Matti Joensuu & Pauliina Mattila-Holappa: Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Esitys Miten tuemme nuorten mielenterveyttä ja polkuja työelämään? -seminaarissa 8.2.2017.
4. 0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet alle
35-vuotaat 2003-2015
Lähde: EläketurvakeskusEi sisällä kehitysvammaisuuden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä
5. Tutkimusprojekti: Nuorten aikuisten mielenterveys,
työkyky ja työelämään kiinnittyminen (2014-2016)
Tutkimusryhmä:
Kirsi Ahola, TTL
Matti Joensuu, TTL
Teija Kivekäs, TTL
Mika Kivimäki, Lontoon yliopisto ja TTL
Aki Koskinen, TTL
Pauliina Mattila-Holappa, TTL
Katinka Tuisku, HUS
Jussi Vahtera, Turun yliopisto ja TTL
Marianna Virtanen, TTL
Rahoittajat: Kela ja Työterveyslaitos
8.2.2017 5
6. Aineistot
POIMINTA ELÄKETURVAKESKUKSESTA:
• VUONNA 2008 KUNTOUTUSTUELLE SIIRTYNEET 18-34-VUOTIAAT
DIAGNOOSEILLA F10-F48, F50-F69, F80-F99 (N~1800)
REKISTERIAINEISTOT (n~1800)
• REKISTERITIEDOT V. 2005-2013
• KAIKKI ELÄKELAITOKSET
ASIAKIRJA-AINEISTO (N=1163)
• YKSITYISET JA JULKISET TYÖELÄKELAITOKSET
• ELÄKEHAKEMUKSET JA NIIDEN LIITTEET V. 2008
PERUSPOPULAATIO: SUOMESSA ASUVAT 18-34-VUOTIAAT
V. 2008 (N=1 116 384)
8.2.2017 6
7. Tutkimuksen tavoitteet
• Eläkehakemuksista ja niihin liittyvistä B-lausunnoista ja
liitteistä poimittiin
1) sosiodemografiset tekijät
2) kliiniset tekijät
3) työmarkkina-asema ja –historia
4) saatu hoito ja kuntoutus
• Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena on kuvata 18–34-
vuotiaiden mielenterveysperustaisen työkyvyttömyyden
taustatekijöitä.
• Hankkeen toisena tavoitteena on ennustaa kuntoutustuelta
työelämään tai opintoihin palaamista
8.2.2017 7
18. Yhteenveto
Mielenterveyden häiriön perusteella
työkyvyttömyyseläkkeelle päätyneistä nuorista
aikuisista merkittävällä osalla oli
• Matala koulutustaso
• Heikko kiinnittyminen työelämään
• Pitkä ja vaikea-asteinen sairaushistoria
• Vaikeita elinolosuhteita lapsuudessa
• Hoito painottunut lääkehoitoon
• Joukko on kuitenkin hyvin heterogeeninen
8.2.2017 18
22. Potilaalle on tehty ammatillisen kuntoutuksen
suunnitelma (viimeisimmän lausunnon perusteella)
8.2.2017 22
34.6 37.2
31.6 31.2 32.2
36.7 34.6 32.4 32.6
38.8
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Kyllä
Sukupuoli Ikä Diagnoosi
%
23. Hoito- ja kuntoutussuunnitelmat:
interventioiden kohdentuminen
• Työhön aikaisemmin
kiinnittyneet
• Naiset
• Korkeakoulutetut
• Muut kuin psykoosipotilaat
• Vain yksi
mielenterveysdiagnoosi
8.2.2017 23
Psykoterapia
• Ei päihdeongelmaa
Työhön suuntaavat toimet
26. Paluu kuntoutustuelta ansiotyöhön
• 5,6 vuoden seurannan aikana 48 %
palasi jossain vaiheessa
ansiotyöhön
• Keskimääräinen aika työhön
paluuseen kuntoutustuen alusta oli
n. kaksi vuotta
• Ennustajat: vakiintunut aiempi
työllisyys, korkeakoulutus ja se, että
psyykkinen oireilu oli alkanut vasta
18 ikävuoden jälkeen.
8.2.2017 26
Palasi jossain vaiheessa
seurantaa työhön
• Ennustajat: vakiintunut aiempi
työllisyys, korkeakoulutus ja se, että
psyykkinen oireilu oli alkanut vasta
18 ikävuoden jälkeen. Vain yksi
mielenterveysdiagnoosi, ei
päihteidenkäytttöä, ei
psykoosisairautta.
Työssä seurannan lopussa
27. Hoito, kuntoutus ja työhön paluu
27
• Ne joille oli tehty psykoterapiasuunnitelma (n. 1/3) palasivat muita
todennäköisemmin työhön seurannan aikana*
• Ne joille oli suunniteltu työhön paluuta tukeva kurssi tai valmennus palasivat
muita todennäköisemmi työhön seurannan aikana.*
• Ne joille oli tehty sekä psykoterapiasuunnitelma, että suunnitelma työhön
paluun tuesta (vain 10 %) olivat muita useammin työssä 5,6v. seurannan
lopussa.*
• Pelkkä työkyvyn arvio tai osallistuminen sosiaaliseen kuntoutukseen ei
vaikuttanut työhön paluuseen.*
• Työssä tapahtuva kuntoutus on todennäköisesti tehokasta, mutta sitä oli
tarjolla lähinnä työhön aikaisemmin kiinnittyneille.
*vakioitu ikä, sukupuoli, peruskoulutus, diagnoosi, psykiatrinen sairaalahoito, työhön
kiinnittyminen ennen kuntoutustukea.
28. Haasteet
• Vähän työhön paluuta
tukevia toimia
• Pirstaleiset palvelut,
hoitotaho – tuki työhön
liittyvissä asioissa
• Tukiviidakko,
kannustinloukut
• Toiminnan hankemaisuus
• Toimiva työhön
sijoittaminen (IPS)
• Sopivien työpaikkojen
määrä
• Palveluja koottu yhteen:
• Ohjaamo-toiminta
• Oma tukihenkilö – mallit
Mahdollisuudet
• Vahvempi painotus
tuettuun työllistymiseen
kurssien sijaan?
• Työkykykoordinaattori-
toiminta
28
Kokeillut ratkaisut
29. Lähteet:
• Ahola K, Joensuu M, Mattila-Holappa P, Tuisku K, Vahtera J, Virtanen M (2014) Mielenterveyssyistä
työkyvyttömien nuorten aikuisten tausta. Suom Lääkäril 69, 3441-3448.
• Joensuu M, Ahola K, Mattila-Holappa P, Virtanen M. Nuoret mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat
pitkäkestoista ja intensiivistä tukea työelämään kiinnittymistä. Kuntoutus 2015;1:71–3.
• Joensuu M, Mattila-Holappa P, Ahola K, Ervasti J, Kivimäki M, Kivekäs T, Koskinen A, Vahtera J, Virtanen M.
Clustering of adversity in young adults on disability pension due to mental disorders: a latent class analysis.
Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol. 2016;51:281-7.
• Mattila-Holappa P, Joensuu M, Ahola K, Vahtera J & Virtanen M: Attachment to employment and education
before work disability pension due to a mental disorder among young adults: BMC Psychiatry 201616:143.
DOI: 10.1186/s12888-016-0854-1 http://bmcpsychiatry.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12888-016-0854-1
• Mattila-Holappa P, Joensuu M, Ahola K, Koskinen A, Tuisku K, Ervasti J & Virtanen M: Psychotherapeutic and
work-oriented interventions: employment outcomes among young adults with work disability due to a
mental disorder. International Journal of Mental Health Systems 201610:68. DOI: 10.1186/s13033-016-0101-7
https://ijmhs.biomedcentral.com/articles/10.1186/s13033-016-0101-7
29