SlideShare a Scribd company logo
1 of 18
Download to read offline
Suorista virroista
materiaalijalanjälkeen –
RMC-indikaattorin
laskentamenetelmä ja
tuloksia
Hannu Savolainen
Erikoistutkija, ryhmäpäällikkö
Kiertotalous Suomessa – mittaamalla kestävyyttä!
14.12.2023
2
Esityksen rakenne
• Mitä on materiaalitilinpito?
• Suomen kansantalouden suorat materiaalivirrat
• Raaka-aineiden kulutus (RMC), laskentamenetelmän kuvaus
• Suomen kansantalouden raaka-aineiden kulutus ja materiaalijalanjälki
• Materiaalitilinpito kiertotalouden seurannassa
• Lähteet
3
Mitä on materiaalitilinpito?
• Materiaalitilinpito mittaa, kuinka paljon ihminen toiminnassaan ottaa
käyttöönsä, muuntaa tai siirtää luonnon kiinteitä aineita
• Vrt. luonnonvarojen kulutus (sis. esim. veden ja ekosysteemipalvelut)
• Toimintayksikkönä on useimmiten kansantalous, myös mikä tahansa alue tai
talouden toimiala
• Materiaalivirtatilinpidossa materiaalivirrat mitataan yhdenmukaisesti
massayksiköissä, kilogrammoina tai sen monikertoina.
• Yhteisen mittayksikön saavuttamisesta seuraa laadullisten eroavaisuuksien
menettäminen
• Tarkastelussa ”luonto-talous”-rajan ylittävät massat
• Materiaalivirta-analyysillä (MFA) tutkitaan materiaalien oton, käytön ja
kulutuksen tehokkuutta materiaalitilinpidon tietojen pohjalta
4
Raaka-ainelajit
• Materiaalitilinpidossa yli 50 materiaali- tai raaka-ainekategoriaa
• Kaikkien materiaalivirtaindikaattoreiden osalta tiedot saatavissa viiden
pääkategorian osalta
• Biomassa (Viljelykasvit, Luonnoneläimet ja -kasvit, Raakapuu)
• Fossiiliset polttoaineet
• Metallimalmit
• Ei-metalliset mineraalit (Teollisuusmineraalit ja Rakennusmineraalit)
• Maa- ja kiviainekset
5
Suomen suorat materiaalivirrat vuonna
2021, milj. tonnia
DMI
289 Kotimainen otto (DE)
237
DMC
245
Tuonti 52 Vienti 45
Yhteensä Tarjonta Käyttö
Suorat ainevirrat
DMI = Suorat materiaalipanokset
DMC = Kotimainen materiaalien kulutus
6
Suorien ainevirtojen tarkastelun ongelmat
• Suorat ainevirrat ”epäsymmetrisiä”
• vienti ja tuonti koostuvat valmistetuista tavaroista
• kotimainen otto on mitattu luonnon raaka-aineina
• Kun maita vertaillaan keskenään, talouden rakenne ja raaka-aineiden oton
runsaus vaikuttavat DMC-indikaattoriin
• luonnonvaroiltaan rikas maa näyttäytyy indikaattorin valossa ”huonompana” kuin
luonnonvaroiltaan köyhä maa, joka tuo paljon valmiita tuotteita tai puolijalosteita
• Maa voisi ”parantaa” DMC-indikaattoriaan vähentämällä omaa ottoa ja
lisäämällä tuontia
• Lisäksi vientiteollisuuden luonnonvarojen käyttöä jää DMC:n sisään (eli
kasvattamaan kotimaista materiaalikulutusta)
7
Ratkaisu suorien virtojen epäsymmetriaan:
raaka-aine-ekvivalentit indikaattorit
• Tuotantotoiminta on seurausta
loppukäytön tyydyttämisestä eri
tuotteiden kautta
• Kansantalouden/yhteiskunnan
materiaalisten tarpeiden tarkastelu
kulutuksen näkökulmasta
• Raaka-aine-ekvivalentteihin
indikaattoreihin päästään, kun
tuonti- ja vientituotteet mitataan
kaikkien niiden luonnosta
otettavien raaka-aineiden
massana, jotka tuotteiden
valmistusketjuissa on tarvittu.
• Kotimaisen oton ja tuonnin virrat
ovat silloin yhteismitallisia,
ekvivalentteja
8
Raaka-aineiden kulutus (RMC)
• RMC on kulutusperäinen indikaattori (erotuksena tuotantoperäisistä)
• Mittaa kotimaan loppukäytön (yksityinen kulutus, julkinen kulutus,
investoinnit) vaatimaa materiaalipanosta
• RMC = kotimainen otto + tuonti_RME – vienti_RME
9
RMC:n laskenta
• Ei täysin vakiintunutta menetelmää, mutta Tilastokeskuksen ja Syken
käyttämä lähestymistapa vastaava kuin Eurostatilla
• Työryhmässä mukana Hannu Savolainen, Saana Springare, Mari Heikkinen, Johanna
Niemistö; Tuomas Kaariaho, Heidi Pirtonen, Jukka Muukkonen
• Kotimainen otto: samat tilastotiedot kuin suorien virtojen laskennassa
• Tuontituotteiden RME-kertoimet (kg/€) estimoitu Syken toimesta
ympäristölaajennetulla monialuepanos-tuotosmallilla (datana EXIOBASE
3.8)
• jokaiselle vuodelle erikseen
• Vientituotteiden RME-kertoimet (kg/€) estimoitu Syken toimesta Suomen
kansantalouden ympäristölaajennetulla panos-tuotosmallilla (ENVIMAT)
• Vuosille 2010, 2015 ja 2019; kiinteähintaisuus huomioitu
10
Raaka-aine-ekvivalentti ulkomaankauppa
• Tavaroiden tuonti ja vienti euromääräisesti, ryhmitelty ENVIMAT-mallin
tuoteluokitukseen (229 tavaraa ja palvelua)
• Palveluiden tuonti ja vienti kansantalouden tilinpidon käyttötauluista ja
palvelujen ulkomaankaupan tilastoista
• Erityiskysymyksiä
• Matkailutuonti ja -vienti
• Bunkraukset
• Erittelemätön tuonti ja vienti (vain euromäärä, ei tietoa tuotejakaumasta)
• Tuonnin ja viennin euroarvoja on kerrottu RME-kertoimilla -> RME-tuonti ja -
vienti massamääräisenä
• RME-kertoimissa kahdeksan materiaalikategoriaa, aggregoitu viiteen
ryhmään
RMC-laskennan lähtötiedot ja laskenta
Muuttuja Tietolähde Laskentamenetelmä
Kotimainen otto (DE) Tilastot (Tilastokeskus, LUKE,
Tukes jne.)
Tuonti Ulkomaankaupan tilastot (Tulli)
Vienti Ulkomaankaupan tilastot (Tulli)
Kotimainen materiaalien
kulutus (DMC)
Lasketaan erotuksena: DE +
tuonti - vienti
Tuonti_RME Tuonti massoina tai euroina (Tulli) RME-kertoimet edellyttävät
mallinnusta (IO, LCA)
Vienti_RME Vienti massoina tai euroina (Tulli) RME-kertoimet edellyttävät
mallinnusta (IO, LCA)
Raaka-aineiden kulutus (RMC) Lasketaan mallinnetuilla
kertoimilla loppukäytön avulla tai
erotuksena: DE + tuonti_RME –
vienti_RME
12
Suomen suorat ja raaka-aine-ekvivalentit
materiaalivirrat vuonna 2021, milj.tonnia
DMI
289 Kotimainen otto
237
DMC
245
RMI
499
Kotimainen otto
237
RMC
262
Tuonti 52 Vienti 45
Tuonti_RME 174 Vienti_RME 187
Yhteensä Tarjonta Käyttö Yhteensä Tarjonta Käyttö
Suorat ainevirrat Raaka-aine-ekvivalentit virrat
DMI = Suorat materiaalipanokset
RMI = Raaka-aineiden käyttö
13
Raaka-aineiden kulutus (RMC)
materiaalikategorioittain 2010-2021, Mt
0
50
100
150
200
250
300
350
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021
miljoonaa
tonnia
Biomassa
Fossiiliset energiamateriaalit
Metallimalmit
Ei-metalliset mineraalit
Maa- ja kiviainekset
14
Materiaalijalanjälki, tonnia per capita
45,6
40,8 40,4
55,6
45,8
39,6 40,3 39,5
46,3
42,7 43,9
47,3
14,8 15,5 14,3 13,9 14,0 14,0 14,0 14,2 14,5 14,5 13,7 14,6
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021
RMC
per
capita,
tonnia
Suomi EU:n keskiarvo
15
Kotimainen materiaalien kulutus (DMC) ja
raaka-aineiden kulutus (RMC) 2010-2021, Mt
0,0
50,0
100,0
150,0
200,0
250,0
300,0
350,0
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021
miljoonaa
tonnia
Kotimainen materiaalien kulutus Raaka-aineiden kulutus
16
Materiaalitilinpidon ja MFA:n rooli
kiertotalouden seurannassa
• Indikaattorit eivät suoraan mittaa kiertotaloutta
• Kuitenkin kiertotalouden strategisessa ohjelmassa on asetettu tavoitteita,
joita seurataan indikaattoreilla (RMC, BKT/RMC, CMU)
• Mitä voidaan sanoa kiertotaloudesta näiden indikaattorien avulla?
• Suhteutus BKT:een tai loppukäyttöön eurovolyymiin -> voidaan laskea materiaali-intensiteetit
ja seurata niiden kehitystä
• Kiertotalouden vaikutukset näkyvät materiaalin läpivirtauksen volyymissä ja muutoksessa eli
seuranta yli ajan; toki monet asiat voivat vaikuttaa
• Indikaattorit mahdollistavat lisäanalyysit, joilla tarkastella tuotannon ja kulutuksen muutosta
materiaalitehokkaammaksi (kytkentä esim. panos-tuotosmalleihin)
17
Käytetyt lähteet
• Eurostat 2018. Economy-wide material flow accounts. Handbook 2018
edition.
• Fridolin Krausmann, Heinz Schandl, Nina Eisenmenger, Stefan Giljum, Tim
Jackson 2017. Material Flow Accounting: Measuring Global Material Use for
Sustainable Development. Annual Review of Environment and Resources
2017 42:1, 647-675.
• Ilmo Mäenpää, Mari Heikkinen, Pablo Piñero, Tuomas Mattila, Sirkka
Koskela, Mari Kivinen 2017. MFAfin – Finnish material flow accounts.
Method Description. Oulu, Finland.
• Suomen virallinen tilasto (SVT): Materiaalitilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=2954-0801. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 13.12.2023]. Saantitapa:
https://stat.fi/tilasto/kanma
Kiitos!
hannu.savolainen@syke.fi

More Related Content

What's hot

La matrise de l'énergie en tunisie
La matrise de l'énergie en tunisieLa matrise de l'énergie en tunisie
La matrise de l'énergie en tunisie
Jamil DHIB
 

What's hot (20)

Nouveaux espaces et pratiques émergentes : Lire au havre
Nouveaux espaces et pratiques émergentes : Lire au havreNouveaux espaces et pratiques émergentes : Lire au havre
Nouveaux espaces et pratiques émergentes : Lire au havre
 
Chp1 - Introduction aux ERP
Chp1 - Introduction aux ERPChp1 - Introduction aux ERP
Chp1 - Introduction aux ERP
 
Sharepoint & TRIM integration
Sharepoint & TRIM integrationSharepoint & TRIM integration
Sharepoint & TRIM integration
 
L'écosystème informatique en bibliothèque : le SIGB
L'écosystème informatique en bibliothèque : le SIGBL'écosystème informatique en bibliothèque : le SIGB
L'écosystème informatique en bibliothèque : le SIGB
 
Jyväskylän kaupungin kiertotalouden tiekartta
Jyväskylän kaupungin kiertotalouden tiekarttaJyväskylän kaupungin kiertotalouden tiekartta
Jyväskylän kaupungin kiertotalouden tiekartta
 
La méthode z validation
La méthode z validation La méthode z validation
La méthode z validation
 
Concepts informatiques et curricula 31-10-2013
Concepts informatiques et curricula 31-10-2013Concepts informatiques et curricula 31-10-2013
Concepts informatiques et curricula 31-10-2013
 
La matrise de l'énergie en tunisie
La matrise de l'énergie en tunisieLa matrise de l'énergie en tunisie
La matrise de l'énergie en tunisie
 
Erp
ErpErp
Erp
 
GENIE-CMCF (MEN)
GENIE-CMCF (MEN)GENIE-CMCF (MEN)
GENIE-CMCF (MEN)
 
Intelligence Artificielle : Introduction à l'intelligence artificielle
Intelligence Artificielle : Introduction à l'intelligence artificielleIntelligence Artificielle : Introduction à l'intelligence artificielle
Intelligence Artificielle : Introduction à l'intelligence artificielle
 
Chp3 - Modélisation Multidimensionnelle
Chp3 - Modélisation MultidimensionnelleChp3 - Modélisation Multidimensionnelle
Chp3 - Modélisation Multidimensionnelle
 
Introduction à la Business Intelligence
Introduction à la Business Intelligence Introduction à la Business Intelligence
Introduction à la Business Intelligence
 
Intelligence Artificielle - Systèmes experts
Intelligence Artificielle - Systèmes expertsIntelligence Artificielle - Systèmes experts
Intelligence Artificielle - Systèmes experts
 
Présentation pfe Big Data Hachem SELMI et Ahmed DRIDI
Présentation pfe Big Data Hachem SELMI et Ahmed DRIDIPrésentation pfe Big Data Hachem SELMI et Ahmed DRIDI
Présentation pfe Big Data Hachem SELMI et Ahmed DRIDI
 
Analyse et conception des systèmes d’information
Analyse et conception des systèmes d’informationAnalyse et conception des systèmes d’information
Analyse et conception des systèmes d’information
 
Rapport - La technologie blockchain promet des transactions programmables san...
Rapport - La technologie blockchain promet des transactions programmables san...Rapport - La technologie blockchain promet des transactions programmables san...
Rapport - La technologie blockchain promet des transactions programmables san...
 
Business intelligence
Business intelligenceBusiness intelligence
Business intelligence
 
Introduction à Neo4j
Introduction à Neo4jIntroduction à Neo4j
Introduction à Neo4j
 
SMART Home Rapport
SMART Home RapportSMART Home Rapport
SMART Home Rapport
 

Similar to 14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus

Jätehuoltopäivä 27.2.2014, seppo heikintalo, rauman seudun jätehuoltolaitos
Jätehuoltopäivä 27.2.2014, seppo heikintalo, rauman seudun jätehuoltolaitosJätehuoltopäivä 27.2.2014, seppo heikintalo, rauman seudun jätehuoltolaitos
Jätehuoltopäivä 27.2.2014, seppo heikintalo, rauman seudun jätehuoltolaitos
raumankauppakamari
 

Similar to 14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus (7)

14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
 
Jätehuoltopäivä 27.2.2014, seppo heikintalo, rauman seudun jätehuoltolaitos
Jätehuoltopäivä 27.2.2014, seppo heikintalo, rauman seudun jätehuoltolaitosJätehuoltopäivä 27.2.2014, seppo heikintalo, rauman seudun jätehuoltolaitos
Jätehuoltopäivä 27.2.2014, seppo heikintalo, rauman seudun jätehuoltolaitos
 
Metsien hiilinielun vertailutaso – EU:n ehdotus ja mitä se merkitsee, Aleksi ...
Metsien hiilinielun vertailutaso – EU:n ehdotus ja mitä se merkitsee, Aleksi ...Metsien hiilinielun vertailutaso – EU:n ehdotus ja mitä se merkitsee, Aleksi ...
Metsien hiilinielun vertailutaso – EU:n ehdotus ja mitä se merkitsee, Aleksi ...
 
BEST: Tehokkaan logistiikan ja toimitusketjujen merkitys. Timo Saarentaus
BEST: Tehokkaan logistiikan ja toimitusketjujen merkitys. Timo SaarentausBEST: Tehokkaan logistiikan ja toimitusketjujen merkitys. Timo Saarentaus
BEST: Tehokkaan logistiikan ja toimitusketjujen merkitys. Timo Saarentaus
 
Puutuoteala uudistuu – biotalousavauksia tutkimuksesta elinkeinoelämän ja yht...
Puutuoteala uudistuu – biotalousavauksia tutkimuksesta elinkeinoelämän ja yht...Puutuoteala uudistuu – biotalousavauksia tutkimuksesta elinkeinoelämän ja yht...
Puutuoteala uudistuu – biotalousavauksia tutkimuksesta elinkeinoelämän ja yht...
 
Jyri Seppälä: Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoittelu
Jyri Seppälä: Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoitteluJyri Seppälä: Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoittelu
Jyri Seppälä: Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoittelu
 
Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, Raisa Mäkipää, Luke
Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, Raisa Mäkipää, LukeIlmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, Raisa Mäkipää, Luke
Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, Raisa Mäkipää, Luke
 

More from Tilastokeskus

More from Tilastokeskus (20)

13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
 
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
 
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
 
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
13.5.2024 Yrityksen digitalous -hanke: Säästöä hallinnollisiin kuluihin yhtei...
 
Kasvoiko Suomen bruttokansantuote 2023? Yliaktuaari Samu Hakala, Tilastokeskus
Kasvoiko Suomen bruttokansantuote 2023? Yliaktuaari Samu Hakala, TilastokeskusKasvoiko Suomen bruttokansantuote 2023? Yliaktuaari Samu Hakala, Tilastokeskus
Kasvoiko Suomen bruttokansantuote 2023? Yliaktuaari Samu Hakala, Tilastokeskus
 
Miten rakentaminen, teollisuus ja palvelut kehittyivät? Yliaktuaari Eljas Tuo...
Miten rakentaminen, teollisuus ja palvelut kehittyivät? Yliaktuaari Eljas Tuo...Miten rakentaminen, teollisuus ja palvelut kehittyivät? Yliaktuaari Eljas Tuo...
Miten rakentaminen, teollisuus ja palvelut kehittyivät? Yliaktuaari Eljas Tuo...
 
Mitä tapahtui ulkomaankaupassa? Yliaktuaari Reetta Karinluoma, Tilastokeskus
Mitä tapahtui ulkomaankaupassa? Yliaktuaari Reetta Karinluoma, TilastokeskusMitä tapahtui ulkomaankaupassa? Yliaktuaari Reetta Karinluoma, Tilastokeskus
Mitä tapahtui ulkomaankaupassa? Yliaktuaari Reetta Karinluoma, Tilastokeskus
 
Millaisia muutoksia tapahtui yksityisessä kulutuksessa ja investoinneissa, yl...
Millaisia muutoksia tapahtui yksityisessä kulutuksessa ja investoinneissa, yl...Millaisia muutoksia tapahtui yksityisessä kulutuksessa ja investoinneissa, yl...
Millaisia muutoksia tapahtui yksityisessä kulutuksessa ja investoinneissa, yl...
 
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
 
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
 
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
13.2.2024 Datajournalismin pikakurssi, Tilastokeskus
 
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
 
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
 
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus
 
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
 
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
 
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
 
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
 
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
 
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
 

14.12.2023 Kiertotalous Suomessa, Tilastokeskus

  • 1. Suorista virroista materiaalijalanjälkeen – RMC-indikaattorin laskentamenetelmä ja tuloksia Hannu Savolainen Erikoistutkija, ryhmäpäällikkö Kiertotalous Suomessa – mittaamalla kestävyyttä! 14.12.2023
  • 2. 2 Esityksen rakenne • Mitä on materiaalitilinpito? • Suomen kansantalouden suorat materiaalivirrat • Raaka-aineiden kulutus (RMC), laskentamenetelmän kuvaus • Suomen kansantalouden raaka-aineiden kulutus ja materiaalijalanjälki • Materiaalitilinpito kiertotalouden seurannassa • Lähteet
  • 3. 3 Mitä on materiaalitilinpito? • Materiaalitilinpito mittaa, kuinka paljon ihminen toiminnassaan ottaa käyttöönsä, muuntaa tai siirtää luonnon kiinteitä aineita • Vrt. luonnonvarojen kulutus (sis. esim. veden ja ekosysteemipalvelut) • Toimintayksikkönä on useimmiten kansantalous, myös mikä tahansa alue tai talouden toimiala • Materiaalivirtatilinpidossa materiaalivirrat mitataan yhdenmukaisesti massayksiköissä, kilogrammoina tai sen monikertoina. • Yhteisen mittayksikön saavuttamisesta seuraa laadullisten eroavaisuuksien menettäminen • Tarkastelussa ”luonto-talous”-rajan ylittävät massat • Materiaalivirta-analyysillä (MFA) tutkitaan materiaalien oton, käytön ja kulutuksen tehokkuutta materiaalitilinpidon tietojen pohjalta
  • 4. 4 Raaka-ainelajit • Materiaalitilinpidossa yli 50 materiaali- tai raaka-ainekategoriaa • Kaikkien materiaalivirtaindikaattoreiden osalta tiedot saatavissa viiden pääkategorian osalta • Biomassa (Viljelykasvit, Luonnoneläimet ja -kasvit, Raakapuu) • Fossiiliset polttoaineet • Metallimalmit • Ei-metalliset mineraalit (Teollisuusmineraalit ja Rakennusmineraalit) • Maa- ja kiviainekset
  • 5. 5 Suomen suorat materiaalivirrat vuonna 2021, milj. tonnia DMI 289 Kotimainen otto (DE) 237 DMC 245 Tuonti 52 Vienti 45 Yhteensä Tarjonta Käyttö Suorat ainevirrat DMI = Suorat materiaalipanokset DMC = Kotimainen materiaalien kulutus
  • 6. 6 Suorien ainevirtojen tarkastelun ongelmat • Suorat ainevirrat ”epäsymmetrisiä” • vienti ja tuonti koostuvat valmistetuista tavaroista • kotimainen otto on mitattu luonnon raaka-aineina • Kun maita vertaillaan keskenään, talouden rakenne ja raaka-aineiden oton runsaus vaikuttavat DMC-indikaattoriin • luonnonvaroiltaan rikas maa näyttäytyy indikaattorin valossa ”huonompana” kuin luonnonvaroiltaan köyhä maa, joka tuo paljon valmiita tuotteita tai puolijalosteita • Maa voisi ”parantaa” DMC-indikaattoriaan vähentämällä omaa ottoa ja lisäämällä tuontia • Lisäksi vientiteollisuuden luonnonvarojen käyttöä jää DMC:n sisään (eli kasvattamaan kotimaista materiaalikulutusta)
  • 7. 7 Ratkaisu suorien virtojen epäsymmetriaan: raaka-aine-ekvivalentit indikaattorit • Tuotantotoiminta on seurausta loppukäytön tyydyttämisestä eri tuotteiden kautta • Kansantalouden/yhteiskunnan materiaalisten tarpeiden tarkastelu kulutuksen näkökulmasta • Raaka-aine-ekvivalentteihin indikaattoreihin päästään, kun tuonti- ja vientituotteet mitataan kaikkien niiden luonnosta otettavien raaka-aineiden massana, jotka tuotteiden valmistusketjuissa on tarvittu. • Kotimaisen oton ja tuonnin virrat ovat silloin yhteismitallisia, ekvivalentteja
  • 8. 8 Raaka-aineiden kulutus (RMC) • RMC on kulutusperäinen indikaattori (erotuksena tuotantoperäisistä) • Mittaa kotimaan loppukäytön (yksityinen kulutus, julkinen kulutus, investoinnit) vaatimaa materiaalipanosta • RMC = kotimainen otto + tuonti_RME – vienti_RME
  • 9. 9 RMC:n laskenta • Ei täysin vakiintunutta menetelmää, mutta Tilastokeskuksen ja Syken käyttämä lähestymistapa vastaava kuin Eurostatilla • Työryhmässä mukana Hannu Savolainen, Saana Springare, Mari Heikkinen, Johanna Niemistö; Tuomas Kaariaho, Heidi Pirtonen, Jukka Muukkonen • Kotimainen otto: samat tilastotiedot kuin suorien virtojen laskennassa • Tuontituotteiden RME-kertoimet (kg/€) estimoitu Syken toimesta ympäristölaajennetulla monialuepanos-tuotosmallilla (datana EXIOBASE 3.8) • jokaiselle vuodelle erikseen • Vientituotteiden RME-kertoimet (kg/€) estimoitu Syken toimesta Suomen kansantalouden ympäristölaajennetulla panos-tuotosmallilla (ENVIMAT) • Vuosille 2010, 2015 ja 2019; kiinteähintaisuus huomioitu
  • 10. 10 Raaka-aine-ekvivalentti ulkomaankauppa • Tavaroiden tuonti ja vienti euromääräisesti, ryhmitelty ENVIMAT-mallin tuoteluokitukseen (229 tavaraa ja palvelua) • Palveluiden tuonti ja vienti kansantalouden tilinpidon käyttötauluista ja palvelujen ulkomaankaupan tilastoista • Erityiskysymyksiä • Matkailutuonti ja -vienti • Bunkraukset • Erittelemätön tuonti ja vienti (vain euromäärä, ei tietoa tuotejakaumasta) • Tuonnin ja viennin euroarvoja on kerrottu RME-kertoimilla -> RME-tuonti ja - vienti massamääräisenä • RME-kertoimissa kahdeksan materiaalikategoriaa, aggregoitu viiteen ryhmään
  • 11. RMC-laskennan lähtötiedot ja laskenta Muuttuja Tietolähde Laskentamenetelmä Kotimainen otto (DE) Tilastot (Tilastokeskus, LUKE, Tukes jne.) Tuonti Ulkomaankaupan tilastot (Tulli) Vienti Ulkomaankaupan tilastot (Tulli) Kotimainen materiaalien kulutus (DMC) Lasketaan erotuksena: DE + tuonti - vienti Tuonti_RME Tuonti massoina tai euroina (Tulli) RME-kertoimet edellyttävät mallinnusta (IO, LCA) Vienti_RME Vienti massoina tai euroina (Tulli) RME-kertoimet edellyttävät mallinnusta (IO, LCA) Raaka-aineiden kulutus (RMC) Lasketaan mallinnetuilla kertoimilla loppukäytön avulla tai erotuksena: DE + tuonti_RME – vienti_RME
  • 12. 12 Suomen suorat ja raaka-aine-ekvivalentit materiaalivirrat vuonna 2021, milj.tonnia DMI 289 Kotimainen otto 237 DMC 245 RMI 499 Kotimainen otto 237 RMC 262 Tuonti 52 Vienti 45 Tuonti_RME 174 Vienti_RME 187 Yhteensä Tarjonta Käyttö Yhteensä Tarjonta Käyttö Suorat ainevirrat Raaka-aine-ekvivalentit virrat DMI = Suorat materiaalipanokset RMI = Raaka-aineiden käyttö
  • 13. 13 Raaka-aineiden kulutus (RMC) materiaalikategorioittain 2010-2021, Mt 0 50 100 150 200 250 300 350 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 miljoonaa tonnia Biomassa Fossiiliset energiamateriaalit Metallimalmit Ei-metalliset mineraalit Maa- ja kiviainekset
  • 14. 14 Materiaalijalanjälki, tonnia per capita 45,6 40,8 40,4 55,6 45,8 39,6 40,3 39,5 46,3 42,7 43,9 47,3 14,8 15,5 14,3 13,9 14,0 14,0 14,0 14,2 14,5 14,5 13,7 14,6 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 RMC per capita, tonnia Suomi EU:n keskiarvo
  • 15. 15 Kotimainen materiaalien kulutus (DMC) ja raaka-aineiden kulutus (RMC) 2010-2021, Mt 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 miljoonaa tonnia Kotimainen materiaalien kulutus Raaka-aineiden kulutus
  • 16. 16 Materiaalitilinpidon ja MFA:n rooli kiertotalouden seurannassa • Indikaattorit eivät suoraan mittaa kiertotaloutta • Kuitenkin kiertotalouden strategisessa ohjelmassa on asetettu tavoitteita, joita seurataan indikaattoreilla (RMC, BKT/RMC, CMU) • Mitä voidaan sanoa kiertotaloudesta näiden indikaattorien avulla? • Suhteutus BKT:een tai loppukäyttöön eurovolyymiin -> voidaan laskea materiaali-intensiteetit ja seurata niiden kehitystä • Kiertotalouden vaikutukset näkyvät materiaalin läpivirtauksen volyymissä ja muutoksessa eli seuranta yli ajan; toki monet asiat voivat vaikuttaa • Indikaattorit mahdollistavat lisäanalyysit, joilla tarkastella tuotannon ja kulutuksen muutosta materiaalitehokkaammaksi (kytkentä esim. panos-tuotosmalleihin)
  • 17. 17 Käytetyt lähteet • Eurostat 2018. Economy-wide material flow accounts. Handbook 2018 edition. • Fridolin Krausmann, Heinz Schandl, Nina Eisenmenger, Stefan Giljum, Tim Jackson 2017. Material Flow Accounting: Measuring Global Material Use for Sustainable Development. Annual Review of Environment and Resources 2017 42:1, 647-675. • Ilmo Mäenpää, Mari Heikkinen, Pablo Piñero, Tuomas Mattila, Sirkka Koskela, Mari Kivinen 2017. MFAfin – Finnish material flow accounts. Method Description. Oulu, Finland. • Suomen virallinen tilasto (SVT): Materiaalitilinpito [verkkojulkaisu]. ISSN=2954-0801. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 13.12.2023]. Saantitapa: https://stat.fi/tilasto/kanma