Analyysi maakuntien alueellisesta kilpailukyvystä ja muutosdynamiikasta. Analyysiin valittiin suhteellisia muutosta kuvaavia muuttujia, jotka liittyvät bruttokansantuotteeseen, työllisyyteen, vetovoimaan, kuntatalouteen ja osaamiseen. Aikajänteeksi valittiin EU:n rakennerahastojen ohjelmakausien alkamisen ja päättymisen logiikkaa noudattaen (n+1 tai n+2) vuodet 1995, 2000, 2008 ja 2012. Analyysissä on verrattu sekä maakuntien omaa kehitystä että positiota suhteessa muiden maakuntien kehitykseen. Valitut muuttujat kuvaavat makrotasolla alueiden muutosdynamiikkaa. Jokaisen maakunnan arvot on pisteytetty sijoituksen perusteella muuttuja- ja vuosikohtaisesti.

1. Valtiotieteen tohtori Timo Aro
26.7.2013
Maakuntien kilpailukykyanalyysi vuosina 1995-2012
© Timo Aro 2013

2. Sisältö
Ø Analyysin tausta,
aineistot ja toteutustapa
Ø Maakuntien arvo- ja
sijoitusmatriisit sekä
muuttujakohtainen data
Ø Analyysin tulokset
maakuntatasolla
Ø Tulkinta
© Timo Aro 2013
2

3. Analyysin tausta, aineistot ja toteuttamistapa
© Timo Aro 2013
3

4. Lyhyesti kilpailukyvyn mittaamisesta…
Ø Kilpailukyvylle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Kyse on laveasta, möhkälemäisestä ja
saippuamaisesta kokonaisuudesta, jota voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta ja käyttämällä useita erilaisia
muuttujia. Kilpailukykymittausten tulokset ovat verrannollisia analyysiin valituista muuttujista ja muuttujien välisistä
painotuksista. Tulokset ovat toisin sanoen aina osittain keinotekoisia ja suhteellisia.
Ø Alueen kilpailukyvyllä tarkoitetaan tämän analyysin yhteydessä maakuntien kykyä ylläpitää ja synnyttää kasvua
sekä parantaa alueen houkuttelevuutta ja muuntautumiskykyä toimintaympäristön muutosten yhteydessä. Alueen
kilpailukyvyn kehitystä arvioidaan muutoksena ajallisessa ulottuvuudessa (1995-2012) ja muutoksena muiden
alueiden kehitykseen (18 maakuntaa) 1.1.2013 alueluokituksella. Muuttujien avulla pyritään osoittamaan alueen
positio suhteessa muihin alueisiin neljänä eri ajankohtana (1995, 2000, 2008 ja 2011/2012). Alueen menestyminen
tai menestymättömyys perustuvat aina usean tekijän yhteisvaikutukseen. Alueen ominaisuudet määrittelevät olemassa
olevan tilanteen lisäksi alueen tulevaa menestymistä.
Ø Analyysiin valitut ”makromuuttujat” ovat mitattavissa olevia muuttujia luotettavista ja vertailukelpoisista
tilastolähteistä. Valitut muuttujat kytkeytyvät välillisesti ja välittömästi alueen muutosdynamiikkaan. Analyysiin
valittu muuttujajoukko ei ole kattava, jonka vuoksi kilpailukykyä mittavat tulokset ovat suuntaa antavia ja kertovat
ensisijaisesti alueen omasta muutoksesta ja positiosta suhteessa muiden alueiden kehitykseen. Analyysin
muuttujajoukossa ei ole esimeriksi huomioitu alueen maantieteellistä sijaintia, luonnonvaroja, verkostojen kiinteyttä
kansallisiin ja kansainvälisiin solmupisteisiin jne.
© Timo Aro 2013
4

5. Analyysin toteuttaminen
Ø Analyysin kohteena oli 18 maakuntaa1.1.2013 alueluokituksen mukaisesti.
Ø Analyysiin valittiin alueiden muutosta ja dynamiikkaa kuvaavat muuttujat.
Valittujen muuttujien oli täytettävä kolme ehtoa: niiden oli kyettävä kuvaamaan
alueiden yleistä muutosta, oltava suhteellisia muuttujia ja vertailukelpoisia
keskenään keskipitkällä aikavälillä.
Ø Aikajänteeksi valittiin EU:n rakennerahastojen ohjelmakausien alkamisen ja
päättymisen logiikkaa noudattavat tilastovuodet:1995, 2000, 2008 ja
2011/2012.
Ø Jokaisen maakunnan arvot laskettiin muuttuja kerrallaan erilliseen matriisiin neljänä
em. ajankohtana. Maakunnat laitettiin arvojen perusteella
paremmuusjärjestykseen jokaisen muuttujan osalta vuosina 1995, 2000, 2008 ja
2011/2012.
Ø Maakunnat pisteytettiin sijoituksen perusteella muuttuja- ja vuosikohtaisesti.
Maakuntien saamat muuttujakohtaiset arvot vaihtelivat sijoituksen perusteella 1-10
pisteen välillä . Parhaimman arvon muuttujasta saanut alue sai 10 pistettä ja
heikoimman 1 pistettä.
Ø Maakuntien luokittelun ja sijoitusten ansiosta voidaan verrata sekä alueiden
positiota suhteessa toisiin alueisiin että position kehittymistä vuosien 1995-2012
välisenä ajanjaksona.
© Timo Aro 2013
5

6. Kilpailukykyanalyysin muuttujat
KILPAILUKYVYN TEEMA-ALUE MUUTTUJAT TIETOLÄHTEET
1. Alueen aluetalousdynamiikka - Alueen bruttokansantulo € asukasta kohden
- Alueen bruttokansantulon muutos % eri
ajankohtina (1990-1994, 1995-1999,
2000-2007 ja 2008-2010)
- Tilastokeskus, aluetilinpito
2. Alueen työllisyysdynamiikka - Alueen työllisyysaste %
- Alueen työttömyysaste %
-Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto
- TEM, vuosikohtaiset keskiarvot
3. Alueen väestödynamiikka - Alueen väestönlisäys promilleina
keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden
- Alueen muuttovoitto maan sisäisestä
muuttoliikkeestä promilleina 1000 asukasta
kohden
- Tilastokeskus, väestötilastot
4. Alueen kuntatalousdynamiikka - Alueen kuntien kunnallisverot € per asukas
- Alueen kuntien lainat € per asukas
- Tilastokeskus, kuntien ja kuntayhtymien
talous ja toiminta; Kuntaliitto, kuntakuvaajat
5. Alueen osaamisdynamiikka - Tutkinnon suorittaneiden %-osuus
- Ylemmän korkeakoulututkinnon tai
tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus % yli
15-vuotiaasta väestöstä
- Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne
© Timo Aro 2013
6

7. 7
01 Uusimaa
02 Varsinais-Suomi
04 Satakunta
05 Kanta-Häme
06 Pirkanmaa
07 Päijät-Häme
08 Kymenlaakso
09 Etelä-Karjala
10 Etelä-Savo
11 Pohjois-Savo
12 Pohjois-Karjala
13 Keski-Suomi
14 Etelä-Pohjanmaa
15 Pohjanmaa
16 Keski-Pohjanmaa
17 Pohjois-Pohjanmaa
18 Kainuu
19 Lappi
21 Ahvenanmaa
Analyysin kohteena olevat maakunnat (pl. Ahvenanmaa)
© Timo Aro 2013

8. Analyysin keskeiset kysymykset
1. Miten alueiden kilpailukyky on kehittynyt
suhteessa muiden alueiden kehitykseen
vuosien 1995-2012 välisenä aikana?
2. Minkä alueiden kilpailukyky on eniten
parantunut tai heikentynyt vuosina 1995-
2012?
3. Mitkä alueet olivat valittujen muuttujien
perusteella kilpailukykyisimmät
vuonna 1995, 2000, 2008 ja 2012?
4. Miten EU:n rakennerahasto-ohjelmat ovat
vaikuttaneet Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden
kehitykseen kolmen rakennerahastokauden
aikana?
© Timo Aro 2013
8

9. Maakuntien arvo- ja sijoitusmatriisit sekä
muuttujakohtainen data
© Timo Aro 2013
9

10. Maakuntien arvo- ja sijoitusmatriisit
Ø Jokaisen maakunnan arvojen
kerääminen, laskeminen ja
sijoittaminen matriisiin. Jokaisen
muuttujan paras arvo on
ympyröity
à punaiset matriisit
Ø Jokaisen maakunnan sijoitus
muuttujakohtaisesti suhteessa toisiin
maakuntiin.
à siniset matriisit
© Timo Aro 2013
10

11. Maakuntien arvot vuonna 1995
MAAKUNTA
BKTA €
BKT/asukas muu-
Työllisyys-
Työttömyys-
Väestönlisäys
Maassamuutto
Kunnallisverot
Lainat €
Tutkinnon
"Akateemiset"
per asukas
tos % 1990-1994
aste %
aste %
promillea
promillea
€ per asukas
per asukas
suorittaneita %
%
Etelä-Karjala
17 619
17,7
59,8
16,1
-4,6
-4,8
1 635
840
51,1
3
Etelä-Pohjanmaa
11 599
-3,6
63
14,9
-6,6
-7
1 296
565
50,2
2,3
Etelä-Savo
11 958
0,6
58,5
16,6
-4,7
-3,6
1 376
682
51,3
2,8
Kainuu
13 307
10,7
52,1
22,7
-6,5
-9,1
1 437
584
52,4
2,6
Kanta-Häme
14 505
-2,1
62,8
14,7
-0,4
-2,1
1 587
886
53,2
3,6
Keski-Pohjanmaa
12 495
1,1
60,8
15,9
-1,8
-8,4
1 401
1 051
50,2
2,6
Keski-Suomi
14 434
3,8
57
19,2
1
-1
1 502
1 172
53,8
4,2
Kymenlaakso
16 566
1,9
60,1
15,7
-4,6
-4,6
1 740
707
54,3
2,9
Lappi
15 161
13,2
54,2
21,3
-4,7
-7,6
1 532
896
54,6
2,9
Pirkanmaa
15 433
8,6
61,8
16,6
6,1
3,4
1 627
567
55,7
4,6
Päijät-Häme
13 995
0,1
57,4
18,2
-0,9
-3,1
1 538
602
52,6
2,9
Satakunta
14 665
3,5
60,9
17
-3,4
-4,3
1 532
747
51,7
2,8
Uusimaa
21 560
5,3
67
12
12,7
6,1
1 984
1 001
59,3
8,8
Varsinais-Suomi
16 710
7,3
63,1
14
5,6
3,4
1 628
845
54,2
4,9
Pohjanmaa
16 418
12,3
61,6
12,9
-0,3
-2,3
1 625
473
52,1
3,7
Pohjois-Karjala
12 012
0,3
55
19,6
-3,6
-5
1 403
786
53
3,2
Pohjois-
Pohjanmaa
14 593
7,6
58,4
17,2
7,4
-0,2
1 451
703
55,9
4,1
Pohjois-Savo
13 537
3,5
56,7
17,8
-1,8
-3
1 449
743
54,1
3,4
11

12. MAAKUNTA
BKTA € per
BKT/asukas muu-
Työllisyys-
Työttömyys-
Väestönlisäys
Maassamuutto
Kunnallisverot
Lainat €
Tutkinnon
"Akateemiset"
asukas
tos % 1990-1994
aste %
aste %
promillea
promillea
€ per asukas
per asukas
suorittaneita
%
%
Etelä-Karjala
2
1
10
8
13
13
3
12
16
10
Etelä-Pohjanmaa
18
18
3
5
18
15
18
2
17
18
Etelä-Savo
17
14
11
9
15
10
17
6
15
14
Kainuu
14
4
18
18
17
18
14
4
12
16
Kanta-Häme
10
17
4
4
7
6
7
14
9
7
Keski-Pohjanmaa
15
13
8
7
9
17
16
17
18
16
Keski-Suomi
11
9
14
15
5
5
11
18
8
4
Kymenlaakso
4
12
9
6
14
12
2
8
5
11
Lappi
7
2
17
17
15
16
9
15
4
11
Pirkanmaa
6
5
5
9
3
2
5
3
3
3
Päijät-Häme
12
16
13
14
8
9
8
5
11
11
Satakunta
8
10
7
11
11
11
10
10
14
14
Uusimaa
1
8
1
1
1
1
1
16
1
1
Varsinais-Suomi
3
7
2
3
4
3
4
13
6
2
Pohjanmaa
5
3
6
2
6
7
6
1
13
6
Pohjois-Karjala
16
15
16
16
12
14
15
11
10
9
Pohjois-Pohjanmaa
9
6
12
12
2
4
12
7
2
5
Pohjois-Savo
13
10
15
13
9
8
13
9
7
8
Maakuntien sijoitukset suhteessa toisiinsa vuonna 1995
12

13. Maakuntien arvot vuonna 2000
MAAKUNTA
BKTA €
BKT/asukas muu-
Työllisyys-
Työttömyys-
Väestönlisäys
Maassamuutto
Kunnallisverot
Lainat €
Tutkinnon
"Akateemiset"
per asukas
tos % 1995-1999
aste %
aste %
promillea
promillea
€ per asukas
per asukas
suorittaneita
%
%
Etelä-Karjala
25 520
44,8
63
15,8
-1,9
-1,6
1 712
631
55,6
3,6
Etelä-Pohjanmaa
17 828
53,7
66,3
12
-6,1
-6
1 482
780
54,5
2,7
Etelä-Savo
16 930
41,6
60,5
17,8
-8,4
-5,9
1 488
1 096
54,8
3,3
Kainuu
16 240
22
56,8
22,3
-14,5
-13,7
1 522
595
55,7
3
Kanta-Häme
20 191
39,2
68
12,6
0,9
1
1 727
755
57,2
4,2
Keski-Pohjanmaa
19 143
53,2
64,6
14,3
-4,3
-7,9
1 584
1 541
54,2
3
Keski-Suomi
21 332
47,8
62,8
16,1
2
0,7
1 652
838
58,7
5,1
Kymenlaakso
26 504
60
63,9
16
-6,1
-4
1 824
822
57,9
3,3
Lappi
21 689
43,1
57,4
21,3
-13,2
-14,1
1 642
1 291
57,7
3,4
Pirkanmaa
23 929
55,1
66,9
13,4
6,3
4,6
1 775
508
60,6
5,8
Päijät-Häme
20 509
46,5
65,3
15,1
0,4
-0,9
1 663
1 195
56,2
3,5
Satakunta
23 029
57
63,7
16,2
-7,1
-6,6
1 628
784
55,4
3,3
Uusimaa
35 891
66,5
74,1
7,6
10,5
5,7
2 397
589
63,8
10,4
Varsinais-Suomi
25 061
50
69,2
10,8
3,5
2,3
1 836
718
58,9
5,9
Pohjanmaa
23 919
45,7
70,6
9,6
-1,9
-3,2
1 718
782
57
4,5
Pohjois-Karjala
18 390
53,1
58,2
19,4
-5,4
-4,7
1 482
648
56,8
3,8
Pohjois-Pohjanmaa
22 542
54,5
64,3
14,1
7,7
2
1 680
921
60,8
5,1
Pohjois-Savo
19 162
41,6
60,3
17,1
-6,7
-6,2
1 553
568
58,2
4,1
13

14. Maakuntien sijoitukset suhteessa toisiinsa vuonna 2000
MAAKUNTA
BKTA €
BKT/asukas muu-
Työllisyys-
Työttömyys-
Väestönlisäys
Maassamuutto
Kunnallisverot
Lainat €
Tutkinnon
"Akateemiset"
per asukas
tos % 1995-1999
aste %
aste %
promillea
promillea
€ per asukas
per asukas
suorittaneita %
%
Etelä-Karjala
3
13
12
10
8
8
7
5
14
1
Etelä-Pohjanmaa
16
6
6
4
12
13
18
9
17
1
Etelä-Savo
17
15
14
15
16
12
16
15
16
1
Kainuu
18
18
18
18
18
17
15
4
13
1
Kanta-Häme
12
17
4
5
6
5
5
8
9
Keski-Pohjanmaa
14
7
8
8
10
16
13
18
18
1
Keski-Suomi
10
10
13
12
5
6
10
13
5
Kymenlaakso
2
2
10
11
12
10
3
12
7
1
Lappi
9
14
17
17
17
18
11
17
8
1
Pirkanmaa
5
4
5
6
3
2
4
1
3
Päijät-Häme
11
11
7
9
7
7
9
16
12
1
Satakunta
7
3
11
13
15
15
12
11
15
1
Uusimaa
1
1
1
1
1
1
1
3
1
Varsinais-Suomi
4
9
3
3
4
3
2
7
4
Pohjanmaa
6
12
2
2
8
9
6
10
10
Pohjois-Karjala
15
8
16
16
11
11
17
6
11
Pohjois-Pohjanmaa
8
5
9
7
2
4
8
14
2
Pohjois-Savo
13
16
15
14
14
14
14
2
6
14

15. Maakuntien arvot vuonna 2008
MAAKUNTA
BKTA €
BKT/asukas muu-
Työllisyys-
Työttömyys-
Väestönlisäys
Maassamuutto
Kunnallisverot
Lainat €
Tutkinnon suo-
"Akateemiset"
per asukas
tos % 2000-2007
aste %
aste %
promillea
promillea
€ per asukas
per asukas
rittaneita %
%
Etelä-Karjala
31 193
22,2
63,9
14,4
-1,6
-2,8
2 629
1 726
62,4
5,2
Etelä-Pohjanmaa
26 993
51,4
70,2
9
-1,5
-3,3
2 384
1 580
61,9
3,8
Etelä-Savo
24 817
46,6
65,6
11,5
-7,9
-4,8
2 435
2 018
61,5
4,4
Kainuu
24 492
50,8
61,2
16,2
-7,4
-7,1
2 372
1 538
62,5
4,3
Kanta-Häme
29 027
43,8
72,3
8,7
9,2
7
2 670
1 945
63,9
5,6
Keski-Pohjanmaa
32 501
69,8
69,9
9,1
1,2
-4,8
2 546
2 582
61,6
4,3
Keski-Suomi
29 006
36
66,4
12
3,9
0,6
2 520
1 884
65,8
7
Kymenlaakso
29 727
12,2
66,9
11,3
-4,4
-5,4
2 847
2 218
63,6
4,3
Lappi
29 381
35,5
63,1
13,7
-2,2
-4,7
2 573
1 972
64,3
4,6
Pirkanmaa
33 984
42
70,4
9,9
8,5
3,4
2 793
1 223
67,5
8,3
Päijät-Häme
27 673
34,9
68,6
11,2
4
2,1
2 675
2 058
62,2
4,8
Satakunta
31 305
35,9
69,3
10,2
-3,3
-3
2 639
1 114
61,9
4,3
Uusimaa
46 828
30,5
76
5,7
11,7
2,1
3 414
1 518
67,9
13
Varsinais-Suomi
33 964
35,5
72,1
7,4
4,3
1,2
2 711
1 637
65,2
7,8
Pohjanmaa
34 214
43
75,5
5,8
5,9
-2,1
2 692
1 401
63,5
6,4
Pohjois-Karjala
24 834
35
61,7
15,5
-3,6
-3,8
2 312
1 193
64,3
5,4
Pohjois-Pohjanmaa
31 071
37,8
67,1
11,3
7
-1,1
2 509
1 934
67,5
7,3
Pohjois-Savo
28 106
46,7
65,4
11,7
-2
-2,3
2 459
1 487
65
5,7
15

16. MAAKUNTA
BKTA €
BKT/asukas muu-
Työllisyys-
Työttömyys-
Väestönlisäys
Maassamuutto
Kunnallisverot
Lainat €
Tutkinnon
"Akateemiset"
per asukas
tos % 2000-2007
aste %
aste %
promillea
promillea
€ per asukas
per asukas
suorittaneita %
%
Etelä-Karjala
7
17
15
16
11
10
9
10
13
10
Etelä-Pohjanmaa
15
2
6
5
10
12
16
8
15
18
Etelä-Savo
17
5
13
12
18
15
15
15
18
13
Kainuu
18
3
18
18
17
18
17
7
12
14
Kanta-Häme
11
6
3
4
2
1
7
13
9
8
Keski-Pohjanmaa
5
1
7
6
9
15
11
18
17
14
Keski-Suomi
12
10
12
14
8
6
12
11
4
5
Kymenlaakso
9
18
11
10
16
17
2
17
10
14
Lappi
10
12
16
15
13
14
10
14
7
12
Pirkanmaa
3
8
5
7
3
2
3
3
2
2
Päijät-Häme
14
15
9
9
7
3
6
16
14
11
Satakunta
6
11
8
8
14
11
8
1
15
14
Uusimaa
1
16
1
1
1
4
1
6
1
1
Varsinais-Suomi
4
12
4
3
6
5
4
9
5
3
Pohjanmaa
2
7
2
2
5
8
5
4
11
6
Pohjois-Karjala
16
14
17
17
15
13
18
2
8
9
Pohjois-Pohjanmaa
8
9
10
10
4
7
13
12
3
4
Pohjois-Savo
13
4
14
13
12
9
14
5
6
7
Maakuntien sijoitukset suhteessa toisiinsa vuonna 2008
16

17. Maakuntien arvot vuonna 2011/2012
MAAKUNTA
BKTA € per
BKT/asukas muu-
Työllisyys-
Työttömyys-
Väestönlisäys
Maassamuutto
Kunnallisverot
Lainat € per
Tutkinnon suo-
"Akateemiset"
asukas
2010
tos % 2008-2010
aste % 2011
aste % 2012
promillea 2012
promillea 2012
€ per asukas 2012
asukas 2012
rittaneita % 2011
2011 %
Etelä-Karjala
30 487
-2,3
66,1
12
-1,3
1,6
2 832
2 134
64,8
5,9
Etelä-
Pohjanmaa
26 142
-3,2
70,4
8,1
1,6
-1,5
2 486
1 836
64,9
4,3
Etelä-Savo
24 654
-0,7
65,7
11,4
-7,1
-3,8
2 544
2 342
64,2
4,8
Kainuu
23 483
-4,1
63,1
12,6
-7,6
-6,7
2 547
1 646
65,3
4,5
Kanta-Häme
25 911
-10,7
71,6
8,8
1,3
-1,4
2 853
2 415
66,4
6
Keski-
Pohjanmaa
30 539
-6
70,5
8,3
1,7
-3,6
2 651
3 663
64,3
4,8
Keski-Suomi
26 341
-9,2
66
12,9
2,8
0
2 642
2 211
68,4
7,6
Kymenlaakso
27 312
-8,1
65,3
12,8
-2,3
-2,5
2 978
2 582
65,5
4,7
Lappi
28 024
-4,6
63,3
13,4
-2,7
-4,5
2 722
1 914
67,1
5,1
Pirkanmaa
31 283
-7,9
69,3
10,8
7,8
3,3
2 921
1 560
69,9
9,1
Päijät-Häme
27 002
-2,4
67,4
12,1
1,4
0,4
2 807
2 761
64,7
5,3
Satakunta
30 651
-2
68,8
10,5
-1,7
-1,6
2 772
1 307
64,5
4,7
Uusimaa
45 760
-2,3
74,4
7,2
11,3
2
3 638
2 114
69,6
13,8
Varsinais-
Suomi
29 198
-14
70,4
9,9
3,7
0,6
2 832
1 780
67,5
8,4
Pohjanmaa
35 732
4,4
75,1
6
3,1
-3,1
2 817
2 026
66
7,1
Pohjois-Karjala
24 139
-2,8
62,2
14,5
-1
-1,8
2 416
1 511
67,2
5,8
Pohjois-
Pohjanmaa
28 514
-8,2
66,9
11,7
7,1
-1,4
2 700
2 320
69,8
7,9
Pohjois-Savo
27 037
-3,8
65,9
11
0,4
-0,1
2 637
1 799
67,7
6,2
17

18. 18
Maakuntien sijoitukset suhteessa toisiinsa vuonna 2011/2012
MAAKUNTA
BKTA €
BKT/asukas muu-
Työllisyys-
Työttömyys-
Väestönlisäys
Maassamuutto
Kunnallisverot
Lainat €
Tutkinnon
"Akateemiset"
per asukas
tos % 2008-2010
aste %
aste %
promillea
promillea
€ per asukas
per asukas
suorittaneita %
%
Etelä-Karjala
6
4
11
12
13
3
5
11
14
9
Etelä-Pohjanmaa
14
8
5
3
8
11
17
7
13
18
Etelä-Savo
16
2
14
10
17
16
16
14
18
13
Kainuu
18
10
17
14
18
18
15
4
12
17
Kanta-Häme
15
17
3
5
10
8
4
15
9
8
Keski-Pohjanmaa
5
12
4
4
7
15
12
18
17
14
Keski-Suomi
13
16
12
16
6
6
13
12
4
5
Kymenlaakso
10
14
15
15
15
13
2
16
11
15
Lappi
9
11
16
17
16
17
10
8
8
12
Pirkanmaa
3
13
7
8
2
1
3
3
1
2
Päijät-Häme
12
6
9
13
9
5
8
17
15
11
Satakunta
4
3
8
7
14
11
9
1
16
15
Uusimaa
1
5
2
2
1
2
1
10
3
1
Varsinais-Suomi
7
18
6
6
4
4
6
5
6
3
Pohjanmaa
2
1
1
1
5
14
7
9
10
6
Pohjois-Karjala
17
7
18
18
12
12
18
2
7
10
Pohjois-Pohjanmaa
8
15
10
11
3
9
11
13
2
4

19. MAAKUNTA
1995
2000
2008
2010
Uusimaa
21 560
35 891
46 828
45 760
Pohjanmaa
16 418
23 919
34 214
35 732
Pirkanmaa
15 433
23 929
33 984
31 283
Satakunta
14 665
23 029
31 305
30 651
Keski-Pohjanmaa
12 495
19 143
32 501
30 539
Etelä-Karjala
17 619
25 520
31 193
30 487
Varsinais-Suomi
16 710
25 061
33 964
29 198
Pohjois-Pohjanmaa
14 593
22 542
31 071
28 514
Lappi
15 161
21 689
29 381
28 024
Kymenlaakso
16 566
26 504
29 727
27 312
Pohjois-Savo
13 537
19 162
28 106
27 037
Päijät-Häme
13 995
20 509
27 673
27 002
Keski-Suomi
14 434
21 332
29 006
26 341
Etelä-Pohjanmaa
11 599
17 828
26 993
26 142
Kanta-Häme
14 505
20 191
29 027
25 911
Etelä-Savo
11 958
16 930
24 817
24 654
Pohjois-Karjala
12 012
18 390
24 834
24 139
Kainuu
13 307
16 240
24 492
23 483
Aluetalousdynamiikka
Bruttokansantuote maakunnittain 1995-2010*
MAAKUNTA
1990-1994
1995-1999
2000-2007
2008-2010
Pohjanmaa
12,3
45,7
43
4,4
Etelä-Savo
0,6
41,6
46,6
-0,7
Satakunta
3,5
57
35,9
-2
Etelä-Karjala
17,7
44,8
22,2
-2,3
Uusimaa
5,3
66,5
30,5
-2,3
Päijät-Häme
0,1
46,5
34,9
-2,4
Pohjois-Karjala
0,3
53,1
35
-2,8
Etelä-Pohjanmaa
-3,6
53,7
51,4
-3,2
Pohjois-Savo
3,5
41,6
46,7
-3,8
Kainuu
10,7
22
50,8
-4,1
Lappi
13,2
43,1
35,5
-4,6
Keski-Pohjanmaa
1,1
53,2
69,8
-6
Pirkanmaa
8,6
55,1
42
-7,9
Kymenlaakso
1,9
60
12,2
-8,1
Pohjois-Pohjanmaa
7,6
54,5
37,8
-8,2
Keski-Suomi
3,8
47,8
36
-9,2
Kanta-Häme
-2,1
39,2
43,8
-10,7
Varsinais-Suomi
7,3
50
35,5
-14
* Maakunnat järjestyksessä vuoden 2010 tilanteen mukaan * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2010 tilanteen mukaan
© Timo Aro 2013
19

20. 144,4
125,3
117,6
112,2
109
106,2
102,7
101
99,7
95,3
92,9
84,8
82,5
78,6
76,5
74,7
73
64,9
0 20 40 60 80 100 120 140 160
Keski-Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaa
Pohjanmaa
Uusimaa
Satakunta
Etelä-Savo
Pirkanmaa
Pohjois-Karjala
Pohjois-Savo
Pohjois-Pohjanmaa
Päijät-Häme
Lappi
Keski-Suomi
Kanta-Häme
Kainuu
Varsinais-Suomi
Etelä-Karjala
Kymenlaakso
© Timo Aro 2013
BKT MUUTOS % (€/as)
VUOSINA 1995-2012
Ø BKT euroina asukasta
kohden kasvoi suhteel-
lisesti eniten Pohjan-
maan maakunnissa
Ø BKT:n kasvu oli suhteel-
lisesti heikointa Kymen-
laaksossa, Etelä-Karja-
lassa ja Varsinais-Suo-
messa
20

21. Työllisyysdynamiikka
Työllisyys- ja työttömyysasteet maakunnittain 1995-2012*
MAAKUNTA
1995
2000
2008
2011
Muutos
%-yks.
Pohjanmaa
61,6
70,6
75,5
75,1
13,5
Uusimaa
67
74,1
76
74,4
7,4
Kanta-Häme
62,8
68
72,3
71,6
8,8
Keski-Pohjanmaa
60,8
64,6
69,9
70,5
9,7
Etelä-Pohjanmaa
63
66,3
70,2
70,4
7,4
Varsinais-Suomi
63,1
69,2
72,1
70,4
7,3
Pirkanmaa
61,8
66,9
70,4
69,3
7,5
Satakunta
60,9
63,7
69,3
68,8
7,9
Päijät-Häme
57,4
65,3
68,6
67,4
10
Pohjois-Pohjanmaa
58,4
64,3
67,1
66,9
8,5
Etelä-Karjala
59,8
63
63,9
66,1
6,3
Keski-Suomi
57
62,8
66,4
66
9
Pohjois-Savo
56,7
60,3
65,4
65,9
9,2
Etelä-Savo
58,5
60,5
65,6
65,7
7,2
Kymenlaakso
60,1
63,9
66,9
65,3
5,2
Lappi
54,2
57,4
63,1
63,3
9,1
Kainuu
52,1
56,8
61,2
63,1
11
Pohjois-Karjala
55
58,2
61,7
62,2
7,2
MAAKUNTA
1995
2000
2008
2012
Muutos
%-yks.
Pohjanmaa
12,9
9,6
5,8
6
-6,9
Uusimaa
12
7,6
5,7
7,2
-4,8
Etelä-Pohjanmaa
14,9
12
9
8,1
-6,8
Keski-Pohjanmaa
15,9
14,3
9,1
8,3
-7,6
Kanta-Häme
14,7
12,6
8,7
8,8
-5,9
Varsinais-Suomi
14
10,8
7,4
9,9
-4,1
Satakunta
17
16,2
10,2
10,5
-6,5
Pirkanmaa
16,6
13,4
9,9
10,8
-5,8
Pohjois-Savo
17,8
17,1
11,7
11
-6,8
Etelä-Savo
16,6
17,8
11,5
11,4
-5,2
Pohjois-Pohjanmaa
17,2
14,1
11,3
11,7
-5,5
Etelä-Karjala
16,1
15,8
14,4
12
-4,1
Päijät-Häme
18,2
15,1
11,2
12,1
-6,1
Kainuu
22,7
22,3
16,2
12,6
-10,1
Kymenlaakso
15,7
16
11,3
12,8
-2,9
Keski-Suomi
19,2
16,1
12
12,9
-6,3
Lappi
21,3
21,3
13,7
13,4
-7,9
Pohjois-Karjala
19,6
19,4
15,5
14,5
-5,1
* Maakunnat järjestyksessä vuoden 2011 tilanteen mukaan * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2012 tilanteen mukaan
© Timo Aro 2013
21

22. 13,5
11
10
9,7
9,2
9,1
9
8,8
8,5
7,9
7,5
7,4
7,4
7,3
7,2
7,2
6,3
5,2
0 2 4 6 8 10 12 14 16
Pohjanmaa
Kainuu
Päijät-Häme
Keski-Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Lappi
Keski-Suomi
Kanta-Häme
Pohjois-Pohjanmaa
Satakunta
Pirkanmaa
Uusimaa
Etelä-Pohjanmaa
Varsinais-Suomi
Etelä-Savo
Pohjois-Karjala
Etelä-Karjala
Kymenlaakso
TYÖLLISYYSASTEEN MUUTOS
%-YKSIKKÖÄ 1995-2011
Ø Työllisyysaste eli työllisten
osuus alueen työikäisistä
(18-64-vuotiaat) kasvoi
ripeimmin Pohjanmaalla,
Kainuussa ja Päijät-
Hämeessä
Ø Työllisyysaste kasvoi hei-
koimmin Kymenlaaksossa,
Etelä-Karjalassa ja Pohjois-
Karjalassa
Ø Työllisyysasteen aluekohtai-
set erot erittäin suuria: esim.
Pohjanmaalla 75,1 % ja
Pohjois-Karjalassa 62,2 %
vuonna 2011
© Timo Aro 2013
22

23. -10,1
-7,9
-7,6
-6,9
-6,8
-6,8
-6,5
-6,3
-6,1
-5,9
-5,8
-5,5
-5,2
-5,1
-4,8
-4,1
-4,1
-2,9
Kainuu
Lappi
Keski-Pohjanmaa
Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Satakunta
Keski-Suomi
Päijät-Häme
Kanta-Häme
Pirkanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Etelä-Savo
Pohjois-Karjala
Uusimaa
Etelä-Karjala
Varsinais-Suomi
Kymenlaakso
TYÖTTÖMYYSASTEEN MUUTOS
%-YKSIKKÖÄ 1995-2012
Ø Työttömyysaste aleni eniten
Kainuussa, Lapissa ja Keski-
Pohjanmaalla vuosina
1995-2012
Ø Työttömyysaste aleni
keskimääräistä vähemmän
Kymenlaaksossa, Varsinais-
Suomessa ja Etelä-
Karjalassa
Ø Työllisyyden aluekohtaiset
erot merkittäviä:
Pohjanmaan ja Uudenmaan
työttömyysaste alle 8 %,
mutta Pohjois-Karjalassa
14,5 % vuonna 2012
© Timo Aro 2013
23

24. Väestödynamiikka
Väestönlisäys ja nettomuutto maan sisäisestä muuttoliikkeestä maakunnittain 1995-2012*
MAAKUNTA
1995
2000
2008
2012
Uusimaa
12,7
10,5
11,7
11,3
Pirkanmaa
6,1
6,3
8,5
7,8
Pohjois-Pohjanmaa
7,4
7,7
7
7,1
Varsinais-Suomi
5,6
3,5
4,3
3,7
Pohjanmaa
-0,3
-1,9
5,9
3,1
Keski-Suomi
1
2
3,9
2,8
Keski-Pohjanmaa
-1,8
-4,3
1,2
1,7
Etelä-Pohjanmaa
-6,6
-6,1
-1,5
1,6
Päijät-Häme
-0,9
0,4
4
1,4
Kanta-Häme
-0,4
0,9
9,2
1,3
Pohjois-Savo
-1,8
-6,7
-2
0,4
Pohjois-Karjala
-3,6
-5,4
-3,6
-1
Etelä-Karjala
-4,6
-1,9
-1,6
-1,3
Satakunta
-3,4
-7,1
-3,3
-1,7
Kymenlaakso
-4,6
-6,1
-4,4
-2,3
Lappi
-4,7
-13,2
-2,2
-2,7
Etelä-Savo
-4,7
-8,4
-7,9
-7,1
Kainuu
-6,5
-14,5
-7,4
-7,6
MAAKUNTA
1995
2000
2008
2012
Pirkanmaa
3,4
4,6
3,4
3,3
Uusimaa
6,1
5,7
2,1
2
Etelä-Karjala
-4,8
-1,6
-2,8
1,6
Varsinais-Suomi
3,4
2,3
1,2
0,6
Päijät-Häme
-3,1
-0,9
2,1
0,4
Keski-Suomi
-1
0,7
0,6
0
Pohjois-Savo
-3
-6,2
-2,3
-0,1
Kanta-Häme
-2,1
1
7
-1,4
Pohjois-Pohjanmaa
-0,2
2
-1,1
-1,4
Etelä-Pohjanmaa
-7
-6
-3,3
-1,5
Satakunta
-4,3
-6,6
-3
-1,6
Pohjois-Karjala
-5
-4,7
-3,8
-1,8
Kymenlaakso
-4,6
-4
-5,4
-2,5
Pohjanmaa
-2,3
-3,2
-2,1
-3,1
Keski-Pohjanmaa
-8,4
-7,9
-4,8
-3,6
Etelä-Savo
-3,6
-5,9
-4,8
-3,8
Lappi
-7,6
-14,1
-4,7
-4,5
Kainuu
-9,1
-13,7
-7,1
-6,7
* Maakunnat järjestyksessä vuoden 2012 tilanteen mukaan
* Maakunnat järjestyksessä vuoden 2012 tilanteen mukaan © Timo Aro 2013
24

25. 19,5
13,5
11,3
7,8
6,4
4,6
3,2
2,1
-1,3
-3,4
-4,6
-4,6
-5,6
-6
-6,5
-9,2
-11,5
-15,2
Uusimaa
Pirkanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Varsinais-Suomi
Kanta-Häme
Keski-Suomi
Pohjanmaa
Päijät-Häme
Keski-Pohjanmaa
Etelä-Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Etelä-Karjala
Kymenlaakso
Satakunta
Pohjois-Karjala
Lappi
Etelä-Savo
Kainuu
VÄESTÖNLISÄYKSEN MUUTOS %
VUOSINA 1995-2012
Ø Väestö kasvoi suhteellisesti
eniten Uudellamaalla,
Pirkanmaalla ja Pohjois-
Pohjanmaalla
Ø Uudenmaan väkiluku kasvoi
peräti viidenneksellä vuosina
1995-2012, yhteensä 256000
henkilöllä
Ø Väestö lisääntyi 8 maakunnassa
ja aleni 10 maakunnassa:
väestö väheni suhteellisesti
eniten Kainuussa, Etelä-Savossa
ja Lapissa: em. kolmen
maakunnan väestö aleni
yhteensä 53000 henkilöllä
© Timo Aro 2013
25

26. Kuntatalousdynamiikka*
Kunnallisverot ja lainat euroina per asukas vuosina 1995-2012
* Maakunnat järjestyksessä vuoden 2012 tilanteen mukaan * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2012 tilanteen mukaan
MAAKUNTA
1995
2000
2008
2012
Muutos euroa
per asukas
Uusimaa
1984
2397
3414
3638
1654
Kymenlaakso
1740
1824
2847
2978
1238
Pirkanmaa
1627
1775
2793
2921
1294
Kanta-Häme
1587
1727
2670
2853
1266
Etelä-Karjala
1635
1712
2629
2832
1197
Varsinais-Suomi
1628
1836
2711
2832
1204
Pohjanmaa
1625
1718
2692
2817
1192
Päijät-Häme
1538
1663
2675
2807
1269
Satakunta
1532
1628
2639
2772
1240
Lappi
1532
1642
2573
2722
1190
Pohjois-Pohjanmaa
1451
1680
2509
2700
1249
Keski-Pohjanmaa
1401
1584
2546
2651
1250
Keski-Suomi
1502
1652
2520
2642
1140
Pohjois-Savo
1449
1553
2459
2637
1188
Kainuu
1436
1522
2372
2547
1111
Etelä-Savo
1376
1488
2435
2544
1168
Etelä-Pohjanmaa
1296
1482
2384
2486
1190
Pohjois-Karjala
1403
1482
2312
2416
1013
MAAKUNTA
1995
2000
2008
2012
Muutos
euroa per
asukas
Satakunta
747
784
1114
1307
560
Pohjois-Karjala
786
648
1193
1511
725
Pirkanmaa
567
508
1223
1560
993
Kainuu
584
595
1538
1646
1062
Varsinais-Suomi
845
718
1637
1780
935
Pohjois-Savo
743
568
1487
1799
1056
Etelä-Pohjanmaa
565
780
1580
1836
1271
Lappi
896
1291
1972
1914
1018
Pohjanmaa
473
782
1401
2026
1553
Uusimaa
1001
589
1518
2114
1113
Etelä-Karjala
840
631
1727
2138
1298
Keski-Suomi
1172
838
1884
2211
1039
Pohjois-Pohjanmaa
703
921
1934
2320
1617
Etelä-Savo
682
1096
2018
2342
1660
Kanta-Häme
886
755
1945
2415
1529
Kymenlaakso
707
822
2218
2582
1875
Päijät-Häme
602
1195
2058
2761
2159
Keski-Pohjanmaa
1051
1541
2582
3663
2612
© Timo Aro 2013
26

27. 1654
1294
1269
1266
1250
1249
1240
1238
1204
1197
1192
1190
1190
1188
1168
1140
1111
1013
Uusimaa
Pirkanmaa
Päijät-Häme
Kanta-Häme
Keski-Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Satakunta
Kymenlaakso
Varsinais-Suomi
Etelä-Karjala
Pohjanmaa
Lappi
Etelä-Pohjanmaa
Pohjois-Savo
Etelä-Savo
Keski-Suomi
Kainuu
Pohjois-Karjala
KUNNALLISVEROJEN MUUTOS
€/ASUKAS VUOSINA 1995-2012
Ø Kunnallisverojen määrä
asukasta kohden laskettuna
kasvoi eniten Uudellamaalla,
Pirkanmaalla ja Päijät-
Hämeessä: Uudenmaan
kunnallisverot asukasta kohden
olivat jo valmiiksi ylivoimaisesti
suurimmat vuonna2012
Ø Kunnallisverojen määrä
asukasta kohden laskettuna
kasvoi keskimääräistä
vähemmän Pohjois-Karjalassa,
Kainuussa ja Etelä-Savossa:
Pohjois-Karjalan kunnallisverot
olivat asukasta kohti laskettuna
2416 € ja Uudellamaalla
3638 € vuonna 2012
© Timo Aro 2013
27

28. 560
725
935
993
1018
1039
1056
1062
1113
1271
1298
1529
1553
1617
1660
1875
2159
2612
Satakunta
Pohjois-Karjala
Varsinais-Suomi
Pirkanmaa
Lappi
Keski-Suomi
Pohjois-Savo
Kainuu
Uusimaa
Etelä-Pohjanmaa
Etelä-Karjala
Kanta-Häme
Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Etelä-Savo
Kymenlaakso
Päijät-Häme
Keski-PohjanmaaKUNNAN LAINOJEN MUUTOS
€/ASUKAS VUOSINA 1995-2012
Ø Kuntien lainojen määrä asukasta
kohti laskettuna kasvoi vähiten
Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa
ja Varsinais-Suomessa:
Satakunnan kunnissa oli lainaa
keskimäärin 1307 € per asukas
vuonna 2012 eli keskimäärin
noin neljä kertaa vähemmän kuin
esim. Päijät-Hämeessä tai
Pohjanmaalla.
Ø Kuntien lainamäärä asukasta
kohden laskettuna kasvoi eniten
Keski-Pohjanmaalla, Päijät-
Hämeessä ja Kymenlaaksossa.
Ø Kuntien lainamäärän kasvuvauhti
erittäin nopea 2000-luvun
kuluessa
© Timo Aro 2013
28

29. Koulutusdynamiikka*
Tutkinnon suorittaneiden osuus % ja ”akateemisten” osuus 15-vuotta täyttäneestä väestöstä
MAAKUNTA
1995
2000
2008
2011
Muutos %-
yks.
Pirkanmaa
55,7
60,6
67,5
69,9
14,2
Pohjois-Pohjanmaa
55,9
60,8
67,5
69,8
13,9
Uusimaa
59,3
63,8
67,9
69,6
10,3
Keski-Suomi
53,8
58,7
65,8
68,4
14,6
Pohjois-Savo
54,1
58,2
65
67,7
13,6
Varsinais-Suomi
54,2
58,9
65,2
67,5
13,3
Pohjois-Karjala
53
56,8
64,3
67,2
14,2
Lappi
54,6
57,7
64,3
67,1
12,5
Kanta-Häme
53,2
57,2
63,9
66,4
13,2
Pohjanmaa
52,1
57
63,5
66
13,9
Kymenlaakso
54,3
57,9
63,6
65,5
11,2
Kainuu
52,4
55,7
62,5
65,3
12,9
Etelä-Pohjanmaa
50,2
54,5
61,9
64,9
14,7
Etelä-Karjala
51,1
55,6
62,4
64,8
13,7
Päijät-Häme
52,6
56,2
62,2
64,7
12,1
Satakunta
51,7
55,4
61,9
64,5
12,8
Keski-Pohjanmaa
50,2
54,2
61,6
64,3
14,1
Etelä-Savo
51,3
54,8
61,5
64,2
12,9
* Maakunnat järjestyksessä vuoden 2011 tilanteen mukaan * Maakunnat järjestyksessä vuoden 2011 tilanteen mukaan
MAAKUNTA
1995
2000
2008
2011
Muutos %-
yks.
Uusimaa
8,8
10,4
13
13,8
5
Pirkanmaa
4,6
5,8
8,3
9,1
4,5
Varsinais-Suomi
4,9
5,9
7,8
8,4
3,5
Pohjois-Pohjanmaa
4,1
5,1
7,3
7,9
3,8
Keski-Suomi
4,2
5,1
7
7,6
3,4
Pohjanmaa
3,7
4,5
6,4
7,1
3,4
Pohjois-Savo
3,4
4,1
5,7
6,2
2,8
Kanta-Häme
3,6
4,2
5,6
6
2,4
Etelä-Karjala
3
3,6
5,2
5,9
2,9
Pohjois-Karjala
3,2
3,8
5,4
5,8
2,6
Päijät-Häme
2,9
3,5
4,8
5,3
2,4
Lappi
2,9
3,4
4,6
5,1
2,2
Etelä-Savo
2,8
3,3
4,4
4,8
2
Keski-Pohjanmaa
2,6
3
4,3
4,8
2,2
Kymenlaakso
2,9
3,3
4,3
4,7
1,8
Satakunta
2,8
3,3
4,3
4,7
1,9
Kainuu
2,6
3
4,3
4,5
1,9
Etelä-Pohjanmaa
2,3
2,7
3,8
4,3
2
© Timo Aro 2013
29

30. ”AKATEEMISTEN” MUUTOS %
VUOSINA 1995-2012
Ø ”Akateemisten” osuus kasvoi
suhteellisesti eniten Uudella-
maalla, Pirkanmaalla, Pohjois-
Pohjanmaalla ja Varsinais-
Suomessa: toisin sanoen
samoilla alueilla, joissa ”aka-
teemisten” suhteellinen osuus yli
15-vuotta täyttäneistä oli jo
valmiiksi korkein
Ø ”Akateemisten” osuus kasvoi
vähiten Kymenlaaksossa,
Kainuussa, Satakunnassa, Etelä-
Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa
Ø Uudellamaalla ”akateemisten”
osuus kolminkertainen
esimerkiksi Etelä-Pohjanmaahan
verrattuna
5
4,5
3,8
3,5
3,4
3,4
2,9
2,8
2,6
2,4
2,4
2,2
2,2
2
2
1,9
1,9
1,8
Uusimaa
Pirkanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Varsinais-Suomi
Keski-Suomi
Pohjanmaa
Etelä-Karjala
Pohjois-Savo
Pohjois-Karjala
Kanta-Häme
Päijät-Häme
Lappi
Keski-Pohjanmaa
Etelä-Savo
Etelä-Pohjanmaa
Satakunta
Kainuu
Kymenlaakso
© Timo Aro 2013

31. Analyysin tulokset maakuntatasolla
© Timo Aro 2013
31

32. Arvojen pisteyttäminen
Ø Jokainen muuttuja pisteytettiin jokaisen
ajanjakson kohdalla 1-10 pisteen välillä
maakunnan sijoituksen perusteella
Ø Jokaisen muuttujan kohdalla parhaimman
arvon saanut maakunta sai 10 pistettä ja
heikoimman arvon saanut 1 pisteen
Ø Maksimiarvo yhden vuoden osalta 100
pistettä (10 muuttujaa x 10 pistettä
parhaimmasta arvosta) ja minimiarvo
maakuntatasolla 10 pistettä
Ø Kaikki 10 muuttujaa samanarvoisia, ei
painoarvoja muuttujien välillä
© Timo Aro 2013
32

33. 33
Maakuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 1995, 2000, 2008 ja 2012
1995
SIJOITUS
MAAKUNTA
PISTEET
1
Uusimaa
88
2
Pirkanmaa
78
Varsinais-­‐Suomi
76,5
4
Pohjanmaa
73
5
Pohjois-­‐
Pohjanmaa
64,5
6
Kymenlaakso
58,5
7
Kanta-­‐Häme
57,5
8
Etelä-­‐Karjala
56,5
9
Keski-­‐Suomi
50
10
Pohjois-­‐Savo
47,5
11
Satakunta
47
12
Päijät-­‐Häme
46,5
13
Lappi
43,5
14
Etelä-­‐Savo
36
15
Etelä-­‐Pohjanmaa
34
16
Pohjois-­‐Karjala
33
17
Kainuu
32,5
18
Keski-­‐Pohjanmaa
32
2000
SIJOITUS
MAAKUNTA
PISTEET
1
Uusimaa
98,5
2
Pirkanmaa
82,5
3
Varsinais-­‐Suomi
79,5
4
Pohjois-­‐
Pohjanmaa
68
5
Pohjanmaa
64,5
6
Kanta-­‐Häme
61
7
Kymenlaakso
59
8
Keski-­‐Suomi
56
9
Etelä-­‐Karjala
55
10
Päijät-­‐Häme
50
11
Satakunta
42,5
12
Pohjois-­‐Savo
42
13
Etelä-­‐Pohjanmaa
40,5
14
Pohjois-­‐Karjala
40
15
Keski-­‐Pohjanmaa
36
16
Lappi
30
17
Etelä-­‐Savo
25,5
18
Kainuu
22,5
2008
SIJOITUS
MAAKUNTA
PISTEET
1
Uusimaa
86
2
Pirkanmaa
81
3
Pohjanmaa
74
4
Varsinais-­‐Suomi
72,5
5
Kanta-­‐Häme
68,5
6
Pohjois-­‐Pohjanmaa
60
7
Keski-­‐Suomi
53
8
Satakunta
52,5
9
Pohjois-­‐Savo
51,5
10
Keski-­‐Pohjanmaa
49
11
Päijät-­‐Häme
48
12
Etelä-­‐Pohjanmaa
46,5
13
Etelä-­‐Karjala
41
14
Lappi
38,5
15
Kymenlaakso
38
16
Pohjois-­‐Karjala
35,5
17
Etelä-­‐Savo
29,5
18
Kainuu
29
2012
SIJOITUS
MAAKUNTA
PISTEET
1
Uusimaa
88
2
Pirkanmaa
79,5
3
Pohjanmaa
73,5
4
Varsinais-­‐Suomi
67,5
5
Pohjois-­‐Pohjanmaa
57
6
Satakunta
56,5
7
Etelä-­‐Karjala
56
8
Pohjois-­‐Savo
54
9
Kanta-­‐Häme
53
10
Keski-­‐Suomi
48,5
11
Etelä-­‐Pohjanmaa
48
11
Päijät-­‐Häme
47,5
13
Keski-­‐Pohjanmaa
46
14
Pohjois-­‐Karjala
39,5
15
Lappi
38
16
Kymenlaakso
37
17
Etelä-­‐Savo
32
18
Kainuu
28,5
© Timo Aro 2013

34. Maakuntien kilpailukykypisteet yhteensä vuosina 1995-2012 ja keskiarvopisteet per muuttuja (1-10)
MAAKUNTA PISTEET YHTEENSÄ 1995-2012 (40-400 PISTETTÄ) KESKIARVOPISTEET PER MUUTTUJA (1-10)
1. UUSIMAA 360,5 9
2. PIRKANMAA 321 8
3. VARSINAIS-SUOMI 296 7,4
4. POHJANMAA 285 7,1
5. POHJOIS-POHJANMAA 249,5 6,2
6. KANTA-HÄME 240 6
7. ETELÄ-KARJALA 208,5 5,2
8. KESKI-SUOMI 207,5 5,2
9. SATAKUNTA 198,5 5
10. POHJOIS-SAVO 195 4,9
11. KYMENLAAKSO 192,5 4,8
12. PÄIJÄT-HÄME 192 4,8
13. ETELÄ-POHJANMAA 169 4,2
14. KESKI-POHJANMAA 163 4,1
15. LAPPI 150 3,8
16. POHJOIS-KARJALA 148 3,7
17. ETELÄ-SAVO 126 3,2
18. KAINUU 112,5 2,8 © Timo Aro 2013
34

35. Maakuntien sijoitukset 1995, 2000, 2008 ja 2012 sekä position muutos 1995-2012
MAAKUNTA
SIJOITUS
1995
SIJOITUS
2000
SIJOITUS
2008
SIJOITUS
2012
SIJOITUKSEN
MUU-­‐TOS
1995-­‐2012
Uusimaa
1
1
1
1
0
Pirkanmaa
2
2
2
2
0
Varsinais-­‐Suomi
3
3
4
4
-­‐1
Pohjanmaa
4
5
3
3
1
Pohjois-­‐Pohjanmaa
5
4
6
5
0
Kanta-­‐Häme
7
6
5
9
-­‐2
Etelä-­‐Karjala
8
9
13
7
1
Keski-­‐Suomi
9
8
7
10
-­‐1
Satakunta
11
11
8
6
5
Pohjois-­‐Savo
10
12
9
8
2
Kymenlaakso
6
7
15
16
-­‐10
Päijät-­‐Häme
12
10
11
12
0
Etelä-­‐Pohjanmaa
15
13
12
11
4
Keski-­‐Pohjanmaa
18
15
10
13
5
Lappi
13
16
14
15
-­‐2
Pohjois-­‐Karjala
16
14
16
14
2
Etelä-­‐Savo
14
17
17
17
-­‐3
Kainuu
17
18
18
18
-­‐1

36. Maakuntien sijoitusten muutokset vuosien 1995-2012 välisenä aikana
Satakunta + 5
Keski-Pohjanmaa + 5
Etelä-Pohjanmaa + 4
Pohjois-Savo + 2
Pohjois-Karjala + 2
Pohjanmaa + 1
Etelä-Karjala + 1
Uusimaa 0
Pirkanmaa 0
Pohjois-Pohjanmaa 0
Päijät-Häme 0
Kymenlaakso - 10
Etelä-Savo - 3
Kanta-Häme - 2
Lappi - 2
Varsinais-Suomi - 1
Keski-Suomi - 1
Kainuu - 1

37. Maakuntien sijoitukset suhteessa toisiinsa ja position muutos vuosien 1995-2012 välisenä aikana
1995
2000 20122008
© Timo Aro 2013
37

38. Maakunta-analyysin tulokset 1 (3)
Ø Uusimaa oli kilpailukykyisin ja Pirkanmaa toiseksi kilpailukykyisin alue analyysin jokaisena
ajankohtana: Uusimaa oli vahva kaikkien muuttujien osalta. Ainoa heikkous liittyi maakunnan kuntien lainamäärään. Pirkanmaa oli
tasaisen vahva kaikilla osa-alueilla, mutta erityisen vahva väestödynamiikan muuttujissa. Heikkous liittyi heikkenevään
työllisyysdynamiikkaan.
Ø Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa kamppailivat tasaisesti kolmanneksi kilpailukykyisimmän alueen
asemasta: Varsinais-Suomen suhteellinen asema heikentyi 2000-luvun kuluessa ja Pohjanmaan asema vastaavasti kohentui.
Kuvaavaa on, että Varsinais-Suomen bruttokansantuotteen muutos per asukas oli maakuntien heikoin vuosina 2008-2010, joka heijastui
negatiivisesti työllisyysdynamiikkaan. Pohjanmaan tilanne päinvastainen. Pohjanmaa oli ainoa maakunta, jossa BKT:n muutos per asukas
oli positiivinen vuosina 2008-2010. Lisäksi Pohjanmaan työllisyysaste oli korkein ja työttömyysaste alhaisin vuonna 2012. Pohjanmaan
nousu perustuu siihen, että alue on kyennyt säilyttämään teollisen perustansa vahvana eikä kehitys ole muutaman ison teollisuustoimijan
varassa.
Ø Kainuun ja Etelä-Savo kilpailukyky oli ylivoimaisesti heikoin vuosina 1995-2012: Kainuu oli viimeisellä
sijalla vuosina 2000, 2008 ja 2012 sekä toiseksi viimeisin vuonna 1995. Kainuun kohdalla on kuitenkin tapahtunut positiivista suhteellista
kehitystä varsinkin työllisyysdynamiikassa: työttömyysaste alentui eniten kaikista maakunnista vuosina 1995-2012 ja työllisyysasteen
parannus oli toiseksi korkein Pohjanmaan jälkeen. Etelä-Savo oli toiseksi viimeisimmällä sijalla vuosina 2000, 2008 ja 2012.
Ø Korkeimpien EU:n alue- ja rakennetukien piirissä olevien Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien
positiossa ei tapahtunut kohentumista vuosien 1995-2012 välisenä aikana: Pohjois-Pohjanmaan
kilpailukyky oli 5:nneksi paras maakuntien joukossa, mutta positio ei noussut tai laskenut verrattaessa lähtötilannetta (1995) vuoteen
2012. Pohjois-Savo oli 10:nneksi kilpailukykyisin maakunta ja pystyi nostamaan sijoitustaan 2 pykälällä ajanjakson aikana. Kaikkien
maakuntien kilpailukyky oli heikoin Lapissa, Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kainuussa. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien joukossa
ainoa poikkeus oli Keski-Pohjanmaa, joka onnistui nostamaan sijoitustaan peräti 5 pykälällä ajanjakson aikana. Keski-Pohjanmaa oli
kilpailukyvyltään heikoin maakunta vuonna 1995, mutta nousi jo 10:nneksi vuonna 2008 ja oli 13. vuonna 2012.
© Timo Aro 2013
38

39. Maakunta-analyysin tulokset 2 (3)
Ø Satakunta ja Keski-Pohjanmaa paransivat suhteellista asemaansa eniten muihin maakuntiin
verrattuna: Satakunta ja Keski-Pohjanmaa nousivat 5 pykälää vuosien 1995-2012 välisenä aikana. Satakunta oli 9:nneksi
kilpailukykyisin maakunta yhteispisteissä, mutta onnistui nostamaan sijoitustaan koko ajanjakson ajan: Satakunta oli sijalla 11 vuosina
1995 ja 2000, mutta nousi 8:nneksi vuonna 2008 ja edelleen 6:nneksi aivan Pohjois-Pohjanmaan kannoille vuonna 2012. Satakunnan
nousu perustuu Pohjanmaan tavoin vahvaan ja monipuoliseen teolliseen perustaan, joka heijastuu myönteisesti etenkin alue- ja
kuntatalouteen sekä työllisyyskehitykseen. Satakunnassa kuntien lainamäärä oli alhaisin vuonna 2008 ja 2012. Huomionarvoista on
se, että vuosina 1995 ja 2000 Satakunnan lainat olivat maakuntien keskiarvon huonommalla puolella.
Ø Kymenlaakso menetti ylivoimaisesti eniten kilpailukykyään suhteessa muihin maakuntiin
vuosina 1995-2012: Kymenlaakso oli 6:nneksi (1995) ja 7:nneksi (2000) kilpailukykyisin alue 1990-luvulla, mutta romahti
kymmenen pykälää 15:nneksi (2008) ja 16:nneksi (2012) 2010-luvun vaihteessa. Mielenkiintoinen vertailukohta Kymenlaaksolle on
Satakunta, Etelä-Karjala ja Päijät-Häme, jotka näyttävät selvinneen teollisesta rakennemuutoksesta merkittävästi paremmin kuin
Kymenlaakso.
Ø Etelä-Pohjanmaan asema parantunut 2000-luvun kuluessa: Etelä-Pohjanmaan asema on kohentunut tasaisesti
koko ajanjakson ajan. Etelä-Pohjanmaan vahvuus liittyy erityisesti työllisyysdynamiikkaan ja keskeinen heikkous koulutusdynamiikkaan.
© Timo Aro 2013
39

40. Maakunta-analyysin tulokset 3 (3)
Ø Kuntalainojen määrä asukasta kohden kolmin- tai nelinkertaistui useassa maakunnassa
vuosien 1995-2012 välillä: Kuntalainojen määrä asukasta kohden enemmän kuin nelinkertaistui Päijät-Hämeessä ja
Pohjanmaalla sekä enemmän kuin kolminkertaistui Kymenlaaksossa, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja
Etelä-Pohjanmaalla. Kuntalainojen kasvu asukasta kohden oli maltillisinta Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa, jossa
kuntalainojen kasvu jäi 1,7-1,9 kertaiseksi vuosien 1995-2012 välillä.
Ø Työllisyysaste ylitti 70 %:in tason vain 6 maakunnassa vuonna 2012: Tason ylittivät Pohjanmaa,
Uusimaa, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi. Työllisyysaste ylitti jokaisessa maakunnassa vuoden
1995 tason. Työllisyysaste kohentui eniten Pohjanmaalla, Kainuussa ja Päijät-Hämeessä vuosien 1995-2012 välillä. Työttömyysaste
alitti 10 %:in tason kuudessa maakunnassa. Työttömyysaste oli alhaisin Pohjanmaalla (6 %) vuonna 2012, joka oli 2,4 kertaa
alhaisempi kuin korkeimman työttömyysasteen Pohjois-Karjalassa (14,5 %).
Ø Uudenmaan bruttokansantuote asukasta kohden lähes kaksinkertainen Kainuuseen, Pohjois-
Karjalaan ja Etelä-Savoon verrattuna: Uudenmaan bkt asukasta kohden oli 1,9 kertaa suurempi kuin Kainuussa,
Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa vuonna 2012.
Ø ”Akateemisten” osuus Uudellamaalla kolminkertainen verrattuna kuuteen
”korkeakouluttomaan” maakuntaan: Uudellamaalla on ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen
suorittanut yli 15-vuotiaista enemmän kuin joka kymmenes (13,8 %), kun taas esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla tai Kainuussa vain noin
joka kahdeskymmenes yli 15-vuotias (4,3 %)
© Timo Aro 2013
40

41. 41
Tulkinta
© Timo Aro 2013

42. 42
I. Suomen eri alueiden välillä on valtavia eroja alue- ja kuntataloutta,
työllisyyttä, vetovoimaa ja koulutustasoa kuvaavien kilpailukyky-
indikaattorien osalta. Alueiden asema suhteessa toisiinsa on eri
indikaattorien perusteella säilynyt pääosin samankaltaisena ja vakaana
vuosien 1995-2012 välisenä ajanjaksona: tiivistettynä ”vahvat alueet ovat
säilyneet vahvoina ja heikot heikkoina” tai ”kilpailukykyiset kilpailukykyisinä ja
kilpailukyvyttömät kilpailukyvyttöminä” koko ajanjakson ajan. ”Polkuriippuvuus”
on vahva molempiin suuntiin: alue, joka pärjää hyvin yhdellä muuttujalla, pärjää
usein hyvin muillakin ja päinvastoin. Uusimaa on ollut kilpailukykyisin ja
Pirkanmaa toiseksi kilpailukykyisin koko ajanjakson ajan. Kolmanneksi
kilpailukykyisin alue on ollut sekä Varsinais-Suomi (2000-luvun vaihde) ja
Pohjanmaa (2000-luvulla). Pohjanmaan nousu selittyy erityisesti Vaasan seudun
vahvan kilpailukyvyn ansiosta. Kainuu ja Etelä-Savo ovat olleet kilpailukyvyltään
heikoimmat alueet koko ajanjakson ajan.
© Timo Aro 2013

43. 43
II. Positiotaan kohentaneiden tai romahtaneiden alueiden asema kytkeytyy
vahvasti rakennemuutokseen: nousevien alueiden asema on vahvistunut ja
monipuolistunut rakennemuutoksesta selviytymisen ansiosta ja romahtaneiden
alueiden asema on heikentynyt yksipuolisen elinkeinorakenteen ja
avaintoimialariippuvuuden seurauksena. Kilpailukykyään ovat eniten
kohentaneet vuosina 1995-2012 ne maakunnat, jotka eivät ole perinteisesti
menestyneet alueellisissa kilpailukykymittauksissa. Kehitys on ollut
myönteisintä toimiala- ja osaamisperustaansa uudistamaan ja
monipuolistamaan kyenneissä Satakunnassa, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-
Pohjanmaalla erityisesti niiden keskusseutujen ansiosta. Kilpailukykyään ovat
eniten menettäneet Kymenlaakson kaltainen rakennemuutosmaakunta ja muut
äkillisen rakennemuutoksen kohteeksi joutuneet seudut (Salon, Kotka-
Haminan, Kouvolan ja Oulun).
© Timo Aro 2013

44. 44
III. Korkeiden EU-aluetukien piirissä olleiden Itä- ja Pohjois-Suomen
maakuntien kilpailukyvyssä suhteessa muun maan kehitykseen ei ole
tapahtunut merkittävää parannusta kolmen rakennerahastokauden aikana
(1995-) lukuun ottamatta Keski-Pohjanmaata. Sen sijaan seutukunnittain
tarkasteltuna joidenkin Itä- ja Pohjois-Suomen seutujen kilpailukyky on
kohentunut merkittävästi vuosien 1995-2012 välisenä aikana. Eniten
suhteellista asemaansa ovat parantaneet Kokkolan, Rovaniemen, Kuopion ja
Mikkelin seudut. Korkeiden rakennerahastotukien hyöty vaikuttaa
alueellisesti kohdentuvan Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien
keskuskaupunkien vaikutusalueelle.
© Timo Aro 2013

45. 45
IV. Viime vuosien aikana alueiden kilpailukyky on kehittynyt epätasaisesti
aikaisempaan kehitykseen verrattuna. Parhaiten ovat pärjänneet
maakunnittain tarkasteltuna Uusimaa, Pirkanmaa ja Pohjanmaa. Uusimaa ja
Pirkanmaa pärjäävät tasaisesti kaikilla kilpailukykymuuttujilla, mutta Pohjanmaan
nousu perustuu erityisesti Vaasan seudun elinkeinoelämän monipuolisuuteen ja
vahvuuteen sekä poikkeuksellisen hyvään työllisyyteen. Seuduittain tarkasteltuna
em. maakuntien keskusseutujen lisäksi ovat asemiaan eniten parantaneet viime
vuosien aikana mm. Kuopion, Seinäjoen, Rauman ja Rovaniemen seudut.
Maantieteellistä sijaintia tärkeämpi tekijä vaikuttaa olevan kaupunkiseudun
kiinteys, kaupunkimaisuus. Metsä- ja ICT-vetoisten toimialojen turbulenssi on
heikentänyt erityisesti niiden alueiden asemaa, joiden aluetalouden kehitys on
ollut sidoksissa em. toimialojen menestykseen (mm. Kotkan-Haminan, Kemi-
Tornion, Kajaanin, Salon, Kouvolan seudut). Salon romahdus heikentää erityisesti
perinteisesti vahvan Varsinais-Suomen tilannetta.
© Timo Aro 2013

46. 46
V. Alueiden menestyminen tai menestymättömyys perustuu yksittäisen
muuttujan tai osatekijän sijaan usean osatekijän yhteisvaikutukseen. Alueiden
asemaan liittyvät muutokset tapahtuvat usein hitaasti, jolloin ne ovat mitattavissa
vasta keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Tämän analyysin valossa
kilpailukyvyltään optimaalisella ”ideaaliseutukunnalla” olisi Helsingin seudun
kaltainen vauraus, Pietarsaaren ja Vaasan seudun kaltainen työllisyystilanne,
Tampereen seudun kaltainen vetovoima, Rauman seudun kaltainen kuntatalous ja
suurten yliopistoseutujen kaltainen koulutusrakenne
© Timo Aro 2013

47. K I I TO S !
© Timo Aro 2013
47