Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 1987 syntyneille
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•217 views
Marko Merikukka: Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 1987 syntyneille. Esitys Miten tuemme nuorten mielenterveyttä ja polkuja työelämään? -seminaarissa 8.2.2017.
Recommended
Recommended
More Related Content
Viewers also liked
Viewers also liked (20)
Similar to Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 1987 syntyneille
Similar to Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 1987 syntyneille (20)
More from Kelan tutkimus / Research at Kela
More from Kelan tutkimus / Research at Kela (20)
Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 1987 syntyneille
- 1. Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 1987 syntyneille Marko Merikukka, FM, tilastotutkija
- 2. Johdanto • Yksittäisen ihmisen kuntoutuskokonaisuus koostuu usean eri tahon kuntoutuspalveluista • Kuntoutuksen järjestämisen yleinen vastuu on säädetty terveydenhuollolle, siltä osin kuin kuntoutus ei kuulu muiden tahojen järjestäväksi • Suomessa kuntoutuspalveluja tuottavat julkisen sektorin lisäksi kolmannen sektorin organisaatiot • Kelan järjestämä kuntoutus koskee koko väestöä ja sen kohdentumisessa huomioidaan alueellinen yhdenvertaisuus • Kelan järjestämä kuntoutus liittyy usein terveydenhuollon, sosiaalihuollon, päivähoidon, perusopetuksen, työhallinnon tai opetushallinnon järjestämään kuntoutukseen
- 3. Johdanto • Kelan kuntoutus jakautuu järjestämisvelvollisuuden • vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus (L 566/2005 9 §) • ammatillinen kuntoutus (L 566/2005 6 §) • kuntoutuspsykoterapia (L 566/2005 11a §, 1.1.2011 alkaen) • ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen piiriin kuuluvaan toimintaan • eduskunnan vuosittain myöntämän rahamäärän puitteissa • vuosina 1992–2010 psykoterapia sisältyi tähän ryhmään • kohdistuu pääosin työikäiseen väestöön ja on luonteeltaan työ- ja toimintakykyä ylläpitävää
- 4. Työpapereita 75/2015 • Selvitetään • Eri kuntoutusmuotojen toteutuminen lakiperusteiden mukaan • Alueellisuustarkastelut viiden vakuutusalueen mukaan • Kelan järjestämän kuntoutuksen saaneiden osuus eri ikäryhmissä • Kuntoutushakemusten määrä ja päätökset
- 5. Aineistot • THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1987 • Kaikki Suomessa syntyneet lapset, N = 59 476 • Seuruuaika 1987–2012 • Aineisto perustuu THL:n syntymärekisterin tietoihin, joihin on liitetty eri viranomaisten ylläpitämiä rekisteritietoja syntymäkohorttiin kuuluvita henkilöistä ja heidän vanhemmistaan • Kela kuntoutusratkaisu- ja kuntoutuskustannustiedot • 1988–2012 • Tiedot kattavasti vuosista 1994 ja 1995 lähtien alle 7-vuotiaiden kuntoutustiedot vajaavaisia • Ikävuoden 25 osalta tiedot vajavaiset, koska seuruu päättyy 2012
- 6. Myönnettyjen kuntoutustoimenpiteiden tarkastelu lakiperusteittain • Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus • Vajaakuntoisen ammatillinen kuntoutus • Harkinnanvarainen kuntoutus • Kuntoutuspsykoterapia • Eri lakiperustein myönnettyjä kuntoutusratkaisuja tutkittiin omina kokonaisuuksina kuntoutustoimenpiteiden, pääsairausdiagnoosien ja kuntoutuksen kustannusten osalta
- 8. Ikä ensimmäisen ratkaisun saamishetkellä
- 9. Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus • Vaikeavammainen – Hänellä on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuva lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve sekä – Kohdassa tarkoitettu haitta on niin suuri, että hänellä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia tai rasituksia selviytyä jokapäiväisistä toimistaan kotona, koulussa, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa julkisen laitoshoidon ulkopuolella
- 10. Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Ikä ensimmäisen ratkaisun saamishetkellä
- 13. Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutustoimenpiteet Pitkät kuntoutusjaksot 7v. 13v. 16v. 24v. n=455 n=185 n=154 n=77
- 14. Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Yleisimmät sairauspääryhmät
- 15. Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Pohdinta • Kohdistunut pääsääntöisesti henkilöille, joilla sairaus tai vamma on aiheuttanut vaikean toimintakyvyn haitan jo sikiöaikana, perinataalikaudella tai ennen seitsemän vuoden ikää (58% vaikeavammaisen kuntoutusta saaneista) • Hylkäävien päätösten osuus korostuu 15 ikävuodesta eteenpäin todennäköisesti korotetun vammaistuen kriteereiden muuttuessa henkilön täyttäessä 16 vuotta • Vaikeavammaisuuden perusteella kuntoutusta saavien henkilöiden määrä laskee 15 ikävuoden jälkeen
- 16. Vajaakuntoisen ammatillinen kuntoutus • Jos sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan lähivuosina aiheuttavan olennaista heikentymistä henkilön työkykyyn, opiskelukykyyn tai ansaintamahdollisuuksiin, on hänellä oikeus saada tarkoituksen mukaista
- 17. Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Ikä ensimmäisen ratkaisun saamishetkellä
- 19. Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Yleisimmät sairauspääryhmät
- 20. Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Pohdinta • Vajaakuntoisen ammatillinen kuntoutus oli kohortin henkilöillä pääsääntöisesti peruskoulun päättymisen jälkeistä ammattikoulutusta, mikä onkin ammatillisen kuntoutuksen ensisijainen kuntoutusmuoto • Kuntoutustutkimukseen osallistuneiden mediaani-ikä oli 38 vuotta, mikä kertoo siitä, ettei kuntoutustutkimus ole erityisesti nuoriin kohdistunut toimenpide • Työhönvalmennus oli määrällisesti ja myös kustannusten puolesta merkittävä ammatillisen kuntoutuksen toimenpide ja se keskittyi seurannan viimeisiin vuosiin
- 25. Harkinnanvarainen kuntoutus Pohdinta • Harkinnanvarainen kuntoutus kohdentuu pääsääntöisesti työikäisille • Kohderyhmän kannalta kuntoutuspsykoterapian lisäksi merkittävin kuntoutusmuoto on ollut sopeutumisvalmennuskurssit Peruskoulun loppuvaiheeseen liittyvät ikävaiheet Opiskelujen loppuvaiheeseen liittyvät ikävaiheet
- 28. Kuntoutuspsykoterapia Yleisimmät sairauspääryhmät • Lähes kaikilla kuntoutuspsykoterapiaa saaneilla sairauspääryhmä oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt • Tavallisimmat pääsairauden diagnoosit • masennus F32, n=199 • muut ahdistuneisuushäiriöt F41, n=184 • Kaikkiaan 653 henkilöllä oli kuntoutusaineistossa sairausdiagnoosina masennustila ja heistä 453 oli saanut psykoterapiaa joko harkinnanvaraisena, lakiperusteisena tai vaikeavammaisuuden perusteella.
- 29. Kuntoutuspsykoterapia Pohdinta • Yksittäisistä kuntoutustoimenpiteistä yleisin oli kuntoutuspsykoterapia, jota oli saanut kaikki lakiperusteet huomioiden peräti 2,5 % koko ikäkohortista • Kelan järjestämän harkinnanvaraisen ja 1.1.2011 jälkeen lakisääteisen kuntoutuspsykoterapian kriteerit ovat olleet koko ajan varsin samanlaiset • On myös voitava odottaa, että kuntoutuspsykoterapia auttaa saavuttamaan tavoitteet niiden kolmen vuoden kuluessa, joina psykoterapiaa voi enimmillään saada
- 30. Kuntoutuskustannukset 1995-2012 40,2 M€ = 23,3M€ 4,6M€ 4,4M€ 7,8M€ Lääkinnällinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus Harkinnanvarainen kuntoutus (ilman psykoterapiaa) Kuntoutuspsykoterapia (mukana harkinnanvarainen psykoterapia)
- 32. Kuntoutustoimenpiteiden alueellinen tarkastelu • Kuntoutusaineisto on jaettu asuinkunnan mukaisiin viiteen vakuutusalueeseen vuodesta 1995 lähtien 1. Pohjois-Suomi 2. Länsi-Suomi 3. Itä-Suomi 4. Lounais-Suomi 5. Etelä-Suomi
- 35. Kuntoutustoimenpiteiden alueellinen tarkastelu Pohdinta • Alueellinen ero kuntoutuspsykoterapiaan hakeutuvien ja sitä saavien määrissä • Rekisteritietojen perusteella ei voida arvioida psykoterapian tarvetta tai sen alueellisia eroja, mutta psykoterapeutteja on aiemman selvityksen mukaan tarjolla eniten Etelä-Suomessa (Valkonen ym. 2011) • Psykoterapeuttien määrän alueellinen eroavaisuus voi vaikuttaa psykoterapeutin löytämiseen ja sitä kautta psykoterapian aloittamisen eroihin eri puolilla Suomea.
- 36. Kuntoutustoimenpiteiden alueellinen tarkastelu Pohdinta • Aikaisemmassa tutkimuksessa Kansallinen syntymäkohortti 1987 -rekisteriaineistosta havaittiin, että psykiatrian erikoissairaanhoidon käyttö ja erityisesti poliklinikkahoidot kohortin nuorilla olivat merkittävästi yleisempiä Etelä- Suomessa kaupunkialueilla kuin maaseutumaisilla alueilla useimmissa diagnoosiryhmissä (Paananen ym. 2012) • Tämä kuvannee myös palveluiden saatavuuden heijastumista niiden käyttömääriin
- 37. Yhteenveto • Kaikkiaan 6,2 % (n=3 681) vuoden 1987 ikäkohortista on saanut kehitysvuosiensa aikana jotakin Kelan järjestämää kuntoutusta 25 ikävuoteen mennessä • naisia 59% (n=2 183) 16v. Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Vajaakuntoisen ammatillinen kuntoutus ja kuntoutuspsykoterapia
- 38. Vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus Vajaakuntoisen ammatillinen kuntoutus Harkinnanvarainen kuntoutus (sis. 1992– 2010 psykoterapian) Kuntoutuspsykoterapia Aikajakso 1995–2012 2003–2012 (16v.) 1995–2012 2011–2012 (1.1.2011) Osuus syntymäkohortista 1,3% 2,3% 3,2% 1,3% Kuntoutus- toimenpiteet Runsaasti erilaisia Ammattikoulutus Kuntoutustutkimus Kuntoutuspsykoterapia Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennus kurssit Fysioterapia Psykoterapia Pääsairaudet Älyllinen kehitysvamma CP-oireyhtymä Masennustila Lievä älyllinen kehitysvammaisuus Masennustila Ahdistuneisuushäiriöt Masennustila Ahdistuneisuushäiriöt Kokonais- kustannukset 23,3Me (58%) 4,6Me (12%) 10Me/4,4Me* (11%) 2,1Me/7,8Me** (19%) Kustannukset/hlö 29 965e 3 426e 5 520e/4 698e* 2 838e/5 772e** Yhteenveto * Ilman kuntoutuspsykoterapiaa **mukana harkinnanvarainen psykoterapia
- 39. Yhteenveto • Merkittävimmät kuntoutuskustannukset liittyivät vaikeavammaisen lääkinnälliseen kuntoutukseen, joka tyypillisesti jatkuu pitkiä ajanjaksoja säännöllisesti toistuvina kuntoutustoimenpiteinä • Kohorttilaisten vanhetessa havaittiin selkeää nousua sekä vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen että vajaakuntoisen ammatillisen kuntoutuksen kustannuksissa 20 ikävuoden jälkeen
- 40. • Heino P, Toikka T, Autti-Rämö I. Vammaistuen kriteerit muuttuvat nuoren täyttäessä 16 vuotta. Vaikutukset kuntoutuksen järjestymiseen ja sisältöön. Helsinki: Kela, Työpapereita 57, 2014. • Härkäpää K, Harkko J, Lehikoinen T. Työhönvalmennus ja sen kehittämistarpeet. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 128, 2013. • Kela. Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi. Työhönvalmennuksen palvelulinja. Helsinki: Kela, 2011a. Saatavissa: . Viitattu 31.3.2015. • Kela. Kelan tilastollinen vuosikirja 2010. Helsinki: Kela, 2011b. • Kela. Kelan kuntoutustilasto 2012. Helsinki: Kela, 2013. • Kela. Kelan tilastollinen vuosikirja 2013. Helsinki: Kela, 2014. • Kela. Laatuseloste 2015. Tilasto Kelan kuntoutuksesta. Helsinki: Kela, 2015. Saatavissa: . Viitattu 31.3.2015 • Koskenvuo K, Ryynänen M, Kemppinen H, Kokkonen V, Autti-Rämö I. Vajaakuntoiselle nuorelle tarvitaan selkeämpi reitti ammattitutkintoon. Sosiaalivakuutus 2014; (1); 35–36. • Monialainen kuntoutus. Tilannekatsaus. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:18, 2015. • Paananen R, Gissler M. Cohort Profile. The 1987 Finnish Birth Cohort. Int J Epidemiol 2012; 41 (4): 941–945. • Paananen R, Santalahti P, Merikukka M, Rämö A, Wahlbeck K, Gissler M. Socioeconomic and regional aspects in the use of specialized psychiatric care. A Finnish nationwide follow-up study. Eur J Publ Health 2012; 23 (3); 372– 377. • Pirkola S. Psykoterapiaa kaikille, mutta miten? Julkaisussa: Huttunen M, Kalska H, toim. Psykoterapiat. Helsinki: Duodecim, 2012. Tautiluokitus • Valkonen J, Henriksson M, Tuulio-Henriksson A, Autti-Rämö I. Psykoterapeutit Suomessa. Psykoterapiapalvelut ja niiden järjestäminen. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 74, 2011. Keskeisimmät lähteet