Opettajaseminaari, Lappeenrannassa 5.9.2014. Pekka Sutelan esitys EU:n ja Venäjän taloussuhteista.

1. EU:n ja Venäjän väliset taloussuhteet
Pekka Sutela
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Lappeenranta
5.9.2014

3. Kauppa

4. EU:n kauppa Venäjän kanssa, perusluvut
Indikaattori
Yksikkö
Kausi
Tuonti
Vienti
Kauppa
Tase
Viime vuosi
Milj euroa
2013
206’478
119’775
326’253
-46’702
Sija EUn partnerina
2013
2
4
3
Osuus EUn kaupasta
%
2013
12,3
6,9
9,5
Vuosikasvu
%
2012-13
-4,0
-2,9
Keskimääräinen vuosikasvu
%
2009- 2013
14,6
16,2

5. Kaupan rakenne SITC-ryhmittäin, 2013, %
Tuonti
Vienti
Primaarituotteet
82,4
11,8
Teollisuustuotteet
8,1
86,7
Muut
9,5
1,5

6. Venäjän tärkeimmät kauppakumppanit 2012, %
Tuonti
Vienti
EU
41,9
52,9
Kiina
16,3
6,8
Ukraina
5,7
5,2
Japani
4,9
3,0
USA
4,9
2,5
Valkovenäjä
4,2
4,8
Korea
3,5
2,6
Kazakstan
3,2
3,0
Turkki
2,2
5,2
Brasilia
1,1

7. Venäjän tärkeimmät kauppakumppanit, yksittäiset maat 2012, %
VIENTI
TUONTI
Hollanti
14,6
Kiina
16,6
Kiina
6,8
Saksa
12,2
Saksa
6,8
Ukraina
5,7
Italia
6,2
Japani
5,0
Turkki
5,2
USA
4,9
Ukraina
5,2
Ranska
4,4
Valkovenäjä
4,7
Italia
4,3

8. Kuka on riippuvainen kenestä?
•Jos otetaan huomioon EU:n sisäinen kauppa, vuonna 2013 keskimäärin 2,6% EU-maiden viennistä meni Venäjälle. Se vastasi 0,9% näiden maiden BKT:sta.
•Korkein vientiriippuvuus vuonna 2011 oli Liettuassa (11%/BKT), Latviassa ja Virossa (8%/BKT)
•Slovakiassa, Suomessa, Sloveniassa, Unkarissa, Tshekissä ja Puolassa luku oli 2-3%.
•Korkein tuontiriippuvuus oli Liettuassa (24%/BKT), Bulgariassa (11%), Slovakiassa (9%), Virossa (8%), Unkarissa (6%) ja Suomessa (6%).

9. •Nämä luvut eivät ota huomioon epäsuoraa, kolmansien maiden kautta toteutuvaa riippuvuutta
–Esimerkiksi Suomeen voidaan tuoda Hollannissa tehtyjä öljytuotteita, joissa on venäläistä öljyä.
–Ks. Benkovskis, Pastushenko, Wörz (2014)
•Tämä huomioon ottaen 1,1% EU-maiden keskimääräisestä kokonaiskysynnästä on riippuvaista Venäjästä. Venäjän vastaava luku on 8%. Sen riippuvuus yksin Saksasta on 2,3%.
–Kokonaistuotannosta laskien riippuvuusluvut olisivat hieman korkeammat kuin kokonaiskysynnästä laskien.
•Liettua on riippuvaisin EU-maa (6,8%), Portugali vähiten riippuvainen (0,4%).
•Myös Unkari, Latvia, Bulgaria ja Suomi ovat selvästi keskimääräistä enemmän riippuvaisia Venäjästä.

10. Suomen Venäjän-kauppa: pikakatsaus
• Venäjä on Ruotsin ja Saksan kanssa yksi kolmesta tärkeimmästä kauppakumppanista
–Osuus viennistä noin 10%; osuus tuonnista korkeiden öljyn (ja kaasun) hintojen aikaan >15%
•Vientiosuus tammi-toukokuussa 2013 enää 8,2%, kun arvon vuosimuutos -14%
• Suomi vie pääosin samoja tuotteita kuin muuallekin ja tuo energiaa ja raaka-aineita
• Venäläisten osuus turismituloista 2013 puolet
•EK:n arvion mukaan vienti Venäjälle voi tänä vuonna laskea 15-30%
–Tämä alentaisi BKT:ta 0,5-1,0% ja veisi tuhansia työpaikkoja
–Kielteisessä skenaariossa 2015 olisi heikompi

11. Energian kulutuksen Venäjä-riippuvuus
•Suomen energiantuotannon kotimaisuusaste on 30%. 70% siis tuodaan, siitä 80% Venäjältä
–Puolet käyttämästämme energiasta siis Venäjältä
–Huoltovarmuusperiaate: 5 kuukauden tuontipolttoaineiden varastot
•Valtion valmiusvarastot, yritysten velvoitevarastot ja muut kaupalliset varastot
• Lähes kaikki öljy tuodaan Venäjältä
–Voidaan korvata tuonnilla muualta
• Lähes kaikki kivihiili tuodaan Venäjältä
–Voidaan korvata tuonnilla muualta
•Vaihteleva osa ydinpolttoaineesta tuodaan Venäjältä
–Voidaan korvata tuonnilla muualta
•Kaikki kaasu tuodaan Venäjältä
–Ei voida korvata tuonnilla muualta
•5% sähköstä tuodaan Venäjältä
–Voidaan korvata tuonnilla muualta

12. Riippuvuus yhdestä tuotteesta: kaasu
•Venäjältä tuodun kaasun osuus kaasun kokonaiskulutuksesta EU:ssa on noin 30%
–Osuus vaihtelee 0% (mm Irlanti, Portugali, Espanja) – 100% (mm Suomi, Baltian maat)
•Kuitenkaan tästä ei voi tehdä suoria riippuvuusjohtopäätöksiä
–Kaasun osuus energiankulutuksessa vaihtelee
•Suomessa 10% paikkeilla
– Käyttöprofiili vaihtelee
•Suurkäyttäjille voidaan asettaa (esim. Suomi) korvattavuusvaatimuksia joita kotitalouksille ei voi asettaa
•Kotitalouksien vaihtoehto on kaasuputkistoon pumpattava ilmapropaani
– Suurkäyttäjien osaltakin korvaamisvalmius öljyllä ehkä vaihtelee
– Varastointimahdollisuudet vaihtelevat
•Missä on tyhjennettyjä kaasukenttiä tai muita luontaisia varastoja
•Suomea lähinnä Latviassa (ollut vuokrattuna Gazpromille)

13. Ottamatta varauksia huomioon tältä saattaisi kaasukatkon vaikutuksen leviäminen näyttää (Lähde: EWI, Kölnin yliopisto)

14. Investoinnit

15. Venäjä: suurten investointihankkeiden arvon jakaantuminen toimialoittain, elokuu 2012 – tammikuu 2014
Prosenttia arvosta
Sähkö
33
Liikenne
23
Kaasu, öljy ja kemia
13
Koneenrakennus ja elektroniikka
10
Kaivostoiminta ja metallit
8
Maatalous ja elintarvikkeet
5
Rakennusmateriaalit
4
Kauppa
2
Lääkkeet
1
Metsäteollisuus
1

16. Yhteenlasketut suorat ulkomaiset investoinnit maittain 2002-2011

17. Suorat ulkomaiset investoinnit kohdemaittain 2013, mrd USD. Lähde: Unctad
Maa
Sija vuonna 2012
Sija vuonna 2013
Mrd USD
USA
1
1
159
Kiina
2
2
127
VENÄJÄ
9
3
94
Brit. Neitsytsaaret
4
4
92
Hong Kong
3
5
72
Kanada
10
6
64
Brasilia
5
7
63
Singapore
7
8
56
UK
6
9
53

18. Suurimmat ulkomaiset investoijat Venäjälle ja Kyprokselle, 2011

19. Suorat investointihankkeet Venäjälle maittain 2007-2011. Lähde: Ernst & Young 2013
USA
122
Saksa
99
UK
45
Ranska
45
Suomi
43
Sveitsi
38
Japani
35
Itävalta
25
Ruotsi
24
Tanska
23

20. Sanktiot

21. Sanktioiden taloudellisista vaikutuksista: EU
•Suomen osalta SP:n ja VM:n laskelmat sanktioiden taloudellisista vaikutuksista esiteltiin 27.8.2014.
•Suomen kannalta lienee keskeistä arvioida vaikutusten heijastumista Venäjän kautta
•Tällöinkin suorat vaikutukset vähäisiä, mutta merkittäviä vaikutuksia voi tulla epäsuorasti markkinapsykologian kautta. Se taas heijastuu investointipäätöksiin ja valuuttakurssiin.
– Markkinapsykologia on vaikeasti ennakoitavissa ja jälkeenkinpäin selitettävissä
–Siksi arviot ovat korkeintaan valistuneita arvauksia
•Tähänastinen konsensus vaikutuksista Suomeen:
–Tähänastisten sanktioiden vaikutus 2014 BKT:en noin 0,1%
–Jos sanktiot jatkuvat vuoden mutta eivät juuri eskaloidu nykyisestä
•BKT-tappio 0,5-1%
•Työllisyysvaikutus tuhansia henkilötyövuosia
•Alueellisesti vaikutukset eroavat: Maitotulot erityisen tärkeitä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa
•Suuri kysymysmerkki: ruplan kurssi

22. Kaakkois-Suomi
•Selvästi yli puolet venäläisestä ostosturismista on kohdistunut Lappeenrannan – Imatran seudulle
–Turistiostokset olivat 2013 lähes kymmenesosa Etelä-Karjalan kansantulosta
–Tax free –myynti LPR:ssa laskenut jopa 1/3, mutta tuoreita tietoja ns. Invoice- kaupasta ei liene
–Tammi-heinäkuussa matkustajamäärä laski 8%; se oli 2012 tasolla, siis edelleen varsin korkea
•Suurin ostosturismin vaihteluihin vaikuttava tekijä on ruplan vaihtokurssi
–Myös tulojen kasvun hidastuminen vaikuttaa
–Samoin ostoskassien koon rajoitukset toteutuessaan
•Viikko sitten Venäjän tullissa tehtiin punnituksia
•Systemaattista tietoa että venäläiset pyrkisivät myymään Suomessa sijaitsevia kiinteistöjään ei liene olemassa
–Virkamiehillä ei saisi olla kiinteistöjä ulkomailla
–Mökkikauppa on hiljentynyt huipputasolta 2007-2008 (noin 700 -> noin 400)

23. Venäläisten tuoteostot paikkakunnittain vuonna 2013 (milj. euroa) Lähde: Tutkimus- ja analyysikeskus TAK Oy
Lappeenranta
259
Helsinki
115
Imatra
64
Kotka-Haminan seutu
50
Kouvola
14

24. Maataloustuotteiden vastasanktioiden merkitys
•Venäjälle suuntautuvan vastasanktioiden alaisen maatalousviennin osuus EU:n kokonaisviennistä on 0,1% eli mitätön
•Lisäksi osa viennistä riippuvaisemmista maista on jo aikaisemmin ollut tuontirajoitusten kohteena vaihtelevilla perusteilla
–Liettua, Viro
•Jos ongelmia aiheutuu ne ovat tuotelaji- tai yrityskohtaisia
–Puolan omenat, Suomen Valio (ja sen toimittajat)

25. Venäjällä tuontirajoitettujen elintarvikkeiden viennin osuus EU:n tavaroiden kokonaisviennistä vuonna 2013 oli 0,1% (Simola, Suomen Pankki)
Alankomaat
0,1
Bulgaria
0,0
Iso-Britannia
0,0
Liettua
3,7
Puola
0,5
Ranska
0,1
Saksa
0,1
Suomi
0,5
Viro
0,6

26. Sanktioiden taloudellisista vaikutuksista: Venäjä
•Venäjä on suurin II maailmansodan jälkeen sanktioiden kohteeksi joutunut maa
–Suuria maita koskeva kokemus vaihtelee: Etelä-Afrikassa apartheid loppui vuosikymmenten sanktioiden jälkeen (mutta olivatko ne syy?), Iranissa ei vaikutusta näy
•Sanktioiden mitoittaminen ja kohdistaminen siksi hankalaa
–Omaan jalkaan ampumisen vaara ilmeinen
–Ei merkittävästi sanktioitavia toimialoja useita
•Kaasu (Euroopan kaasuhuolto)
•Öljy (maailmanmarkkinahinta)
•Rahoitus (Lontoon City)
•…

27. Sanktioilla ei usein ole vaihtoehtoa politiikkakeinona, mutta…
•On erotettava sanktioiden vaikuttavuus: voidaanko niillä vahingoittaa kohdetta?
–Toistaiseksi tämäkään ei ole tapahtunut
•ja niiden tehokkuus: saadaanko niillä aikaan tavoiteltu politiikkamuutos?
•Pitkään jatkuvilla sanktioilla voidaan vaikuttaa Venäjän talouteen, mutta niillä ei ole poliittista tehoa

28. EU:n sanktiopolitiikan lähtökohtaiset ongelmat
•Väärät kannustimet
–ei ole määritelty millä ehdoilla sanktioista luovutaan
–Kannustetaan Venäjää tuonnin korvaamiseen ja kaupan uudelleen ohjaamiseen; ts EU:sta erkaantumiseen
•Virheellinen arvio Venäjän poliittisesta rakenteesta
–Oligarkit ovat riippuvaisia hallinnosta, ei päinvastoin
•Virheellinen arvio Venäjän poliittisesta kehityksestä
–Hallinto ei luovu Krimistä eikä kapinallisten tukemisesta
•Kuvitteellinen poikkeus tilanne jossa hallinnon kohtalo vaakalaudalla
–Väestön valtaosa tukee ruuan tuontirajoitteita (VTsiOM – Levadan luvut tulevat tällä viikolla)
–Putinin seuraaja on kannaltamme “huonompi”, ei “parempi”

29. Sanktioiden ydin: rahoitustoiminta
•(1) G8 jäsenyyden peruuttaminen, EBRD:n ja EIB:n kieltäytyminen uusista hankkeista ja (erillinen) Haagin tuomioistuimen päätös 50 mrd USD korvauksista Jukosin entisille osakkeenomistajille
–Tämä pitäisi maksaa 15.1.2015 mennessä
•(2) (Lähinnä) valtionpankeille kielto lainata USAn ja Euroopan markkinoilta
•(3) Puolustusteollisuudelle kielto USD käytölle
–Mukaan lukien Yhdistynyt laivanrakennusyhtiö
–EU myös kieltää uudet asekaupat ja rajoittaa uuden energiateknologian vientiä
•(4) Sanktioita erillisille henkilöille ja yrityksille

30. Kuinka arka Venäjä on tällaisille rahoitussanktioille?
•Rupla on vaihdettava valuutta 2007 alkaen
–Tämä on Putinin kauden ylpeimpiä taloudellisia saavutuksia, eikä sen peruuttamisesta näy keskustelua
–Pääomaliikkeiden valvonnan käyttöönotto olisi suuri ideologinen muutos
•2000-2008 ulkomaiset suorat investoinnit olivat noin 1/5 kaikista investoinneista
–Vuonna 2013 15%
–Enemmistö tästä lienee “venäläisen” rahan kierrätystä
–Markkinoilta voitiin lainata ruplan reaalinen vahvistuminen huomioon ottaen negatiivisella reaalikorolla
–Silti vain 10% pankkien taseista on ulkomaista velkaa

31. Velkaantuneisuus
•Venäjän valtio on lähestulkoon velaton
–Ulkomainen velka 2013 lopussa 3%/BKT, kotimainen 11,3%
•Muu kuin valtion ulkomainen velka noin 650 mrd USD
–Alle 1/3/BKT
–Valtion pankit 140 mrd USD
–Valtionyritykset 170 mrd USD
–Yksityiset pankit ja yritykset 340 mrd USD
•Velanhoito 12 kk aikana
–Valtionsektori 50 mrd USD
•Suurimmat valtionpankit (Sberbank, VTB) ilmoittavat ulkomaisiksi velanhoitokuluikseen 2014-2015 vain 5 ja 3 mrd USD
–Yksityiset 61 mrd USD

32. •Pankkien ulkomaiset varat ylittävät velan
•Voimakkaasti velkaantuneilla yrityksillä on yleensä myös suuret valuuttatulot
–Energia ja mineraalisektorit
•Keskuspankki lisää jo likviditeettiä velanhoidon helpottamiseksi
–Valuuttavaranto runsas
–Pankeilla vaadittavaa enemmän talletuksia keskuspankissa
•Kuitenkin 2014 toisella neljänneksellä ulkomaisten pankkien lainat Venäjälle 42% alhaisemmat kuin vuotta aikaisemmin
–Heinäkuussa venäläiset pankit eivät saaneet kv. markkinoilta yhtään lainaa euroissa, dollareissa tai Sveitsin frangeissa
•Ei-sanktioivat alueet eivät innokkaita Venäjän rahoittamiseksi
•Velanottokustannukset ovat nousseet

33. Venäjän valuuttavaranto, mrd. USD (vuoden lopussa ellei muuta sanota)
Vuosi
Mrd. USD
2007
476
2009
439
2011
499
2013
510
2014 (25.8.)
469

34. Ruplan ja euron vaihtokurssi 2.1.2012 alkaen (käyrä nousee: rupla heikkenee)

35. Moskovan RTS (dollarimääräinen) pörssi-indeksi 2011-2014

36. “Omaan jalkaan ampuminen”: kuinka tuontiriippuvainen ovat elintarvikemarkkinat?
Kotimaisen tuotannon osuus, prosentteja
maito
78
siipikarja
90
sianliha
70
naudanliha
alle 50
omavaraisuus (ml vienti)
89

37. Vladimir Putin, Krim 14. elokuuta
•“Kuten tiedätte, Venäjän hallitus on päättänyt rajoittaa tuontia monista maista jotka asettivat Venäjälle täysin perusteettomia ja laittomia sanktioita. Mutta haluan huomauttaa ettei tämä ollut vain vastatoimenpide. Tämä on, ennen kaikkea, toimenpide venäläisten teollisuustuottajien tukemiseksi samoin kuin markkinoittemme avaamiseksi sellaisille kansakunnille ja teollisuustuottajille jotka haluavat olla yhteistyössä Venäjän kanssa ja ovat valmiita sellaiseen yhteistyöhön.”

38. Peruskysymys: miksi Venäjän talous ei kasva?
•Pitkän aikavälin syyt
–2000-luvun kasvu perustui suurelta osin ainutkertaisiin tekijöihin
•Toipuminen 1990-luvun kriisistä, kysynnän siirtyminen kohti kulutusta, talouden vakautuminen, yksityistäminen, siirtyminen rahatalouteen…
•Maailmantalouden ennen näkemättömän nopea kasvu: öljyn hinta, rahoituksen saatavuus…
•Keskipitkän aikavälin syyt
–Tarvittaviin, ohjelmissa kuvattuihin ja hallitusten hyväksymiin uudistuksiin uuden kasvupolun löytämiseksi ei ryhdytty
•Lyhyen aikavälin syyt
–Kyseenalaiset talouspoliittiset ratkaisut
•Korkopolitiikka
•Veronkorotukset
•Vähäinen budjettialijäämä (ns budjettisääntö!)

39. Mikä on Venäjän kasvupotentiaali?
•Kasvu = muutos(pääoma, työvoima, teknologian muutos)
•Investointiaste pysyy suhteellisen alhaisena
•Työvoima nykyisillä eläkeperusteilla supistuu lähes miljoonalla vuodessa. Huoltosuhde heikkenee jyrkästi
•Kiinniottokasvun helpot marjat on poimittu. Teknologian kehitys hidastuu kv ilmaston heiketessä
•-> kasvupotentiaali arvioidaan yleisesti noin 2% vuodessa. Jos öljyn hinta laskee ja sanktiot purevat, kasvu tämän alle

40. Lisähuomioita
•Toistaiseksi ei sanktioilla ole ollut havaittavaa vaikutusta
–Ruplan ja pörssikurssien heikkeneminen alkoi viimeistään 2013 alussa
•Tiedot epätavallisen rahapolitiikan lopettamisesta USA:ssa ja Euroopassa johtivat pääomien vetäytymiseen kehittyvistä talouksista
•Moskovan pörssin vapaasti kaupan olevista osakkeista noin 70% on ulkomaisessa omistuksessa ja siksi herkkiä heilahtelemaan, myös markkinatuntemusten muuttumisen takia
•Venäläinen konsensusarvio 2014 kasvulle on 0,5%
–Vaihteluväli 0,2 – 1,0%
–Alfabank: sanktioilla ei tänä vuonna vaikutusta
–Uralsib Kapital: kiristävän talouspolitiikan ja sanktioiden vaikutus 2015-2016 0,8 – 1,0 % vuodessa

41. •Se, kasvaako Venäjän talous lainkaan 2014 – 2015 riippuu todennäköisesti enemmän kotoisista talouspoliittisista valinnoista kuin sanktioista
–Painottaako korkopolitiikka enemmän inflaation vastustamista kuin talouden elvyttämistä?
–Kuinka suuri budjetin alijäämä sallitaan?
–Kuinka suuri osa Hyvinvointirahastosta investoidaan ja minne?
–Keskuspankki ilmoitti 18.8. ruplan vapaammasta kellunnasta. Kuinka suureen vaihtokurssin heikkenemiseen se johtaa?
•Tuontikysynnän kannalta tärkeintä joka tapauksessa on ruplan ulkoinen arvo, ei talouden tarkka kasvuluku
–Venäläinen konsensus on että rupla heikkenee tänä vuonna korkeintaan hieman
–Ensi vuosi on järkiperäisen ennustamisen tavoittamattomissa

42. Pitkän aikavälin ongelma
•Vuosina 2008 ja 2012 hyväksyttyjen talousohjelmien mukaan Venäjän pitäisi siirtyä kulutukseen perustuvasta investointien vetämään kasvuun
–Tämän piti olla uuden kasvumallin ydin
•Kuitenkaan investointiaste ei nouse 20-22 %/BKT tasosta
–Vaikka Maailmanpankin Doing Business –tutkimukset pitävät liiketoimintaympäristöä parhaana BRIC-maista
•Rahoituksen saatavuuden tiukentuminen ja teknologian saannin rajoitukset purevat jatkuessaan jonkin verran kasvupotentiaalia
–Ilman tätäkin Venäjä tulee kasvamaan hitaammin kuin maailmantalous
–Toisin sanoen Venäjän osuus maailmantaloudesta supistuu, hitaasti

43. Loppuhuomautus: Ukrainan tuleva taakka
•Ukrainan itsenäisyyden aikainen taloudellinen kasvu on perustunut vaihtosuhteen parantumiselle
–Jalostettiin halpana pysynyttä venäläistä energiaa ja mineraaleja nopeasti kasvaneille maailmanmarkkinoille
–Ks. Sutela: http://carnegieendowment.org/2012/03/09/underachiever-ukraine-s- economy-since-1991
•Tämä loi perustan tuottamattomaan toimintaan perustuvalle taloudelle
–Varsinainen korruptio on vain jäävuoren huippu
–Naapurimaiden 1991 verrannollinen tulotaso on noussut 2-3 - kertaiseksi
•Tämä oli Ukrainan kirous, joka ei voi jatkua
–Mutta missä on maan kilpailuetu? Ilman sitä tulevaisuus on mennyttä huonompi

44. •Kohtalonkysymyksiä:
–Venäjä ei tunnu haluavan itäistä Ukrainaa arvoa tuhoavine teollisuuksineen ja köyhine väestöineen taakakseen. Vaatisi Krimin kriteereillä ehkä kymmenien miljardien vuotuisen tulonsiirron
•Tuhojen suuruudesta ei liene arvioita
–Jos Ukrainan jäljellä oleva alueellinen yhtenäisyys säilyy, itäisen Ukrainan ylläpito jää Kiovan vastuuksi
•Samalla osin vihamielinen väestö ja jatkuva ainakin matalan intensiivisyyden poliittinen väkivalta

45. –Väestön maastamuutto jatkuu
–Jatkuva korruptio, alhaisen legitiimisyyden ja kehnon ammattitaidon hallinto
– jne.
•EU on asiallisesti sitoutunut tämän jatkuvasti epäonnistumisen partaalla hoippuvan talouden tukemiseen
•Lasku on auki ja loppusumma voi olla huikea