Ylihoitaja, tT Leena Alho, Helsingin kaupunki Puheeksiotto ja mini-interventio kuuluu meille 15.11.2017 THL

1. ASIAKKAIDEN ALKOHOLINKÄYTÖN
VARHAINEN PUHEEKSIOTTO
TERVEYDEN- JA SOSIAALIHUOLLON
PERUSPALVELUISSA -
SYSTEEMITEOREETTINEN VIITEKEHYS
Leena Alho
TtT

2. Esityksen sisältö
•Tutkimuksen tausta ja tarkoitus
•Tutkimuskysymykset
•Tutkimustulokset
•Johtopäätökset

3. Tutkimuksen tausta
•Asiakkaiden alkoholinkäytön varhainen puheeksiotto on vaikuttava
menetelmä  menetelmää ei ole käytetty riittävästi; menetelmän
käyttöönotto ollut merkittävänä haasteena!
•Varhaista puheeksiottoa on tutkittu valtaosin terveydenhuollossa ja
työntekijöiden näkökulmista, mutta vähemmän organisaation ja/tai
esimiesten näkökulmista  viime aikaisissa tutkimuksissa on kuitenkin
todettu, että organisaation liittyvillä tekijöillä on vaikutusta
puheeksioton toteuttamiseen
•Myös asiakkaiden näkökulman tutkimus ollut melko vähäistä

4. Tutkimuksen tarkoitus
•Tutkimuksessa selvitetään terveyden- ja sosiaalihuollon
peruspalvelujen asiakkaiden, työntekijöiden ja esimiesten
(lähiesimiehet ja keskijohto) näkökulmaa puheeksiottoon
•Tutkimuksessa hyödynnetään systeemiteoreettista viitekehystä

6. Tutkimuskysymykset
Asiakkaat
•Miten terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalvelujen asiakkaat käyttävät alkoholia AUDITilla arvioituna?
•Miten asiakkaiden taustatekijät ovat yhteydessä heidän alkoholinkäyttöönsä?
•Minkälaisia ovat asiakkaiden kokemukset ja suhtautuminen alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon?
•Miten asiakkaiden alkoholinkäyttö on yhteydessä heidän suhtautumiseensa alkoholinkäytön varhaiseen
puheeksiottoon?
Työntekijät
•Miten terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalvelujen työntekijät toteuttavat alkoholinkäytön varhaista
puheeksiottoa?
•Mitkä työntekijään, tiimiin, työpaikkaan ja organisaatioon liittyvät tekijät edistävät työntekijöiden toteuttamaa
alkoholinkäytön varhaista puheeksiottoa?
Esimiehet
•Miten terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalvelujen lähiesimiehet ja keskijohto johtavat ja tukevat
alkoholinkäytön varhaista puheeksiottoa?

8. Tutkimukseen osallistuneet
•Asiakkaat/potilaat (n=175)
•Työntekijät (n=120)
•Esimiehet (n=22)

9. Aineistojen analyysit
•Kyselyaineistot analysoitiin tilastollisin menetelmin (esim.
ristiintaulukoinnit, faktorianalyysi ja varianssianalyysi sekä
rakenneyhtälömalli)
•Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä

10. Asiakkaiden tulokset
•Asiakkaista kolme viidestä oli alkoholin ongelmakäyttäjiä
•Lähes joka toiselta oli kysytty alkoholinkäytöstä viimeisen vuoden aikana
•Joka toinen asiakas kuvasi alkoholinkäytöstä kysymisen vähintäänkin hyödylliseksi
•Vähäriskisesti käyttäneet suhtautuivat omasta alkoholinkäytöstä kertomiseen
myönteisemmin ja vastaisivat alkoholinkäytöstä koskeviin kysymyksiin
rehellisemmin kuin alkoholin ongelmakäyttäjät
•Vähäriskisesti käyttäneet, naimisissa olevat ja ikääntyneet suhtautuivat
neuvontaan ja laboratoriokokeisiin myönteisemmin kuin ongelmakäyttäjät,
naimattomat ja nuoret

11. Kysymykset Tämä tutkimus
Osana terveydenhoitoani, lääkäri tai hoitaja voi vapaasti kysyä minulta kuinka
paljon käytän alkoholia.
Samaa mieltä/täysin samaa
mieltä 97 %
Vaivaannun, jos lääkäri tai hoitaja kysyy minulta kuinka paljon käytän
alkoholia.
Eri mieltä/täysin eri mieltä 68 %
Jos alkoholinkäyttöni vaikuttaa terveyteeni (kuten verenpaineeseeni), lääkärin
tai hoitajan pitäisi neuvoa minua vähentämään alkoholinkäyttöäni.
Samaa mieltä/täysin samaa
mieltä 98 %
Jos lääkäri tai hoitaja tarjoaa minulle laboratoriokoetta, josta voi selvitä, että
käytän terveyteni kannalta liikaa alkoholia, haluaisin osallistua siihen.
Samaa mieltä/täysin samaa
mieltä 85 %
Jos lääkäri tai hoitaja kysyisi minulta kuinka paljon käytän alkoholia, antaisin
rehellisen vastauksen.
Samaa mieltä/täysin samaa
mieltä 77 %
Jos alkoholinkäyttöni vaikuttaa terveyteeni (kuten verenpaineeseeni), lääkärin
tai hoitajan pitäisi neuvoa minua lopettamaan alkoholinkäyttö.
Samaa mieltä/täysin samaa
mieltä 83 %
Kuinka paljon käytän alkoholia on henkilökohtainen ja luottamuksellinen asia,
eikä lääkärin tai hoitajan pitäisi kysyä sitä minulta.
Eri mieltä/täysin eri mieltä 85 %
Jos lääkäri tai hoitaja on sitä mieltä, että alkoholinkäyttöni vaikuttaa
terveyteeni, hän voisi määrätä minut laboratoriokokeeseen, nähdäkseen
käytänkö alkoholia liian paljon.
Samaa mieltä/täysin samaa
mieltä 64 %
Koen häiritseväksi, jos lääkäri tai hoitaja kysyy minulta kuinka paljon käytän
alkoholia.
Eri mieltä/täysin eri mieltä 77 %
Jos lääkäri tai hoitaja kysyisi minulta kuinka paljon käytän alkoholia, en
todennäköisesti antaisi rehellistä vastausta.
Eri mieltä/täysin eri mieltä 71 %

12. Työntekijöiden tulokset
•Kaikki lääkärit ja terveydenhoitajat kysyivät alkoholinkäytöstä
terveystarkastuksessa
•Lähes kaikki sosiaalityöntekijät kysyivät alkoholinkäytöstä sosiaalityön
tilannearviossa
•Kaikki työntekijät käyttivät alkoholinkäytöstä kysyessään ennemmin
vapaamuotoista keskustelua kuin arviointimenetelmää, ja kysyminen
perustui enemmän työntekijän omaan arvioon kuin organisaation
ohjeisiin
•Terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat tietonsa ja taitonsa sekä
organisaation tuen merkitsevästi paremmiksi kuin sosiaalihuollon
ammattilaiset

13. Esimiesten tulokset
•Esimiehet suhtautuivat varhaiseen puheeksiottoon
myönteisesti
•Esimiesten mukaan tietojärjestelmät eivät tukeneet
puheeksiottoa eikä varhaista puheeksiottoa ollut kirjattu
toimintasuunnitelmiin
•Esimiesten toteuttama työn ohjeistaminen, perehdyttäminen
ja työn tukeminen vaihtelivat yksiköittäin

14. Johtopäätökset
•Alkoholinkäytön varhaista puheeksiottoa on perusteltua lisätä, koska
ongelmakäyttö on yleistä ja asiakkaat kokevat puheeksioton
hyödylliseksi
•Varhaista puheeksiottoa voidaan lisätä tietojärjestelmien,
toimintasuunnitelmien sekä työn systemaattisen ohjeistamisen ja
tukemisen keinoin
•Systeemiteoreettisella lähestymistavalla saatiin kokonaisvaltainen
käsitys tästä monitasoisesta ilmiöstä sekä seikkaperäisiä kehittämis- ja
tutkimusehdotuksia alkoholinkäytön varhaiseen puheeksiottoon