Deloitten Sitralle laatimassa kansainvälisessä selvityksessä kartoitettiin valtion konserniohjauksen eurooppalaisia käytäntöjä ja kehityssuuntia seitsemässä maassa. Selvitys osoittaa, että joihinkin konserniohjauksen osa-alueisiin Suomen on mahdollista löytää kehittämistukea muista Euroopan maista. Konsernihallinnon laajempi käyttöönotto edellyttää sosiaalisia innovaatioita ja tarjoaa täten Suomelle myös mahdollisuuden toimia edelläkävijänä julkishallinnon uudistamisessa.
Tekesin hallitus päätti kokouksessaan 16.2.2011 käynnistää Oppimisratkaisut-ohjelman. Ohjelman tavoitteena on kehittää kansallisesti tärkeitä oppimisratkaisuja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, kehittää uusia toimintatapoja, luoda uutta osaamista sekä kehittää tuotteita, palveluita ja kokonaisratkaisuja kansainvälisille markkinoille.
Yritykset kehittävät tutkimusryhmien kanssa uusia oppimiseen liittyviä ratkaisuja, joita pilotoidaan käytännön kokeiluissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Kansallisesti hyviksi todetuista oppimisen käytännöistä, tuotteista ja palveluista kasvatetaan kansainvälistä liiketoimintaa. Oppimisratkaisu parantaa oppimisympäristöä, opettamista ja oppimista. Ratkaisuissa yhdistetään pedagogiikka, sisällöt, teknologia ja työelämän toimintatavat.
Oppimisratkaisut ohjelma on kumppanuusohjelma. Keskeiset yhteistyökumppanit ovat opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Opetushallitus (OPH) ja Finpron Future Learning Finland -kansallinen koulutusklusteri (FLF).
Yritykset kehittävät tutkimusryhmien kanssa uusia oppimiseen liittyviä ratkaisuja, joita pilotoidaan käytännön kokeiluissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Kansallisesti hyviksi todetuista oppimisen käytännöistä, tuotteista ja palveluista kasvatetaan kansainvälistä liiketoimintaa. Oppimisratkaisu parantaa oppimisympäristöä, opettamista ja oppimista. Ratkaisuissa yhdistetään pedagogiikka, sisällöt, teknologia ja työelämän toimintatavat.
Oppimisratkaisut ohjelma on kumppanuusohjelma. Keskeiset yhteistyökumppanit ovat opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Opetushallitus (OPH) ja Finpron Future Learning Finland -kansallinen koulutusklusteri (FLF).
http://www.tekes.fi/ohjelmat/Oppimisratkaisut
Jaani Heinonen, TEM & Team Finland, Esitys Uusi koulutus -foorumissa 21.1.2015Uusi koulutus -foorumi
Jaani Heinonen, TEM & Team Finland, "Miten ratkaisemme tuotteistamisen, myynnin ja markkinoinnin haasteet koulutusviennissä?" Esitys Uusi koulutus -foorumissa 21.1.2015
Deloitten Sitralle laatimassa kansainvälisessä selvityksessä kartoitettiin valtion konserniohjauksen eurooppalaisia käytäntöjä ja kehityssuuntia seitsemässä maassa. Selvitys osoittaa, että joihinkin konserniohjauksen osa-alueisiin Suomen on mahdollista löytää kehittämistukea muista Euroopan maista. Konsernihallinnon laajempi käyttöönotto edellyttää sosiaalisia innovaatioita ja tarjoaa täten Suomelle myös mahdollisuuden toimia edelläkävijänä julkishallinnon uudistamisessa.
Tekesin hallitus päätti kokouksessaan 16.2.2011 käynnistää Oppimisratkaisut-ohjelman. Ohjelman tavoitteena on kehittää kansallisesti tärkeitä oppimisratkaisuja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, kehittää uusia toimintatapoja, luoda uutta osaamista sekä kehittää tuotteita, palveluita ja kokonaisratkaisuja kansainvälisille markkinoille.
Yritykset kehittävät tutkimusryhmien kanssa uusia oppimiseen liittyviä ratkaisuja, joita pilotoidaan käytännön kokeiluissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Kansallisesti hyviksi todetuista oppimisen käytännöistä, tuotteista ja palveluista kasvatetaan kansainvälistä liiketoimintaa. Oppimisratkaisu parantaa oppimisympäristöä, opettamista ja oppimista. Ratkaisuissa yhdistetään pedagogiikka, sisällöt, teknologia ja työelämän toimintatavat.
Oppimisratkaisut ohjelma on kumppanuusohjelma. Keskeiset yhteistyökumppanit ovat opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Opetushallitus (OPH) ja Finpron Future Learning Finland -kansallinen koulutusklusteri (FLF).
Yritykset kehittävät tutkimusryhmien kanssa uusia oppimiseen liittyviä ratkaisuja, joita pilotoidaan käytännön kokeiluissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Kansallisesti hyviksi todetuista oppimisen käytännöistä, tuotteista ja palveluista kasvatetaan kansainvälistä liiketoimintaa. Oppimisratkaisu parantaa oppimisympäristöä, opettamista ja oppimista. Ratkaisuissa yhdistetään pedagogiikka, sisällöt, teknologia ja työelämän toimintatavat.
Oppimisratkaisut ohjelma on kumppanuusohjelma. Keskeiset yhteistyökumppanit ovat opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Opetushallitus (OPH) ja Finpron Future Learning Finland -kansallinen koulutusklusteri (FLF).
http://www.tekes.fi/ohjelmat/Oppimisratkaisut
Jaani Heinonen, TEM & Team Finland, Esitys Uusi koulutus -foorumissa 21.1.2015Uusi koulutus -foorumi
Jaani Heinonen, TEM & Team Finland, "Miten ratkaisemme tuotteistamisen, myynnin ja markkinoinnin haasteet koulutusviennissä?" Esitys Uusi koulutus -foorumissa 21.1.2015
Deloitten Sitralle laatimassa kansainvälisessä selvityksessä kartoitettiin valtion konserniohjauksen eurooppalaisia käytäntöjä ja kehityssuuntia seitsemässä maassa. Selvitys osoittaa, että joihinkin konserniohjauksen osa-alueisiin Suomen on mahdollista löytää kehittämistukea muista Euroopan maista. Konsernihallinnon laajempi käyttöönotto edellyttää sosiaalisia innovaatioita ja tarjoaa täten Suomelle myös mahdollisuuden toimia edelläkävijänä julkishallinnon uudistamisessa.
M/S SOSTE 2014: Euroopan paras työelämä 2020MS SOSTE
Tavoitteena on kehittää Suomen työelämää niin, että se voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään.
Selvityksessä on kartoitettu nuorisotyössä toteutettuja viranomaisyhteistyötä parantavia kehittämishankkeita. Selvityksessä löytyi nk. liputusjärjestelmään tai muuhun viranomaisten väliseen yhteistyöhön liittyviä hyviä käytäntöjä sekä ulkomailta että Suomesta. Selvitys on osa Sitran Nuoren tilannekuva -kokonaisuutta.
Digitaalinen Helsinki -ohjelman yhteenveto ja tuotosten esittelyä. Mitkä olivat tavoitteet, mitä tehtiin, mitä opittiin ja mitä seuraavaksi. Esitys sisältää linkkejä tuotoksiin https://digi.hel.fi
Yli 80 %:lla yritysten johdosta on vaikea hahmottaa mistä ICT-toiminnassa on kyse.
Muun muassa tämä tulos tuli esiin Tietotekniikan liiton ja Sofigate Oy:n yhteistyössä toteuttamassa, valtakunnallisessa Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2010 -kyselytutkimuksessa. Tuore tutkimus kartoitti tietohallinnon johtamisen tilaa sekä selvitti tietohallintojen ja liiketoiminnan yhteistyötä, hallintotapoja ja toiminnan mittaamista.
Poimintoja valtakunnallisista työryhmistä. Sitran Oppia ikä kaikki? -tapahtuma 28.5.2018
Elinikäinen oppiminen on tänä päivänä monen huulilla. Jatkuvan oppimisen tulevaisuuden eteen tehdään paljon: on työryhmää, visiota, paneelia ja toimenpideohjelmaa. Miltä jatkuvan oppimisen yhteiskunta voisi parhaimmillaan näyttää? Mitä se tarkoittaisi yksilön kannalta? Entä työnantajan tai yhteiskunnan näkökulmasta?
Tilaisuudessa tarjosimme kentän toimijoille areenan ymmärtää tämän hetken kehitystoimenpiteiden tilannetta erityisesti virallisten työryhmien näkökulmasta.
Tekesin kansainvälistymisen kasvupaketti koostuu kuudesta rahoituspalvelusta: Innovaatioseteli, Team Finland Explorer, Messuavustus, Digiboosti, Tempo ja Kiito. Väliarvioinnin mukaan digiboosti, Innovaatioseteli ja Team Finland Explorer laajentavat Tekesin palvelutarjontaa uusille kohdeyrityksille
Sitran Voimaantumisen Polut -työpajaprosessin viimeisessä tilaisuudessa Anna Vanhala Työterveyslaitokselta kertoi miten "työn imu" näkyy tuottavuudessa ja tuloksissa - ja ihmisissä.
M/S SOSTE 2014: Euroopan paras työelämä 2020MS SOSTE
Tavoitteena on kehittää Suomen työelämää niin, että se voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään.
Selvityksessä on kartoitettu nuorisotyössä toteutettuja viranomaisyhteistyötä parantavia kehittämishankkeita. Selvityksessä löytyi nk. liputusjärjestelmään tai muuhun viranomaisten väliseen yhteistyöhön liittyviä hyviä käytäntöjä sekä ulkomailta että Suomesta. Selvitys on osa Sitran Nuoren tilannekuva -kokonaisuutta.
Digitaalinen Helsinki -ohjelman yhteenveto ja tuotosten esittelyä. Mitkä olivat tavoitteet, mitä tehtiin, mitä opittiin ja mitä seuraavaksi. Esitys sisältää linkkejä tuotoksiin https://digi.hel.fi
Yli 80 %:lla yritysten johdosta on vaikea hahmottaa mistä ICT-toiminnassa on kyse.
Muun muassa tämä tulos tuli esiin Tietotekniikan liiton ja Sofigate Oy:n yhteistyössä toteuttamassa, valtakunnallisessa Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2010 -kyselytutkimuksessa. Tuore tutkimus kartoitti tietohallinnon johtamisen tilaa sekä selvitti tietohallintojen ja liiketoiminnan yhteistyötä, hallintotapoja ja toiminnan mittaamista.
Poimintoja valtakunnallisista työryhmistä. Sitran Oppia ikä kaikki? -tapahtuma 28.5.2018
Elinikäinen oppiminen on tänä päivänä monen huulilla. Jatkuvan oppimisen tulevaisuuden eteen tehdään paljon: on työryhmää, visiota, paneelia ja toimenpideohjelmaa. Miltä jatkuvan oppimisen yhteiskunta voisi parhaimmillaan näyttää? Mitä se tarkoittaisi yksilön kannalta? Entä työnantajan tai yhteiskunnan näkökulmasta?
Tilaisuudessa tarjosimme kentän toimijoille areenan ymmärtää tämän hetken kehitystoimenpiteiden tilannetta erityisesti virallisten työryhmien näkökulmasta.
Tekesin kansainvälistymisen kasvupaketti koostuu kuudesta rahoituspalvelusta: Innovaatioseteli, Team Finland Explorer, Messuavustus, Digiboosti, Tempo ja Kiito. Väliarvioinnin mukaan digiboosti, Innovaatioseteli ja Team Finland Explorer laajentavat Tekesin palvelutarjontaa uusille kohdeyrityksille
Sitran Voimaantumisen Polut -työpajaprosessin viimeisessä tilaisuudessa Anna Vanhala Työterveyslaitokselta kertoi miten "työn imu" näkyy tuottavuudessa ja tuloksissa - ja ihmisissä.
Presentaatio Yhteiskunnalliset yritykset tulevat - oletko valmis -konferenssista Tampereella 24.-25.11.2010.
Arvopohjaisuus ja markkinajohtoisuus: yhteiskunnallisesti tavoitteellinen yritys, Jonna Stenman, Sitra
This document discusses employee-based and incremental innovation in public services. It explores how innovation relates to employee well-being. It notes that employees want their work to have meaning and influence, and actively seek ways to influence their jobs. The document also discusses different types of public sector innovation and examines whether innovation occurs in the public sector. It identifies various drivers of and approaches to public sector innovation.
Inno-Vointi-hankeen alkuseminaari 281.2011 Dipolissa.
Keynote esitys: Professori Lars Fuglsang, Roskilden yliopisto
Employee-based and incremental innovation in public services
Professori Lars Fuglsangilla on pitkä kokemus palveluinnovaatioiden tutkimuksesta sekä yksityisellä että
julkisella sektorilla. Roskilden yliopiston palvelututkimuksen ryhmä on kansainvälisesti tunnustettu. Professori
Fuglsang on toimittanut projektin teemaan liittyvän kirjan Innovation and the creative process: towards
innovation with care (2008) ja professori Jon Sundbon kanssa kirjan Innovation as strategic reflexivity (2002).
Sitran laatimalla palveluevoluutio -konseptilla halutaan edistää ajattelunmuutosta ja keskustelua siitä, millaisia yhteiskunnan järjestämät palvelut ja niiden tuotanto voisivat olla tulevaisuudessa. Nykyinen ajattelutapa lähtee siitä, että kaikki palvelut ovat kaikille kaikkialla samanlaisia. Tuotantotavan osalta keskustelussa ollaan jumiuduttu periaatteelliseen ulkoistetaanko vai ei –väittelyyn. Lähivuosien talouteen, väestön ikääntymiseen ja kansalaisten erilaistuviin vaatimuksiin liittyvät haasteet ovat niin suuria, että nykyinen toimintatapa ei kykene niihin vastaamaan.
Jatkossa huomio pitäisi kiinnittää ihmisiin ja palveluiden heille tuottamaan lisäarvoon. Mitä tarvitaan, että ihmisten tarpeet ja toiveet voitaisiin ottaa hankinnan ja palvelutuotannon lähtökohdaksi? Voisiko palvelun tarvitsija valita palveluista yksilöllisen vaihtoehdon?
Toimintatavan muutos edellyttää ajattelun muutosta. Ostavatko kunnat terveyttä vai lääkäreitä asukkailleen? Palveluevoluutiossa haastetaan kuntia kehittämään ennakkoluulottomasti erilaisia palvelumalleja. Uutta ajattelua tarvitaan myös palvelutuotannonmalleihin, joita kunnat ja palveluntuottajat voivat kehittää. Koska erilaisille palveluille sopivat erilaiset tuottamistavat, niin kunnan omaa tuotantoa voidaan tukea kolmannen sektorin, yritysten ja yhteiskunnallisten yritysten palvelutuotannolla sekä vertaistuotannolla. Ihmislähtöinen palveluevoluutio edellyttää myös vahvaa poliittisesta johtajuutta, muutosenergiaa, kuntien hankintaosaamisen kehittämistä ja hyvää viestintää.
Palveluevoluutio-esitys on vapaasti käytettävissä ja muokattavissa.