3. 2.10.2014
Teknologiateollisuus – merkittävin
elinkeino Suomessa
• 50 % Suomen koko viennistä.
• 75 % Suomen koko
elinkeinoelämän
t&k-investoinneista.
• Alan yritykset työllistävät
suoraan noin 280 000
ihmistä, välillinen
työllistämisvaikutus mukaan
lukien 700 000 henkilöä eli 30
% Suomen koko työvoimasta.
• Teknologiateollisuus ry:llä on
yli 1 600 jäsenyritystä.
3
4. 4
Teknologiateollisuus on viiden
toimialan kokonaisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuus
• tietoliikennelaitteet, instrumentit,
sähkökoneet
• liikevaihto (2013): 15,8 mrd euroa
• henkilöstö (2013): 43 200
Kone- ja metallituoteteollisuus
• koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
• liikevaihto (2013): 27,2 mrd euroa
• henkilöstö (2013): 125 500
Metallien jalostus
• terästuotteet, värimetallit, valut,
metallimalmikaivokset
• liikevaihto (2013): 8,8 mrd euroa
• henkilöstö (2013): 15 800
Tietotekniikka-ala
• tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
• liikevaihto (2013): 8,3 mrd euroa
• henkilöstö (2013): 54 500
Suunnittelu ja konsultointi
• teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
• liikevaihto (2013): 5,0 mrd euroa
• henkilöstö (2013): 46 300
2.10.2014
5. Teknologiateollisuuden tavaravienti
2.10.2014 5
Suomesta alueittain 2013
Tavaravienti yhteensä 24,8 mrd. euroa*
*) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 11 miljardia euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus
Pohjois-Amerikka
2,2 mrd. €
8,8 %
Länsi-Eurooppa
11,4 mrd. €
46,1 %
Lähi- ja Keski-Itä
0,7 mrd. €
2,8 % Aasia
4,1 mrd. €
16,5 %
Afrikka
0,5 mrd. €
2,1 %
Etelä- ja Väli-Amerikka
1,0 mrd. €
4,1 %
Keski- ja Itä-Eurooppa
4,9 mrd. €
19,6 %
6. Venäjän* osuus teknologiateollisuuden
Suomen viennistä
42
40
38
36
34
32
30
28
26
24
22
20
18
16
14
12
10
8
6
4
2
0
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014(1-6)
2015e
Osuus vähenee uudelleen noin viiden prosentin tasolle
%
*) Neuvostoliitto vuoteen 1991 asti.
Lähde: Tulli
2.10.2014 6
7. Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa
2.10.2014 7
36
34
32
30
28
26
24
22
20
18
16
14
12
10
8
6
4
2
0
Mrd. euroa, käyvin hinnoin
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Kone- ja
metallituoteteollisuus
Elektroniikka- ja
sähköteollisuus
Metallien jalostus
Tietotekniikka-ala
Suunnittelu ja konsultointi
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
11. Uusien omakotitalojen myynti ja rakentaminen
USAssa ovat elpymässä, mutta taso on vielä matala
Lähde: Macrobond 2.10.2014 11
12. Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi
50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
Viimeisin tieto syyskuu 2014.
Lähde: Markit
2.10.2014 12
13. Teollisuuden kasvu Euroalueella
lopahtanut
Teollisuuden ostopäällikköindeksi
50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
Viimeisin tieto syyskuu 2014.
Lähde: Markit
14. Teollisuuden uudet tilaukset Euroalueella
alkaneet supistua
Teollisuuden ostopäällikköindeksi
50 = ei muutosta edelliskuukaudesta
Viimeisin tieto syyskuu 2014.
Lähde: Markit
15. Suomi ei pääse kasvuun tänäkään vuonna
2.10.2014 15
(Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa 2014)
Bkt:n kehitys 2014/2013, %
Pohjois-Amerikka: +2,1 %
USA +2,1 %
Kanada +2,3 %
Länsi-Eurooppa: +1,4 %
Saksa +1,7 %
Iso-Britannia +3,1 %
Ranska +0,5 %
Italia -0,1 %
Espanja +1,2 %
Alankomaat +0,5 %
Sveitsi +1,7 %
Ruotsi +2,1 %
Belgia +1,1 %
Norja +2,2 %
Itävalta +1,2 %
Tanska +1,4 %
Kreikka +0,2 %
Suomi +0,0 %
Portugali +1,0 %
Irlanti +3,2 %
Lähde: Consensus Forecasts, September 2014
Lähi-ja Keski-Itä
Saudi Arabia +4,2 %
Israel +2,8 %
Aasia: +4,8 %
Kiina +7,4 %
Japani +1,2 %
Intia +5,5 %
Australia +3,0 %
Etelä-Korea +3,6 %
Indonesia +5,2 %
Taiwan +3,5 %
Thaimaa +1,2 %
Malesia +5,6 %
Singapore +3,3 %
Uusi Seelanti+3,5 %
Filippiinit +6,3 %
Vietnam +5,5 %
Afrikka
Etelä-Afrikka +1,7 %
Nigeria +6,5 %
Egypti +2,2 %
Etelä- ja Väli-Amerikka: +1,2 %
Brasilia +0,4 %
Meksiko +2,5 %
Argentiina -1,7 %
Venezuela -2,9 %
Kolumbia +4,9 %
Chile +2,1 %
Peru +3,9 %
Keski- ja Itä-Eurooppa: +1,5 %
Venäjä +0,1 %
Turkki +3,0 %
Puola +3,2 %
Tšekki +2,6 %
Romania +2,5 %
Ukraina -6,5 %
Unkari +3,1 %
Slovakia +2,4 %
Slovenia +0,9 %
Liettua +2,9 %
Latvia +2,9 %
Viro +1,1 %
16. Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 %
vuonna 2014
BKT:n kasvu 2014, %
Kasvu keskimäärin: +3,4 %
Pohjois-Amerikka
Länsi-Eurooppa Japani
Lähde: IMF (July 2014)
10
9
8
7
6
5
4
3
2
1
0
-1
Kiina
Intia
Muu
Aasia
Muu it. Eurooppa
Venäjä
Brasilia
Meksiko
Muu Lat. Am.
Lähi-itä ja Afrikka
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2013, %.
2.10.2014 16
17. Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla
kasvaa 2,3 % vuonna 2014
BKT:n kasvu 2014, %
Kasvu keskimäärin: +2,3 %
Länsi-Eurooppa Japani
Lähde: IMF (July 2014), Tullihallitus
10
9
8
7
6
5
4
3
2
1
0
-1
Pohjois-
Amerikka
Kiina
Intia
Muu
Aasia
Muu it. Eurooppa
Venäjä
Brasilia
Meksiko
Muu Lat. Am.
Lähi-itä ja Afrikka
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2013, %.
2.10.2014 17
18. BKT, vuosimuutos, %
0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 3.5 4.0
2.10.2014 18
Pitkän ajan konsensus-ennusteet lupaavat
Euroalueelle heikkoa kasvua
Lähde: Consensus Forecasts, August 2014
2022-2026
2017-2021
2016
2015
2014
Japani USA Ruotsi Saksa Euroalue
19. Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia
Aasiaan
Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2010
2.10.2014 19
50
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Aasia
Pohjois-Amerikka
Eurooppa
Teollisuustuotannon ostovoimakorjatut osuudet.
Lähde: Maddison (Historical Statistics), IMF ja ETLA
%
20. 2.10.2014
Teollisuustuotannon kehitys vuosittain
320
300
280
260
240
220
200
180
160
140
120
100
80
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013e 2014e
Kiina
Etelä-Korea
Intia
Venäjä
Suomi
Brasilia
USA
Euromaat
Japani
Lähde: Consensus Economics
2005=100
20
24. Teknologiateollisuuden päätoimialat Suomessa
kehittyneet epäyhtenäisesti
Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit.
Osuudet liikevaihdosta 2013: kone- ja metallituoteteollisuus 42 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 24
%, metallien jalostus 13 %, tietotekniikka-ala 13 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %.
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus 2.10.2014 24
25. Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa
Uusien tilausten kasvu pysähtynyt
2.10.2014
12,000
11,000
10,000
9,000
8,000
7,000
6,000
5,000
4,000
3,000
2,000
1,000
0
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
Milj. euroa, käyvin hinnoin
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Muutos: II,2014 / II,2013 II,2014 / I,2014
Vientiin: -1 % +1 %
Kotimaahan: +3 % -9 %
Yhteensä: 0 % -1 %
*) Pl. metallien jalostus ja pelialan ohjelmistoyritykset.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2014.
25
26. Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa
Tilauskanta supistunut jonkin verran
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
2.10.2014
24,000
22,000
20,000
18,000
16,000
14,000
12,000
10,000
8,000
6,000
4,000
2,000
0
Vientiin
Kotimaahan
Milj. euroa, käyvin hinnoin
Muutos: 30.6.2014 / 30.6.2013 30.6.2014 / 31.3.2014
Vientiin: -10 % -4 %
Kotimaahan: +2 % 0 %
Yhteensä: -7 % -3 %
*) Pl. metallien jalostus ja pelialan ohjelmistoyritykset.
Yhteensä
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto 30.6.2014.
26
27. Taloudellinen tilanne yritysten välillä vaihtelee
merkittävästi
200 %
180 %
160 %
140 %
120 %
100 %
80 %
60 %
40 %
20 %
0 %
-20 %
-40 %
-60 %
-80 %
-100 %
Tilauskannan muutos teknologiateollisuudessa Suomessa yrityksittäin:
30.6.2014 / 30.6.2013
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset
Keskiarvo: -7 %
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
Mediaani: 0 %
2.10.2014 27
28. Teknologiateollisuuden saamissa tarjouspyynnöissä*
aiempaa hitaampaa kasvua
40
30
20
10
0
-10
-20
-30
-40
-50
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
”Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme
kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen”. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt – niiden
yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu,
viimeisin kyselyajankohta heinäkuu 2014.
-60
Saldoluku
2.10.2014 28
44. Teknologiateollisuuden liikevaihdosta Suomessa
noin kolmannes on alihankintaa
Teknologiateollisuuden tuotteiden käyttö välituotteina* eri toimialoilla Suomessa, miljardia euroa
21.76
(=25 % alan liikevaihdosta Suomessa)
2.10.2014 44
5.19
(8 %)
4.19
(66 %)
4.82
1.48
8.85
2.42
14.96
1.11
0.12
5.38
3.16
Terästuotteet, värimetallit, valut
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
(37 %)
(lähes 100 %)
0.00 5.00 10.00 15.00 20.00 25.00
palvelut yhteensä
Tuodaan ulkomailta Suomeen Tuotetaan Suomessa
*) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien
tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2010
(34 %)
45. Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa
puolet suuntautuu alihankintaan
Suomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa
(=30 % alan kaikista työpaikoista Suomessa)
146021
2.10.2014 45
(9 %)
33512
(67 %)
43380
5055
59230
4844
(45 %)
(lähes 100 %)
0 50000 100000 150000 200000
Terästuotteet, värimetallit, valut
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
palvelut yhteensä
*) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien
tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2010
(49%)
46. 2.10.2014
Yhteenveto alan tilanteesta ja lähiajan
näkymistä
• Liikevaihto Suomessa supistui viime vuonna 5 %. Tämän vuoden
tammi-kesäkuussa se oli samalla tasolla kuin vuosi sitten samaan
aikaan.
• Yritykset saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa saman verran kuin
vuosi sitten vastaavaan aikaan ja hieman vähemmän kuin tammi-maaliskuussa.
• Positiivinen kehitys tarjouspyynnöissä jatkui kevään ja kesän
aikana, mutta aiempaa heikompana.
• Henkilöstön määrä Suomessa on vähentynyt kaikkiaan 48 000:lla
eli 15 % vuoden 2008 jälkeen.
• Ukrainan kriisi sekä Venäjän taantuma ja talouspakotteet jarruttavat
koko Euroopan ja Suomen elpymistä.
• Teknologiateollisuuden vienti Venäjälle väheni tammi-heinäkuussa
11 % viimevuotisesta. Venäjän osuus viennistä oli 8 %.
• Liikevaihto on syksyllä 2014 suunnilleen viimevuotisella tasolla.
46
47. 2.10.2014 47
Talous- ja veropolitiikkaa
sekä työmarkkinoita
uudistettava rohkeasti
48. Suomen vienti on romahtanut 2008 jälkeen,
vientituloja puuttuu jopa 30 miljardia euroa / vuosi
Teollisuus kattaa 90 % Suomen viennistä
2.10.2014
30
29
28
27
26
25
24
23
22
21
20
19
18
17
16
15
14
13
12
11
10
Tarvittava
vientikehitys, jotta
julkinen sektori
kyettäisiin
rahoittamaan ilman
lisävelkaantumista
Toteutunut vienti
Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin
Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja.
Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2014.
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
48
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
49. Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä
Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja.
Viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2014.
Lähde: Macrobond, Eurostat
50. Viennin osuus bkt:stä on pudonnut merkittävästi
Suomessa vuoden 2008 jälkeen
2.10.2014 50
51. Palveluvienti ei ole korvannut tavaraviennin
pudotusta
Tavaravienti on 18 % eli vuositasolla 12 miljardia euroa pienempi kuin
ennen talouskriisiä
2.10.2014
18
16
14
12
10
8
6
4
2
0
Tavaravienti
Suomesta
Palveluvienti
Suomesta
Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin
Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja,
viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2014.
Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
51
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
52. Teollisuuden palveluvienti on laskusuunnassa
Teollisuus kattaa 70-80 % Suomen palveluviennistä
Teollisuuden menestyminen on edellytys palveluviennin kasvulle
Palvelujen vienti Suomesta, pl. matkailu-, kuljetus- ja finanssipalvelut
14
12
10
8
6
4
2
0
2008 2009 2010 2011 2012 2013
Teollisuuden
palveluvienti
Suomesta
Muiden toimialojen
palveluvienti
Suomesta
Lähde: Tilastokeskus, Palvelujen ulkomaankauppa
2.10.2014 52
Mrd. euroa, käyvin hinnoin
53. Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on
Suomessa historiallisen matalalla tasolla
35%
30%
25%
20%
15%
10%
5%
0%
Teollisuus Teollisuus + teknologiateollisuuden palvelualat
Lähde: Tilastokeskus
2.10.2014 53
54. Nykyisellä tuotantokapasiteetilla teollisuustuotanto ja
Suomen vienti eivät palaudu 2008 tasolle
Tuotantokapasiteetti on vähentynyt yli 20 %
2.10.2014
125
120
115
110
105
100
95
90
85
80
75
70
Teollisuuden
tuotantokyky
(tuotanto, jos
kapasiteetti
täyskäytössä)
Suomen koko tavara-ja
palveluvienti
(2008=100)
Teollisuuden
työpaikat (2008=100)
Teollisuuden tuotanto
(2008=100)
-23 %
-16 %
-21 %
-23 %
Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjatut aikasarjat.
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Teollisuustuotannon
volyymi-indeksi
54
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
55. Julkinen velka ja veroaste kasvavat hallitsemattomasti
Kustannustaakka on paisunut, siksi julkista sektoria on karsittava
2.10.2014 55
56. Julkisten menojen bkt-osuuden palauttaminen 2008
tasolle edellyttää noin 10 miljardin euron leikkauksia
Verojen kiristäminen ei ole oikea ratkaisu tähän ongelmaan
60
58
56
54
52
50
48
46
44
42
Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta, %
2008 2009 2010 2011 2012 2013e 2014e 2015e
Suomi Ruotsi Saksa
Lähde: OECD, Economic Outlook, May 2014 2.10.2014 56
57. Suomen vaihtotase on painunut negatiiviseksi
Suomen ja Saksan kehitys ovat peilikuvia toisilleen
2.10.2014
12
11
10
9
8
7
6
5
4
3
2
1
0
-1
-2
-3
-4
-5
-6
-7
-8
-9
-10
-11
-12
Alankomaat
Ruotsi
Saksa
Italia
Espanja
Suomi
Iso-Britannia
Vaihtotase/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, %
Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2014.
Lähde: Eurostat
57
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
58. Teollisuus tuo lähes 90 prosenttia Suomen viennistä,
mutta ei pysty enää rahoittamaan nykyistä julkista
sektoria
650000
600000
550000
500000
450000
400000
350000
Työpaikkojen määrä Suomessa
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Teollisuus Julkinen sektori
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito 2.10.2014 58
59. Teollisuuden yritysten ja toimipaikkojen lukumäärä
Suomessa
Vähintään 5 henkilön yritykset
8000
7800
7600
7400
7200
7000
6800
6600
6400
6200
6000
5800
5600
2007 2008 2009 2010 2011 2012
Yrityksiä Toimipaikkoja
Lähde: Tilastokeskus 2.10.2014 59
60. Tuottavuuskehityksen* taitekohta Suomessa 2008
2008 jälkeen Suomesta on hävinnyt pysyvästi merkittävää
volyymituotantoa elektroniikka-, metsä- ja koneteollisuudesta**
160
155
150
145
140
135
130
125
120
115
110
105
100
95
2000 = 100
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Teollisuus
Teknologiateollisuus
Kansantalous
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus
paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
2.10.2014 60
**) Teollisuuden nykyinen
rakenne ei enää mahdollista
vastaavaa tuottavuuskehitystä
kuin vuosina 2000-2008.
61. Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa
240
230
220
210
200
190
180
170
160
150
140
130
120
110
100
90
80
70
2000 = 100
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Metallien jalostus
Tietotekniikka-ala
Elektroniikka- ja
sähköteollisuus
Kone- ja
metallituoteteollisuus
Suunnittelu ja
konsultointi
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus
paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
2.10.2014 61 Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
62. Teollisuuden investoinnit huolestuttavalla tasolla
Teollisuuden kiinteät sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa
10,000
9,000
8,000
7,000
6,000
5,000
4,000
3,000
2,000
1,000
0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014e
Teollisuus Teknologiateollisuus
Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2014) 2.10.2014 62
63. Investoinnit Suomessa kehittyvät heikosti myös
koko elinkeinoelämässä
Yritysten kiinteät investoinnit
2.10.2014 63
140
135
130
125
120
115
110
105
100
95
90
Indeksi, 2005=100
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013e 2014e 2015e
Saksa
Alankomaat
Ruotsi
USA
Sveitsi
Suomi
Lähde: OECD, Economic Outlook, May 2014
64. Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava
Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2011
8 14
Ranska Tanska Itävalta Italia Viro
*) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole
tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon.
Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics
3
14
5 4
11 8
15 15 18
14
7
6
9 8
8 10
9 10
12
11
18
18
16
9 19 21
17 18
14 15
16 23
29
41
73 70 67 67 64 64 62 60
54 52
46
27
100%
90%
80%
70%
60%
50%
40%
30%
20%
10%
0%
Suomi USA Puola Tšekki Ruotsi Saksa Iso-
Britannia
250+
50-249
10-49
0-9
Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, %
Henkilöstöä
2.10.2014 64
65. Pk-yrityksiä on kannustettava lisäämään
omaa vientiään ulkomaille
100%
90%
80%
70%
60%
50%
40%
30%
20%
10%
0%
Suuri yritys
Keskisuuri yritys
Pieni yritys
Mikroyritys
Erikokoisten yritysten osuus maan koko tavaraviennistä, %
*) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin:
-Mikroyritys: henkilöstöä 0-9, liikevaihto 0-2 milj. euroa tai tase 0-2 milj. euroa
-Pieni yritys: henkilöstöä 10-49, liikevaihto 2-10 milj. euroa tai tase 2-10 milj. euroa
-Keskisuuri yritys: henkilöstöä 50-249, liikevaihto 10-50 milj. euroa tai tase 10-43 milj. euroa
-Suuri yritys: henkilöstöä 250-, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain
2.10.2014 65
66. Viennin osuus liikevaihdosta vaihtelee merkittävästi
teknologiateollisuuden yrityksissä Suomessa
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten vientiosuus vuonna 2013, %
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 30.9.2014
2.10.2014 66
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
Viennin osuus
liikevaihdosta:
• mediaani 13 %
• 22 %:lla ei
lainkaan omaa
vientiä
• 35 %:lla omaa
vientiä alle 5 %
liikevaihdosta
67. 2.10.2014 67
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia
• Cleantech
– energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat
– puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman
puhdistuksen mahdollistavat teknologiat
• Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat
uudet mahdollisuudet
• Ohjelmistot ja pelit
• Lääketieteellinen teknologia ja palvelut
• Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut)
• Teollisuutta palveleva suunnittelutyö
• Autoteollisuuden murros
• Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa
(anturointi, gps, ohjattavuus, valvonta...)
68. 2.10.2014 68
Yhteiskunnan on tuettava
yritys- ja
toimipaikkakohtaisen
sopimisen kulttuurin
vahvistumista
69. Yleisiin palkankorotuksiin ei ole varaa moniin
vuosiin
Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa
135
130
125
120
115
110
105
100
95
90
85
80
75
Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo kiintein hinnoin) Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo käyvin hinnoin)
Teollisuuden tuottavuus Teollisuuden työn hinta
Teollisuuden työpaikat
2.10.2014 69
Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2014.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index,
Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet 2005-2006)
2005=100
70. Teollisuuden yksikkötyökustannukset Suomessa
ovat erkaantuneet Ruotsin ja Saksan kehityksestä
135
130
125
120
115
110
105
100
95
90
85
80
Suomi Saksa Ruotsi
2.10.2014 70
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus
Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2014.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index,
Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet 2005-2006)
2005=100
Kustannus-kilpailukyky
heikkenee
Kustannus-kilpailukyky
paranee
71. Suomen kansantalouden kustannuskilpailukyky on
heikentynyt suhteessa kilpailijamaihin
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan
efektiiviset valuuttakurssit
120
115
110
105
100
95
90
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Suhteessa Saksaan Suhteessa Espanjaan Suhteessa Italiaan
Suhteessa Alankomaihin Suhteessa Itävaltaan Suhteessa Suomeen
Suomen
kustannus-kilpailukyky
heikkenee
*) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen
valuuttakurssi lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden
yksikkötyökustannusten kehityksellä.
Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2014.
Lähde: Euroopan keskuspankki
2005,I =100
Suomen
kustannus-kilpailukyky
paranee
2.10.2014 71
72. Työllisyys- ja kasvusopimuksen vaikutus Suomen
kustannuskilpailukykyyn jää pieneksi
Suomen suhteelliset yksikkötyökustannukset Saksaan nähden
21.8.2013 72
1.30
1.25
1.20
1.15
1.10
1.05
1.00
0.95
0.90
Suomi
Saksa
Suomi uusi
Lähde: EK
73. 73
Suomen pahimmat kilpailijat ovat itäisessä
Euroopassa
Teollisuuden työn hinta eri maissa
Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus
euroiksi muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim.
Ruotsi ja Norja)
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55
Lähde: Eurostat, Bureau of Labour Statistics
Filippiinit
Bulgaria
Romania
Meksiko
Liettua
Latvia
Taiwan
Puola
Unkari
Viro
Slovakia
Brasilia
Portugali
Tšekin tasavalta
Malta
Slovenia
Argentiina
Cypros
Israel
Kreikka
Etelä-Korea
Singapore
Uusi Seelanti
Espanja
Iso-Britannia
Japani
Italia
USA
Kanada
Irlanti
Luxemburg
Itävalta
Alankomaat
Suomi
Saksa
Ranska
Australia
Tanska
Belgia
Ruotsi
Sveitsi
Norja
Euroa/tunti, vuonna 2012
2.10.2014
74. Paikallinen sopiminen on ainut tapa pitää huolta
myös heikommista yrityksistä ja työllisyydestä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo / työntekijä vuonna 2013
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
150,000 €
140,000 €
130,000 €
120,000 €
110,000 €
100,000 €
90,000 €
80,000 €
70,000 €
60,000 €
50,000 €
40,000 €
30,000 €
20,000 €
10,000 €
0 €
Työvoima-kustannusten
osuus
jalostusarvosta:
- mediaani 77 %
Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 27 %:ssa yrityksistä vuonna 2013.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 05.08.2014
2.10.2014 74
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
(pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan 150 000 euroa / työntekijä ylittävät yritykset)
75. Työvoimakustannuksilla on erityisen suuri merkitys
alihankkijayrityksissä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten työvoimakustannukset / jalostusarvo 2013
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = yrityksen työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
200
180
160
140
120
100
80
60
40
20
0
Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 27 %:ssa yrityksistä vuonna 2013.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä / päivitys 05.08.2014
2.10.2014 75
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
Työvoima-kustannusten
osuus
jalostusarvosta:
- mediaani 77 %
%
76. Mitä tulisi tehdä?
• Teollisuuden uudistumista on tuettava
– T&k –investoinnit saatava uudelleen kasvuun.
• Yritysverojärjestelmä ajanmukaistettava
– Suurimmat ongelmat koskevat yritysvoittojen kahdenkertaista
verotusta, yritysten sukupolvenvaihdosten verotusta ja kireää
progressiivista ansiotuloverotusta.
• Työmarkkinat uudistettava
– Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä remontoitava vastaamaan
kilpailijamaita, yrityskohtaisuutta lisättävä oleellisesti.
• Julkista sektoria on karsittava
– Julkisia menoja vähennettävä vähintään 10 miljardia euroa,
10 - 15 % nykyisistä menoista.
• Elinkeinoelämälle ei enää yhtään EU-tason tai kansallisen
tason lisärasitetta, jolla heikennetään kilpailukykyä.
2.10.2014 76