Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Upcoming SlideShare
What to Upload to SlideShare
What to Upload to SlideShare
Loading in …3
×
1 of 45

Toiminnalliset häiriöt

0

Share

Download to read offline

Perjantai-meeting 3.9.2021
Markku Sainio, neurologian erikoislääkäri, Työterveyslaitos

Related Books

Free with a 30 day trial from Scribd

See all

Related Audiobooks

Free with a 30 day trial from Scribd

See all

Toiminnalliset häiriöt

  1. 1. Toiminnalliset häiriöt – mitä ovat ja miten auttaa? Markku Sainio, ylilääkäri, neurologian erikoislääkäri ja dosentti Työtilat yksikkö, TTL Toiminnallisten häiriöiden pkl, Sisätaudit ja kuntoutus, Fysiatria, HUS
  2. 2. Esittely – taustat ja viitekehys • Neurologian erikoislääkäri, lääketiet tohtori ja dosentti • Työterveyslaitoksella 24v: Työperäisten hermostohaittojen asiantuntija, kognitiivinen työ- ja toimintakyvyn arviointi • HUS Toiminnallisten häiriöiden pkl 2pv/vko, Fysiatria, Sisätaudit ja kuntoutus. Maistraatinportti 2, Helsinki • Kliinikko, kouluttaja, asiantuntija, tutkija ja kehittäjä • Työperäiset hermostohaitat, Aivot ja työ, kognitiivinen työ- ja toimintakyky, ADHD, Ajoterveys, Ympäristöherkkyys sisäilmalle, Toiminnalliset oireet ja häiriöt • Koulutuspalkkiot viim. 5v aikana: Janssen, Lundbeck, Shire, Takeda. Asiantuntijapalkkio Takeda.
  3. 3. Toiminnallisten häiriöiden merkitys terveydenhuollossa • Joka neljäs perustason vastaanotto liittyy selittämättömiin somaattisiin oireisiin • 8 % vuodeosastohoidoista liittyy toiminnallisiin oireisiin ja häiriöihin • Terveydenhuollon suorat kulut (2008) 3.1 mrd €; tuottavuuden menetys 5.2 mrd €, menetetty elämänlaatu 9.3 mrd € • Vertailun vuoksi, terveydenhuollon suorat kulut • Alkoholisairauksiin 2.7 mrd € • Skitsofrenia 2.0 mrd € • Depressio 1.7 mrd € UK Department of Health 2011
  4. 4. Toiminnalliset oireet ja häiriöt - tausta 3.9.2021 • Oireista (yksi-monimuotoiset, pitkäkestoiset, haittaavat, rajoittavat) on tullut sairaus • Jatkumo lievästä vaikeaan - mitä vaikeampi oirekuva, sitä enemmän sairauksia/häiriöitä myötävaikuttamassa. Osa palautuu nopeasti, osa kroonisesti erittäin invalidisoituneita. • Väliinputoajia – kärsimystä, merkittävät taloudelliset seuraamukset • Terveydenhuollossa ja sos vak järjestelmässä tervehtymisen esteitä • Lääketieteellisissä tutkimuksissa niukasti löydöksiä tai ne eivät selitä oirekuvaa • Somatiikka edellä, liialliset ja iatrogeeniset tutkimukset, ja selitykset (kapea biologinen tulokulma, virhe dg ”pelko”) • Hoito tai kuntoutus jäsentymätöntä, ei selvää, mikä auttaa • tukea ja toimia ei saatavilla tai ne tukevat sopeutumista ja invaliditeettia • Sosiaalivakuutusjärjestelmässä näkyvä näkymätön – käsitys/määritelmä sairaudesta • Tunnistus – hyvällä tasolla, kun taustalla ei sairautta; parannettavaa, kun se pahentamassa sairautta • Erilaisia kansallisia malleja – perusterveydenhuolto NL, GB; Yleissairaalapsykiatria Den, Psykosom Ger; somatiikka FND Edinburg, ärtynyt suoli Gastro, Kipu
  5. 5. Fibromyalgia Krooninen neuro- borrellioosi Lievän aivovamman jälkitila Hiiva- oireyhtymä Ympäristö- herkkyys (sisäilma, tuulivoimala, sähkö, amalgaami…) Ärtynyt paksusuoli Temporo- mandibulaari -nivel- dysfunktio PoTS – Postural Tachycardia syndrome Krooninen väsymys- oireyhtymä Wilsonin oireyhtymä (”käänteinen T3 –hypotyreoosi”) Epätyypilliset kiputilat Pruritus; Toiminnallinen purpura Näissä eri oireyhtymissä… Toiminnallinen äänihuuli- salpaus …kärsitään samoista oireista… Ehlers- Danlos syndrome
  6. 6. Toiminnalliset oireet ja häiriöt - määrittely 2.9.2021 © Työterveyslaitos | NN | www.ttl.fi • Toiminnalliset oireet ovat todellisia, havaittavissa ja mitattavissa olevia oireita, jotka eivät selity sairauksilla. Osassa on sairaus, jonka lisäksi toiminnallinen oireisto, joka lisää sairauden vaikeusastetta eikä selity kyseisellä sairaudella. • Oireet liittyvät keskushermoston herkistymiseen ja ylivirittyneeseen tilaan, jossa tavanomaiset tuntemukset voimistuvat ja aistit herkistyvät • Monenlaiset ennakko-odotukset ja aikaisemmat kokemukset voivat johtaa tilanteisiin, joissa henkilö kokee haittaa, uhkaa ja pelkoa. • Keskushermoston viritystila voimistaa oireita, joiden merkitys voi olla huolestuttava ja uhkaava, joka johtaa välttämiskäyttäytymiseen. • Toiminnallisia oireita ei pidetä varsinaisina mielenterveyden häiriöinä, mutta pitkittyessään ne aiheuttavat merkittävää psyykkistä kärsimystä. • Osalla häiriö aiheuttaa merkittävän haitan ja invaliditeetin
  7. 7. Yleisiä, vaihtelevia tuntemuksia: väestössä oireet yleisiä (jopa yli 90 %:lla viikoittaisia fyysisiä tuntemuksia) • Normaaleja reaktioita kuormittavissa tilanteissa • Ohimeneviä • Oman toiminnan rooli hallinnassa korostuu: yksilölliset riski- ja voimavaratekijät Pitkittyviä ja yleistyviä oireita, joihin liittyy mm: • Terveyskäyttäytymisen muutoksia • Huolestuneisuutta • Palautumisen väheneminen Pitkäaikaisia, kroonisia sairauksia ja oireyhtymiä (yleisyydet n. 1–3 %) Perusterveydenhuolto ja sovitusti työterveyshuolto Erikoissairaanhoito Yksilöllinen terveyskäyttäytyminen Kuntoutumisen muuttuminen yksilöllisemmäksi ja intensiivisemmäksi Oma aktiivisuus Toiminnallinen oirekirjo – tunnista ja puutu ajoissa 12.12.2019 | © Työterveyslaitos | Aki Vuokko Kelan selvitys: Selinheimo ym. Toiminnallisten häiriöiden kuntoutus, 2019 Kuntoutustarpeen arvio ja kuntoutuksen käynnistäminen
  8. 8. Näyttöä psykososiaalisten hoito- ja kuntoutusmallien vaikuttavuudesta on paljon Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2019 (STM): ”Aikuisten toimintakykyä heikentävät toiminnalliset häiriöt” Ohjaa valtakunnallista hoidon ja tuen järjestämistä toiminnallisesti oireileville http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161496/STM_J02_Yhtenaisen%20kiireettoman%20hoidon%20perusteet.pdf?se quence=1&isAllowed=y
  9. 9. 3.9.2021 © Työterveyslaitos | Sainio | www.ttl.fi
  10. 10. Functional somatic disorders (EU SOMA consortion) Burton ym 2020
  11. 11. ICD-11 Bodily distress disorder 2.9.2021 © Työterveyslaitos | NN | www.ttl.fi R68.88 - Muualla luokittamaton muu yleinen oire tai sairaudenmerkki R68.81 - Jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille M79 – Fibromyalgia K58 - Ärtyvän suolen oireyhtymä F48.0 - Neurastenia G93.3 - Virusinfektiota seuraava väsymysoireyhtymä
  12. 12. Hyvä käytäntö -konsensussuositus määrittelee kroonisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS) kriteerit, tavoitteena potilaiden parempi tunnistaminen, hoito ja seuranta Krooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS) tunnetaan vielä puutteellisesti ja tieteellinen tutkimustieto sairaudesta on ristiriitaista. Laaja asiantuntijapaneeli linjaa nyt ensimmäistä kertaa Suomessa, että sairauden diagnoosi edellyttää yli kuusi kuukautta jatkuneen väsymyksen ja uupumuksen lisäksi voinnin huononemista ja oireiden pahenemista vähäisenkin fyysisen tai kognitiivisen rasituksen jälkeen. Krooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS) on etiologialtaan epäselvä sairaus eli sen syytä ei tiedetä. Sairaudelle ei ole näin ollut suomalaista hoitosuositustakaan. Arviot sairauden yleisyydestä vaihtelevat 0,2 ja 3 prosentin välillä. Tämän perusteella Suomessa olisi ainakin 10 000 kroonista väsymysoireyhtymää (ME/CFS) sairastavaa potilasta. Hyvä käytäntö -konsensussuosituksen laatinut asiantuntijapaneeli korostaa, että tutkimustiedon vajavaisuuden ja ristiriitaisuuden vuoksi myöskään ohjeita hoidon sisällöstä ei kattavasti voida antaa. 2.9.2021 © Työterveyslaitos | Sainio | www.ttl.fi TIEDOTE 23.02.2021
  13. 13. 2.9.2021 © Työterveyslaitos | NN | www.ttl.fi 14 Toiminnallisille omat määrittelyt eri erikoisaloilla - tyyppioirekuvat: krooninen kipu ja krooninen väsymys, ärtynyt suoli, oireilu- ja aistiherkkyys, dysfunktio Toiminnallisia neurologisia häiriöitä pkl-potilailla: 30%:lla ei selity sairaudella, joista 18% “jonkin verran”, 12% “ei lainkaan” (=6% kaikista) Insidenssi 4–12 per 100 000 vuodessa (Carson, Lehn 2016)
  14. 14. 2.9.2021 © Työterveyslaitos | Esittäjän Nimi | www.ttl.fi Keskushermosto herkistynyt
  15. 15. Keskushermoston herkistyminen 2.9.2021 | © Työterveyslaitos Keskushermostossa tapahtuva neuraalisen signaloinnin vahvistuminen, jolle on tyypillistä epätarkoituksenmukaiset vasteet erilaisille ja vaarattomille tekijöille. Se voi ilmetä esim. kipuherkkyytenä.
  16. 16. Häiritsevä aistimus - Tinnitus 2.9.2021 | © Työterveyslaitos
  17. 17. 3.9.2021 © Työterveyslaitos Sainio www.ttl.fi
  18. 18. Stress alters the magnitude of airway inflammatory response in asthma 2.9.2021 19 Relevant biological pathways to airway inflammation and bronchoconstriction, including the hypothalamic-pituitary-adrenal (HPA) axis, the sympathetic-adrenal-medullary (SAM) axis, and the sympathetic (SNS) and parasympathetic (PNS) arms of the autonomic nervous system. Chen & Miller Brain Behav Immun. 2007
  19. 19. 2.9.2021 20 Hermoston hälytysjärjestelmä toimii tahdosta riippumatta ja aktivoituessaan saa aikaan lukuisia eri elinjärjestelmien oireita, koska se vaikuttaa kaikkialle – kehoon ja myös mieleen Stressihormonit autonominen hermosto Adrenaliini ja noradrenaliini Välittäjähormonit ja -ydin Kortisoli
  20. 20. 2.9.2021 21 Toiminnalliset oireet syntyvät keskushermostossa reaktioina haasteisiin tai uhkaan - tahdosta riippumaton aktivaatio saa aikaan lukuisia eri elinjärjestelmien oireita
  21. 21. Keskushermoston suojausmekanismit ohjaavat elimistön toimintoja Vaaraan valmistautuminen: • Tarkkaavuus kohdentuu vihjeisiin mahdollisesta vaarasta • Aisti-informaatiolle herkistyminen • Somatosensorinen amplifikaatio • Autonomisen hermoston ja HPA-akselin aktivaatio Toimenpiteet ja vaaran välttäminen : • Kognitiiviset prosessit rekrytoituvat tukemaan selviämistavoitetta • Välttämiskäyttäytyminen • PFC ventromediaalialue säätelee negatiivisia emootioita, ml. ahdistusta
  22. 22. 3.9.2021 © Työterveyslaitos | NN | www.ttl.fi
  23. 23. 6.8.2018 | © Työterveyslaitos | Etunimi Sukunimi Huomio sentraalinen vaikutus! Se on aina mukana - tuntemuksissa, oireissa, sairauksissa! Vaikutuskohdat: - Perifeerinen elin - Ääreishermosto - Viestit ylös ja alas - Keskushermoston reaktiivisuus - Välittäjäaine- järjestelmät - Limbinen järjestelmä (?)
  24. 24. 6.8.2018 | © Työterveyslaitos | Etunimi Sukunimi Nosebon monet kasvot. Louhiala ym 11/2020 Duodecim
  25. 25. Clinical Therapeutics 2017 39, 469-476DOI: (10.1016/j.clinthera.2017.01.010) Copyright © 2017 Terms and Conditions A Review of the Theoretical and Biological Understanding of the Nocebo and Placebo Phenomena Seetal Dodd, PhD, Olivia M. Dean, PhD, João Vian, PhD, Michael Berk, PhD A-Placebo: Expectation activates cortical area signaling of dopamine to the nucleus accumbens and µ-opioid to the periaqueductal gray and elsewhere in the brain (the amygdala and other regions: not shown). The placebo effect is blocked by naloxone. B-Nocebo: Negative expectation has the opposite effect in the dopamine signaling and also activates cholecystokinin from the prefrontal cortex to the periaqueductal gray. The nocebo effect is blocked by proglumide. Amy = amygdala; CCK = cholecystokinin; DOPA = dopamine; NAcc = nucleus accumbens; PAG = periaqueductal gray.
  26. 26. Tuoksuun liittyvät odotukset oireiden synnyssä – nosebo (pahennevaikutus)/ plasebo (hoivavaikutus) Koealtiste kuvattu ”hoitavaksi” / ”haitalliseksi” Koe astmaatikoilla. Altiste sama ei-ärsyttävä hajuste (Jaen and Dalton 2014) 2.9.2021 Jari Latvala
  27. 27. 2.9.2021 © Työterveyslaitos | NN | www.ttl.fi
  28. 28. 2.9.2021 © Työterveyslaitos | NN | www.ttl.fi Kalso E
  29. 29. 2.9.2021 © Työterveyslaitos | NN | www.ttl.fi Kalso E
  30. 30. Tutkittavat työterveyshuolloista: työntekijöitä, joilla on ollut työympäristön sisäilmaongelmiin liittyvien oireiden takia vaikeuksia selviytyä työssä • Ryhmä 1 - tavanomainen hoito: Tavanomaisen hoidon ryhmään satunnaistetut potilaat jatkavat hoidossa normaalin työterveyshuollon käytännön mukaan. • Ryhmä 2 – psykoedukaatio: Potilaat käyvät TTL:lla hoitokäynnillä, jolloin käsitellään TOSI:n pilottihankkeessa kehitettyä psykoedukaatiomateriaalia lääkärin ja psykologin ohjauksessa. • Ryhmä 3 - yksilöpsykoterapeuttinen interventio (10 tapaamista + 1 seuranta): Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuva interventio. Tavoitteena on lisätä potilaan oireistaan tekemien tulkintojen joustavuutta. 2.9.2021 Tutkimus kognitiiviseen terapiaan pohjautuvien interventioiden vaikuttavuudesta – teho heikko ja vain osalla ->Työsuojelurahaston hankeraportti https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/252779/113076- loppuraportti-113076_loppuraportti_final.pd?sequence=1&isAllowed=y Teho heikko, mutta tutkittavat osallistuivat loppuun asti, ja loppuarviot terapiasta olivat positiiviset.
  31. 31. 2.9.2021 © Työterveyslaitos | NN | www.ttl.fi Markku Sainio, LT, dos neurologian el Helena Liira, LT, dos, yleislääket ja tth el Eemil Parinen, LL, neurol erikoistuva Karoliina Hirvonen, LT, knk el Olli Kontulainen, LL, yleislääk erikoistuva Sanna Liesto, psykologi Maija Niemi, sh, kuntoutusohjaaja Kati Kauravaara, sos tt Psykofyys fys ter, 30% Oskari Vilpponen, ravitsemuster kons Jari Arokoski, prof, fysiatri Risto Vataja, LT, psykiatrian el Moniammatillinen tiimi, jossa kokonaisvaltainen ja toimintakykylähtöinen lähestymistapa ja tukitoimet, mahdollistaa parhaan hoidon ja kuntoutuksen lopputuloksen.
  32. 32. 2.9.2021
  33. 33. Tulkinta Oireita edeltävien ja aiheuttavien tilanteiden tarkastelu, vaihtoehtoisten merkitysten ja toimintatapojen pohtiminen Toimintakyvyn palautuminen, tervehtyminen Oireisiin liitetään uhkaava merkitys Oireisiin liittyy pelko, reaktiivisuus lisääntyy Oireilun pitkittyminen, toimintakyvyn rajoittuneisuus, eristäytyneisyys Oireiden tarkkailu, välttäminen Ympäristön haitalliseksi koetut tekijät tai niiden vihjeet, elimistön tuntemukset Ympäristötekijöiden uhkamerkitys vähenee, stressijärjestelmät rauhoittuvat, oireet ja reaktiivisuus vähenevät Terveydenhuollon tulee tukea terveyttä ja toipumista 2.9.2021
  34. 34. Huolestuneisuus Pelot Oireet Fyysiset: hengitysvaikeus, äänen käheys, silmien ja suun kuivuminen, ihopunoitus jne Kognitiiviset: vaikeus ajatella selkeästi ja tehdä päätöksiä, aivosumu Emotionaaliset: toivottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus Oireiden tarkkailu/ Välttäminen "Tulen saamaan varmasti oireita” ”Sairastun vakavasti” Uhkaavien tulkintojen noidankehä Ajattelu, tunteet ja fysiologiset prosessit vaikuttavat toisiinsa - ja muodostavat käsityksemme Laukaiseva tekijä, esim. haju 2.9.2021
  35. 35. Elimistön stressijärjestelmää kiihdyttävät ja rauhoittavat tekijät ❑ Univaje, valvominen ❑ Elämän kuormitustekijät: esim. perhetilanne tai työtilanteen muutokset ❑ Oireiden ja vaaratekijöiden tarkkailu ❑ Runsas oireilu, kivut, säryt ❑ Oireisiin liittyvä pelko, huoli tai epävarmuus niiden syistä ❑ Kohtausoireisiin liittyvä hyperventilaatio ja paniikkituntemukset ❑ Oireita ei oteta vakavasti ❑ Epävarmuus toimeentulosta ❑ Epävarmuus työkyvystä ❑ Sosiaalisen tuen puute ❑ Psyykkinen kuormittuneisuus, stressi ❑ Masennus, ahdistuneisuus ❑ Muut sairaudet ❑ Oireiden hallinta ja usko kuntoutumiseen ❑ Järkevä suhtautuminen uhkaaviksi ja vaarallisiksi tulkittuihin tekijöihin ❑ Huomion kohdistaminen tervehtymiseen ❑ Sosiaalinen tuki ❑ Myönteinen käsitys omista kyvyistä esimerkiksi usko omaan ammattitaitoon ❑ Mielihyvää tuottavien asioiden tekeminen ❑ Myönteiset ajatukset tulevaisuudesta, optimismi, hyväksyvä asenne, kannustavat ajatukset ❑ Liikunta, rentouttavat harrastukset ❑ Opetellut rentoutuskeinot: esim. syvärentoutus, mindfulness jne. ❑ Muiden sairauksien hyvä hoito 2.9.2021
  36. 36. 2.9.2021
  37. 37. Tietoa ja toivoa oireileville 3.9.2021
  38. 38. Tietoa ja toivoa potilaille 2.9.2021 www.recoverynorway.org Toivo ja toipuminen ry
  39. 39. HUS nettiterapia toiminnallisille oireille ja häiriöille • Lähetteen voi tehdä sisäisesti HUS:ssa, tai muualta • Tarjolla koko Suomeen • Terapian suuntaus on HOT (hyväksymis- omistautumis-terapia) https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ laheteohjeet/Pages/pitko.aspx 2.9.2021
  40. 40. Harjoitteluohjelmat 3.9.2021
  41. 41. Dynamic neural training system 2.9.2021 https://www.dnrs.fi/ Poimittu keinoja KBT- menetelmistä mindfullness, NLP, mentalisaatio, rentoutus, stop ym
  42. 42. RCT-asetelma: Onko etäkuntoutus yhdessä tavanomaisen hoidon kanssa vaikuttavaa toiminnallisissa oireistoissa? • Rekrytointi: Toiminnallisesti oireilevia työikäisiä työntekijöitä valtakunnallisesti • Rekrytointitahot: perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon lääkärit • Potilaat, joilla sisäilmaan liittyviä pitkäaikaisia ja hankalia oireita tai pitkäaikainen väsyvyys ja uupumus. • Kuntoutus ja muut kontaktit toteutetaan etänä • Rekrytoinnin aloituksen ajankohta ja käytännön ohjeet tarkentuvat myöhemmin • Tutkimuksen rahoittajana Kela 7.2.2020 | © Työterveyslaitos | Selinheimo & Vuokko Vaikuttava digitaalinen työ- ja toimintakykypolku pitkäaikaisesti ja monimuotoisesti oireileville (DigiPimo)
  43. 43. 7.2.2020 | © Työterveyslaitos | Selinheimo & Vuokko • Tiina Paunio, LT, prof. vastuullinen tutkija (TTL, HY, HUS/HYKS) • Sanna Selinheimo, PsM (TTL), • Aki Vuokko, LT (TTL), työterveyshuollon erikoislääkäri, • Markku Sainio, LKT, dos. (TTL), • Heli Järnefelt, PsT, erikoispsykologi ja psykoterapeutti (TTL) (virkavapaalla 19-20) • Raimo Lappalainen, PsT, prof. (JyU) • Katariina Keinonen, PsM (JyU) Tutkimustiimi
  44. 44. @tyoterveys @fioh Tyoterveyslaitos tyoterveys ttl.fi tyoterveyslaitos Kiitos!

×