Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään: Miten voisimme rakentaa jokaisella lapselle viiden tähden koulupäivän silloinkin kun hänen päivänsä koulun ulkopuolella ei ole läheskään viiden tähden tasoa?

1. Mitä olen oppinut
viime vuodesta?
Mikä on mielestäni tärkeintä
lähitulevaisuudessa?
Matti Rimpelä
Kisakallio, Lohja
16.1,2018

2. Esityksen sisältö
• Toimeksianto tulee YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta
• Ensimmäisen vuoden aikana opeteltu tunnistamaan paikalliskulttuuria –
tiedostamaan missä mennään
• Erkkatiimien tapausselostuksista oppilaan tuntemiseen: Vava/SDQ testaa
oppilaantuntemuksen.
• Matkalla aidosti lapsisuuntautuneeseen palvelumuotoiluun. Tavoitteeksi
lapsen/nuoren hyvä koulupäivä!
• Toimeksiannon ydin:
• Syrjäytymiskehityksen aktiivinen tunnistaminen
• Erityinen toiminta sen estämiseksi, pysäyttämiseksi, vähentämiseksi.
• Keskitytään eniten tukea tarvitseviin: Ajantasainen tuen hallinnan
selvittäminen ja seuranta kouluyhteisön sisällä.
• Ensimmäiseksi hallintaan käytösongelmat, vastaukseksi kaikkien läheisten
aikuisten kasvatuskumppanuus.

3. YK:n lapsen
oikeuksien
sopimus:
Kunnan
velvolli-
suuksia
Suomi ratifioi 1991.
Yleisperiaatteita
2003
(ks. www.lapsiasia.fi)
Kunnan strategia Lapsen oikeuksien toteuttamisessa
• Kunnan lapsipoliittinen tavoiteohjelma
• Lapsen oikeuksien toteuttamiseksi kaikkialla kunnassa on asetettava todelliset ja
saavutettavissa olevat tavoitteet.
• Toimeenpanoon on osoitettava riittävät voimavarat.
• Kunnan strategiaan tulee sisältyä toimeenpanon valvonta, jatkuva arviointi ja
säännöllisen päivittäminen sekä määräaikaisraportointi valtuustolle ja yleisölle.
Lasten osuus kunnan voimavaroista
• Lapsibudjetointi, -tilinpäätösanalyysi
Lapsivaikutusten analyysi kunnan päätöksenteossa
• Lapsen edun huomioon ottaminen varmistetaan
• jatkuvalla lapsivaikutusten ennakkoarvioinnilla, jolla ennakoidaan kaikkien
ehdotettujen lakien, politiikkojen tai määrärahojen vaikutus lapsiin, sekä
• lapsivaikutusten jälkiarvioinnilla, jossa selvitetään toteutuneen toiminnan
todelliset vaikutukset.
• Syrjimättömyysvelvollisuus

4. Lapsen
’oikeuksien
sopimus
2. artikla:
Yleisperiaate
(2003)
Syrjimättö-
myys-
velvollisuus
(ks. www.lapsiasia.fi)
• On aktiivisesti tunnistettava yksittäiset lapset ja
lapsiryhmät, joiden oikeuksien tunnustaminen ja
toteuttaminen vaativat erityisiä toimenpiteitä.
• On kerättävä syrjinnän tai potentiaalisen syrjinnän
tunnistamiseen tarvittavia eriteltyjen tietojen.
• On ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin syrjintään
johtavien olosuhteiden lievittämiseksi tai
poistamiseksi.
• Voi edellyttää muutoksia lainsäädäntöön, hallintoon ja
voimavarojen jakamiseen sekä koulutusta asenteiden
muuttamiseksi.
• Ei tarkoita identtistä kohtelua.

5. Kemijärven hyvinvointipalvelujen kehittäminen 1980-
90 lukujen vaihteessa
Poiminta johdannosta. Osaraportti 1. Lapin yliopisto 1991
• Paikallisuuden syvällinen analyysi ja ymmärrys poistavat
säännönmukaisuuksien ja keskimääräisyyksien harhan.
• Herää väistämättä kysymys: ”Voidaanko maailmaa hallita
funktionaalisesti eriytettyjen toimintojen ja sääntöjen varassa?
• Kyllä voidaan, mutta se ei ole mielekästä.
• Kyseinen malli kahlitsee ja asettaa yksilöt tiettyihin kaavoihin.
• Hallinto on erityisnäkökohdat sivuuttaessaan dominointia.
Paikalliskulttuurin ymmärtämisen kautta
avautuu uudenlainen perspektiivi
todellisuuteen.

6. Paikallistietoisuuden kehittäminen:
• Hallinnollisten rajojen merkitystä aletaan pohtia.
• Muiden toimintaan ja sen suhteeseen omaan tehtävään aletaan
tuntea kiinnostusta.
• Omalle toiminnalle aletaan etsiä vaihtoehtoja yksilöllisesti ja
toimipistekohtaisesti.
• Hallintorajat ylittäviin kokeiluihin aletaan tuntea mielenkiintoa.
• Yhteispalvelukokeiluiden mahdollisuus nousee esiin.
• Systemaattiseen tiedon hankintaan ja analysointiin ei
suhtauduta liian juhlallisina asioina.
• Kysymys ongelmanratkaisuista todellisissa elinympäristöissä
nousee esille.
(Urponen, ks. Hokkanen ym. 1991, sivu 15-16. myös Hokkanen ja Väärälä 1992)

7. Oppilaantuntemus:
Nuoren opettajan huoneentaulu
(Matti Koskenniemi 1952)
• Muista olevasi oppilaittesi ohjaaja.
• Ole ystävällinen mutta pidättyväinen, vältä liikaa tuttavallisuutta oppilaita kohtaan,
• Opi tuntemaan oppilaasi nimeltä niin pian kuin mahdollista.
• Kerää heistä lisätietoja koulun matrikkelista ja muista lähteistä.
• Osoita kiinnostusta sitä kohtaan, mikä kiinnostaa oppilaita niin
koulussa kuin koulun ulkopuolella.
• Kohtele oppilaita oikeudenmukaisesti ja samalla päättävästi.
• Etsi kosketusta oppilaittesi koteihin.
• Vaikeuksien tullen etsi ensin vikaa itsestäsi.

8. Takalan (1961) mukaan oppilaantuntemus vahvistuu,
kun opettaja
• tekee havaintoja oppilaasta ja arvioi hänen suhtautumista koulutyöhön
ja opettajaan,
• tunnistaa oppilaan kehitystason,
• tutustuu oppilaan harrastuksiin, toverisuhteisiin ja kotiympäristöön,
• solmii yhteistyön kodin ja koulun välille ennen kuin oppilaan
koulunkäynnissä ilmenee ongelmia sekä
• suorittaa kotikäyntejä, tekee havaintoja oppilaan käyttäytymisestä
kotonaan, keskustee vanhempien kanssa ja saa näin merkittäviä tietoja
oppilaasta.
• ”Lapsen itsetunnon, omanarvontunnon kehittyminen on riippuvaista
siitä, hyväksyykö lähin ympäristö hänet vai ei”.

9. Mistä tiedän, tunnenko oppilaani?
Testaan Vavalla (SDQ)!
Opettaja vastaa 25 oppilasta kuvailevaan osioon, jotka
muodostavat viisi ulottuvuutta:
• Sosiaalisuus (myönteinen, mittaa vahvuuksia)
Ongelmasuuntautuneet
• Kaverisuhteet
• Tunne-elämä
• Tarkkaavaisuus
• Käytös

10. Perhe/lapsilähtöisyyden elementit
Perhe/lapsikokemus/merkitys
Perhe/lapsiläheisyys/luottamus
Perhe/lapsiymmärrys
Arvon luonti yhdessä
“family/child dominant value creation”
Palvelumuotoilu
Soveltaen lähteestä Raisamiina Rimpelä : Kundnärhet och kundförståelse i utvecklingen av en kommunal tjänsteinnovation
inom hälsovård. Institutionen för marknadsföring Svenska handelshögskolan, Helsingfors, 2014
Gummerrus J, von Koskull C (eds.) The Nordic School: Sercice Marketing and Management for the Future.
Hanken/CERS. Helsinki 2015
7.6.2017 10Rimpelä: Perhekeskuksen kaksi vaihtoehtoa

11. Asiakkaan aikakausi (Talentum 2014), sovellettuna
Organisaation lapsisuuntautuneisuuden neljä tasoa:
1. Keskittynyt: Lapset tunnetaan, heihin katsotaan
organisaatiosta käsin.
2. Reagoiva: Aktiivista palautetta kerätään lapsilta, otetaan
mukaan toiminnan kehittämiseen
3. Sitoutunut: Sitoudutaan lasten kokemuksen tunnistamiseen
luottamuksellisissa vuorovaikutussuhteissa.
4. Innostunut: Pyritään ymmärtämään, mitä lapset
tavoittelevat elämässään. Uusia tapoja tuottaa heille tukea
ennen kuin he ja/tai heidän vanhempansa osaavat sitä
kysyä.
7.6.2017 Rimpelä: Perhekeskuksen kaksi vaihtoehtoa 11

12. Toiminta perustuu lapsista innostumiseen.
Erityisesti heikoimmista/haastavimmista.
Ovat kouluyhteisön VIP-henkilöitä!
Kouluyhteisö on päässyt tasolle, jossa
1. ennakoidaan haastavimpienkin lasten tulevat
tarpeet, ja
2. etsitään kaiken aikaan uusia tapoja tuottaa
yhdessä heidän kanssaan hyvinvointia (ja
vähentää pahoinvointia).
7.6.2017 Rimpelä: Perhekeskuksen kaksi vaihtoehtoa 12

13. Millaista on aidosti
lapsisuuntautunut palvelumuotoilu?
Ytimessä
•sekä lapsen kokemus ja arki sekä luonnollinen ja
omatahtinen kasvu ja kehitys
• Miten voidaan lapsen arkea ja luonnollista kehitystä
kustannusvaikuttavasti vahvistaa?
•että lapsiperheen arki ja pärjääminen haasteissaan
• Miten rakentuu lapsiperheen hyvinvointi, miten sitä voidaan
kustannusvaikuttavasti vahvistaa?
HYVÄ KOULUPÄIVÄ JOKAISELLE LAPSELLE!
7.6.2017 Rimpelä: Perhekeskuksen kaksi vaihtoehtoa 13

14. Lapsen
’oikeuksien
sopimus
2. artikla:
Yleisperiaate
(2003)
Syrjimättö-
myys-
velvollisuus
(ks. www.lapsiasia.fi)
• On aktiivisesti tunnistettava yksittäiset lapset ja
lapsiryhmät, joiden oikeuksien tunnustaminen ja
toteuttaminen vaativat erityisiä toimenpiteitä.
• On kerättävä syrjinnän tai potentiaalisen syrjinnän
tunnistamiseen tarvittavia eriteltyjen tietojen.
• On ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin syrjintään
johtavien olosuhteiden lievittämiseksi tai
poistamiseksi.
• Voi edellyttää muutoksia lainsäädäntöön, hallintoon ja
voimavarojen jakamiseen sekä koulutusta asenteiden
muuttamiseksi.
• Ei tarkoita identtistä kohtelua.

15. Keskitytään oppilaisiin, joiden
• Tuen tarve on tunnistettu, mutta tuki ei ole järjestynyt suunnitellusti tai
suunnitelmaa on päivitettävä
• Miten löydämme? Yksinkertaista: Koulupäivän toivottu kulku keskeytyy.
• Noin 10 – 15 % yläkoulun oppilaista: Satunnaista vai toistuvaa?
• Tavoitteena jokaiselle heistä hyvä koulupäivä!
• Miksi tuki ei ole asianmukaisesti järjestynyt?
• Jokaisen oppilaan polun ja tilanteen selvittäminen, arvio ’erkkatiimin’ yhteistoimintana
• Löytyykö selitys
• Koulun sisältä: Luokasta, oppilashuollosta, yhteistyöstä vanhempien kanssa???
• Vai koulun ulkoa: Lastensuojelu, mielenterveyspalvelut, kotiapu, perhetyö??
• Ajantasaisesti päivittyvä tilannekuva opettajanhuoneen näytöllä: Oppilaiden
jakautuminen neljään ryhmään
• Tuen tarvetta ei ole tai on hallinnassa erittäin hyvin Vihreä
• Melko hyvin Keltainen
• Melko huonosti Vaaleanpunainen
• Erittäin huonosti Tummanpunainen

16. Keskitytään käytösongelmiin
•Kun oppilas häiritsee käytöksellään, vastaukseksi
kasvatuskumppanuus
• Kaikki lapsen lähellä olevat aikuiset koulussa, kotona,
harrastuksissa
• Sama toimintamalli kuin Voimaperheet –ohjelmassa,
sovellettuna oppilaisiin ja heille läheisiin aikuisiin.
• Kasvatusvalmentaja rakentaa lapsen lähellä olevien
aikuisten yhteistoimintaa kasvattajina
• Aloittaa koulun aikuisista.

17. Lopuksi
kaikkein
tärkein
Sovellettu ,
ks. Haarakangas K. Parantava
puhe. Dialogisuus
ihmissuhteissa,
mielenterveystyössä ja
psykiatrisessa hoidossa.
Magentum Oy. 2008.
Voimistava läsnäolo.
PS-kustannus 2011.
•”Lapset, nuoret ja vanhemmat
eivät hyvinvointipalveluissaan
kohtaa hallintorakenteita eivätkä
moniammatillisia ryhmiä,
•vaan ihmisiä, joiden he
parhaimillaan voivat kokea
olevan olemassa heitä varten
•ja joiden kasvot ja sanat
mielessään he pärjäävät
paremmin arkensa haasteissa.”