Aino Juusola työskentelee HUS:n lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikössä ja on ollut mukana tuomassa Suomeen kaltoinkohdeltujen lasten hoidossa käytettävää Tf-cbt lyhytterapiamallia (Traumafokusoitu kognitiivis-behavioraalinen lyhytterapia). Tf-cbt:ssä käytetään näyttöön perustuvia terapiamenetelmiä lapsen (3-18 vuotiaiden) ja hänen perheensä tukemiseen. Hoitomalli on ollut jo pidempään käytössä muissa pohjoismaissa. Juusola kertoo terapiamallista ja kokemuksista sen soveltamisesta traumaattisten kokemusten läpikäyneiden lasten ja nuorten hoidossa. Aino Juusola, psykologi, tohtorikoulutettava

1. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön
kohtaaminen hoitotyössä
- Näyttöön perustuva traumafokusoitu kognitiivis-
behavioraalinen terapia
 Valtakunnalliset lastensuojelupäivät
28.9.2016
 Aino Juusola, psykologi
 HUS Lasten ja nuorten
oikeuspsykologian yksikkö

2. Luennon aiheita
 Mitä on lasten seksuaalinen hyväksikäyttö?
 Muutama sana esiintyvyydestä ja haittavaikutuksista
 Hyväksikäytön kohtaaminen hoitotyössä
 Lähtökohtia hoidossa ja asiakkaan kohtaamisessa
 Traumafokusoitu kognitiivis-behavioraalinen terapia
 Tutkimustuloksia ja hoitosovelluksia
Kysymyksiä ja keskustelua läpi esityksen!
Aino Juusola 280916

3. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön esiintyvyys
Uusin uhritutkimus (Ellonen, Sariola jne., 2013):
 2.4% osallistujista toivat esille LSH-kokemuksia
 Tytöillä oli näitä kokemuksia enemmän (3.6%) kuin pojilla (1.0%)
 Vanhemmilla lapsilla enemmän kokemuksia kuin nuorilla:
 12-vuotiailla tytöillä: 0.8%; 15-vuotiailla tytöillä: 7.0%
 12-vuotiailla pojilla: 0.4%; 15-vuotiailla pojilla: 1.9%
 13.3% hyväksikäyttöä kokeneista nuorista kertoivat kokemuksistaan viranomaisille
 Tämä osuus ei vaihdellut merkittävästi ikä- tai sukupuoliryhmien välillä
 Hyväksikäytön vakavuus on lieventynyt
 Perheen sisäinen hyväksikäyttö sekä seksiin liittyvä pakottaminen ja väkivalta ovat
vähentyneet.
Aino Juusola 280916

4. Hyväksikäyttökokemusten esiintyvyys - 9lk
 Alkanut nuoren ollessa ikä 14-15 v.
 Seksuaalikokemuksia vähemmän kuin aikaisemmin ja teon luonne lieventynyt
 Useampi kuin joka neljännes tytöistä raportoi kokemuksen tapahtuneen
ystävän kanssa (vrt. -88 puolet-08, reilu viidennes)
 Tuntemattomien osuus puolestaan kasvoi (-88 viidennes, -08 yli kolmannes
ja -13 lähes 40%)
 Pojilla ystävien kanssa kokemuksia vähän alle kolmannes (sama -08)
 Tuntemattomien osuus pienempi (-88 kolmannes, -08 reilu viidennes ja -13
21%)
Aino Juusola 280916

5. Hyväksikäyttökokemusten esiintyvyys - 6lk
 Vain harva 6lk ilmoitti seksuaalikokemuksesta aikuisen kanssa
 Valtaosa oli seksuaalista koskettamista, joka ei ollut johtanut yhdyntään
 Alkanut lapsen ollessa 11-12 v.
Aino Juusola 280916

6. Hyväksikäyttökokemusten esiintyvyys
 Valtaosa sekä tytöistä että pojista koki edelleen, että seksuaalikokemukset aikuisen kanssa
ei ollut hyväksikäyttöä
 tytöt hiukan poikia enemmän (6lk reilu viidennes, 9lk 16%)
 Niiden määrä kasvoi, jotka olivat samaa mieltä lainsäädännön kanssa
Aino Juusola 280916

7. Pedofilia ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö
 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ≠ Pedofilia
 Seto 2008: vain osa niistä, jotka käyttävät lapsia hyväksi, on pedofiilejä.
 Lapsen hyväksikäyttö on rikollista toimintaa: (merkittävä?) osa niistä joilla on
pedofiilisiä taipumuksia eivät toteuta näitä.
 taipumuksen tunnistaminen voi lisätä merkittävästi henkilön omaa pahoinvointia
 Lasten hyväksikäyttöön voi olla muitakin motiiveja kuin ensisijainen seksuaalinen
kiinnostus lapsia kohtaan.
Aino Juusola 280916

8. Seksuaalisen hyväksikäytön haittavaikutuksista
 Tutkimukset osoittavat, että seksuaalinen hyväksikäyttö on haitallista lapselle ja omiaan, lyhyellä tai pidemmällä
aikavälillä, aiheuttamaan oireilua ja häiriöitä psyykkisessä, fyysisessä, sosiaalisessa sekä seksuaalisessa
kehityksessä (esim. Maniglio, 2009).
 Ei kuitenkaan ole olemassa yksittäistä hyväksikäyttökokemuksen aiheuttamaa oiretta tai oireyhtymää joka olisi
tyypillinen valtaosalle hyväksikäytön kokeneista (esim. Kendall-Tackett ym., 1993), vaan reagointi on yksilöllistä.
 Vaikkei yhtä tiettyä ”hyväksikäyttöoiretta” ole, hyväksikäyttökokemuksiin selkeimmin liitetty seuraus on ns. yliseksualisoitunut
käyttäytyminen ja traumaperäinen stressihäiriö (mm. Kendall-Tackett ym., 1993).
 On myös todettu, että seksuaalista hyväksikäyttöä lapsuudessa kokeneet ovat aikuisina tavallista alttiimpia päätymään uudelleen
seksuaalisen kaltoinkohtelun kohteiksi (Maniglio, 2009).
 Nuoren kehonkuva ja suhtautuminen seksuaalisuuteen voivat myös muuttua, jolloin nuori voi kokea esimerkiksi
vastenmielisyyttä omaa kehoaan ja seksuaalisuutta kohtaan (Cacciatore, 2006).
Aino Juusola 280916

9. Seksuaalisen hyväksikäytön haittavaikutuksista
 On kuitenkin todettava, että traumaattisistakin kokemuksista on hyvin mahdollista toipua ja kaikki
eivät oireile!
 Läheisten tuen kautta ja tarvittaessa asianmukaisen ammattiavun (esim. erilaiset psykoterapiat) avulla
voidaan välttää vaikeiden kokemusten haittavaikutuksia pitkällä aikavälillä. Lasten kohdalla perheen ja
vanhempien tukeminen on usein avainasemassa, kuten myös mahdollisuus avun saamiseen.
 Hyväksikäytön haittavaikutukset eivät rajoitu vain uhriin, vaan yltävät myös hänen lähipiiriinsä, joilla havaittu
samankaltaista psyykkistä oireilua.
 Epäily hyväksikäytöstä vaikuttaa usein myös ratkaisevasti ihmissuhteisiin.
Aino Juusola 280916

10. Hyväksikäytön
kohtaaminen hoitotyössä

11. Lähtökohtia hoidossa ja asiakkaan kohtaamisessa
Aino Juusola 280916
 Seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneiden lasten hoidossa ja hoitoonohjauksessa kehitettävää
 Suomessa ei ole maan kattavaa järjestelmää kyseisten lasten hoitamisessa, vaan käytössä on
varsin laaja kirjo erilaisia hoitomenetelmiä, eikä kaikkien vaikuttavuudesta ole
tutkimusnäyttöä
 vrt. muiden pohjoismaiden lastentalot (hyväksikäytettyjen lasten hoito) ja muu traumahoito (mm. 9/11, Utöyan ampuminen)
 Suomessa yksityisiä palveluntarjoajia ja järjestöjä, mutta ei riittävästi
 Suomessa eri paikkakuntien välillä on eroja hoidon saatavuuden ja hoitoon ohjaamisen
suhteen
 Kyseiset lapset ja nuoret saattavat kulkea pitkän hoitopolun, jossa sopivaa hoitotahoa voi olla
vaikea löytää ja hoitotaho voi myös vaihtua toistuvasti
 Kentältä kuultu viesti on toisinaan ollut, etteivät hoitohenkilöt aina koe omaavansa valmiuksia
hoitaa seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneita lapsia ja nuoria koulutuksen ja konsultoinnin
lisäämistarve
 Perheet kokevat, ettei hyväksikäyttöä uskalleta ottaa puheeksi

12. Lähtökohtia hoidossa ja asiakkaan kohtaamisessa
 Pohditaan paljon trauman puheeksiottamisen oikea-aikaisuutta
 Onko sellaista?
 Uhrilla voi hyvin olla lämpimiä tunteita tekijää kohtaan
 Kuinka kohdata, hyväksyä ja tukea?
 Entä tekijöiden tukeminen?
 (Hoito osana uhrin hoitoa?)
TÄRKEINTÄ ON MUISTAA OMA POSITIIVINEN ASENNE
- HYVÄKSIKÄYTÖSTÄ VOI TOIPUA!!
Aino Juusola 280916

13. Lähtökohtia hoidossa ja asiakkaan kohtaamisessa:
Johdateltavuus
 JOHDATTELU = toimintaa, jonka avulla vaikutetaan toisen ihmisen mieleen
(mielipiteisiin, asenteisiin, käsityksiin)
 Mitä pienempi lapsi, sen johdattelualttiimpi hän on (erityisesti alle kouluikäiset)
 Myös kehitysviiveiset lapset, traumatisoituneet henkiöt erityisen
johdattelualttiita
 Toistuvasti esitetyt, hienovaraisesti johdattelevat kysymykset tuottavat helposti
vääriä kertomuksia
 Myös vähäiset muistikuvat tapahtumasta, tapahtuman jälkeen saadut väärät
tiedot tai pyrkimys miellyttää aikuista/auktoriteettiä voivat lisätä
johdateltavuutta
 Jos lapsi on kovin pieni, ei puhu ja jos häneen on vaikea saada kontaktia,
johdattelevia kysymyksiä käytetään tutkimusten mukaan enemmän
 Haastattelu-/keskustelutapa ja kysymystyypit vaikuttaa johdateltavuuteen
enemmän kuin lapsen ominaisuudet
 Valemuistot! Aino Juusola 280916

14. Aino Juusola 280916
Helpottavat ilmaisut: suotavia ”Aha”, ”hmm”
Avoimet ilmaisut: suotavia ”Kerro siitä”, ”Mitä sitten tapahtui?”
Ohjaavat ilmaisut: OK, edellä mainittujen jälkeen ”Mitä te puhuitte?” ”Minkä näköinen
hän oli?”
Vaihtoehtoilmaisut: mahdollisimman vähän ja harkitusti ”Olitko sisällä koko ajan?” ”Oliko
hän vanha vai nuori?”
Johdattelevat ilmaisut: vältettäviä! ”Olihan se niin, että...”
”Se varmaan sattui kovasti”
KYSYMYSTYYPIT
SUOSI!
VÄLTÄ!

15. Traumafokusoitu kognitiivis-
behavioraalinen terapia

16. Aino Juusola 280916

17. Yhteenvetoa Tf-Cbt:n sisällöstä
 Manuaali: Cohen, J. A., Mannarino, A. P. & Deblinger, E. (2006). Treating Trauma and Traumatic
Grief in Children and Adolescents. The Guilford Press. New York.
 Aluksi menetelmä kehitettiin vastaamaan juuri seksuaalisesti hyväksikäytettyjen lasten ja
nuorten hoitoon, mutta sittemmin sitä on laajennettu kattamaan myös muunlaisia traumoja
kokeneiden lasten ja nuorten tarpeita
 Tf-Cbt soveltuu tänä päivänä traumaattisen tapahtuman tai useampia tapahtumia kokeneille,
3-18 –vuotiaille lapsille ja nuorille erityisesti silloin, kun heillä havaitaan oireita, jotka ovat
yhteydessä traumaattiseen tapahtumaan
 Kesto 12-16-40 viikkoa ja se toteutetaan viikoittaisina 45-90 minuutin hoitokertoina
 Sama terapeutti tapaa sekä lasta että vanhempaa erikseen ja myöhemmin yhteiskäynneillä
 ei lähtökohtaisesti vaadi psykoterapiakoulutusta, mutta edellyttää perehtymistä ja jatkuvaa
työnohjausta
Aino Juusola 280916

18. 1/3 1/3 1/3
Tapaamiset 1 - 4
 Psykoedukaatio/
Vanhemmuus-
taidot
 Rentoutuminen
 Tunteiden
tunnistaminen ja
hallinta
 Kogntiiviset
selviytymistaidot
Tapaamiset 5 - 8
 Trauma-
narratiivin
rakentaminen
ja prosessointi
 In vivo
vähitellen
altistaminen
Tapaamiset 9-12
 Yhteiset
vanhempi-lapsi –
tapaamiset
 Turvataitojen
harjoitteleminen
ja Tulevaisuuteen
suuntautuminen
TF-CBT Tapaamisten kulku
Koko prosessi on vähittäistä altistamista traumalle
Alkuarvio &
Neutraali
alkunarratiivi
Aino Juusola 280916

19. Tf-Cbt -hoitomallin rakenne
Aino Juusola 280916
1. Psykoedukaatio
 tavoitteena on normalisoida lapsen ja vanhemman reaktioita liittyen traumaattiseen
tapahtumaan
 tiedon antaminen yleisesti traumoista ja lapsen traumasta ja mahdollisista reaktioista niihin
Vanhemmuuden taidot
 esim. positiivinen palaute lapselle, negatiivisen käyttäytymisen huomiotta jättäminen, palkkio-
ja rajaamiskäytännöt
2. Rentoutumisharjoitukset
 esim.
hengitysharjoitukset
http://www.doasone.com/BreathingRooms.aspx?RoomID=1
 mindfulness-harjoitukset, kehoharjoitukset, progressiivinen lihasrentoutus

20. 3. Tunteiden ilmaisun ja hallitsemisen harjoitteleminen
•tunteiden tunnistaminen
•tunteiden ilmaisu
•opitaan, että ihminen pystyy kontrolloimaan ajatuksiaan/tunteitaan ja niiden ajankohtaa
•ongelmanratkaisu- ja sosiaalisten taitojen harjoittelu
•https://vimeo.com/carc1/review/138875903/e9ffe4a3c8
4. Kognitiiviset selviytymiskeinot
•opitaan mm. että ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen ovat erillisiä, mutta yhteydessä
toisiinsa (kognitiivinen triangeli https://vimeo.com/carc1/review/138875268/3f58ccfb08
•esim. positiivinen sisäinen puhe, ajatuksen keskeyttäminen ja positiiviset mielikuvat
•Ihmisillä on usein ajatuksia, jotka eivät vastaa todellisuutta ja eivätkä ole heille hyödyllisiä
•opetellaan korvaamaan virheellisiä/haitallisia ajatuksia hyödyllisemmillä
Aino Juusola 280916

21. Aino Juusola 280916
5. Traumakertomus
 käydään pienin askelin läpi, mitä trauman aikana tapahtui
 kun lapsi käy traumaattisen tapahtuman kulkua kielellisesti läpi riittävän monta kertaa, hän altistaa itsensä tapahtumasta muistuttaville
tekijöille, jolloin ns. ”traumamuistuttajien” aiheuttamien psyykkisten ja fyysisten reaktioiden on havaittu vähenevän
 Musiikki, runo, kuva, sarjakuva…
 tavoitteena, että lapsi pystyisi paremmin integroimaan traumaattisen tapahtuman yhdeksi osaksi elämänkokemuksiaan ja minäkuvaansa
ja ymmärtämään, ettei traumaattinen tapahtuma ole se, joka yksin määrittää häntä
 tässä vaiheessa lapsi voi käyttää hoidon aikana oppimiaan tunteiden ja ajatusten hallintataitoja, kuten rentoutumista
 tärkeää on antaa lapsen rakentaa itse oma narratiivi ilman terapeutin johdattelevia kysymyksiä!  minimoidaan riski valemuistoille

22. Aino Juusola 280916
5. Traumakertomus:
Kognitiivisten vääristymien korjaaminen traumanarratiivissa
Traumaattisen kokemuksen prosessointi
prosessoidaan kognitiivisesti lapsen kanssa, mitä traumaattisen
tapahtuman aikana tapahtui
lapsi voi esim. kokea syyllisyyttä tapahtuneesta (”olen paha”) tai
menettää luottamuksen kaikkiin aikuisiin (”en voi luottaa enää
keneenkään”)
esiin tulevia virheellisiä/haitallisia ajatuksia pyritään korvaamaan
hyödyllisemmillä
pyritään muuttamaan tunteita ja käyttäytymistä ajattelemalla eri tavoin
https://vimeo.com/carc1/review/138873821/51b2285d16

23. Aino Juusola 280916
6. Asteittainen altistaminen
vaarattomille traumasta muistuttaville tekijöille, joita lapsi saattaa
vältellä, esim. kellari, WC, makuuhuone, aikuisen kova ääni
lapsen pelkäämän asian tai tilanteen asteittainen lähestyminen ja
lapsen palkitseminen
7. Lapsen ja vanhemman yhteiset tapaamiset
Tavoitteena, että lapsi kykenee lukemaan traumakertomuksen
vanhemmalle ääneen yhteisistunnon aikana ja vanhempi kykenee
kuuntelemaan lasta joutumatta voimakkaan tunnekuohun valtaan
ja antamaan lapselle positiivista palautetta tämän rohkeudesta
8. Tulevan turvallisuuden lisääminen
turvataidot: voi sanoa ”ei”, ”pitää” kertoa aikuiselle
 ero hyvän ja pahan kosketuksen välillä

24. http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mindfulness-harjoituksia-
ilmaiseksi-verkossa-mielenterveysseuralta
Aino Juusola 280916

25. Tutkimustuloksia
Aino Juusola 280916
 Ylipäätään se, että seksuaalista hyväksikäyttöä kokenut lapsi tai nuori saa hoitoa on parempi kuin ilman
hoitoa jääminen (esim. Hetzel-Riggin ym., 2007)
 Tf-Cbt:stä on saatu lupaavia tuloksia lapsuuden ja nuoruuden traumaattisten tapahtumien hoidossa
mukaan lukien seksuaalinen hyväksikäyttö (esim. Cohen ym., 2004, 2005; Deblinger ym., 1999; King ym.,
2000)
 Etenkin lapsilla, joilla havaitaan oireilua (esim. PTSD, masennus-, ahdistus-, häpeä- ja erilaiset
käytösoireet) suhteessa traumaattiseen tapahtumaan (esim. Cohen & Mannarino, 2008)
 Vähentää lapsen ja nuoren PTSD oireilua, pelkotiloja, välttämiskäyttäytymisetä ja ylivirittyneisyyttä
silloinkin, kun trauma on jatkuvaa (Cohen et al. 2011)

26. Aino Juusola 280916

27. Aino Juusola 280916

28. Lähde: Lewis, Michael. Handbook of Child Sexual Abuse : Identification, Assessment, and
Treatment. Hoboken, NJ, USA: John Wiley & Sons, 2011. ProQuest ebrary. Web. 13 January
2016.
Aino Juusola 280916

29. Tutkimustuloksia (Deblinger, E., Mannarino A.P., Cohen, J.A., Runyon, M.K. & Steer, R.A. (2011)
 Tarkasteltiin, onko traumanarratiivi (TN) tarpeellinen ja mikä merkitys on hoidon pituudella (8 vs. 16
tapaamista)?
 Ei TN:
 vanhemmat raportoivat merkittävästi enemmän kohennusta vanhemmuustaidoissa
 vanhemmat raportoivat vähemmän externaalisia oireita lapsilla
 TN:
 vanhemmat raportoivat vähemmän traumaan liittyvää pelkoa tai ahdistusta
 lapsilla vähemmän ahdistusoireita post-terapia mittauksessa
 8 vs. 16 tapaamista
 tapaamisten määrän lisääminen vähensi lasten oireilua vain yhdellä PTSD oireella
 Yhteenvetona voidaan todeta, että
 lyhytkin terapia voi olla tehokas
 TN poisjättäminen mahdollisti enemmän aikaa vanhemmuustaidoille
 Tf-cbt sisältää jo ilman narratiivia runsaasti altistusta
 Miten hyödyntää näitä tuloksia nykyisessä rikosprosessissa?Aino Juusola 280916

30. Vanhemmat Tf-cbt -terapiassa
Aino Juusola 280916
– Myös vanhemmilla on havaittu muutoksia masennusoireissa, hyväksikäyttöön liittyvässä ahdistuksessa, positiivisen
vanhemmuuden taidoissa ja lapsen tukemisessa
• Tf-cbt vanhemmilla tehokkaampaa kuin, mikäli he kärsivät masennuksesta ja hyväksikäyttöön liittyvästä
ahdistuneisuudesta (Cohen et al. 2004)
– Vanhempien mukanaolo hoidossa tärkeää, koska etenkin pienet lapset ovat riippuvaisia vanhempiensa reaktioista
traumaattiseen tapahtumaan (Laor ym., 2001). Vanhemmilla voi esiintyä kliinisesti merkittäviä stressioireita ja
vääristyneitä kognitioita suhteessa tapahtuneeseen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

31. Nuorten kokemuksia Tf-cbt:stä (Dittmann, I. & Jensen, T.K., 2013)
 alussa nuorilla ilmeni pelkoa traumaattisista kokemuksista puhumisesta ja epätietoutta terapian tavoitteista 
nämä vähenivät, kun nuori koki terapeutin empaattiseksi ja luottamus terapeutin kyvyistä kasvoi
 terapeutin kanssa työskentely koettiin positiiviseksi silloin, kun terapeutti koettiin neutraaliksi, empaattiseksi ja
luotettavaksi
 traumasta puhuminen oli vaikeinta, mutta sen koettiin myös auttavan parhaiten
 stressinhallintakeinojen opettelu koettiin hyödylliseksi
 tärkeäksi koettiin yleisen toimintakyvyn paraneminen ja uuden perspektiivin saaminen sekä eteenpäin
suuntautuminen
Aino Juusola 280916

32. Tutkimustuloksia pienten lasten hoidosta
Tutkittu hyvin vähän
Pohdintana on
 pienten lasten kielelliset taidot
 kyky itsereflektioon
 kyky perspektiivin ottamiseen
 muistitoimintojen taso
Ristiriitaisia tuloksia PTSD oireiden lievenemisessä
 osasyynä tähän se, missä määrin pienimpien kanssa (3-6 v) ollaan voitu käsitellä traumakokemuksia tai onko PTSD oireita
mitattu
 puuttuu varmuus siitä, missä määrin lapset ovat ymmärtäneet TF-CBT:n eri osat
Tutkittu enimmäkseen lapsilla, jotka kokeneet seksuaalista hyväksikäyttöä
Aino Juusola 280916

33. Tutkimustuloksia pienten lasten hoidosta (Scheeringa, M.S. et all, 2011)
 Hoidossa keskityttiin seuraaviin osiin:
 psykoedukaatio
 tunteiden tunnistamisen harjoittelu ja hallinta
 kognitiiviset selviytymistaidot
 vähitellen altistaminen traumamuistuttajille (piirustusten ja mielikuvituksen avulla, in vivo)
 turvallisuustaidot
 vanhemmat mukana ensimmäisillä ja viimeisillä tapaamisilla, seurasivat kameran välityksellä osittain muita tapaamisia
tavoitteena myös heidän oppiminen ja ymmärryksen lisääminen
 vanhemmilla omia tapaamisia
Aino Juusola 280916

34. Tutkimustuloksia pienten lasten hoidosta (Scheeringa, M.S. et all,2011)
PTSD oireiden väheneminen verrattuna ei-hoitoa saaneisiin, ei riippuvainen
traumatyypistä
 Nähtävissä 6kk seurannassa
ei eroa masennusoireissa, eroahdistuksessa tai hyperaktiivisuudessa vrt. ei-hoitoa
saaneisiin
eroja ikäryhmissä 3-4-vuotiaat ja 5-6-vuotiaat
 kyky ilmaista ja sanoittaa tunteita
 kyky ymmärtää psykoedukaatiota
 kyky ymmärtää kokemus traumasta negatiivisena
Aino Juusola 280916

35. Tf-cbt:n sovellettavuus
 Tf-cbt:n tarjoaminen ryhmille esimerkiksi kouluissa ilman narratiivia
 Lapset ja nuoret, joilla on monimutkainen/krooninen trauma (Cohen, J.A,
Mannarino, A.P., Kliethermes, M. & Murray, L.A, 2012)
 Monimutkaisen trauman piirteisiin liittyy vaikeuksia turvallisessa kiintymyksessä, tunteiden säätelyssä,
dissosiaatiossa, käyttäytymisen säätelyssä, kognitioissa ja itsetunnossa
 Nämä nuoret saattavat aliraportoida traumaattisia kokemuksiaan tai oireitaan, eivät halua kuormittaa
kuulijaa tai mittareita
 Tf-cbt:stä on saatu hyviä tuloksia myös näiden nuoren hoidoissa
Aino Juusola 280916

36. – Mallin soveltaminen: lähes puolet ajasta käytetään
selviytymiskeinojen harjoitteluun, hoito voi olla pidempi
kestoista 8-16 kertaa25-30 kertaa. ( vrt., 1/3 of sessions for
coping skills; 1/3 for trauma narrative and processing; 1/3
for treatment consolidation and closure).
– Terapeuttisen suhteen ylläpito ja rakentaminen keskeistä 
voi olla yksi traumamuistuttaja  tavoite on tarjota
kokemus ennustettavasta ja luotettavasta ihmissuhteesta
– Turvallisuustaitojen harjoittelu ja turvallisuuden
kokemuksen lisääminen varhaisessa vaiheessa, tässä myös
vanhempien tapaamisilla tärkeä rooli
Monimutkainen/krooninen trauma ja
Tf-Cbt
Aino Juusola 280916

37. – Psykoedukaatio -osuudessa voi keskittyä yksittäisen trauman sijasta
johonkin teeman, joka yhdistää nuoren traumakokemuksia
– Traumamuistuttajien löytäminen voi olla haastavaa: ne voivat olla
henkilökohtaisia (esim. väri tai tunne) tai hyvin yleisiä (esim. aikuisten
kovat äänet)
– Rentoutusmenetelmien esittelyssä on tärkeää validoida nuoren
aikaisempia menetelmiä, vaikka ne olisivatkin epäsuotuisia. Fyysiset
menetelmät voivat aluksi toimia kognitiivisia paremmin
– Itsetuntemuksen lisääminen eri menetelmin
– Traumanarratiivin rakentaminen elämänjana-muodossa, myös
positiiviset kokemukset
Aino Juusola 280916

38. Kiitos!
Kysymyksiä tai konsultaatiota:
aino.juusola@gmail.com
www.hus.fi/seksuaalinenhyvaksikaytto
Aino Juusola 280916

39. Lähteet
Aino Juusola 280916
 Cohen, J. A., et al. Trauma-focused CBT for youth with complex trauma. Child Abuse & Neglect (2012), http://dx.doi.org/10.1016/j.chiabu.2012.03.007
 Cohen, J. A., Deblinger, E., Mannarino, A. P. & Steer, R. A. (2004). A Multisite, Randomized Controlled Trial for Children With Sexual Abuse–Related
PTSD Symptoms. Journal of the American Academy of Child & Adolescent Psychiatry, 43, 393–402.
 Cohen, J. A., Mannarino, A. P., & Knudsen, K. (2005). Treating sexually abused children: 1 year follow-up of a randomized controlled trial. Child Abuse
and Neglect, 29, 135−145.
 Cohen, J. A., Mannarino, A. P. & Deblinger, E. (2006). Treating Trauma and Traumatic Grief in Children and Adolescents. The Guilford Press. New York.
 Cohen, J. A., Mannarino, A. P. (2008). Trauma-Focused Cognitive Behavioural Therapy for Children and Parents. Child and Adolescent Mental Health, 13,
158–162.
 Deblinger, E., Steer, R., & Lippmann, J. (1999). Two-year follow up study of cognitive behavioral therapy for sexually abused children suffering
posttraumatic stress symptoms. Child Abuse and Neglect, 23, 1371−1378.
 Harvey, T.S., & Taylor, J. E. (2010). A meta-analysis of the effects of psychotherapy with sexually abused children and adolescents. Clinical Psychology
Review, 30, 517-535.
 Hetzel-Riggin, M. D., Brausch, A. M. & Montgomery, B. S. (2007). A meta-analytic investigation of therapy modality outcomes for sexually abused children
and adolescents: An exploratory study. Child Abuse & Neglect, 31, 125–141.
 King, N. J., Tonge, B. J., Mullen, P., Myerson, N, Heyne, D., Rollings, S., Martin, R. & Ollendick, T. H. (2000). Treating sexually abused children with
posttraumatic stress symptoms: A randomized clinical trial. Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry, 39, 1347−1355.
 Laor, N., Wolmer, L., & Cohen, D. J. (2001). Mothers functioning and children´s symptoms five years after a SCUD missile attack. American Journal of
Psychiatry, 158, 1020−1026.