • Psyykkisesti oireileville päiväkoti-ikäisille lähihoitojan tuki: toimenkuva kokonaiskuntoutuksen näkökulmasta (tulevat mm. osallistumaan tiiviisti myös lapsen hoitojaksoille erikoissairaanhoidossa). Mallin muokkaaminen, kehittäminen ja arviointi. Etunimi Sukunimi5.6.201717
- 18. Vaativat hankehakemuksissa • Lapsiperheiden mielenterveystyön ja erikoissairaanhoidon työryhmä: lasten ja nuorten Hoito- ja palveluketjut: OT- keskusta valmisteleva pilotti • Käynnistetään uuden tyyppisen moniammatillisen hoidon ja suojelun yhdistävän laitoshoidon mallin suunnittelu osana erityispalveluiden lastensuojelun laitoshoidon kokonaisuutta. ns. hybridit, joissa myös erityskoulu mukana • Vaativalle tasolle sijoittuvan toiminnan sisällössä on paljon yhtymä kohtia lastensuojelun laitoshoidon kehittämiseen, jonka vuoksi näitä on tarkoituksen mukaista kehittää tiiviissä yhteistyössä. • Suunnitellaan yliopistollisen koulutuksen ja pätevöittävän ammatillis-tieteellisen tutkimuksen (lääkärit, sosiaalityöntekijät) kytkeytyminen OT-keskuksiin. • Yhteistyö SOTE=Perhearviot/Perhekunt outus, tavoitteena parantaa toiminnan perhelähtöisyyttä, ls/lpsy/nupsy • koota molempien tahojen perheelle tarjoama tuki ja raskaat palvelut yhtenäiseksi kokonaisuudeksi sekä minimoida hukkaa ja päällekkäistä työtä. Etunimi Sukunimi5.6.201718
- 19. Toimeenpanon tuen muodot - erityistaso ja lastensuojelu Syksyn mallinnusten kehittämistä jatketaan, teemoina 1) Erityistason yhdyspinnat ja integraatio 2) Lastensuojelun avohuolto (systeeminen lastensuojelutyö ja perhekuntoutus) 3) Lastensuojelun sijaishuolto (perhehoito, laitoshoito, valvonta) 4) Osaamis- ja tukikeskukset 5.6.201719 Etunimi Sukunimi
- 20. Miten tuki organisoidaan? THL:n työntekijät vastaavat em. teemoihin liittyvästä kansallisesta sisältötyöstä, tukenaan tiiviisti työskentelevät sisältöryhmät (mukana ammattilaisia, kokemusasiantuntijoita ja tutkijoita) Kehittäminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä muiden kehittämisosioiden kanssa Maakuntien kanssa vuoropuhelun foorumeina valtakunnalliset työpajapäivät ja alueelliset yhteiskehittämispäivät Tutkimus: tietopohjan vahvistaminen ja arviointitutkimus Lisätietoja: Pia Eriksson, pia.eriksson@thl.fi (lastensuojelu) Jukka Mäkelä, jukka.makela@thl.fi (erityistason yhdyspinnat ja integraatio) Mia Tapiola, mia.tapiola@thl.fi (erityistason yhdyspinnat ja integraatio, ot-keskukset) 5.6.201720 Etunimi Sukunimi