Globalisaatio rakennemuutoksen ajurina Samuli Rikama Globalisaatioseminaari 11.11.2014

1. Samuli Rikama 11.11.2014
Globalisaatio rakennemuutoksen
ajurina

2. I Talouden tilannekuva ja näkymät
II Globalisaatio ja rakennemuutos
III Johtopäätelmiä
12.11.2014 2

3. I Talouden tilannekuva ja näkymät
12.11.2014 3

4. Talouden toipuminen lamojen jälkeen
•Lähde: Talouselämä 24.1.2014, Aki Kangasharju (Nordean pääekonomisti), Taloustaidon Blogi
4

5. 12.11.2014 5
1 USA
2 Switzerland
3 Singapore
4 Hong Kong
5 Sweden
6 Germany
7 Canada
8 UAE
9 Denmark
10 Norway
11 Luxemburg
12 Malesia
13 Taiwan
14 The Netherlands
15 Ireland
16 UK
17 Australia
18 Finland
19 Qatar
20 New Zealand
1 Switzerland
2 Singapore
3 Finland
4 Germany
5 USA
6 Sweden
7 Hong Kong
8 The Netherlands
9 Japan
10 UK
11 Norway
12 Taiwan
13 Qatar
14 Canada
15 Denmark
16 Austria
17 Belgium
18 New Zealand
19 UAE
20 Saudi Arabia

6. Bkt:n kasvuennusteita 2014-2015
12.11.2014 6
-0,6
-0,4
-0,2
0
0,2
0,4
0,6
0,8
1
1,2
1,4
1,6
ETLA IMF Suomen
Pankki
VM OECD Euroopan
Komissio
2014
2015

7. 12.11.2014 7

8. Viennin markkinaosuuksien kehitys 2000= 100
viennin ja vientimarkkinoiden kehityksen suhde. Lasku tarkoittaa vientimarkkinaosuuksien
menetystä.
12.11.2014 8
60
70
80
90
100
110
120
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Q3
2013
Suomi
Ruotsi
Tanska
Saksa

9. Miksi vienti ei vedä?
• Vienti ei ole kasvanut 3 vuoteen
• Tuotteiden heikko:
• Kysyntä ja tarjontarakenne
• Hintakehitys
• Kilpailukyky
• Laatu
• Markkinointi
• Kansainväliset investoinnit vaisuja
• Tytäryhtiöt =>
12.11.2014 9

10. Tytäryritysten henkilöstö 2012
12.11.2014 10
0
50000
100000
150000
200000
250000
300000
350000
400000
Teollisuus Kauppa ICT Yrityspalvelut
Suomalaisten tytäryhtiöiden henkilöstö ulkomailla
Ulkomaisten yritysten henkilöstö Suomessa

11. II Globalisaatio ja rakennemuutos
12.11.2014 11

12. 12.11.2014 12

13. Teollisuuden bkt –osuus eri maissa
13
0
5
10
15
20
25

14. Työllisyyden muutos eräillä toimialoilla 2000 -
2012
12.11.2014 14
Suomi Hollanti Tanska Saksa EU27
Tekstiiliteollisuus -41 -37 -60 -40 -43
Puu- ja puutuotteet -32 -30 -46 -28 -22
Lääketeollisuus 0 -12 67 2 4
Metallituotteet 5 -16 -21 -3 -8
Elektroniikka, tietokoneet -27 -20 -31 -6 -23
Ajoneuvot -21 -16 -60 -5 -8
Telekommunikaatio -35 -40 -25 -40 -20
Rahoitus ja vakuutus 12 -11 9 -6 4
Ohjelmointi ja ICT konsultointi 48 36 47 36 39
Terveyspalvelut 19 42 11 21 22
Lähde: EU Industrial Structure Report 2013.

15. Ulkomaille toimintojaan ulkoistaneet yritykset
2009-2011, osuus yli 100 henkilön yrityksistä

16. Telecom viennin kehitys, osuus EU:n viennistä
16
•Source: Eurostat database on international trade (tables DS-018995 and DS-043227).
0
2
4
6
8
2008 2012 2008 2012 2008 2012 2008 2012 2008 2012
Denmark Finland Iceland Norway Sweden
Telecommunications and sound-recording
and reproducing apparatus and equipment
All products
Per cent

17. Globaalin kysynnän vaikutukset Suomeen
• Talouden heikkous heijastuu etenkin elektroniikka- ja
metsäteollisuudessa, keskittymisessä vaaroja
• Elektroniikkateollisuuden jalostusarvosta hävinnyt 9 miljardia
kuuden vuoden aikana
• Metsä ja paperiteollisuudesta hävinnyt 1,5 miljardia
• Myös metalleissa jalostusarvo heikentynyt
• Teollisuus ja palvelut tiiviisti kytköksissä (esim. huoltopalvelut,
softa)
• Oleellista miten hyvin kytkeydytään globaaleihin arvoverkostoihin
• => lisää kestävyyttä talouteen monipuolistamalla
elinkeinorakennetta, arvon kanavoiminen
12.11.2014 17

18. Kotimaisen arvonlisän osuus viennistä 2009
12.11.2014 18
0 20 40 60 80 100
Ruotsi
Viro
Suomi
Tanska
Hollanti
Saksa
Italia
Britannia
Yhdysvallat
Yrityspalvelut Elektroniikka ja optiset laitteet

19. III Johtopäätelmiä
12.11.2014 19

20. Suomen tilannetta heikentää…
• Pk -yritysten merkitys ja kansainvälistyminen heikkoa
verrattuna Ruotsiin tai Saksaan
• Keskisuuria kasvuvetoisia kansainväliseen kärkeen yltäviä
yrityksiä vähän
• Uusiutuminen hidasta, liiketoiminta ei kohdistu kasvaville
aloille
• Henkilöstön vähennykset reaktiona => näköalattomuus
• Innovaatiot kriittisiä, Suomessa elektroniikan dominanssi
peittänyt alleen muut toimialat => läpimurtoinnovaatiot,
markkinoille saattaminen ontuu
• EU-maiden kysyntä edelleen jäissä
12.11.2014 20

21. Globalisaatio ja digitaalisuus
muutosajurina
• Suomen rooli globaaleissa arvoverkostoissa
muuttumassa
• Pitää olla alati hereillä => verkkokauppa
• Globaali kilpailu haastaa myös perinteiset
kotimarkkinat => digitaalisuus työkaluna
• Kilpailukykyinen ja kokeileva ympäristö vaativaa
osaamista edellyttävälle toiminnalle
• teollinen Internet, big data, robotiikka, uudet
teknologiat, energiatehokkuus,3D tulostus jne.
12.11.2014 21

22. Kansallisen politiikan haasteita
Monikansallisten yritysten etu vs. kansallinen hyvinvointi (valtio)
Innovaatiopolitiikan kannalta => kotimaisin verovaroin rahoitetut
innovaatiot hyödyttävät Suomea
Monikansallisten yritysten pääkonttorit => korkean arvonlisän
toimintojen sijainti
Elinkeino ja veropolitiikka työkaluina.
Kilpailukyky ja talouskasvu
Yritysten kilpailukykyinen ympäristö ohjaa globaalia liiketoimintaa ja
sijoittumista.
Talouteen kanavoituu arvonlisää etenkin korkean osaamisen ja
tietotaidon työpaikoista.
Jalostusarvo, kilpailukyky, innovaatiot ja investoinnit => kannustavat
siirtymät elinkeinopolitiikan keskiössä
12.11.2014 22

23. Kiitos
samuli.rikama@tem.fi