Tämän vuosituhannen ydintaidot ja teknologian opetus- ja oppimiskäyttö

4,095 views

Published on

eLukion opettajapäivät Oulussa 4.4.2014.

Published in: Education

Tämän vuosituhannen ydintaidot ja teknologian opetus- ja oppimiskäyttö

  1. 1. Tämän vuosituhannen ydintaidot ja teknologian opetus- ja oppimiskäyttö Jari Laru, KT, yliopistonlehtori Teknologiatuettu oppiminen ja opettaminen Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö, LET Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden tiedekunta eLukion opettajanpäivät 4.4. Oulu
  2. 2. 40 vuotta. Kolme diaa Minä ja “suhteeni teknologiaan”
  3. 3. 1974:Sikiö
  4. 4. 1994:Sysop
  5. 5. 2014:Opettaja tutkiva
  6. 6. Olin koululainen” ”retroajalla”
  7. 7. http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2b/Black_swan_jan09.jpg Musta Joutsen on erittäin epätodennäköinen tapahtuma, jolla on kolme luonteenomaista piirrettä: 1. se ei ole ennustettava, 2. sillä on valtava vaikutus 3. ja osaamme kehitellä selityksen, jonka ansiosta se vaikuttaa vähemmän satunnaiselta ja ennustettavammalta kuin olikaan. Oulun oma ”joutsen” Taleb, N. N., & Pietiläinen, K. (2007). Musta joutsen: Erittäin epätodennäköisen vaikutus. Terra ”Onko ympärillämme yhä enemmän mustia joutsenia?”
  8. 8. Opettajan haaste nr 1. “prepare kids for jobs that don’t yet exist” (anonymous)” Krokfors, L., Kangas, M., Vitikka, E. & Mylläri, J. 2010. Näkökulmia tulevaisuuden koulupedagogiikkaan. Teoksessa Smeds, R., Krokforos, L., Ruokamo, H., & Staffans, A. (toim.) 2010. InnosSchool –välittävä koulu. Oppimisen verkostot, ympäristöt ja pedagogiikka. Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu. SimLab Report Series 31, 51–85 Nykykoulujen oppilaat siirtyvät työelämään ja aikuisuuteen noin 10–15 vuoden kuluttua, jolloin yhteiskunnan voidaan ennakoida olevan vaatimuksiltaan monella tapaa erilainen kuin tällä hetkellä. Krokfors et. al (2010).
  9. 9. • ”Useimmilla maailman koulujärjestelmillä on yksi yhteinen piirre. Se on se, että oppilaiden mielenkiinto koulua ja opiskelua kohtaan laskee mitä pidempään he koulua käyvät.” (Pasi Sahlberg 2013) • Suomalaisten 8.-luokkalaisten opiskelumotivaatio ja opiskeluun sitoutumisen on koko vertailuryhmän heikoimmasta päästä. (TIMSS- ja PIRLS –tutkimukset) • "Lasten ja nuorten älyllinen kapasiteetti on yksi alikäytetyimmistä resursseista Suomessa.” (Kirsti Lonka 2013) Opettajien haaste nr 2.
  10. 10. MONET TEHTÄVÄT OVAT LUONTEELTAAN KOMPLEKSISIA EIKÄ NIITÄ OLE MAHDOLLISTA HOITAA TÄYSIN YKSIN.
  11. 11. Yhteisöllinen ongelmanratkaisu aikuisten maailmassa..
  12. 12. Tärkeimmät työssä käytetyt taidot (kysely 10 v. sitten valmistuneille) 1. Ongelmien määrittely ja ratkaisu 2. Informaation hakeminen ongelmien ratkaisemiseksi ja päätöksenteon tueksi 3. Opiskelu ja työskentely itsenäisesti 4. Hyvä ja tehokas puhetaito 5. Tehokas välineiden (erityisesti tietotekniikka) hyödyntäminen Riippumatta alasta ja koulutuksesta nämä taidot menivät alakohtaisen tiedon ja osaamisen edelle. Barth (2009) teoksessa Scardamalia, Bransford, Kozma & Quellmalz (2012) New assesments and environments for knowledge building
  13. 13. Ongelma 1: hyvin strukturoitu (selkeä ongelma) http://www.slideshare.net/juliamoisand/sol ving-complex-problems-through-design
  14. 14. Ongelma 2: strukturoimaton (epämääräinen ongelma) http://www.slideshare.net/juliamoisand/sol ving-complex-problems-through-design
  15. 15. MITEN KOULUN TULISI REAGOIDA TÄHÄN MUUTOKSEEN?
  16. 16. Puntaroi.. Kumpi taito ”painaa enemmän”? Ja mitä nämä taidot ovat? Pehmeät taidot Kovat taidot
  17. 17. Tärkeimmät työssä käytetyt taidot (kysely 10 v. sitten valmistuneille) 1. Ongelmien määrittely ja ratkaisu 2. Informaation hakeminen ongelmien ratkaisemiseksi ja päätöksenteon tueksi 3. Opiskelu ja työskentely itsenäisesti 4. Hyvä ja tehokas puhetaito 5. Tehokas välineiden (erityisesti tietotekniikka) hyödyntäminen Riippumatta alasta ja koulutuksesta nämä taidot menivät alakohtaisen tiedon ja osaamisen edelle. Barth (2009) teoksessa Scardamalia, Bransford, Kozma & Quellmalz (2012) New assesments and environments for knowledge building
  18. 18. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.. • Pärjäämistaidot.. • Ydintaidot.. • Vuosituhannen taidot.. • 21-vuosisadan oppimistaidot.. 21th century skills: • Dede, C. (2010). Comparing frameworks for 21st century skills. 21st century skills: Rethinking how students learn, 51-76. Saatavilla: http://watertown.k12.ma.us/dept/ed_tech/research/pdf/ChrisDede.pdf • Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., Miller-Ricci, M., & Rumble, M. (2012). Defining twenty-first century skills. In Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 17-66). Springer Netherlands. Saatavilla yliopiston verkossa (atk-luokkien kiinteä verkko, kirjaston tietokoneet, eduroam jne. : http://link.springer.com/chapter/10.1007%2F978-94-007-2324-5_2 • Scardamalia, M., Bransford, J., Kozma, B., & Quellmalz, E. (2012). New assessments and environments for knowledge building. In Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 231- 300). Springer Netherlands. http://link.springer.com/chapter/10.1007/978-94-007-2324-5_5
  19. 19. https://ktl.jyu.fi/atc21s/atc21s Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., Miller-Ricci, M., & Rumble, M. (2012). Defining twenty-first century skills. In Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 17-66). Springer Netherlands. https://www.coursera.org/cour se/atc21s
  20. 20. Teknologia ja oppiminen Sähköiset kirjoitukset, BYOD, älytaulut, verkot ja ties mitkä lie..
  21. 21. Teknologian rooli? Käytä kuin pippurimyllyä =
  22. 22. Ilman pehmeitä taitoja kovien taitojen oppiminen kärsii.. Kovat taidot
  23. 23. ”Technology is now rapidly transitioning a tool for exploratory tinkering at the margins of mainstream education to becoming an expected component of the core, universal infrastructure of education” (Roschelle, 2013) Roschelle, J. (2013). Special Issue on CSCL: Discussion. Educational Psychologist, 48(1), 67-70.
  24. 24. Oppimisen perusteet ja hype pitää erottaa ”We need distinguish between enduring fundamentals of learning and the transient froth splashed up by each new wave of innovation” (Goodyear & Retalis, 2010). http://www.flickr.com/photos/42956340@N00/11223187/ Oppiminen Hype
  25. 25. Simple tools, rich pedagogical practises (Roschelle, 2002)
  26. 26. Opettajasta oppimisen suunnittelijaksi ja orkestroijaksi. Design is becoming a more recognisable and significant part of the work of teachers generally (Beetham and Sharpe 2013; Conole 2012; Goodyear and Retalis 2010; Laurillard 2012; Luckin 2010) Dimitriadis, Y., & Goodyear, P. (2013). Forward-oriented design for learning: illustrating the approach. Research in Learning Technology, 21.http://www.researchinlearningtechnology.net/index.php/rlt/article/view/20290 Goodyear, P., & Dimitriadis, Y. (2013). In medias res: reframing design for learning. Research in Learning Technology, 21. http://www.researchinlearningtechnology.net/index.php/rlt/article/view/19909
  27. 27. ”Hyvän” kurssin komponentteja • MALLI: Oppimisteoreettisesti perustellut vaiheet (esim. Ongelmalähtöinen yhteisöllinen oppiminen) • META: Työskentelyn tueksi suunnittelu/keskusteludokumentti (ei varsinainen tuotos) • ARVIOINTI+: Oppilaiden itse- vertaisarviointilomake • ”KOVA TUOTOS”: Kiellä yksinkertaisin ratkaisu ie. Powerpoint-esitys bullettiluettelona tai word- dokumentti. Tilalle yhteiskirjoittamista, käsitekarttoja jne. • HENKILÖKOHTAISET oppimisympäristöt: anna valita laitteet, välineet, sovellukset ym. Mitkä sopivat oppilaalle EI OPPILAITOKSELLE.
  28. 28. Muutama esimerkki
  29. 29. Multimedia oppimisprojektina 2013
  30. 30. Educational technology 2009
  31. 31. Tutkimuksesta..
  32. 32. www.oulu.fi/let
  33. 33. Supporting SRL with Nstudy/gstudy software
  34. 34. Physical environments supporting SRL Easy to re-group for solo and collaborative practices Tähän rleevantteja lähteitä.
  35. 35. Supporting SRL with html5 web apps
  36. 36. TULEVAISUUS..
  37. 37. http://www.slideshare.ne t/fridolin.wild/what-if- technology-and- knowledge-in-the- university-of-the-future
  38. 38. Kiitos! Ensi viikolla ITK:ssa

×