Mirror Match! on modernin ajan tapa saavuttaa toisilleen sopivat organisaatiot ja ihmiset yhteen. Nopea, rakentava ja tavoitteita kirkastava tapa, jolla rakennetaan pitkäaikaisia ja kestäviä liittoja.
Kysy lisää yhteyshenkilöiltämme.
Mirror Match! on modernin ajan tapa saavuttaa toisilleen sopivat organisaatiot ja ihmiset yhteen. Nopea, rakentava ja tavoitteita kirkastava tapa, jolla rakennetaan pitkäaikaisia ja kestäviä liittoja.
Kysy lisää yhteyshenkilöiltämme.
Fountain Park vastasi maabrändivaltuuskunnan haasteeseen ja julkisti Kumppanuusjohtamisen mallin
Kumppanuusjohtamisen malli julkistettin 20.1.2011 Kiasmassa aamiaistilaisuudessa, johon oli kokoontunut joukko sekä yritysmaailman, että julkisen sektorin ja järjestöjen edustajia. Toimitusjohtaja Riitta Ahlholm julkisti ja avasi yleisölle Kumppanuusjohtajuuden mallin, jonka Fountain Park on kehittänyt vastattuaan Suomen maabrändivaltuuskunnan tehtävään kumppanuusjohtamisen mallintamisesta. Päätettyään ottaa maabrändivaltuuskunnan haasteen vastaan, Fountain Park kutsui suomalaiset johtajat yhteiseen ideointiin verkkohaastattelunsa avulla. Käytännön johtamisen näkökulmasta syntynyt kumppanuusjohtamisen malli rakentuu viidestä elementistä, joita tarvitaan kaikissa johtamisen rajapinnoissa; tavoitteellisuudesta, vastuunkannosta, osallistumisesta, monimuotoisuudesta ja läpinäkyvyydesta. Maabrändivaltuuskunnan puolesta mallin otti virallisesti vastaan Marco Mäkinen, SEK&GREY:n toimitusjohtaja ja maabrändivaltuuskunnan asiantuntijajäsen.
Malli toimi alustuksena julkistusta seuranneelle paneelikeskustelulle johon osallistuivat Diacorin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen, Anvian toimitusjohtaja Matti Makkonen, Aalto-yliopiston professori Janne Tienari ja Boydenin Senior Partner Jussi Eränen. Panelistit kommentoivat aluksi mallia ja jatkoivat sen jälkeen keskustelua mallin esille nostamista viidestä tärkeimmästä kumppanuusjohtamisen teemasta. Palaute oli positiivista ja keskustelu sekä panelistien että yleisön kesken vilkasta.
”Kumppanuusjohtamisen ytimessä on johtajan uskallus johtaa hyvin,”kommentoi Anni Vepsäläinen.
Sitran Voimaantumisen Polut -työpajaprosessin viimeisessä tilaisuudessa Anna Vanhala Työterveyslaitokselta kertoi miten "työn imu" näkyy tuottavuudessa ja tuloksissa - ja ihmisissä.
Presentaatio Yhteiskunnalliset yritykset tulevat - oletko valmis -konferenssista Tampereella 24.-25.11.2010.
Arvopohjaisuus ja markkinajohtoisuus: yhteiskunnallisesti tavoitteellinen yritys, Jonna Stenman, Sitra
This document discusses employee-based and incremental innovation in public services. It explores how innovation relates to employee well-being. It notes that employees want their work to have meaning and influence, and actively seek ways to influence their jobs. The document also discusses different types of public sector innovation and examines whether innovation occurs in the public sector. It identifies various drivers of and approaches to public sector innovation.
Inno-Vointi-hankeen alkuseminaari 281.2011 Dipolissa.
Keynote esitys: Professori Lars Fuglsang, Roskilden yliopisto
Employee-based and incremental innovation in public services
Professori Lars Fuglsangilla on pitkä kokemus palveluinnovaatioiden tutkimuksesta sekä yksityisellä että
julkisella sektorilla. Roskilden yliopiston palvelututkimuksen ryhmä on kansainvälisesti tunnustettu. Professori
Fuglsang on toimittanut projektin teemaan liittyvän kirjan Innovation and the creative process: towards
innovation with care (2008) ja professori Jon Sundbon kanssa kirjan Innovation as strategic reflexivity (2002).
Sitran laatimalla palveluevoluutio -konseptilla halutaan edistää ajattelunmuutosta ja keskustelua siitä, millaisia yhteiskunnan järjestämät palvelut ja niiden tuotanto voisivat olla tulevaisuudessa. Nykyinen ajattelutapa lähtee siitä, että kaikki palvelut ovat kaikille kaikkialla samanlaisia. Tuotantotavan osalta keskustelussa ollaan jumiuduttu periaatteelliseen ulkoistetaanko vai ei –väittelyyn. Lähivuosien talouteen, väestön ikääntymiseen ja kansalaisten erilaistuviin vaatimuksiin liittyvät haasteet ovat niin suuria, että nykyinen toimintatapa ei kykene niihin vastaamaan.
Jatkossa huomio pitäisi kiinnittää ihmisiin ja palveluiden heille tuottamaan lisäarvoon. Mitä tarvitaan, että ihmisten tarpeet ja toiveet voitaisiin ottaa hankinnan ja palvelutuotannon lähtökohdaksi? Voisiko palvelun tarvitsija valita palveluista yksilöllisen vaihtoehdon?
Toimintatavan muutos edellyttää ajattelun muutosta. Ostavatko kunnat terveyttä vai lääkäreitä asukkailleen? Palveluevoluutiossa haastetaan kuntia kehittämään ennakkoluulottomasti erilaisia palvelumalleja. Uutta ajattelua tarvitaan myös palvelutuotannonmalleihin, joita kunnat ja palveluntuottajat voivat kehittää. Koska erilaisille palveluille sopivat erilaiset tuottamistavat, niin kunnan omaa tuotantoa voidaan tukea kolmannen sektorin, yritysten ja yhteiskunnallisten yritysten palvelutuotannolla sekä vertaistuotannolla. Ihmislähtöinen palveluevoluutio edellyttää myös vahvaa poliittisesta johtajuutta, muutosenergiaa, kuntien hankintaosaamisen kehittämistä ja hyvää viestintää.
Palveluevoluutio-esitys on vapaasti käytettävissä ja muokattavissa.
Fountain Park vastasi maabrändivaltuuskunnan haasteeseen ja julkisti Kumppanuusjohtamisen mallin
Kumppanuusjohtamisen malli julkistettin 20.1.2011 Kiasmassa aamiaistilaisuudessa, johon oli kokoontunut joukko sekä yritysmaailman, että julkisen sektorin ja järjestöjen edustajia. Toimitusjohtaja Riitta Ahlholm julkisti ja avasi yleisölle Kumppanuusjohtajuuden mallin, jonka Fountain Park on kehittänyt vastattuaan Suomen maabrändivaltuuskunnan tehtävään kumppanuusjohtamisen mallintamisesta. Päätettyään ottaa maabrändivaltuuskunnan haasteen vastaan, Fountain Park kutsui suomalaiset johtajat yhteiseen ideointiin verkkohaastattelunsa avulla. Käytännön johtamisen näkökulmasta syntynyt kumppanuusjohtamisen malli rakentuu viidestä elementistä, joita tarvitaan kaikissa johtamisen rajapinnoissa; tavoitteellisuudesta, vastuunkannosta, osallistumisesta, monimuotoisuudesta ja läpinäkyvyydesta. Maabrändivaltuuskunnan puolesta mallin otti virallisesti vastaan Marco Mäkinen, SEK&GREY:n toimitusjohtaja ja maabrändivaltuuskunnan asiantuntijajäsen.
Malli toimi alustuksena julkistusta seuranneelle paneelikeskustelulle johon osallistuivat Diacorin toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen, Anvian toimitusjohtaja Matti Makkonen, Aalto-yliopiston professori Janne Tienari ja Boydenin Senior Partner Jussi Eränen. Panelistit kommentoivat aluksi mallia ja jatkoivat sen jälkeen keskustelua mallin esille nostamista viidestä tärkeimmästä kumppanuusjohtamisen teemasta. Palaute oli positiivista ja keskustelu sekä panelistien että yleisön kesken vilkasta.
”Kumppanuusjohtamisen ytimessä on johtajan uskallus johtaa hyvin,”kommentoi Anni Vepsäläinen.
Sitran Voimaantumisen Polut -työpajaprosessin viimeisessä tilaisuudessa Anna Vanhala Työterveyslaitokselta kertoi miten "työn imu" näkyy tuottavuudessa ja tuloksissa - ja ihmisissä.
Presentaatio Yhteiskunnalliset yritykset tulevat - oletko valmis -konferenssista Tampereella 24.-25.11.2010.
Arvopohjaisuus ja markkinajohtoisuus: yhteiskunnallisesti tavoitteellinen yritys, Jonna Stenman, Sitra
This document discusses employee-based and incremental innovation in public services. It explores how innovation relates to employee well-being. It notes that employees want their work to have meaning and influence, and actively seek ways to influence their jobs. The document also discusses different types of public sector innovation and examines whether innovation occurs in the public sector. It identifies various drivers of and approaches to public sector innovation.
Inno-Vointi-hankeen alkuseminaari 281.2011 Dipolissa.
Keynote esitys: Professori Lars Fuglsang, Roskilden yliopisto
Employee-based and incremental innovation in public services
Professori Lars Fuglsangilla on pitkä kokemus palveluinnovaatioiden tutkimuksesta sekä yksityisellä että
julkisella sektorilla. Roskilden yliopiston palvelututkimuksen ryhmä on kansainvälisesti tunnustettu. Professori
Fuglsang on toimittanut projektin teemaan liittyvän kirjan Innovation and the creative process: towards
innovation with care (2008) ja professori Jon Sundbon kanssa kirjan Innovation as strategic reflexivity (2002).
Sitran laatimalla palveluevoluutio -konseptilla halutaan edistää ajattelunmuutosta ja keskustelua siitä, millaisia yhteiskunnan järjestämät palvelut ja niiden tuotanto voisivat olla tulevaisuudessa. Nykyinen ajattelutapa lähtee siitä, että kaikki palvelut ovat kaikille kaikkialla samanlaisia. Tuotantotavan osalta keskustelussa ollaan jumiuduttu periaatteelliseen ulkoistetaanko vai ei –väittelyyn. Lähivuosien talouteen, väestön ikääntymiseen ja kansalaisten erilaistuviin vaatimuksiin liittyvät haasteet ovat niin suuria, että nykyinen toimintatapa ei kykene niihin vastaamaan.
Jatkossa huomio pitäisi kiinnittää ihmisiin ja palveluiden heille tuottamaan lisäarvoon. Mitä tarvitaan, että ihmisten tarpeet ja toiveet voitaisiin ottaa hankinnan ja palvelutuotannon lähtökohdaksi? Voisiko palvelun tarvitsija valita palveluista yksilöllisen vaihtoehdon?
Toimintatavan muutos edellyttää ajattelun muutosta. Ostavatko kunnat terveyttä vai lääkäreitä asukkailleen? Palveluevoluutiossa haastetaan kuntia kehittämään ennakkoluulottomasti erilaisia palvelumalleja. Uutta ajattelua tarvitaan myös palvelutuotannonmalleihin, joita kunnat ja palveluntuottajat voivat kehittää. Koska erilaisille palveluille sopivat erilaiset tuottamistavat, niin kunnan omaa tuotantoa voidaan tukea kolmannen sektorin, yritysten ja yhteiskunnallisten yritysten palvelutuotannolla sekä vertaistuotannolla. Ihmislähtöinen palveluevoluutio edellyttää myös vahvaa poliittisesta johtajuutta, muutosenergiaa, kuntien hankintaosaamisen kehittämistä ja hyvää viestintää.
Palveluevoluutio-esitys on vapaasti käytettävissä ja muokattavissa.
Deloitten Sitralle laatimassa kansainvälisessä selvityksessä kartoitettiin valtion konserniohjauksen eurooppalaisia käytäntöjä ja kehityssuuntia seitsemässä maassa. Selvitys osoittaa, että joihinkin konserniohjauksen osa-alueisiin Suomen on mahdollista löytää kehittämistukea muista Euroopan maista. Konsernihallinnon laajempi käyttöönotto edellyttää sosiaalisia innovaatioita ja tarjoaa täten Suomelle myös mahdollisuuden toimia edelläkävijänä julkishallinnon uudistamisessa.
2. Millaista kokemista,
tietämistä,
osallisuutta, valtaa
nämä käytänteet
mahdollistavat/
estävät?
Millaista todellisuutta nämä
ihmiset luovat näissä
käytänteissä?
8. * Arjen toiminta ja haasteet ovat lähtökohta – mitkä ovat
keskeisimmät kysymyksemme
* Uudistuminen ei ole päämäärä, vaan matka
* Toimintatapojen uudistaminen pysyvämmin vaatii myös
ihmisten uudistumista – lähtee ihmisistä itsestään
* Toimintatavat sisältävät yhteisesti jaettuja oletuksia, tunteita,
havaitsemisen ja kokemisen tapoja ->muutos kaikissa
* Näemmekö nykyisen tarinamme/todellisuutemme, joka tuntuu
itsestäänselvyydeltä? (”Tätä teemme ja näin asiat ovat”)
* Uskallammeko ottaa vastuun yhteisestä
tarinasta/todellisuudesta, joka muovautuu joka hetki? Se ei
synny jossain tuolla, vaan juuri nyt tässä
*
11. * Painopiste
80-90-luku
Tämä hetki 2008
Lähitulevaisuus
Työnantaja-asiakkaan rooli Power over
VTML:n rooli
(vtml:n näkökulmasta) Valta ylitse
”Alamainen” Sanelija
Käskyt
”Valmennettava” Ohjeistaja
-toimeenpanija Ohjeet, suositukset
Ohjaus, neuvonta Tukija
Soveltaja
Yhdessä pohtiminen Kumppani
Kumppani ja tekeminen
Yhdessäluominen
-edellytysten luominen Mahdollistaja
Yhdessäluoja
Power with
Yhdessävaikuttaminen