SAK:n julkaisusarja
SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä
tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut. Erkki Laukkanen.
Inno-Vointi-hankeen alkuseminaari 281.2011 Dipolissa.
Keynote esitys: Professori Lars Fuglsang, Roskilden yliopisto
Employee-based and incremental innovation in public services
Professori Lars Fuglsangilla on pitkä kokemus palveluinnovaatioiden tutkimuksesta sekä yksityisellä että
julkisella sektorilla. Roskilden yliopiston palvelututkimuksen ryhmä on kansainvälisesti tunnustettu. Professori
Fuglsang on toimittanut projektin teemaan liittyvän kirjan Innovation and the creative process: towards
innovation with care (2008) ja professori Jon Sundbon kanssa kirjan Innovation as strategic reflexivity (2002).
SAK:n julkaisusarja
SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä
tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut. Erkki Laukkanen.
Inno-Vointi-hankeen alkuseminaari 281.2011 Dipolissa.
Keynote esitys: Professori Lars Fuglsang, Roskilden yliopisto
Employee-based and incremental innovation in public services
Professori Lars Fuglsangilla on pitkä kokemus palveluinnovaatioiden tutkimuksesta sekä yksityisellä että
julkisella sektorilla. Roskilden yliopiston palvelututkimuksen ryhmä on kansainvälisesti tunnustettu. Professori
Fuglsang on toimittanut projektin teemaan liittyvän kirjan Innovation and the creative process: towards
innovation with care (2008) ja professori Jon Sundbon kanssa kirjan Innovation as strategic reflexivity (2002).
Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?Business Arena Oy
Business Arena Oy kokosi syksyllä 2014 yhteen kokemuksiaan ja havaintojaan aluekehittämisen tiimoilta. Tarjoamme ne vapaaseen käyttöön.
- Korkeakoulujen ja kehittämisyhtiöiden yhteistyömahdollisuus: tutkimuksen kaupallistaminen
- Palvelua tuottavien verkostojen johtaminen
- Yhteisöjen osalistaminen kokeilemalla kehittämiseen
Boardman ryhmätyö: Hallitustyö voittoa tavoittelemattomissa ja PPP-yhteisöissäTommi Rasila
Boardmanin HH-valmennuksessa tehty 8 hengen ryhmätyö. Jokainen osallistuja selvitti yhden voitonjaoltaan ja siten businesslogiikaltaan perinteiseen osakeyhtiöön tai vastaavaan verrattuna epätyypillisen toimijan hallitustyön perusasiat. Johtopäätöksenä haettiin yhteisiä tekijöitä tästä varsin heterogeenisestä casejoukosta.
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Ayla_Shakir
Pitkäaikaistyöttömien palveluvastuu olisi siirrettävä kokonaan valtiolta kunnille. Toiminnalla olisi tällöin selkeämmin yksi johtamisjärjestelmä, yksi rahapussi. Tämä helpottaisi nykyisten valtion rahoittamien työvoimapoliittisten toimien ja kunnan rahoittamien sosiaali- ja terveystoimien yhteensovittamista.
Näin esittää selvityshenkilö Tarja Filatov, jonka raportti välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuuksista julkaistiin Vantaalla 28.1.2013.
Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Nykyiset välityömarkkinat muodostuvat ennen kaikkea kuntien ja säätiöiden järjestämistä palveluista, koulutuksesta ja työllistämistoiminnasta. Mukana on myös hyvin pieni määrä yksityisiä yrityksiä.
Filatov penää raportissaan vahvaa yhteistyötä välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten kesken. Nämä organisoisivat vaikeasti työllistyvien ihmisten palvelut ja työllisyystoimet. Hän myös esittää, että työvoiman palvelukeskusten toiminta tulisi tehdä lakisääteiseksi ja kuntien vastuulle.
Selvityshenkilö joustaisi tukia koskevien säännösten soveltamisessa tuotteita ja palveluja myyvien välityömarkkinatoimijoiden kohdalla niin pitkälle kuin mahdollista vääristämättä kilpailua.
Samalla julkisia toimijoita pitäisi rohkaista ja kouluttaa tilaamaan palveluja välityömarkkinoilta.
Tarja Filatov lisäisi satunnaisten töiden tekemisen kannustavuutta rakentamalla työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittaisen suojaosuuden. Lisäksi hän ehdottaa erikoistoimenpiteitä yli 58 vuotiaille pitkäaikaistyöttömille.
Vuonna 2011 palkkatuetussa työssä oli 12 510 henkilöä, jotka olivat olleet yli 500 päivää työmarkkinatuella.
Kansanedustaja Tarja Filatov johtaa puhetta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnnassa. Hän on aikaisemmin toiminut työministerinä.
Raportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut
Mitä kuntayhtiöt ovat? Miten valtuutettu voi vaikuttaa niihin? Miten omistajaohjaus toimii - vai toimiiko? Kuntayhtiöt ovat markkinoilla toimivia yrityksiä, jotka ovat kunnan konserniohjauksessa. Uusi kuntalaki korostaa omistajaohjauksen merkitystä, mutta miten se onnistuu suhteessa juridisesti itsenäiseen yhtiöön.
Sitran Voimaantumisen Polut -työpajaprosessin viimeisessä tilaisuudessa Anna Vanhala Työterveyslaitokselta kertoi miten "työn imu" näkyy tuottavuudessa ja tuloksissa - ja ihmisissä.
Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?Business Arena Oy
Business Arena Oy kokosi syksyllä 2014 yhteen kokemuksiaan ja havaintojaan aluekehittämisen tiimoilta. Tarjoamme ne vapaaseen käyttöön.
- Korkeakoulujen ja kehittämisyhtiöiden yhteistyömahdollisuus: tutkimuksen kaupallistaminen
- Palvelua tuottavien verkostojen johtaminen
- Yhteisöjen osalistaminen kokeilemalla kehittämiseen
Boardman ryhmätyö: Hallitustyö voittoa tavoittelemattomissa ja PPP-yhteisöissäTommi Rasila
Boardmanin HH-valmennuksessa tehty 8 hengen ryhmätyö. Jokainen osallistuja selvitti yhden voitonjaoltaan ja siten businesslogiikaltaan perinteiseen osakeyhtiöön tai vastaavaan verrattuna epätyypillisen toimijan hallitustyön perusasiat. Johtopäätöksenä haettiin yhteisiä tekijöitä tästä varsin heterogeenisestä casejoukosta.
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat Ayla_Shakir
Pitkäaikaistyöttömien palveluvastuu olisi siirrettävä kokonaan valtiolta kunnille. Toiminnalla olisi tällöin selkeämmin yksi johtamisjärjestelmä, yksi rahapussi. Tämä helpottaisi nykyisten valtion rahoittamien työvoimapoliittisten toimien ja kunnan rahoittamien sosiaali- ja terveystoimien yhteensovittamista.
Näin esittää selvityshenkilö Tarja Filatov, jonka raportti välityömarkkinoiden työllistämismahdollisuuksista julkaistiin Vantaalla 28.1.2013.
Välityömarkkinat tarjoavat työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Nykyiset välityömarkkinat muodostuvat ennen kaikkea kuntien ja säätiöiden järjestämistä palveluista, koulutuksesta ja työllistämistoiminnasta. Mukana on myös hyvin pieni määrä yksityisiä yrityksiä.
Filatov penää raportissaan vahvaa yhteistyötä välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten kesken. Nämä organisoisivat vaikeasti työllistyvien ihmisten palvelut ja työllisyystoimet. Hän myös esittää, että työvoiman palvelukeskusten toiminta tulisi tehdä lakisääteiseksi ja kuntien vastuulle.
Selvityshenkilö joustaisi tukia koskevien säännösten soveltamisessa tuotteita ja palveluja myyvien välityömarkkinatoimijoiden kohdalla niin pitkälle kuin mahdollista vääristämättä kilpailua.
Samalla julkisia toimijoita pitäisi rohkaista ja kouluttaa tilaamaan palveluja välityömarkkinoilta.
Tarja Filatov lisäisi satunnaisten töiden tekemisen kannustavuutta rakentamalla työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittaisen suojaosuuden. Lisäksi hän ehdottaa erikoistoimenpiteitä yli 58 vuotiaille pitkäaikaistyöttömille.
Vuonna 2011 palkkatuetussa työssä oli 12 510 henkilöä, jotka olivat olleet yli 500 päivää työmarkkinatuella.
Kansanedustaja Tarja Filatov johtaa puhetta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnnassa. Hän on aikaisemmin toiminut työministerinä.
Raportti on luettavissa TEM:n verkkosivuilla osoitteessa www.tem.fi/julkaisut
Mitä kuntayhtiöt ovat? Miten valtuutettu voi vaikuttaa niihin? Miten omistajaohjaus toimii - vai toimiiko? Kuntayhtiöt ovat markkinoilla toimivia yrityksiä, jotka ovat kunnan konserniohjauksessa. Uusi kuntalaki korostaa omistajaohjauksen merkitystä, mutta miten se onnistuu suhteessa juridisesti itsenäiseen yhtiöön.
Sitran Voimaantumisen Polut -työpajaprosessin viimeisessä tilaisuudessa Anna Vanhala Työterveyslaitokselta kertoi miten "työn imu" näkyy tuottavuudessa ja tuloksissa - ja ihmisissä.
Presentaatio Yhteiskunnalliset yritykset tulevat - oletko valmis -konferenssista Tampereella 24.-25.11.2010.
Arvopohjaisuus ja markkinajohtoisuus: yhteiskunnallisesti tavoitteellinen yritys, Jonna Stenman, Sitra
This document discusses employee-based and incremental innovation in public services. It explores how innovation relates to employee well-being. It notes that employees want their work to have meaning and influence, and actively seek ways to influence their jobs. The document also discusses different types of public sector innovation and examines whether innovation occurs in the public sector. It identifies various drivers of and approaches to public sector innovation.
Sitran laatimalla palveluevoluutio -konseptilla halutaan edistää ajattelunmuutosta ja keskustelua siitä, millaisia yhteiskunnan järjestämät palvelut ja niiden tuotanto voisivat olla tulevaisuudessa. Nykyinen ajattelutapa lähtee siitä, että kaikki palvelut ovat kaikille kaikkialla samanlaisia. Tuotantotavan osalta keskustelussa ollaan jumiuduttu periaatteelliseen ulkoistetaanko vai ei –väittelyyn. Lähivuosien talouteen, väestön ikääntymiseen ja kansalaisten erilaistuviin vaatimuksiin liittyvät haasteet ovat niin suuria, että nykyinen toimintatapa ei kykene niihin vastaamaan.
Jatkossa huomio pitäisi kiinnittää ihmisiin ja palveluiden heille tuottamaan lisäarvoon. Mitä tarvitaan, että ihmisten tarpeet ja toiveet voitaisiin ottaa hankinnan ja palvelutuotannon lähtökohdaksi? Voisiko palvelun tarvitsija valita palveluista yksilöllisen vaihtoehdon?
Toimintatavan muutos edellyttää ajattelun muutosta. Ostavatko kunnat terveyttä vai lääkäreitä asukkailleen? Palveluevoluutiossa haastetaan kuntia kehittämään ennakkoluulottomasti erilaisia palvelumalleja. Uutta ajattelua tarvitaan myös palvelutuotannonmalleihin, joita kunnat ja palveluntuottajat voivat kehittää. Koska erilaisille palveluille sopivat erilaiset tuottamistavat, niin kunnan omaa tuotantoa voidaan tukea kolmannen sektorin, yritysten ja yhteiskunnallisten yritysten palvelutuotannolla sekä vertaistuotannolla. Ihmislähtöinen palveluevoluutio edellyttää myös vahvaa poliittisesta johtajuutta, muutosenergiaa, kuntien hankintaosaamisen kehittämistä ja hyvää viestintää.
Palveluevoluutio-esitys on vapaasti käytettävissä ja muokattavissa.
2. Valtiokonsernin strateginen
ketteryys ja vaikuttavuus
Hallitusohjelma valtion
konsernistrategiana
Mitä tulee saada aikaan
Valtion konserniohjaus
Miten
aikaansaannosten
toteutumista johdetaan
www.talentpartners.fi 2
3. Ketterä ja vaikuttava valtiokonserni
Valtion konserniohjaus sisältää pääministerin
johtaman hallituksen käytössä olevat prosessit
ja välineet poliittis-strategisten tavoitteiden
mukaisten vaikutusten tehokkaaseen
aikaansaamiseen.
www.talentpartners.fi 3
4. ESIM.
Ennenaikainen
ESIM.
eläköityminen
Kaupunkiseutujen
toimivuus ja
elinvoimaisuus
VALTIOKONSERNIN STRATEGIAN
SISÄLTÖHAASTEENA vaikeasti
määriteltävät ja ratkaistavat policy-ilmiöt?
ESIM. ESIM.
Kasvuyritysten Lasten ja nuorten
syntyminen syrjäytyminen
www.talentpartners.fi 4
6. Haasteellinen policyongelma
… ja sen ratkaisuehdotus
VNK VM
STM
TEM OKM
ILMIÖ ja tarve
€ € €
Kumppani
toiminta
TTL Kumppani
toiminta
toiminta
Tuotokset Tuotokset Tuotokset
Tietoisuus, asenteet,
käyttäytyminen
Objektiiviset
vaikutukset
Työkyvyttömyys-
Sairauspoissaolot eläkkeet Tapaturmat
Soveltaen lähdettä: Johtaja, professori Guy Ahonen, Työterveyslaitos,
6
www.talentpartners.fi 6
7. Ketterä ja vaikuttava valtiokonserni
Kansalaiset Yritykset Yhteisöt
VAIKUTTAVUUS
VALTIOKONSERNI
Vuorovaikutussysteemi
A
Sisältää osallisuutta tukevat prosessit, joiden avulla hallitus on vuorovaikutuksessa kansalaisten,
yritysten ja yhteisöjen kanssa edistääkseen onnellisuutta sekä sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin toteutumista.
KETTERYYS
Ohjaus- ja johtamissysteemi
Sisältää prosessit , johtamisroolit ja –foorumit, joiden avulla hallitus organisoi ja johtaa
poliittis-strategisten tavoitteiden toimeenpanoa.
Kulttuurisysteemi
Sisältää yhteisön arvot, jotka valtuuttavat ja vastuuttavat kaikki valtiokonsernin henkilöt toimimaan ja
käyttäytymään arvostavasti sekä toisiaan että kansalaisia, yrityksiä, yhteisöjä ja yhteistyökumppaneita kohtaan.
Hallitusohjelma valtion konsernistrategiana
www.talentpartners.fi 7
8. Ketterä ja vaikuttava valtiokonserni
Ohjaus- ja johtamissysteemi
Kansalaiset Yritykset Yhteisöt
V a i k u t t a v u u s
Hallitusohjelman toimeen-
panon ja valtiokonsernin
Konserniohjauksen toiminnot ja prosessit
toiminnan ja talouden ohjaus
Hallitusohjelman toimeenpano
Lainvalmistelu Policy – Hallitusohjelmassa priorisoidut horisontaaliset policyteemat
ministeriryhmät (6-8) sekä näihin liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet
Viestintä
Rakenteet ja toimintamallit
Henkilöstövoimavarojen Ministeriöt ja Hallitusohjelmassa priorisoidut toimialakohtaiset
kehittäminen ja johtaminen hallinnonalat policyteemat sekä näihin liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet
Konsernipalvelut
LVM MMM OKM SM STM TEM YM PLM OM UM VM
Omistajaohjaus
Valtiokonsernin ohjaus
•Valtioneuvoston yleisistunto
Valtioneuvoston kanslia
pääministeriä ja hallitusta •Talouspoliittinen ministerivaliokunta
tukevana Pääministeri •Raha-asiainvaliokunta
”konserniohjausyksikkönä” •EU-ministerivaliokunta
•Konserniohjauksen virkamiesjohtoryhmä
Konserniohjauksen foorumit
15
Hallitusohjelma valtion konsernistrategiana
9. Ketterä ja vaikuttava valtiokonserni
Kulttuurisysteemi
Henkilöstön Ihmisten Suhtautuminen Rakenne ja
Käyttäytyminen
kokemus väliset suhteet arvoihin toimintamalli
Korkea
”Elämä on
Yhteisten arvojen ja johdon yhtenäisyyden aste
Tiimi Välttämättömät Viattomuus
mahtavaa”
”Me olemme
Kumppanuus Tärkeät Yhteisön ylpeys
parhaita”
”Olen paras” Yksilöllisyys Hyödylliset Yksinäiset sudet
”Minun elämä on Alakuloisuus,
Sulkeutunut Tehottomat
mälsää” ”uhri”
”Elämä on Epätoivo,
Vieraantunut Aliarvostus
mälsää” vihamielisyys
Matala
Soveltaen Logan, King and Fischer-Wright (2008) Tribal Leadership
www.talentpartners.fi 9
10. Ketterä ja vaikuttava valtiokonserni
Kansalaiset Yritykset Yhteisöt
VAIKUTTAVUUS
Osallisuus Vuorovaikutussysteemi Luottamus
Ministeriö Ministeriö Ministeriö Ministeriö Ministeriö Ministeriö Ministeriö Ministeriö Ministeriö Ministeriö Ministeriö
A B C D E F G H I J K
Toiminnot ja Ohjaus- ja johtamissysteemi Johtamisroolit ja -
prosessit foorumit
KETTERYYS
Arvot Kulttuurisysteemi Johtajuus
VALTIOKONSERNI
10
Hallitusohjelma valtion konsernistrategiana