Kaikki Eximian kpl luentokalvot

1 28.03.11Valmennustiimi Eximia Oy Puhelin (09) 2727 130 info@eximia.fi www.eximia.fi Asenne ratkaisee.
(Kappale 1)
Sosiaalipsykologian
kenttä

Sosiaalipsykologian kenttä
1. Sosiaalipsykologia valtio- ja yhteiskuntatieteenä
2. Sosiaalipsykologia Helsingin yliopistossa
3. Sosiaalipsykologia tieteenä
4. Sosiaalipsykologisen tutkimuksen
tarkastelutasot

1.
SOSIAALIPSYKOLOGIA
VALTIO- JA
YHTEISKUNTATIETEENÄ

Sospsykaa Suomessa
- Helsingin yliopistossa sospsykaa
opiskellaan valtiotieteellisessä
tiedekunnassa, muissa yliopistoissa
yhteiskuntatieteellisessä
- Koulutus on laaja-alaista ja joustavaa
antaen yleisiä valmiuksia useille
ammatillisille tehtäväalueille.

Yhteiskuntatieteiden opiskelu
Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen valinnoissa
otetaan opiskelijoita suorittamaan
yhteiskuntatieteiden/ valtiotieteiden kandidaatin
(YTK/VTK) ja maisterin tutkintoa (YTM/VTM)
seuraavissa pääaineissa:
¬ Turun yliopisto: Filosofia, poliittinen historia, sosiaalipolitiikka,
sosiaalityö (yhteisvalinta), sosiologia (yhteisvalinta),
taloustiede, tilastotiede, yleinen valtio-oppi
¬ Tampereen yliopisto: Kansainvälinen politiikka,
sosiaalipolitiikka, sosiaalityö (yhteisvalinta), sosiaalipsykologia,
sosiologia (yhteisvalinta), tiedotusoppi, valtio-oppi
¬ Helsingin yliopisto: Kansantaloustiede, kehitysmaatutkimus,
käytännöllinen filosofia, poliittinen historia, sosiaali- ja
kulttuuriantropologia, sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykologia,
sosiaalityö (yhteisvalinta), sosiologia (yhteisvalinta), talous- ja
sosiaalihistoria, tilastotiede, viestintä, yleinen valtio-oppi

Yhteiskuntatieteiden
osaajaksi!
- Työelämään sijoittumiseen vaikuttavat
tutkinnon sisältö, opintomenestys,
opiskeluaikainen ja muu työkokemus sekä
henkilökohtaiset ominaisuudet
- Työelämässä tutkimuksen, koulutuksen,
opetuksen ja kuntoutuksen sekä viestinnän
ja hallinnon asiantuntija- ja johtotehtäviin.

2.
SOSIAALIPSYKOLOGIA
HELSINGIN
YLIOPISTOSSA

http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9513724077&lang=fi
- Klaus Helkama; professori
emeritus; ammattietiikka, arvot, moraali,
moraalin kehitys
- Rauni Myllyniemi; professori
emerita; sosiaalinen vuorovaikutus,
sosiaalinen emotionaalisuus,
lähikommunikaatio, keskustelu
- Karmela Liebkind; professori ja
oppiainevastaava; ryhmien väliset
suhteet, identiteetti, vähemmistöt,
pakolaiset, siirtolaisuus, akkulturaatio,
etnisyys, rasismi, ennakkoluulot
Pääsykoekirjan kirjoittajat

Sosiaalipsykologian
tutkimusalueita
- Moraali, arvot ja emootiot
- Ryhmien väliset suhteet, maahanmuuttajat ja
identiteetti
- Arkiajattelun sosiaalipsykologia
- Yrittäjyyden sosiaalipsykologia
- Organisaatioiden ja ryhmien sosiaalipsykologia
- Terveyden sosiaalipsykologia
- Yhteiskuntatieteellinen maaseutututkimus

3.
SOSIAALIPSYKOLOGIA
TIETEENALANA

Sosiaalipsykologia
> Tutkii ihmisten välistä vuorovaikutusta ja
ryhmätoiminnan säännönmukaisuuksia.
> Tutkii muiden ihmisten vaikutusta yksilön mielen
prosesseihin, yksilöiden välisiä suhteita, yksilön ja
ryhmän välistä suhdetta tai ryhmien rakenteita,
toimintoja tai ryhmien keskinäisiä suhteita.
> On yksilön ja yhteiskunnan suhteen tutkimusta.
> Psykologian ja sosiologian välissä oleva siltatiede.

Mitä on tiede?

Tiede
Järjestelmällistä ja
järkiperäistä
tutkimusta, joka
tuottaa jäsenneltyä,
julkista ja
riippumatonta tietoa,
joka on perusteltu ja
tuotettu tieteellisen
yhteisön
hyväksymillä
menetelmillä, jotka
pyrkivät
objektiivisuuteen http://engineering.colorado.edu/homer/full_course_list.htm

4.
SOSIAALIPSYKOLOGISEN
TUTKIMUKSEN
TARKASTELUTASOT

Willem Doisen
analyysitasot
1. Yksilönsisäinen
Odotukset ja mallit tai
”arkiteoriat”, joita
ihmisillä on
ihmisten välisistä
suhteista
http://www.topnews.in/health/diseases/brain

Willem Doisen
analyysitasot
2. Yksilöiden /
tilanteiden välinen
Yksilöiden sosiaalisia
asemia tilanteen
ulkopuolella ei
oteta huomioon
http://www.quincy.edu/Academics/FineArtsComm/PublicRelations/index.php

Willem Doisen
analyysitasot
3. Asemien välinen /
ryhmien välisten
suhteiden taso
Otetaan huomioon
ryhmät, joihin ihmiset
kuuluvat tai asemat,
joita heillä on
tutkittavan tilanteen
ulkopuolella
http://www.lensey.com/young_adult.html

Willem Doisen
analyysitasot
4. Ideologinen taso
Sosiaalinen tila voi
järjestyä erilaisten
periaatteiden mukaan
> on esimerkiksi
luokitteluperiaatteita,
jotka ohjaavat
ystävyyden solmintaa
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Ylioppilaslakki.jpg

Kappaleen 1 koonti:
- Sosiaalipsykologia on yhteiskuntatiede, joka
tarkastelee ihmistä yhteiskunnallisessa ja
sosiaalisessa kontekstissaan.
- Sosiaalipsykologiassa tutkitaan mm. arvoja,
asenteita, ryhmien välisiä suhteita,
organisaatioita ja terveyteen liittyviä sosiaalisia
tekijöitä.
- Hyvä sosiaalipsykologinen tutkimus yhdistää
erilaisia analyysitasoja ilmiöitä tarkastellessaan.

Kappale 2
Sosiaalipsykologi
an historiaa

Keskeiset vaiheet
● Synty Saksassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa
-kansainpsykologia, massapsykologia, yksilön
kehitys sosiaalisessa ympäristössä
● Kehittyminen Yhdysvalloissa
-behaviorismi, hahmopsykologia, kenttäteoria,
symbolinen interaktionismi, psykoanalyysi,
asennetutkimus
● Kognitiivinen vallankumous ja eurooppalainen
sosiaalipsykologia
-kognitiivisen dissonanssin teoria,
balanssiteoria, SIT, SRT, etogenia

● ”Sosiaalipsykologian
juuret ovat
eurooppalaiset, mutta
sen kukinto on
amerikkalainen”

Sosiaalipsykologian synty
● Saksassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa
- kansainpsykologia
- massapsykologia
- yksilön kehitys sosiaalisessa ympäristössä

1800-luvun kansainpsykologia
Völkerpsychologie
- yksilö osa kansansielua, joka
ilmenee kielessä ja (kulttuurin)
rakenteissa
- 1860 Kansainpsykologian ja
kielitieteen aikakauskirja
- Willem Wundt: ensimmäinen
psykologian laboratorio
Ärsyke → aistimus (kokeellinen
tutkimus)
Korkeammat psyykkiset toiminnot
tavoittamattomissa http://www.amazon.com/V%C3%B6lkerpsychologie-1-2-
Sprache-1900-German/dp/1148749020

Massapsykologia
● 1789-1871 Ranskan
vallankumoukset
● Suggestio; tartunta;
joukon mukaan kuin
hypnoosissa
● Joukkojen
sosiaalipsykologiasta
kappaleessa 15
http://www.rauma.fi/kirjasto/lukuvinkkeja/romaaneja/suomen_keskiaika.htm

McDougall (1908) An Introduction to
Social Psychology
● Yksilön
moraalistaminen
yhteiskunnassa
● Joustavat,
ympäristölle alttiit
vaistot selittäjinä
http://humandevelopment.ucdavis.edu/

Toisen maailmansodan jälkeen
Yhdysvalloissa (1920-1960)
- behaviorismi
- symbolinen interaktionismi
- kenttäteoria
- hahmopsykologia
- psykoanalyysi
- asennetutkimus
→ kokeellinen tutkimus, käytöksen
tilannesidonnaisuus 1950-luvulla

Behaviorismi
● Tieteellistä vain havaittava
● Käyttäytymisen tutkimus:
Ä → R
● Palkinnot ja rangaistukset ohjaavat toimintaa
● Aikomuksia tai tahtoa ei ole olemassa

Symbolinen interaktionismi
G.H. Mead:
Mind, Self & Society (1934)
● hengentieteellisen
tutkiminen
● mieli syntyy kielestä
http://newshealth.net/to-read-or-not-to-read-to-our-baby/

Kenttäteoria
Kurt Lewin:
- Yksilöiden tavoitteet
synnyttävät tensiojärjestelmiä,
jännityksiä, yksilöissä ja
ryhmissä
- Voimien tasapaino ja
jännitteet vaihtelevat
elämänkentissä, jotka ovat eri
yksilöillä erilaisia
http://sportcarbuzz.com/search/Force-Field-Analysis

Hahmopsykologia
Solomon Asch:
● Kokonaisuus on
enemmän kuin
osiensa summa
● Lausuman merkitys
riippuu siitä, kuka sen
esittää
http://madisoncountycourier.com/town-of-sullivan-new-york-news/young-life-night-at-chittenango-pizza-hut-may-27-1049/

Psykoanalyysi
● Ihminen
menneisyytensä
vanki
● Selittää neurooseja
● Behavioristit
käänsivät teorian
oppimisteorian kielelle
http://philosophyinatimeoferror.wordpress.com/2009/09/22/google-reader/psychoanalysis/

Asennetutkimus
● Thomas & Znaniecki The Polish Peasant in
Europe and America (1918-1920)
● ”Kulttuurin subjektiivinen puoli”
● Asennemittaukset 1920-luvulla muuttivat
asenteen yksilön ominaisuudeksi
● Yksilö → (erittäin myönteinen / kielteinen) →
kulttuurin kohde
● Yksilö kansalaisena ja kuluttajana

Kognitiivinen vallankumous ja
eurooppalainen sosiaalipsykologia
● Kuva ihmisestä aktiivisena tiedon
käsittelijänä
- kognitiivisen dissonanssin teoria
- balanssiteoria
● Yksilökeskeisyyden sijaan yksilön
sosiaalisuus
- SIT
- SRT
- etogenia

Kognitiivisen dissonanssin teoria
● Leon Festinger: A Theory of Cognitive
Dissonance (1957)
● Ihminen pyrkii välttämään tiedollista
epäjohdonmukaisuutta
● Vähentämispyrkimys saa ihmisen muuttamaan
asenteitaan, kognitioitaan tai käytöstään
● Ihminen on perustelija ja järkeistävä olento

Balanssiteoria
● Fritz Heider: The Psychology of Interpersonal
Relations (1958)
● Sen arkiteorian systematisointi, jota käytämme
muiden ja oman toimintamme arvioimiseen
● Ihminen on maallikkopsykologi, jonka ajattelun
säännöistä ja virheistä ollaan kiinnostuneita

European Association of
Experimental Social Psychology
(1966)
● Amerikkalainen upseeri tekee aloitteen
nähtyään integrointitarpeen Euroopassa
● Euroopassa yksilö nähdään sosiaalisena
● SIT: yksilön ryhmäjäsenyyden seuraukset
● SRT: miten arvot, aatteet, ajatukset ja käytännöt
saavat muotonsa jokapäiväisessä viestinnässä

Etogenia
● Rom Harré & Paul Secord (1973)
EI: Tilanne → Yksilö
VAAN: Yksilö → merkitys → tilanne
● Kenneth Gergen: valistumisvaikutus

Kappaleen 2 koonti:
http://www.prntr.com/outline-world-map.html

Kappale 3
Tutkimusmenetelmät

Miten sosiaalipsykologinen tieto,
tieteen substanssi, saavutetaan?
● Tieteen substanssi: löydökset, selitykset,
teoriat
● Tieteen metodi: havaintojen keruun ja
analysoinnin menetelmät
● Empiirinen tutkimus: systemaattisiin
havaintoihin perustuvaa → menetelmät →
tulokset

Tutkimus pyrkii yleistettävään
tietoon
● Teoreettinen: Jollain ilmiöalueella yleisesti
vaikuttavaa lainalaisuutta tai
säännönmukaisuutta koskeva yleistys.
● Perusjoukkoa koskeva: Pienen otoksen
pohjalta saadut tulokset yleistetään koskemaan
ihmisten joukkoa kokonaisuudessaan.
● Kulttuurinen: Havaitun toiminnan pohjalta
yleistetään normit/säännöt kulttuurin
ominaisuuksiksi.
Millainen merkitysten tulkinta tekee tekstin
ymmärrettäväksi?

Sosiaalipsykologian
tutkimusmenetelmät
1. Kokeellinen
menetelmä X → Y
- laboratoriokoe,
kenttäkoe,
korrelatiivinen ja
kvasikokeellinen
2. Survey
3. Rakenteen
kuvaus
4. Muutoksen
tutkimus
5. Tapaustutkimus
6. Dokumenttien ja
tekstien tutkimus
7. Toimintatutkimus
8. Tutkimuksen
etiikka

1. Kokeellinen menetelmä
● Hypoteesi: Oletus asioiden kausaalisesta
yhteydestä, syy-seuraus -suhteesta
● Hypoteettis-deduktiivinen selitystapa:
teoriasta johdetaan hypoteesi, jolle kokeessa
löydetään tukea tai se kumotaan
● Falsifiointi (Karl Popper): koe kumoaa
hypoteesin, ja auttaa näin saavuttamaan
totuudenmukaisemman näkemyksen
tutkittavasta asiasta
→ teoria ansiokas jos voidaan johtaa paljon
(falsifioitavia) hypoteeseja

1.1 Laboratoriokoe:
manipulointi
● Keinotekoinen tilanne, jossa koehenkilöiden, eli
koeryhmän, käyttäytymiseen vaikuttavia asioita
kontrolloidaan, eli manipuloidaan
● Vertailuryhmää ei manipuloida, jotta saadaan
selville manipuloinnin vaikutus → eivät muuten
eroa
● Ongelmana koehenkilöiden laboratorioon
tuomansa elämänkokemus
● Koeryhmä on hyvä muodostaa
sattumanvaraisesti eli satunnaistaa

1.1 Laboratoriokoe:
muuttujat
RIIPPUMATON MUUTTUJA
tai
KOEMUUTTUJA
RIIPPUVA MUUTTUJA
TUTKIJA MANIPULOI
TUTKIJA OPERATIONALISOI

1.1 Laboratoriokoe
TUTKIJAN TEKO
X
TUTKITTAVIEN
KÄYTÖKSEN tai TUNTEMUSTEN
MUUTOS
Y
TUTKIJA MANIPULOI
LABORATORIO

1.1 Laboratoriokoe:
kokeen luotettavuus
● Reliabiliteetti: satunnaisvirheet eivät vaikuta
- ohjeet ja ymmärrys kaikille sama (ei vihjepiirteitä)
- menetelmien tarkkuu
● Validiteetti
- sisäinen: manipulointi → seuraus
- konstruktio-: tutkittu juuri niitä konstruktioita kuin
tarkoitus
- ulkoinen: tukea hypoteesille uusista kokeista
- ekologinen: koetilanteen luonnollisuus, arkimaisuus
● Arviointiarkuus: halu antaa sosiaalisesti
hyväksyttävä vaikutelma

1.2 Kenttäkoe
● Aineiston keruu
luonnollisissa
tilanteissa, joita
manipuloidaan
homaamatta
● ”Sairauskohtaus”
● Kokeellinen
simulaatio on
rakennettu
luonnollisen tilanteen
kaltaiseksi http://news.stanford.edu/news/2001/august22/prison2-822.html

1.2 Kenttäkoe
TUTKIJAN TEKO
X
TUTKITTAVIEN
MUUTOS
Y
TUTKIJA MANIPULOI
KENTTÄ

1.3 Korrelatiivinen ja
kvasikokeellinen tutkimus
● Korrelaatio: muuttujien välillä on yhteisvaihtelu,
mutta suunta ja yhteyden selitys epäselvä
● Kvasi-, eli näennäiskokeellinen: verrataan
toisistaan poikkeavia ryhmiä, joiden eroja ei ole
tuotettu manipuloimalla
- manipuloinnin eettisyys tai seuraukset
TUTKIJAN TEKO
X
= FRUSTRAATIO
TUTKITTAVIEN
MUUTOS
Y
= AGGRESSIO
- Ei aina X -> Y
- Y->X ?
- (X –) Z- Y?

Mittauksen tasot (kpl 5)
● Luokitteluasteikko
Erotetaan muuttujat toisistaan, mutta ei tehdä
määrällisiä vertailuja.
● Järjestysasteikko
Muuttujat voidaan asettaa arvojärjestykseen.
● Välimatka-asteikko
Muuttujia voidaan laskea yhteen ja vähentää.
● Suhdelukuasteikko
Absoluuttinen nollapiste: voidaan hahmottaa
suhteita

2. Survey
● Perusjoukkoa koskeva yleistys:
Otoksen pohjalta saadut tulokset
yleistetään koskemaan (ihmisten)
joukkoa kokonaisuudessaan
● Otosyksikkö: yksilö/yhteisö/tapahtuma
● Edustavuus: suuruus, poiminta
- Satunnaisotos: jokaisella
perusjoukkoon kuuluvalla yhtä suuri
mahdollisuus tulla valituksi
- Ositettu otanta: perusjoukon
alaryhmistä satunnaisotos
- Kato heikentää edustavuutta
http://www.freeyourmind.fi/jutut/2003/gallupkesatyot1103.php

3. Rakenteen kuvaus
● Jäsentää tai selittää havaintojen moninaisuutta
> alla olevan yleisen etsiminen
● Korrelaatiot: esim. faktorianalyysi
- suuresta muuttujien joukosta etsitään
yhdenmukaisuuksia, jotka selittävät vaihtelua
● Luokittelu
- esim. toiminnan säännöt, ajallinen rakenne
● Merkitysten tulkinta

4. Muutoksen tutkimus
● Pitkittäistutkimus: aineistoa samoista
henkilöistä tai ryhmistä vähintään kahtena
ajankohtana
● Poikkileikkaus: otos eri ikäluokkien edustajista
- ikäkohortti: samana vuonna syntyneet
- ei eroa tutkimusajankohdassa
- mutta tutkittavat edustavat tietyissä
olosuhteissa ikänsä saavuttaneita

5. Tapaustutkimus
● Yhtä henkilöä,
ryhmää, tapahtumaa
perinpohjin ja monelta
kannalta
● Uusia hypoteeseja tai
kulttuurisia tulkintoja
● Osallistuvan
havainnoinnin
menetelmä on yksi
mahdollisuus
http://alexgoldfeld.com/NEHSpast.html

6. Dokumenttien ja tekstien tutkimus
● Sisällönanalyysi: määrällinen tieto, ei tulkinta
● Diskurssianalyysi: miten puhe ja teksti
rakentavat eli konstruoivat todellisuutta?
- Etsitään diskurssi(t)
- Diskurssi(e)n funktioita: asiat saavat
merkityksen ja ihmiset aseman & identiteetin
● Narratiivinen lähestymistapa:
tarinamuotoisten tekstien analysointi
-juonityypit, rakenne (nousut, laskut), yksilö tai
kulttuuri

7. Toimintatutkimus
● Kurt Lewin, 1940, ”action research”
- Muutoksen aikaansaaminen tutkittavassa
(työ)yhteisössä, jonka jäsenet osallistuvat
tutkimusprosessiin
→ hyväksyntä
● Tapa organisoida tutkimushanke, sisältää eri
metodeja
● Käytännöllisyys, riippuu tutkijoista tehdäänkö
yleistyksiä

8. Sosiaalipsykologisen tutkimuksen
etiikka
● Eettiset ongelmat: epämieluisat
kokemukset, harhautus,
yksityisyyden loukkaukset,
stressi, fyysinen kipu, ahdistus
→ vaikka ei olisi tarkoituksena
● Asiaan perehtyneesti annettu
suostumus
● Tietosuojalaki
● Palautekeskustelu kokeen
jälkeen selittää kokeen
tarkoituksen ja pyrkii stressin
poistoon
http://fnhgtr-76.edu.ms/solomon-asch-pictures.html
http://lipflip.org/blog/lipflip/2008/07/would-you-kill-somebody-if-told-to

Kappaleen 3 koonti:
Käykää läpi luentokalvot ja keskustelkaa
pienryhmissä:
- mitkä asiat sosiaalipsykologisissa
tutkimusmenetelmissä tuntuvat
vaikeilta/helpoilta
- mitä on vaikea/helppo muistaa
- millaista menetelmää haluaisit itse päästä
kokeilemaan esimerkiksi omassa pro-gradu-
työssäsi

Kappale 4
Ihminen biologisen
ja kulttuurisen
evoluution
tuotteena

Ihmisen erityisyys
● 5-7 milj.vuotta sitten
http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-1070671
/Evolution-stops-Future-Man-look-says-scientist.html

Ihmisen erityisyys
● Nisäkäs, kädellislaji
● Lähin sukulainen
simpanssi:
apuvälineet ja
viittomakieli,
dominanssihierarkia –
arvojärjestys,
matriarkaalisuus (<>)
● Savanneille vai
vesielämään? http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-1070671
/Evolution-stops-Future-Man-look-says-scientist.html

Kieli ja kulttuurievoluutio
● Kulttuuri: tietoinen opettaminen → KIELI
● 2,5 milj.v.: työkalujen myötä
● 100 000 v.: homo sapiens sapiens ja
hienostuneet välineet & taide → ei vain
jäljittelyä
● Julian Jaynes: määreitä → käskyjä →
substantiivit ja adjektiivit → henkilönimet →
minätietoisuus (2500-3000v)
● Korhonen: symbolisia ilmauksia tietoisesti
(2milj.v.) / kielen rakenne (200 000 ~v.)
● Fyysinen evoluutio

Kielen luoma henkisyys
mahdollistaa
● Käsitteellisen ajattelun: yleistykset asioista
”talo”
● (Lurija:) Korkeammat henkiset funktiot
- tahdonalainen tarkkaavaisuus, muistin ohjaus,
sääntöjen noudattaminen
● (Kaila:) Asioiden hahmottamisen älyllisesti
Asioiden hahmottamisen ajallisesti
Eettiset tai henkiset pyrkimykset, joihin liittyy
tunteita
● Intentionaalisuuden

Kielen luoma minätietoisuus ja
roolinotto
● Myös simpanssit minätietoisia
● William James & G. H. Mead
subjektiminä (I) ja objektiminä (me)
→ yksityinen → roolinotto (ei autismissa)
→ mieli syntyy, vuorovaikutuksessa
● Leikkivaihe: merkitykselliset toiset
● Pelivaihe: yleistetty toinen (sosiaaliset säännöt)
● Mieli on sisäistä symbolista toimintaa, joka kohdistuu
minään
● Keskustelu oman minän kanssa on ajattelua

Kieli muuttaa sosiaalisen
yhteistoiminnan
● Sisäisistä maailmoista yhteisiä
● Keskustelulla henkiseen läheistyyteen,
intimiteettiin
● Toisen mielentilan ymmärrys
● Toiminnan merkitysten vastavuoroinen
ymmärrys
● Suunnittelu, ohjaus, arviointi, kehittäminen

Kielen avulla luodaan sääntöjä
● Ruoka jaetaan kaikkien kesken, koska
sosiaalinen normi vaatii niin
→ paheksunta, rangaistukset
→ tavoista rutiineja
● Sosiaalinen paine: kollektiivinen normatiivinen
valta
● Kieli on tehnyt ihmisistä kollektivisteja
→ samalla alistuu ja voi käyttää kollektiivin
valtaa

Kieli yhteisöjä erottamassa
● Sanat vaihtelevat, mutta myös käsitteet ovat
sopimuksenvaraisia
esim. japanin kielessä on naispuolista ja
miespuolista minää koskevat käsitteet
→ japanilaisen kulttuurin arvojärjestys
● Kielen oppiminen on kulttuurin oppimista.

Kappaleen 4 koonti:
- Millaisiin henkisiin tai sosiaalisiin asioihin
symbolinen kielenkäyttö vaikuttaa?

Kappale 5
Sosiaalisuuden
yleiset selitysmallit

Sosiaalisuuden neljä selitysmallia
1. Sosiaalisen vaihdon teoria: George Homans,
Uriel & Edna Foan
2. Sosiaalisen vertailun teoria: Leon Festinger
3. Sosiaalinen konstruktionismi
- Symbolinen interaktionismi: G.H. Mead, Herbert
Blumer
- Erving Goffmanin mikrososiologia
- Rom Harrén etogenia
- Diskurssianalyysi: Potter & Wetherell, M. Foucault
- Etnometodologia: Harold Garfinkel
4. Historiallinen selitysmalli: Antti Eskola, A.P. Fiske

Sosiaalisen vaihdon teoria
● Oppimisteoriaan perustuva sosiaalisuuden
yleinen teoria, joka tarkastelee sosiaalista
vuorovaikutusta palkintojen (kiintymyksen,
arvonannon, palvelusten jne.) vaihtona ja johtaa
sosiaalisten suhteiden syntymiseen yksilöiden
halusta maksimoida voittonsa

● Lähtökohtana
yksilön motiivit
● Perustuu
behaviorismiin
● Ensimmäisenä kehitti
George Homans:
Human Behaviour. Its
Elementary Forms
(1961)
https://sites.google.com/a/upou.edu.ph/mms102/Home/group-c---social-exchange-and-homans/media-and-society/about-george-caspar-homans

● Ihmiset itsekkäitä:
tavoittelevat hyötyjä
ja voittoja, välttävät
kustannuksia ja
tappioita
→ sosiaaliset suhteet
perustuvat yksilöiden
tavoitteeseen
maksimoida voittonsa
→ jokaisella vertailutaso,
standardi, jolla arvioi
kontakteihin pyrkimistä
http://ant.sillydog.org/blog/2006/001474.php

Sosiaalisen vaihdon teoria:
tasasuhtateoria
● Tasasuhtateoria: arvio
oikeudenmukaisuudesta
sosiaalisen vaihdon
peruste
→ oikeudenmukaista, jos
kullakin osapuolella
sijoitusten ja tuoton
suhde sama
→ ”kullekin panoksensa
mukaan” yleisin
hyväksytty
oikeudenmukaisen jaon
periaate http://dotyahoo.info/index.php?tp=16fda76f1b1e6177

Sosiaalisen vaihdon teoria:
sosiaalisen vaihdon resurssit
● Uriel Foa & Edna Foan
(1974)
-Edut: konkreettisia,
abstrakteja, erityisiä
(s.65)
● Kritiikki:
- joskus
oikeudenmukaista tasan
tai tarpeen mukaan
- entä altruismi?
http://valma.tampere.fi/selaus?tk=71&id=40;
http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/tieto/;
http://www.thepersonaldevelopmentguy.com/love-heart-drawings.html

Sosiaalisen vertailun teoria
● Sosiaalisuuden yleinen teoria, joka liittää
sosiaalisiin kontakteihin hakeutumisen yksilön
haluun rakentaa ns. sosiaalista todellisuutta.
Näkemykset asioista, joille ei ole saatavissa
objektiivisia normeja, rakennetaan vertailemalla
omia mielipiteitä toisten samankaltaisten
ihmisten mielipiteisiin

● Lähtökohtana yksilön motiivit
● Leon Festinger (1954)
● Maailma jaettu - objektiiviseen ja
sosiaalisesti arvioitavaan
todellisuuteen
● Sosiaalinen todellisuus käsittää
asioita, joita ei voi arvioida
objektiivisen todellisuuden
pohjalta
- mielipiteet esim. sopivuudesta,
kiinnostavuudesta,
attraktiivisuudesta http://mktg343.pbworks.com/w/page/9973722/Social-Comparison

● Vakaa sosiaalinen todellisuus luodaan mielipiteitä
vertailemalla
→ yhteisistä mielipiteistä yksilön mielipiteitä
→ vuorovaikutukseen samoin ajattelevien kanssa
● Tavoitteena dissonanssiton, johdonmukainen ja
ristiriidaton maailmankuva
● Yksilö vertaa omaa ja ulkoryhmää ja pyrkii näkemään
oman ryhmänsä positiivisesti
http://macismy.name/category/highlights/

Sosiaalisen vertailun tutkimus:
Milgramin autokineettisen efektin
koe

> Sosiaalinen normi voittaa yksilöllisen normin
ainakin tilanteessa, jossa ei ole objektiivisia
arviointiperusteita

Sosiaalisen vertailun tutkimus:
Aschin janakoe

> Objektiivinen havaintokyky petti 37% vastaajista
sosiaalisen paineen alla

Sosiaalinen konstruktionismi
● Etenkin kausaalisuhteita etsivälle kokeelliselle
tutkimustavalle vastakkainen lähestymistapa,
jonka mukaan ihmisten toiminta ohjautuu
heidän kielellisesti rakentamiensa, alati
muuttuvien merkitysten mukaisesti

Sosiaalinen konstruktionismi
● Lähtökohtana kulttuuriset
merkitysjärjestelmät, joiden
piiriin ihminen syntyy ja joiden
kielen ihminen oppii
● Mieli kielestä: ihminen
pohjimmiltaan sosiaalinen, eikä
minuutta tai mieltä synny ilman
kielellistä vuorovaikutusta
● Ihmisen ymmärrys syntyy häntä
ympäröivän kulttuurin ja sen
merkitysten ymmärryksestä
http://www.squidoo.com/culture-a-force-for-good-or-bad-

Sosiaalinen konstruktionismi:
symbolinen interaktionismi
● Chicagon koulukunta
● G.H. Mead: Mind, Self and
Society (1934)
● Herbert Blumer kehitti
symbolisen
interaktionismin Meadin
sosiaalipsykologisten
luentojen pohjalta
Chicagossa
http://en.wikipedia.org/wiki/George_Herbert_Mead

Ihmisten keskeinen vuorovaikutus on eläinten
vuorovaikutuksesta poiketen luonteeltaan
symbolista, ihmisen mieli on sisäistä symbolista
toimintaa ja ihmisen minäkäsitys syntyy
sosiaalisesti tarkastelemala itseä toisten
näkökulmasta

● Symboli edustaa jotain enemmän,
kuin mitä välittömästi havaittuna on
- voi olla sana, esine, teko
● Symbolien merkitykset sovitaan
vuorovaikutuksessa:
- tilanne määritellään
● Ihmisten vuorovaikutus on symbolista
viestintää:
● lähettäjä ja vastaanottaja ymmärtävät
samoin
● symbolisen viestinnän ansiosta
kehittyvät roolinotto ja minätietoisuus
http://homebrewandchemistry.blogspot.com/
2009_02_01_archive.html

● Mieli syntyy, kun itseä tarkastellaan toisen
näkökulmasta
● Mieli tarkoittaa sitä, että objektiminä tarkastelee
subjektiminää: ”sisäistä symbolista toimintaa
joka kohdistuu minään”
● Mielen synty vaatii toisen ihmisen, joilla on jo
symbolinen kyky ja sisäinen mieli
-leikkivaihe: merkityksellisten toisten silmin
-pelivaihe: yleistetyn toisen perspektiivi tarkoittaa
sosiaalisten sääntöjen ja toisten vaatimusten
huomioimista

Erving Goffmanin mikrososiologia
● The presentation of
Self in Everyday Life
(1959)
● Ei pohdi ihmisten
motiiveja, vaan kuvaa
toiminnan sääntöjä
● Kulttuuriset säännöt
siitä, millaisena on
hyväksyttävää
esittäytyä
http://mktg343.pbworks.com/w/page/9973722/Social-Comparison

● Dramaturginen ote:
- sosiaalinen läsnäolo näyttämöllä
oloa, annetaan vaikutelmia
- yleisön odotetaan ottavan
esityksen vastaan vilpittömänä ja
aitona
- takahuoneessa, kotona,
valmistellaan uusia esityksiä
http://drama.yale.edu/,
http://www.seilori.fi/?p=77

● Stigma (1963)
- sosiaalisesti leimatun,
stigmatisoidun minuuden
esittäminen tai piilottaminen
- fyysiset vammat, luonteen
poikkeavuus,
vähemmistöjäsenyys
- moraalinen ura: tietoisuus
stigmasta, strategioiden
kehittäminen: piilotus,
rajoitus, tunnustus
http://simmerdown3.wordpress.com/2009/11/19/fox-nation-readers-viciously-attack-stevie-wonder-using-race-joke-about-his-blindness/

● Frame analysis: An essay on organization of
experience (1974)
- sosiaalisen käyttäytymisen merkitysjärjestelmät,
kehykset
- missä mielessä asioista puhutaan: vitsit, tosi,
kiusoittelu
- toisen määrittelemän kehyksen voi hyväksyä tai
murtaa
- Gregory Bateson: metakommunikaatio on viestintää
viestintätavasta

● Vuorovaikutus on rituaali,
joka halutaan viedä
onnistuneesti läpi
- kun stigma paljastuu tai
esitys ei mene läpi syntyy
hämmennystä
- yhdessä hämmennyksen yli
- kohtelian tarkkaamattomuus
kasvojen säilyttämiseksi
http://wrongwaywizard.blogspot.com/2008/12/death-wears-rug_23.html

Mitä eroa on etologialla ja etogenialla?

Etologia
● Eläinten käyttäytymisen tutkiminen niiden
luonnollisissa olosuhteissa
● Ei pohdita eläinten motiiveja tai tunteita

Harrén etogenia
● Etenkin Rom Harrén kehittämä kokeellista
menetelmää arvosteleva sosiaalipsykologian
suuntaus, joka korostaa yhtäältä ihmisen
käyttäytymisen tietoista tavoitteellisuutta ja
toisaalta sen ohjautumista paikallisen
moraalisen järjestelmän mukaisesti

Harrén etogenia
● Harré & Secord The
Explanation of Human
Behaviour (1972)
● Antropomorfinen
ihmiskuva: ihmistä tulee
tutkia painottaen hänen
erityistä
ihmisenkaltaisuuttaan
→ aktiivisesti,
tarkoituksellisesti ja
tietoisesti toimintaansa
ohjaava olento
http://2010.thesocialsciences.com/plenary-speakers/index.html

Harrén etogenia
● Ihmiseltä on kysyttävä
itseltään miksi käyttäytyy niin
kuin käyttäytyy:
-selonteot tärkeää
aineistoa: perustelut
● Havainnoidakin voi, mutta
olennaista on ymmärtää
tutkittavien subjektiivista
merkitysmaailmaa
● Analyysiyksikkö luonnollisen
toiminnnan katkelma, episodi
http://www.istockphoto.com/stock-illustration-10895527-happy-little-girl-kid-with-empty-speech-bubble-cartoon.php

Harrén etogenia
● Tietoisen yksilön rajat:
- biologia ja sosiaalinen järjestelmä
- biologisia tekijöitä vähätellään, mutta joitain
vaikutuksia tunnustetaan
● Minä syntyy omaksumalla kulttuurin minäteoria
- erisnimien ja persoonapronominien käytön kautta
- se, miten minästä puhutaan ja millaisia psyykkisiä
ominaisuuksia ihmisellä voidaan ajatella olevan,
vaihtelee kulttuurista toiseen

Harrén etogenia
● Luotuaan minän sosiaalinen järjestelmä ohjaa
minän toimintaa:
- käytännöllinen järjestelmä ohjaa aineellisten &
biologisten tarpeiden tyydyttämistä
- ilmaisullinen järjestelmä ohjaa toimintaa
kulttuurin sovinnaissääntöjen mukaiseksi
→ yhteisön hyväksyntä ja arvostus olennaisin
sosiaalinen motiivi
● Ilmaisullinen järjestelmä on ensisijainen, kunhan ensin
biologinen minimitaso täyttyy

Harrén etogenian ”toinen kognitiivinen
vallankumous”
● Selonteoista tai episodeista ei enää analysoida
pysyviä sääntöjä tai rooleja, vaan henkilöille
keskustelussa omaksuttuja tai osoitettuja asemia
→ tällaista kielellistä käännettä on kuvattu ”toiseksi
kognitiiviseksi vallankumoukseksi”
● 1. kognitiivinen vallankumous:
ihminen aktiivinen tiedonkäsittelijä, ja toimii
kognitiivisten arviointien pohjalta
● 2. kognitiivinen vallankumous:
ihminen elää kielen ja puheen määrittelemässä
ympäristössä, eikä mielen sisäisiä tapahtumia voi
irrottaa yhteisöllisistä diskursseista

Diskurssianalyysi
● Puheen tai tekstin tutkimustapa, jossa
osoitetaan, millaisia versioita kielen käyttäjät
rakentavat todellisuudesta ja mitä funktioita
puhe tai teksti toteuttaa

Diskurssianalyysi
● Erittelee puheessa
luotuja näkemyksiä
ihmisistä, asioista ja
tapahtumista.
● Ajatellaan, että
kielellä ihmiset luovat
todellisuudesta
erilaisia tulkintoja eli
versioita
Naiseus syntyy oppimalla
naisellisia toimintamalleja
Naiseus perustuu
biologisiin eroavaisuuksiin
miehestä
Naiseus on
mielentila, jota voi
kokea biologisesti
miespuolinenkin

Diskurssianalyysi
● Diskurssiin
osallistuminen on
sosiaalista toimintaa
→ tietyn version
valitsemisella on
funktio, tehtävä:
- Puheessa
perustellaan ja
oikeutetaan omaa
toimintaa
ja
hyväksytään tai ei
muiden toiminta
Naiseus syntyy oppimalla
naisellisia toimintamalleja
Naiseus perustuu
biologisiin eroavaisuuksiin
miehestä
Naiseus on
mielentila, jota voi
kokea biologisesti
miespuolinenkin

Diskurssianalyysi
● Kulttuurin sisällä voi vallita
yhteinen tulkinta(repertuaari)
todellisuudesta, sillä asiat ja
tapahtumat on määritelty
yhdessä
> ihmiset jakavat diskursseja :
kielessä ilmeneviä
ymmärryksiä todellisuudesta
● Määritellyt merkitykset ovat
kuitenkin väliaikaisia ja
epämääräisiä
”Kutsumme synnytyselimet
ja maitorauhaset omaavia
ihmisiä naisiksi.”

Diskurssianalyysi
● Minuus
- ihminen on hajanainen
kokoelma mahdollisia
minuuksia
- ihmiselle tarjotaan
keskustelussa erilaisia
subjektipositioita ja hän
joko kiistää tai hyväksyy
niitä
- Subjektipositio on
minuutta määrittelevä
asema vuorovaikutuksessa
Et ole nainen, koska sinua ei ole
kasvatettu naiseksi
Et ole nainen, koska
et voi synnyttää lasta
Olen nainen,
koska minusta
tuntuu siltä

Diskurssianalyysi
● Valtakamppailu
- Se, kuka pääsee
määrittelemään asioita,
käyttää valtaa ja saa
oman versionsa
todellisuudesta pinnalle
→ yhteiskunnan
hallitseva ideologia
puolustaa ja säilyttää
vallitsevia valtasuhteita
Miespuolinen
henkilö
ei
saa
olla
naisellinen
Mutta...
Mutta...

Diskurssianalyysi
● Michel Foucault: tieto on
se versio tapahtumista, joka
on saanut totuuden leiman
- tiedolla voi toimia ja vaatia
resursseja
- yhteiskunta toimii
vallitsevan tiedon pohjalta,
mutta se on
kumousyritysten kohteena
- tiedon arkeologia on
yhteiskunnan diskurssien
historiallista tutkimusta
Sukupuoli
on sidottu
ihmisen fyysisiin
ominaisuuksiin
Myös henkilö, joka on fyysisiltä
ominaisuuksiltaan
mies, voi kokea olevansa
nainen

Läksy:
Uskonnon tulkintarepertuaarit
● Millaisia erilaisia versioita, diskursseja, koskien
uskontoa keksit?
● Millä tavalla kukin versio perustelee ja oikeuttaa
käyttäjänsä toimintaa?
● Millä tavalla voisi keskustelussa tarjota
keskustelukumppanille uskonnollisen henkilön
subjektiposition?

Etnometodologia
● Harold Garfinkelin perustama arkielämässä ja
arkikeskustelussa huomaamatta noudatettujen
sääntöjen tutkimustapa

Etnometodologia
● Etnometodologia: arkitiedon ja
arkielämän järjestyksen
tutkimus- ja hahmotustapa
→ arjessa huomaamatta
noudatettujen sääntöjen
rikkominen saa aikaan
hämmennystä
● Etnometodologian tavoitteena
on kuvata keskustelussa
noudatettuja maailmanlaajuisia
normeja
http://www.scienzepostmoderne.org/DiversiAutori/Garfinkel/Garfinkel.html

Etnometodologia
● Etnometodologinen
keskustelunanalyysi analysoi
nauhoitettuja aitoja
keskustelutilanteita
→ litteroiduista (tekstin muotoon
muutetuista keskusteluista)
etsitään keskustelun rakenteita
→ sekventiaalinen implikoivuus
tarkoittaa sitä, että puheenvuoro
määrittelee seuraavan
puheenvuoron, esim. vierusparit,
joissa on preferoidut vastaukset
http://www.bestwaytolearnfrench.com/how-to-say-hello-in-french/, http://transitionculture.org/2007/12/14/ted-trainers-
qa/

Etnometodologia
● Vieruspareissa on preferoidut vastaukset
-selittelyä tarvitaan
● Keskustelujen kontekstisidonnaisuus:
-ymmärrys vaatii tietoja tilanteesta, asiayhteydestä
ja puhujien taustoista tarkoittaa ilmausten
indeksaalisuutta
- esim. kuka on ”hän”

Historiallinen selitysmalli
● Sosiaalisuuden pitkän
aikavälin muutosten, ja
niiden syiden kuvaus
● Myöhempien
ihmissuhteiden muodon
selittäminen aiempien
pohjalta
http://www.alibris.com/search/books/qwork/6396511/used/Structures%20of%20Social%20Life%3A%20The%20Four%20Elementary%20Forms%20of%20Human%20Relations
%3A%20Communal%20Sharing,%20Authority%20Ranking,%20Equality%20Matching,%20Market%20Pricing

● Antti Eskola:
esikapitalismista
teollistumisen kautta
individualistiseen:
- tuotantotavan ja
tekniikan muutos
muutti kollektiivisen
yhteisomistuksen ja
yhteisvastuun
individualistiseen
vaihtoteoreettiseen
laskelmointiin
http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/artikkelit/fi_FI/Teollisuuskaupungit/

● Alan Page Fiske erottaa elementaarisen
sosiaalisuuden muodot etujen & resurssien jakoeroilla
1. Yhteisöllinen jakaminen:
- yhteisö erotetaan muista
(luokitteluasteikko)
- yhteisomistus, tasa-arvo,
yhdenmukaisuus
- pysyvä jäsenyys
- perheet, metsästäjä-keräilijä -yhteisöt
- ei siedetä erilaisuutta, etnosentrismi:
ulkoryhmiin kohdistuva vihamielinen
asennoituminen
http://www.1530.fi/2011/03/keita-ovat-uudet-metsastaja-kerailijat/

2. Arvojärjestykseen asettaminen:
- ei tasa-arvoa: asteikossa
ylemmät saavat enemmän etuja
ja päätösvaltaa (välimatka-
asteikko)
- usein vaatimus ylempien
huolenpidosta
- hierarkia koetaan sosiaalisen
järjestyksen kannalta
välttämättömäksi
- ei tarkoitta pakkoa, joka ei ole
sosiaalisuutta
http://smarthistory.org/baroque-france.html: Hyacinthe Rigaud, Louis XIV, King of France and Navarre, oil on canvas, 1701 (Musée du Louvre, Paris)

3. Tasavertaistaminen:
- vastavuoroisuuden periaate: määrien erojen
hyväksymisen sijaan huomio tasaosuuksiin
- välimatka-asteikolla yksikköjä voidaan
laskea yhteen ja vähentää
- ajan mittaan antamisen ja saamisen
tasapaino
- kun ei ole olemassa arvonmittaa (€), vaihto
merkitsee konkreettisia asioita
- tasajako, egalitarismi myös vallankäytössä:
henki – ääni ja johtajuuden kierrätys
- toveruussuhteet
http://andrewchenblog.com/2009/03/16/friends-versus-followers-twitters-elegant-design-for-grouping-contacts/

4.Markkinahinnoittelu:
- yleinen arvonmittari,
raha, tekee asioista
vertailukelpoisia
- suhdelukuasteikolla on
absoluuttinen nollapiste
- oikeudenmukaista jako
suhteessa panoksiin ja
sijoituksiin
- sopimussuhteet,
suoriutumismotivaatio,
individualismi
http://www.clipartguide.com/_pages/0511-0809-0703-4604.html

● Ihmisyhteisöjen ja lapsen
kehityksen järjestys
● Kaikkia sovelletaan
kaikissa yhteiskunnissa
● Kulttuurieroja siinä,
missä tilanteissa ja
missä ihmissuhteissa
kunkin muodon mukaan
sopii elää
http://www.ecsss.org/meetings.htm

Kappaleen 5 koonti:
1. Ihmisen sosiaalisuus perustuu oman edun
tavoitteluun.
2. Ihmisen sosiaalisuus perustuu yksilön
tarpeeseen muodostaa ristiriidaton
maailmankuva vertaamalla mielipiteitään
asioista muiden kanssa.
3. Ihminen on pohjimmiltaan sosiaalinen olento.
Ihmisen mieli ja mielen sisällöt syntyvät
sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
4. Ihmisen sosiaalisuuden muoto tänään selittyy
olosuhteiden muutoksella verratessa aiempiin
sosiaalisuuden muotoihin.

Kappaleen 5 koonti:
1. Ihmisen sosiaalisuus perustuu oman edun tavoitteluun.
> sos.vaihdon teoria
2. Ihmisen sosiaalisuus perustuu yksilön tarpeeseen
muodostaa ristiriidaton maailmankuva vertaamalla
mielipiteitään asioista muiden kanssa. > sos. vertailun
teoria
3. Ihminen on pohjimmiltaan sosiaalinen olento. Ihmisen
mieli ja mielen sisällöt syntyvät sosiaalisessa
vuorovaikutuksessa > sos. konstruktionismi
4. Ihmisen sosiaalisuuden muoto tänään selittyy
olosuhteiden muutoksella verratessa aiempiin
sosiaalisuuden muotoihin. > histor. selitysmalli

Kappale 6
Sosialisaatio ja
sosiaalinen kehitys

Keskeiset teemat
● Sosiaalisen merkitys kehitykselle: susilapset
● Sosialisaatio ja sen ympäristöt: Klaus Hurrelmann
● Kiintymyssuhteen merkitys kehitykselle: Mary
Ainsworth
● Sosiaalisen oppimisen teoria: Albert Bandura
● Kognitiivinen kehitys
- roolinoton kehitys: Robert Selman
- moraaliarviointien kehitys: Lawrence Kohlberg
- sosiaaliset tekijät: Jean Piaget
● Kulttuurihistoriallinen teoria: Lev Vygotsky
● Viisaus sosialisaation tuloksena

Sosiaalisen merkitys kehitykselle:
susilapset
● Victor, 12v
- ei tunnista itseä peilistä
- oppi vain yksitavuisia
sanoja
-Minkä ikäisenä eroon
ihmisistä? Normaalius?
● Varhaisen sosiaalisen
vuorovaikutuksen merkitys http://www.pricecanada.com/p.php/Wild-Child-027616864499-385663/

Sosialisaatio
● Tapahtumasarja, jonka aikana ihminen oppii
yhteiskunnan jäsenenä toimimisessa tarvittavat
tiedot, säännöt, käsitykset ja asenteet
● Sosiaalinen vuorovaikutus välittäjänä
● Kyse kulttuurin siirtämisestä sukupolvien välillä
● Yksipuolista vai aktiivista; lapsuus vai koko elämä?

Kuvakirjojen lukeminen ja lapsen
kielellinen kehitys
1. Biologinen
kypsyyskäsitys
2. Yksisuuntainen
vaikutus
3. Aktiivinen
yhteisprosessi
into into
kehitys → lukeminen
lukeminen → kehitys
http://macmaa.com/2010/12/22/mauri-kunnaksen-ihana-herra-hakkaraisen-aakkoset-julkaistiin-ipadille/

Kuvakirjojen lukeminen ja lapsen
kielellinen kehitys
(Laakso, Lyytinen & Poikkeus, 1996)
RIIPPUMATON MUUTTUJA
ÄIDIN ja LAPSEN
AKTIIVISUUS
LUKUTILANTEESSA
RIIPPUVA MUUTTUJA
LAPSEN KIELEN
KEHITYS
TUTKIJA HAVAINNOI
Vuorovaikutustilanteen havainnointi:
Reagointi, ääntely, osoittelu
Kielellisen kehitystason mittaus
Aktiiviselle yhteisprosessille
tukea

Sosialisaatioympäristöt
● Hurrelmannin mallissa (s.85) välitön sosiaalinen
ja ekologinen ympäristö sosiaalistaa ihmisen ja
tuloksena persoonallisuus kehittyy
→ suoriutumistarve (motiivi)
→ pikkutarkkuus/suurpiirteisyys (ominaisuus)
→ autoritaariset/demokratiamyönteiset asenteet
→ sujuva kirjallinen ilmaisu tai ei (toimintavalmius)

Hurrelmannin malli
Persoonallisuuden kehitys
Yhteiskunnan teknologinen, poliittinen, sosiaalinen ja kulttuurinen rakenne
Sosiaaliset organisaatiot
Viralliset sosialisaatioagentit
Pienryhmät ja
epäviralliset sosiaaliset
verkostot
Välitön sosiaalinen ja ekologinen ympäristö
SÄÄTELEE
VÄLISIÄ SUHTEITA

Kiintymyssuhteen merkitys
kehitykselle
● Harlowien apinakokeet
osoittivat, ettei
kiintymyksen pohjana ole
perustarpeiden tyydytys
● Ihmislapsi erottelee
hoitajansa vasta 7kk
iästä lähtien
● Voi kiintyä useisiin
ihmisiin
http://www.allposters.fi/-st/Kaedelliset-posters_c55631_p5_.htm

Ainsworthin vierastilanne-
menetelmä
http://movies-jeremybasilwilliam.blogspot.com/2011/03/ainsworth-strange-situation.html

Kiintymyksen päätyypit
A. Karttava: karttaa kontaktia hoitajaan
B. Turvallisesti kiintynyt: huoleton ja hakee turvaa
C. Vastahakoinen: levottomuus, kiukkuisuus, ei
vuorovaikutusta vieraan kanssa
→ sekä hoito että lapsi itse vaikuttavat
kiintymyssuhdetyypin muodostumiseen
→ ei determinismiä

Sosiaalisen oppimisen teoria:
Albert Bandura
● Oppimisen
säännönmukaisuudet
samanlaisia eri-ikäisillä
● Mallista oppimisen osaprosessit
- tarkkaavaisuus: mallia
rangaistaan/palkitaan
- säilyttäminen: muisti
- suorittaminen
- motivaatio: sijaisrangaistus ja
-palkinto; tietoa ympäristön
ominaisuuksista http://blog.soapoperafan.com/2010/07/the-bold-and-the-beautiful-spoilers-for-july-19-23/

Sosiaalisen oppimisen teoria
● Pystyvyyden tunne: Yksilön luottamus siihen,
että hän voi vaikuttaa omassa elämässään
merkityksellisiin tapahtumiin
- Tieto aiemmista suorituksista
- Sijaiskokemus
- Sanallinen vaikuttaminen
- Fyysiset ja tunnereaktiot

Kognitiivinen kehitys
1) Eri-ikäisten ajattelussa on laadullisia eroja
2) Kehitys merkitsee lisääntyvää eriytymistä
● Piaget (1988) Lapsi maailmansa rakentajana
● Yksilö rakentaa vaiheet aktiivisesti ei vain omaksu
niitä passiivisesti
● Vaiheet aina samassa järjestyksessä
● egosentrisistä teorioista kohti desentraatiota
3) ja erillisten osien integroitumista
kokonaisuuksiksi 1+2=3

Kognitiivinen kehitys:
sisältö ja rakenne erotetaan
● Samaan päätökseen tai perusteluun (=sisältö)
voi päätyä erilaisista ajattelun kyvyistä
(=rakenne) käsin.
● Ajattelun kehittyviä rakenteita:
-kyky roolinottoon
-kyky ratkaista moraaliongelmia oikeudenmukaisesti
-kyky ymmärtää materian vastaavuus sosiaalisiin
suhteisiin sekä materian säilyvyyden periaate

roolinoton kehitys
● Roolinotto: asioiden tarkastelu
toisen henkilön näkökulmasta
Selmanin roolinoton kehitysvaiheet
Taso 0 (3-6v)
Taso 1 (5-9v) Subjektiivinen
Taso 2 (7-12v) Itsereflektiivinen
Taso 3 (10-15v) Molemminpuolinen
Taso 4 (12v -) Sosiaalisen järjestelmän
http://somersfirerescue.org/SomersWebPages/FirePrevention.h

Kohlbergin moraaliarviointien
kehitysvaiheet
http://connect.in.com/moral-development/images-kohlbergs-six-stages-of-moral-development-1-554041086943.html
5
4
3
2
1

sosiaaliset tekijät
● Uusi Geneven koulukunta
● Sosiaaliset suhteet vaikuttavat olennaisesti
siihen, miten ajattelu kehittyy, eivät ainoastaan
nopeuta tai hidasta sitä
● Sosiaalisten tilanteiden oivallukset tarkoittavat
laadullisia muutoksia ajattelussa. Ajattelu ei
aina yleisty, jos asioita opetetaan.

Sosiaalinen merkintä
● Sosiaalisten suhteiden ja
kohteiden/esineiden välisten
kognitiivisten suhteiden
vastaavuus
● Sosiaalisesti merkitty tilanne
on sellainen, missä materiaa
tulee jakaa sosiaalisten
suhteiden mukaisesti
● Esim. litran jäätelöpaketista
jakaminen kaikille reilusti
tasan http://www.leewardlaw.com/scream.htm

● Kognitiivinen konflikti:
yhtä suuri näyttää eri
suurelta
● Sosio-kognitiivinen
konflikti:
sosiaalisesti merkitty
tilanne, jossa kognitiivinen
konflikti
→ lapset saattavat oppia
yhdessä säilymiskäsitteen
→ kognitiivinen
edistyminen
http://kauppa.chezmarius.fi/naytatuote.php?lTuoteTunniste=136
http://www.fitnessthroughfasting.com/breaking-a-fast.html
Aineen määrän säilyvyys opitaan
sosiaalisesti

Kulttuurihistoriallinen teoria
● Kehittyvä yksilö omaksuu
ympäristöstä välineitä
yhteistoiminnassa muiden
kanssa
● Tukipuiden rakentaminen:
1)kiinnostus
2)yksinkertaistus
3)kannustus
4)havainnot ratkaisusta
5)käsitellään tunteet
6)hyvän suorituksen malli
http://pewsocialtrends.org/2006/09/14/americans-see-less-progress-on-their-ladder-of-life/

● Lähikehityksen
vyöhyke: Kehitystaso,
jonka mukaisia tehtäviä
henkilö pystyy
ratkaisemaan toisen,
oaavamman,
avustamana, vaikka ei
selviä niistä vielä yksin.
→ Kehitys
→ Vygotsky: leikkiessään
lapsi luo lähikehityksen
vyöhykettä
http://www.dreamstime.com/stock-photos-daughter-and-mother-learning-together-image4146273

● Sosiogenesis: Aluksi sosiaalisessa suhteessa
esiintyvän toiminnan, kyvyn tai tunteen
sisäistäminen yksilön mielen toiminnaksi
esim. kirjan esimerkissä nolostuminen (Semin
ja Papadopoulou)
● Vapaan toiminnan vyöhyke (Valsiner) on lasten
ja vanhempien yhdessä rakentama ja järjestää
lapsen suhdetta ympäristöönsä kulttuurin
pohjalta.

Viisaus sosialisaation tuloksena
1. Sosiomoraalinen ymmärrys: Kohlberg
2. Tiedon luonteen ja rajojen ymmärrys
→ varmuudesta suhteellisuuden kautta
todistusaineistoon
3. Käytännön elämän asiantuntemusta
→ tieto tosiasioista, menettelytavoista,
tilannesidonnaisuudesta; relativismi; ja
epävarmuuden käsittely
4. Tunteiden ja ajatusten integraatio
→ Minän eheys (Erikson): menneisyyden ristiriitojen
selvittäminen

Kappaleen 6 koonti:
Sosiaalisen ympäristön
merkitys ihmisen
kehitykselle

1. Susilapset: kielen ja minätietoisuuden kehitys.
2. Sosialisaatio: yhteiskunnan sääntöjen, normien,
odotusten oppiminen
3. Kiintymyssuhde: pelko ja uteliaisuus
tasapainossa, tunnesuhteiden solmiminen
4. Sosiaalisen oppimisen teoria näkee sosiaalisen
ympäristön täynnä malleja, joista oppia
5. Kognitiivisten vaiheteorioiden mukaan ympäristö
vain vaihtelee ja siten hidastaa tai nopeuttaa
kognitiivisen kehityksen vaiheita
6. Kulttuurihistoriallinen teoria näkee ympäristön
varastona, josta välineitä omaksutaan
yhteistoiminnassa muiden kanssa
7. Sosialisaation tuloksena viisaus ja ymmärrys.

Kappale 7
Sosiaalinen
kognitio

Sosiaalinen tiedonkäsittely
1. Skeemat
kognitiiviset, tietoa sisältävät rakenteet,
ohjaamassa havaintojamme, muistamistamme,
tulkintojamme ja päättelyämme
2. Attribuutiot
ihmisten toiminnan syistä tekemiämme
havaintoja tai selityksiä
3. Sosiaalisen arvioimisen piirteitä
yksimielisyysharha, joukkoharha, kuviteltu
ylemmyys, edellisyysvaikutus, halo-vaikutus

1. Skeemat: skripti
● Tapahtumaskeema,
erityisessä tilanteessa
toimimista koskeva
järjestynyt tieto,
käsikirjoitus
→ muistikuvien
vääristyminen
→ poikkeavuus
käsitellään tarkemmin
ja muistetaan
erikseen
http://girlonthepark.wordpress.com/2009/11/18/bad-messages-from-good-movies/

1. Skeemat: skeemojen mukainen
muistaminen
● Huhujen leviämisen
tutkimuksessa sisältö
sulautui stereotypiaan
● Silminnäkijöiden
todistajanlausunnoiss
a sanalliset skeemat
uudelleenkonstruoivat
muistettua
”osui” ”iskeytyi”
http://ericksonianamente.blogspot.com/2009_11_01_archive.html

1. Skeemat: henkilöskeema
● Henkilöskeema: ihmisen
kategorisoiminen johonkin
ryhmään → samankaltaisuus
→ Kärjistymisvaikutus SIT:n
pohjana
→ Stereotypia: Jostakin
sosiaalisesta ryhmästä
muodostettu yleistetty
kuvaus, joka ei ota huomioon
ryhmän jäsenten
yksilöllisyyttä
http://blog.mtviggy.com/2009/09/23/why-do-germans-love-david-hasselhoff/371_4_stereotype/

1. Skeemat: henkilöskeema
● Katz& Braly:
kansallisuusstereotypiat reagoineet
poliittisiin suhdanteisiin
● Esim. Saksa
1933: tieteellisyys, ahkeruus
1951: tieteelliyys, kansallismielisyys
1967: ahkeruus, tehokkuus
● Tyypillinen saksalainen on
”tieteellinen”, mutta ei enemmistö
saksalaisista
http://blog.mtviggy.com/2009/09/23/why-do-germans-love-david-hasselhoff/371_4_stereotype/

1. Skeemat: autostereotypia
● Ryhmän oma
stereotypia itsestään
→ voi olla kielteinen,
sisältää
stereotypioiden
piirteitä
● Prototyyppi: jonkin
kategorian tyypillinen
edustaja, joka viriää
mielessä kategoriaan
viitattaessa http://forums.skadi.net/showthread.php?t=110626&page=10

1. Skeemat: stereotypioiden
vahvistuminen ja synty
● Illusorinen korrelaatio:
Asioiden yhteenliittymistä
koskeva virheellinen
päätelmä, joka perustuu
päätelmän tekijän odotuksiin
tai yleiseen taipumukseen
yliarvioida suhteellisen
harvinaisten tapahtumien
määrää.
http://www.vastavalo.fi/iltapaivalehdet-looppi-uutissi-turust-94910.html

1. Skeemat: saatavuus ja viriäminen
Tilannevihjeet
Järjestäminen
Ja
muokkaus
Tulkinta
Tarkkaavaisuus
Mieliala
Henk.koht.
konstruktiot
Kokemus/
Pohjustus Skeeman
Saatavuus
Ja
viriäminen
Muistiin
tallentunut
represen-
taatio

2. Attribuutiot
● Vastaavuuspäätelmä: ulkoinen käytös johtuu
vastaavasta sisäisestä piirteestä
→ Jones & Davis: tehdään useammin, kun
1) käytös epätoivottavaa
2) käytöksellä erottuvat vaikutukset
3) käyttäytymisen tulos vaikuttaa tarkkailijaan tai
4) kohdistuu tarkkailijaan henkilökohtaisesti

2. Attribuutiot: riittävät syyt
päätelmille
● Usean riittävän syyn skeema (Kelley): kun
uskottavampi syy käytökseen löytyy,
alkuperäinen syy jätetään pois laskuista
● Usean välttämättömän syyn skeema:
toimintaan tarvitaan sekä mahdollisuus (kyky)
että motivaatio
● Augmentaatioperiaate: estävien syiden vuoksi
lisää painoa suoritukseen johtaneille syille

2. Attribuutiot: Harold Kelleyn
kovariaatio- eli yhteisvaihtelumalli
● Yhdenmukaisuustieto: miten muut toimivat
samassa tilanteessa
● Johdonmukaisuustieto: miten tarkkailtu on
aiemmin toiminut samassa tilanteessa
● Erottuvuus: miten tarkkailtu reagoi yleensä
erilaisissa tilanteissa → onko käytös tässä
tilanteessa erityistä
→ Arkipsykologiamme attribuutiosääntöjä

2. Attribuutiot: Vääristymiä
● Attribuution peruserhe:
Taipumus yliarvioida
sisäisten tekijöiden, kuten
aikomusten ja
luonteenpiirteiden, ja
aliarvioida tilannetekijöiden
vaikutusta käyttäytymiseen
→ Jones & Harris: myönteisiä
asenteita silloinkin, kun essee ei
ollut vapaavalintainen
http://flamesofthoughts.wordpress.com/2010/11/

● Toimijan ja tarkkailijan ero
Toimijat kokevat
käyttäytymisensä
enemmän tilanteesta
johtuvaksi kuin
tarkkailija
* tieto aiemmasta toiminnasta
* näkökulma: tarkkailun kohde
* tarkkailtavan kohteen keskeisyys
http://hollywoodcrush.mtv.com/tag/edward-cullen/

● Oman edun
attribuutiovääristymä:
Onnistuminen sisäisten
tekijöiden (kykyjen),
epäonnistuminen
ulkoisten tekijöiden tiliin
● Sisäryhmää suosiva
vääristymä
”kyllä me suomalaiset...”
http://www.iltalehti.fi/talviurheilu/2011030613310935_tl.shtml

2. Attribuutiot: vääristymien
rajallisuus
● Vääristymät eivät ole universaaleja!
● Esim. kielimielessä pääsykokeissa menestymiseen ei
sovelleta sisäryhmävääristymää
● Attribuution peruserheen tekemisessä paljon
yksilöllisiä eroja <aikuisuus
<länsimaat
● Individualistisissa kulttuureissa vahvempi taipumus
selittää sisäisillä ominaisuuksilla
● Kieli vaikuttaa, Semin & Fiedler:
→ toimijat: toimintaverbit, tulkintaverbit (ulk)
→ tarkkailijat: tilaverbit: pysyvyys, adjektiivit (sis)

2. Attribuutiot:
aiheuttaminen ja vastuu
● Syy-yhteys ei aina tarkoita vastuuta
● Vastuullisuus ei aina tarkoita
moittimista
● Onnellisen avioliiton
attribuutiomalli:
vastuu positiivisille asioille
negatiivisille puolille ulkoiset syyt
● Attribuutiotyyli jo ennen häitä
http://www.1weddingsource.com/blog/category/chicken-soup-for-the-soul/

● Yksimielisyysharha: usko, että muut ovat
mielipiteiltään samanlaisia kuin he itse
http://www.heikkihelin.fi/Tours/groupthink

● Joukkoharha: luulo, että on joukossa ainut tai
poikkeava yksilö jonkin asian osalta ja kätkee
todelliset mielipiteensä
http://www.examiner.com/vegan-in-national/groupthink-pluralistic-ignorance-and-the-animal-movement

● Kuviteltu ylemmyys: yksilön taipumus
yliarvioida ominaisuutensa suhteessa muihin
● Ei välttämättä heikkene ryhmienvälisessä tilanteessa
http://simonhalliday.blogspot.com/2010/08/illusory-superiority-and-signalling.html

● Edellisyysvaikutus: aiemmin tuleva
informaatio muokkaa vaikutelmaa enemmän
kuin myöhemmin tuleva → hyvä
ensivaikutelma!
https://www.abo.fi/student/fi/anstallningsintervju

● Keskeiset piirteet: Aschin kokeissa jotkut
ominaisuudet vaikuttivat kokonaisarvioon
enemmän
→ piirteen merkitys riippuu yhteydestä
→ kokonaisuus on enemmän kuin osiensa
summa

● Implisiittinen persoonallisuusteoria: Yksilön
henkilökohtainen käsitys persoonallisuuden
piirteiden yhdessäesiintymisestä,
vastakkaisuudesta tai keskinäisestä
riippumattomuudesta
● Halo-vaikutus: +/++ -/--
→ Itseään toteuttavat ennusteet?
”taipumuksia” ”älykkäitä”

Kappaleen 7 koonti:
Mitä Mika tekee juna-
asemalla?
- skriptit
- stereotypiat
- erilaiset attribuutiot
http://www.clearchannel.fi/rautatieasemat

Kappale 8:
Toiminta ja
päätöksenteko

Toiminnan lähtökohdat:
voida, haluta, päättää
Toiminnan vaiheet:
päätöstä edeltävä,
toimintaa edeltävä,
toiminta,
arviointi
Pääsykokeet

Toiminnan lähtökohdat
- Täytyy olla mahdollisuus (voiminen)
- Täytyy olla motivaatiota (haluaminen)
- Kumpikaan ei yksin riitä

Voit lukea pääsykokeeseen koska...
● Osaat lukea (sisäinen tekijä)
● Sinulla on siihen varattu aika ja resurssit
(ulkoiset tekijät)
● Millainen on kontrolliodotuksesi?
→ missä määrin odotat pääsykoemenestyksesi
aiheutuvan omista teoistasi (sisäinen odotus)?
→ missä määrin ulkoisista tekijöistä?

Usko omaan voimiseen luo pohjan
yritykselle!
● Opittu avuttomuus = passiivisuus, koska
uskot, että et voi itse vaikuttaa lopputulokseen
● Reaktanssi = halu palauttaa
vaikutusmahdollisuudet & toimintavapaus, kun
ne ovat joutuneet uhatuiksi

● ...haluat opiskelemaan sosiaalipsykologiaa
→ motivaatio: välineellinen toiminta
saavuttaaksesi päämäärän
● ”Koska sosiaalipsykologian lukeminen on kivaa”
→ sisäinen motivaatio
→ yliperusteluefekti: luonnostaan kiinnostava
palkitsemalla vähemmän kiinnostavaksi
> palkintona opiskelupaikka tai tenttisuoritus?
Haluat lukea pääsykokeeseen
koska...

Päätät lukea pääsykokeisiin
● Suoriutumistarve vaihtelee tehtävästä riippuen,
yksilö on päätöksentekijä
● Suoriutumismotivaatio: pyrkimys saavuttaa
vaativa, vaikea tavoite hyvin tai
mahdollisimman nopeasti.

1) Tavoite Haluan opiskelemaan
Päätös Aion hakea sos.psykaan
2) Suunnitelma Teen lukuaikataulun,
3) Toiminta jota ryhdyn noudattamaa teen
parhaani pääsykokeessa
4) Toiminnan arviointi Miksi onnistuin, mikä meni
pieleen?
Toiminnan vaiheet

1) Tavoite
Päätös
2) Suunnitelma
3) Toiminta
4) Toiminnan arviointi
● Odotusarvomallit:
- todennäköisyys, että
minä pääsen sisään
juuri sospsykaan
- kuinka paljon
arvostan
sisäänpääsyä tai
kuinka paljon petyn,
jos en pääse
● Tyytymisstrategia
(Haluan opiskelemaan)

1) Tavoite
Päätös
2) Suunnitelma
3) Toiminta
(Aion hakea
sos.psykaan)
Päätöstä seuraa
kognitiivinen
dissonanssi (Festinger)
→ tarve eriyttää
valittu ja valitsematta
jätetty
→valitun vaihtoehdon
huonot ja hylätyn
vaihtoehdon huonot
puolet ristiriidassa
→ mitä tärkeämpi
päätös sitä enemmän
dissonanssia

1) Tavoite
Päätös
2) Suunnitelma
3) Toiminta
Teen lukuaikataulun,
Toimeenpanoaikomus
ennustaa
tavoitteen saavuttamista
- milloin, miten, missä
aloitat?
→ osa kontrollista
ympäristölle, ympäristö
ohjaa toimintaa

1) Tavoite
Päätös
2) Suunnitelma
3) Toiminta
ryhdyn noudattamaan
lukuaikataulua ja teen parhaani
pääsykokeessa
Yleisö
● Sosiaalinen
helpontuminen
-suoritus parantuu
helpoissa/tutuissa
tehtävissä
● Ehkäistyminen
- suoritus heikentyy
vaikeissa/uusissa
→ Odotukset yleisön
reaktioista
- Arviointiarkuus

1) Tavoite
Päätös
2) Suunnitelma
3) Toiminta
Miksi onnistuin, mikä meni
pieleen?
ATTRIBUUTIO
● Käyttäytymisen syytä
koskeva havainto tai
selitys
- sisäinen tai ulkoinen
- pysyvä tai tilapäinen
- kontrolloitavissa?
→ tunteet: syyllisyys vai
häpeä?

Kappaleen 8 koonti:
1. Toiminnan lähtökohdat: voiminen & haluaminen
2. Toiminnan vaiheet.
- Päätöstä edeltävä: odotusarvomallit
Päätös: kognitiivinen dissonanssi
- Toimintaa edeltävä: toimeenpanoaikomus
- Toiminta: arviointiarkuus
- Toiminnan arviointi: attribuutiot

Kappale 9
Emootiot
ja sosiaalinen
käyttäytyminen

Emootion määritelmä
● Elämyslaatu, neurofysiologiset muutokset,
ilmeliikkeet, käyttäytymisvalmius ja kognitiiviset
arvioinnit
- tietoisuus, toimintamotiivi
● Mieliala on pitkäkestoisempi ja vähemmän
intensiivinen
- taustaväri toiminnalle, joka muista syistä
● Hypoteettisia konstruktioita

Emootioiden muodostuminen ja
säätely
Emootioiden muodostuminen:
● Emootiot havaintoina tai reaktioina: James, Lange,
Schachter
● Emootiot kognitiivisina arviointeina: R. Lazarus
● Emootiot evolutiivisina, biologisesti määräytyneinä
ominaisuuksina: Charles Darwin
● Emootiot kielellisinä ja kulttuurisina konstruktioina
Emootioiden säätely:
● Emootioiden kulttuurinen säätely: Ekman&Friesen,
Tagney
● Yksilöllinen vaihtelu emootioiden kokemisessa

Emootiot havaintoina tai
irrallisina reaktioina
● William James &
Carl Lange:
havainnot itsestä
(käytös/fysiologia)
● Stanley Schachter:
fysiologisen
aktiivitason mielekäs
selitys
● Zajonc: refleksejä http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view&id=170&Itemid=198

Emootiot kognitiivisina arviointeina
● Richard Lazarus
- voi olla tiedostamaton ja karkea arviointi
- tapahtuman merkitys itselle (tai kulttuuriset odotukset)
● Ensisijaisarviointi:
Tavoiterelevanssi
+ tavoitemyötäisyys – tavoitevastaisuus
Identiteettirelevanssi
● Toissijaisarviointi:
● Tapahtumilla syy (moite tai ansio) / Tilanteen
hallinta /Odotukset tulevista tapahtumista

Universaalit, eloonjäämisen
mahdollistaneet emootiot
● Darwin (1872) The
expression of the
emotions in man and
animals
● Emootiot ja
ilmeliikkeet ovat
evoluutiossa
valikoituneita
biologisesti
määräytyneitä
ominaisuuksia
http://en.wikipedia.org/wiki/Charles_Darwin

Universaaleita perusemootiota
● Korostuneista kasvonilmeistä tutkimuksissa
http://www.psychologytoday.com/blog/dont-delay/200804/giving-in-feel-good-why-self-regulation-fails, http://www.parastapienelle.net/pages/paivakodit/onni.html,
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/pelko-myy-hyvin/544133, http://www.lssofny.org/Counseling/Anger_Management_for_Men/anger_management_for_men.html,
http://www.networkworld.com/community/blog/surprise-sap-now-big-open-source, http://mariopiperni.com/conservative-media/obama-hate-pus-exploding-from-a-wound.php
Inho
Yllätys
Vihaisuus
Onni/ilo
Suru
Pelko

Konstruktionistinen emootiotulkinta
● Emootiot kielellisiä ja kulttuurisia ilmiöitä
● Emootiot irronneet biologiasta
● Biologia on olemassa, mutta kulttuuri luo
merkitykset, joiden pohjalta sitä tulkitaan
→ jotkut kieltävät biologian
● Emootiot kytkeytyneet yhteiseen sosiaaliseen
elämään
● On etnosentristä tutkia emootioita länsimaisista
tunnekäsitteistä käsin

Emootioiden kulttuurinen säätely
● Ekman & Friesen:
leffakoe
● Tunnetyö: tunteiden
muokkaus, jota tehdään
tunnesääntöjen
noudattamiseksi
→ itse tai muiden
tukeminen
http://la3dclub.com/events/movie/index.php

Emootioiden kulttuurinen säätely:
sosiaalisten normien vaatimukset
● Roolinottoemootiot:
- hämmentyminen, häpeä, syyllisyys ja ylpeys arvioivat
itseä sosiaalisten vaatimusten ja normien pohjalta
- moraalinen vihaisuus perustuu
oikeudenmukaisuuden hakemiseen

Paritehtävä:
- Miettikää ja kirjoittakaa parilla sanalla ylös, miten
määrittelisitte
a) häpeän
b) syyllisyyden
- Millaisia elämyksiä?
- Millaisia ajatuksia suhteessa toisiin ihmisiin?
- Mihin nämä tunteet motivoivat?
-Katsokaa sitten kirjasta Tagneyn
Häpeää ja syyllisyyttä erottavat piirteet
- Ajattelitteko samalla tavalla?

Yksilöllinen vaihtelu emootioiden
kokemisessa
● Häpeä- tai syyllisyysherkkyys vaihtelee
ihmisten välillä
→ Empatia: häpeä/itseen syyllisyys/toiseen
● Empatia:
kyky eläytyä toisen tunnekokemukseen
→ itseen suuntautuva: tarkkaavaisuus omiin
tunteisiin, oman mielipahan painotus
→ toiseen suuntautuva: eläytyminen asioihin
toisen kannalta, huolenpito ja myötätunto

Kappaleen 9 koonti:
Emootiot syntyvät joko
- omien havaintojen
- kognitiivisten arviointien
- fysiologis-biologisten reaktioiden
- kielellisten määrittelyjen pohjalta
Emootioita säädellään kulttuurisesti, mutta niiden
säätelyyn vaikuttavat myös yksilölliset erot mm.
kyvyssä tuntea empatiaa

Kappale 10
Arvot,
sosiaaliset
representaatiot
ja asenteet

Keskeiset sisällöt
● ARVOT
- Yksilön ominaisuuksina
- Yleismaailmalliset arvot
- Retoriikan välineinä
● SOSIAALISET
REPRESENTAATIOT
- Tehtävät
- Prosessit
● ASENTEET
- Suhtautumistapoina
- Määrittely & mittaus
- Asenteiden syntyminen
- Asenteiden logiikka
- Asenteiden yhteys
toimintaan
- Asenteiden
muuttaminen

1. Perinteinen arvokäsitys:
yksilön ominaisuuksia
2. Yleismaailmallinen
arvoteoria: Shalom
Schwartz
3. Retorinen näkökulma
arvoihin: Michael Billig
Arvot
Toivottavaa
lopputulosta tai
toimintatapaa
koskeva
yleisluontoinen
käsitys tai uskomus

1. Arvot yksilön ominaisuuksina
● Yksilöllä on arvoja,
joita hän laittaa
tärkeysjärjestykseen
ja käyttää tehdessään
valintoja silloin, kun
arvoilla on merkitystä
toiminnan kannalta
● Arvoja voidaan mitata
http://zforceinc.com/values.htm

2. Yleismaailmallinen arvoteoria:
Shalom Schwartz
● Lähtökohtana tarpeet:
Inhimilliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset
tarpeet
ovat samankaltaisia kautta kulttuurien
● Arvot palvelevat tarpeita
● Arvojen merkitys kaikkialla sama
”kohteliaisuus” = yhdenmukaisuusarvo
→ mallissa tällaiset arvot, voi olla muita

Yleismaailmallinen arvoteoria:
Shalom Schwartz
http://www.temelaksoy.com/yazilar/marka/motivasyonlar-icimizdeki-pusuladir.aspx

3. Arvot retoriikan välineinä:
Michael Billig
● Samaa arvoa voi käyttää erilaisiin
retorisiin tarkoitusperiin
● Arvot osana yhteiskunnan
ideologiaa
- eletty: arkiajattelu
- älyllinen: aatejärjestelmät
● Kaikki ideologiset dilemmaattisia!
- väitteellä aina vastaväite
- asiantuntemus vs. tasa-arvo
● Ihminen maallikkofilosofi

Sosiaaliset representaatiot:
arvojen, ajatusten ja käytäntöjen järjestelmät
1. Määrittely
2. Tehtävä
3. Prosessit

1. Serge Moscovicin
sosiaaliset representaatiot
http://www.zam.it/3.php?id_autore=7314
● Arkitiedon maallikkoteorioita
eri asioista
● Sosiaalisten ryhmien
jakamia
● Tiedon muuntaminen
ryhmän arvojen mukaiseksi
● Kollektiivisia konstruktioita

2. Sosiaalisten representaatioiden
tehtävät
1. Luoda järjestys, joka
auttaa suunnistamaan
aineellisessa
maailmassa ja
hallitsemaan sitä
2. Olla viestintää
helpottava koodi
luokittelulle
= antaa merkitykset,
tulkinnat ja nimet asioille
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Ylioppilaslakki.jpg

3. Sosiaalisten representaatioiden
prosessit
Aihe
Ankkurointi Objektivointi
Tuttu kategoria
Figuratiivinen ydin
IHMISET
SOSIAALISET REPRESENTAATIOT

Asenteet
1. Asenteet kokonaisvaltaisina
suhtautumistapoina johonkin
kohteeseen: Uznadze
2. Asenteen määrittely ja mittaus
3. Miten asenteet syntyvät?
3. Asenteiden logiikka:
- Asenteita systematisoiva
balanssiteoria: Fritz Heider
- Pyrkimys balanssiin muuttaa
asenteita
4. Asenteista toimintaan
5. Asenteiden muuttaminen
- suostutteleva viestintä vaikuttamisen
tekniikat
Johonkin
sosiaalisesti
merkitykselliseen
kohteeseen liittyvä
myönteinen tai
kielteinen
suhtautumistapa

1. Asenteet kokonaisvaltaisina
suhtautumistapoina johonkin
kohteeseen
● Kontrastivaikutus
(Uznadze)
sekä tunto- että
näköaistilla
→
havaitsemisessamme
on kokonaisvaltaisia
virityksiä
http://www.tassutarvike.fi/mars-trimmausveitsi-puuvarsi-tiheytta-p-387.html

2. Asenteen määrittely ja mittaus
Määrittely
● Kohteeseen liittyvä
pysyvähkö tunne
● Kaikki -/+ arviointi,
tunteellinen, kognitiivinen
tai käytöksellinen
● -/+ suhtautumistapa
Mittarit
● Likert- asteikko:
väittämien arvioiminen
→ osioiden tulee
korreloida
summapistemäärän
kanssa
● Semanttinen erittely:
adjektiiviparit
→ esitutkimus?
● Hienotunteiset mittarit

Yksilön sisäisiä tiloja
tai
kuvauksia omasta käyttäytymisestä (Bem)
tai
retorisesti puheessa konstruoituja asemointeja

3. Asenteiden syntyminen
● Opitaan
● Pelkkä tuttuus
→ oman nimen kirjainten efekti
● Samastumiseen
perustuva vs sisäistetty
● Bemin itsensä
havaitsemisen teoria:
koska käyttäydyn näin,
asennoidun näin
http://karawheeler.wordpress.com/category/school/

4. Asenteiden logiikka:
Asenteita systematisoiva Heiderin
balanssiteoria

Asenteiden logiikka:
Pyrkimys balanssiin muuttaa
asenteita
● Pyrkimys balanssiin sosiaalisen ympäristön kanssa
→ asenteilla iso merkitys sosiaaliselle identiteetille
● Lukukauden tai opiskelun alku- ja loppu (Newcomb)
SAMANLAISUUS
SAMANLAISUUS
http://www.coollooc.com/valmiskuva2.html

4. Asenteista toimintaan:
Festingerin kognitiivisen
dissonanssin teoria
→ pyrimme muuttamaan joko asenteitamme,
kognitioitamme tai käytöstämme
välttääksemme epämiellyttävää dissonanssin
(imbalanssin), tilaa, joka seuraa
toiminnastamme
esim. ympäristönsuojelu
http://www.apureportteri.fi/node/873

4. Asenteista toimintaan
● Asenteiden ja käytöksen
välinen linkitys epäselvä
● Asennetta koskeva
tietomäärä sekä
muistista saatavuus
olennaisia ennustajia
● Tilanteen/asian tärkeys
● Asenteiden ja toiminnan
ristiriidan voimakkuus
http://advertisingaphasia.blogspot.com/2010/10/how-consistency-gives-insight-into.html
http://www.apureportteri.fi/node/873

5. Asenteiden muuttaminen:
suostutteleva viestintä
● Yalen koulukunta
● Tietolähde-sanoma-vastaanottaja
● Tilannesidonnaisuus
● Myöhäisvaikutus: Epäluotettavana pidetyn
tietolähteen takia aluksi torjutun sanoman
hyväksyminen myöhemmin, kun sanoman ja
sen lähettäjän välinen yhteys on unohdettu
● ELM-malli: viestin vaikutus riippuu käsittelystä

suostutteleva viestinnän ELM-malli
http://www.theoildrum.com/story/2006/7/10/23930/7241

vaikuttamisen tekniikat
● Jalka oven väliin: ensin pieni, sitten suuri
→ Toimin, siis asennoidun
● Ovi päin naamaa: ensin suuri, sitten pieni
→ Vastavuoroisuusnormi
→ Havaintokontrasti: ”edullisuus”
● Harhautus: ei kerrota koko totuutta,
vapaaehtoisuus
→ Sitoutuminen
● Valistumisvaikutus ja terapia http://www.southfloridabusinessbrokers.com/Sellers.html

Kappaleen 10 koonti:
Arvot Asenteet
TOIVOTTAVA TOIMINTAPA SOSIAALISESTI
MERKITYKSELLINEN KOHDE
+ / -
SOSIAALISET
REPRESENTAATIOT

Kappale 11
Sosiaalinen
vuorovaikutus

Sosiaalipsykologia on sosiaalisen
vuorovaikutuksen tutkimusta
1. Sosiaalisen vuorovaikutuksen kenttä
- määrittely - merkitys
2. Vuorovaikutus vallankäyttönä
- puheen sanaton oheisviestintä
- dominointijärjestyksen muotoutuminen
- sosiaalisten suhtautumistapojen kehä: Timothy Leary
3. Vuorovaikutus ryhmässä:
- vuorovaikutuksen kaksoistavoite ja vuorovaikutusprosessin
analyysi: Robert Bales
- sosiometria: Jacob Levy Moreno

1. Sosiaalisen vuorovaikutuksen
kenttä
● Sosiaalinen vuorovaikutus
käsittää ihmissuhteet ja
ihmisten yhteistoiminnan,
jonka yksi osa on keskustelu
● Sosiaalisen vuorovaikutuksen
tutkimus voi olla
- yhteistoiminnan havainnointia
- (ryhmän) (tunne)suhteiden
kartoitusta
- keskustelun analysoimista
(esim. diskurssianalyysi,
keskustelunanalyysi) http://www.sciencedaily.com/releases/2007/10/071029172856.htm

Sosiaalisen vuorovaikutuksen
merkitys
● Opettaa tietoja ja taitoja
● Opettaa näkemään asioita toisesta
näkökulmasta
● Kertoo kulttuurista ja sosiaalisista normeista
● Muovaa yksilön arvoja ja asenteita sekä
rakentaa yhteisiä sosiaalisia representaatioita
● Rakentaa yksilön persoonallisuuden sosiaalisia
puolia
● Ylläpitää sosiaalista järjestelmää

2. Vuorovaikutus vallankäyttönä
● Perustunee biologiseen pohjaan, sillä
sosiaaliset perusasenteet välittyvät jo
sanattomassa oheisviestinnässä
dominointi vs. alistuminen
ja
ystävällisyys vs. vihamielisyys
● Argyle: sanaton viesti voittaa sanallisen

Puheen sanaton oheisviestintä
● Prosodiikka: ääntämisen sanattomien viestien
tutkimus
● Sanotun kehys:
- Äänen lujuus, painotukset, korkeus, intonaatio,
rytmi
- Pään/käden liikkeet: jaksotus, kuvailu, elävöitys;
ilmeet, asennon muutokset, katse
➔ kommentit, tarkkaavaisuus,
hyväksyntä/paheksunta ja vuoronvaihdot
● Liikkeiden synkronisoitumisen tutkimus
● Merkityksellinen ja jäsentynyt toiminta

● Kalma: ryhmän
dominointijärjestyksen
syntyminen on
emootiopohjainen,
tahaton prosessi
● Odotustilojen teoria:
dominointijärjestys
perustuu kognitiivisiin
odotuksiin piirteistä, jotka
liitetään johtavaan
asemaan (ikä, sukupuoli,
koulutus) http://www.istockphoto.com/stock-illustration-3085683-extended-family.php
Dominointijärjestyksen
muotoutuminen

Sosiaalisten suhtautumistapojen kehä
(Timothy Leary)

3. Vuorovaikutus ryhmässä:
vuorovaikutuksen kaksoistavoite
● VV:n ryhmän säilymistä edistävät
● Sosio-emotionaalinen funktio: ystävällisyys
● Tehtäväfunktio
● Balesin vuorovaikutusprosessin analyysi:
- ryhmäkeskustelujen aktit funktioittain (+/-)
● SYMLOG huomioi myös itse keskustelijoiden
arviot tilanteesta
- aktit kuten edellä ja lisäksi dom. vs. alistuminen

SYMLOG – esimerkkinä
valmennuskurssiryhmäläinen
● ”Positiivinen –
ylöspäin – eteenpäin”
● = positiivinen ja
hyväntuulinen,
äänensä esiin tuova
ja ryhmän päämäärää
edistävä tyyppi !
http://gdmdigs.tv/guides.php

Vuorovaikutus ryhmässä:
J. L. Morenon sosiometria
● Sosiometrisessä metodissa
luodaan kyselyn pohjalta
ryhmän henkilösuhteiden
kartta, sosiogramma
→ alaryhmät, tähdet, syrjityt ja
vetäytyneet
→ indeksit, kuten kiinteys
● Coie: 5 tyyppiä (3/3 kysely)
- suosittu, torjuttu, unohdettu,
kiistanalainen, keskimääräinen http://www.virtualschool.edu/98c/Soci305/Soci305Fridley.html

Kappaleen 11 koonti:
Kun tutkitaan ihmistä
sosiaalisena olentona,
tutkitaan sosiaalista
vuorovaikutusta
Vuorovaikutus kietoutuu
dominanssi-alistumisen ja
ystävällisyys-viha
-ulottuvuuksien ympärille
Ryhmätoiminnassa
ulottuvuudet pyrkivät
tasapainoon, jotta ryhmä
voi saavuttaa tavoitteensa http://www.pirjotilus.fi/Palvelut.php

Läksyt ensi kerralle:
1. Harjoittele vaikeita käsitteitä.
2. Harjoittele kappaleen 3 sanastoa, siitä on ensi
kerran alussa pistarit
3. SYMLOG-läksy →

SYMLOG -läksy
RYHMÄ 1
Valmistaudu tekemään SYMLOG-analyysi
ryhmäkeskustelusta pääsykoekirjan tietojen
pohjalta
RYHMÄ 2
Valmistaudu keskustelemaan ryhmässä
Kohlbergin moraaliteoriasta (ilman kirjaa)

Kappale 12
Aggressiivisuus
ja altruismi

1. Aggressiivisuus
- Biologinen pohja
- Miehisenä ilmiönä
- Ryhmäilmiönä
- Sosiaalisena ongelmana
- Yksilöilmiönä:
- frustraatio - epämieluisat kokemukset
- vahvistaminen ja jäljittely
2. Altruismi
http://www.amerika.org/social-reality/altruism-status-and-liberalism-as-a-fashion/, http://pethealthlibrary.purinacare.com/articles/cats-articles/feline-aggression/

1. Aggressiivisuus
● Ihmiseen
monitahoisesti liittyvä
ilmiö, niin kuin
vuorovaikutuskin
● Emotionaalinen
tähtää tunnetilan
sammuttamiseen
> mielipaha tai mielihyvä
● Instrumentaalinen
on väline jonkin
tavoitteen
saavuttamiseksi
Tarkoituksellinen
pyrkimys vahingoittaa
toista
● Fyysistä, psyykkistä,
ympäristöön
kohdistuvaa,
uhkailevaa,
välinpitämätöntä

Aggressiivisuuden biologinen pohja
● Freud: biologispohjaisen vietin ilmaus
kasautuvaa psyykkistä energiaa, joka
etsii ulospääsyä > katarsis
- katarsiksen voi saavuttaa myös syntipukilla
● Lorenz: hyödyllisyys → resurssit ja domin.hierark.
● Sosiobiologia: => geenien säilyminen ja
runsastuminen
● Ihmisellä on biologispohjainen kyky
aggressiivisuuteen, mutta sen
ilmenemismuodot opitaan ja oppimista
säätelee kulttuuri

Aggressiivisuus miehisenä ilmiönä
● Miehet useissa maissa aggressiivisempia
sosiobiologinen selitys: edut ja
luonnonvalinta
biologinen selitys: testosteroni
sosiaalinen selitys: sosialisaatiossa sallivuus
● Aikuiset perustelevat järkisyillä
● Naamiointi sosiaalisesti hyväksyttävään
muotoon

Aggressiivisuus ryhmäilmiönä
● Ryhmän sisäisen
järjestyksen ylläpito
> hillintä ja ylläpito
● Ryhmätoiminnan
keskeinen piirre
> kiinteyttä ylläpitävä
> näyttävä esiintyminen,
ryhmäidentiteetin ylläpito
● William Whyte (1943)
Street Corner Society
http://comluv.com/tutorials/blogging/traffic/how-to-join-a-gang-and-get-more-traffic-to-your-blog/

Aggressiivisuus ryhmäilmiönä:
oman ryhmän jäsenen häirintä
● Kiusaaminen
Dan Olweus:
koulukiusauksen uhrit
epävarmoja, hiljaisia,
yksinäisiä
kiusaajilla -halu dominoida, -hyvä itsetunto -ei
myötätuntoa -pitkäaikainen kodin piiristä
juontuva vihamielisyys -hyväksikäytön motiivi
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2006/11/481684/koulukiusaaminen-sidoksissa-luokan-arvomaailmaan

Aggressiivisuus sosiaalisena
ongelmana
● Kontrollointi lakiin perustuvilla sanktioilla
● Tehokas rangaistus (Berkowitz): ankara, nopea,
johdonmukainen, varma
+ Ymmärrys + Vaihtoehtoja
→ ei useinkaan toteudu, syyt usein yhteiskunnallisessa
tilanteessa
● Politiikan teon haasteet: median rajoitus vs.
sananvapaus
● Sosiaaliset taidot tärkeitä pahan olon purkamisessa
> hallittu ulosanti sanoissa ja teoissa, myötätunto,
roolinotto
> Vanhemmat ja opettajat avainasemassa

Aggressio yksilöilmiönä: frustraatio
● John Dollard (1939): Frustration and
Aggression
FRUSTRAATIO <> AGGRESSIO
● Aggressio: hyökkäävyys, mielikuvat ja halu seurata
● Frustraatio: tavoitteellisen toiminnan estyminen
silloin, kun yksilö odottaa saavuttavansa tavoitteen
> fysiologisten tarpeiden kaltainen motiivi purkaa
turhauma > kohde tai syntipukki
> frustraation määrä ja mielivaltaisuus vaikuttavat

Aggressio yksilöilmiönä:
epämieluisat kokemukset
● Kuumuus, tungos, melu,
pahoinvointi, toisen
provosoiva käyttäytyminen
> puolustatutua, taistella,
paeta
● Kognitiivinen prosessointi!
> attribuutiot
● Berkowitz:
- Asevaikutus
- Assosiaatioverkkomalli http://nolla.net/jutut/index-juttu_id-5154-tyyppi-1-Ankkarock_2006.html

Aggressio yksilöilmiönä:
vahvistaminen ja jäljittely
● Aggressio ei ole väistämätön ihmisluonnon osa,
se opitaan
● Albert Bandura:
Sijaisoppiminen: keino saada haluttu tulos
Mallioppiminen: jäljittely etenkin, kun malli on
pidetty tai ihailtu henkilö
● Ruumiillinen kurinpito antaa toimintamallin ja
ylläpitää negatiivista tunnetilaa

Albert Banduran klovninukkekoe
http://misalortimer.blogspot.com/2010/08/banduras-bobo-doll.html

Mediaväkivallan
opetukset
● Väkivaltaohjelmat
→ aggressiotaipumus
● Lapsuuden
väkivaltaohjelmien
katselu → myöhempi
aggressiivisuuden taso
● Tekijöinä ohjelman
- virittämät ajatukset ja
tunteet
- tarjoamat toimitatavat
- estoja heikentävä vaikutus
- esittämiin kärsimyksiin
turtuminen
http://www.essentialbaby.com.au/toddler/toddler-education-and-play/children-with-better-educated-mothers-watch-the-least-tv-20091203-k71e.html

1. Aggressiivisuus 2. Altruismi
- Sosiobiologinen selitys
- Taustatekijöinä empatia ja
ahdistus
- Mielialan vaikutus
- Tilanteessa vaikuttavia
tekijöitä
- Sosiaalisten normien
ohjaavuus
http://www.amerika.org/social-reality/altruism-status-and-liberalism-as-a-fashion/, http://pethealthlibrary.purinacare.com/articles/cats-articles/feline-aggression/

2. Altruismi
Toisen auttaminen
itselle koituvien
kulujen tai oman edun
menettämisen
kustannuksella
http://www.parawe.com/?p=581

● Aina auttaminen ei
edellytä oman edun
menettämistä
● Prososiaalinen
käyttäytyminen
sisältää vastavuoroisen
auttamisen, se on
- vapaaehtoista
- toisia hyödyttävää
http://en.wikiversity.org/wiki/User:Nikkihiggins

● Sosiobiologinen selitys
tähdentää, että
luonnonvalinta on
aggressiivisuuden ohella
suosinut myös altruismia
> oman geeniperimän
jatkaminen ja poikasten, sekä
heille turvallisen
elinympäristön, suojelu
● Vastavuoroinen altruismi
> yksilön pienet kustannukset
koko lajin etu http://www.utsc.utoronto.ca/~psyb10/share.html
Sosiobiologinen selitys

Taustatekijöinä empatia ja ahdistus
● Entä auttaminen, joka
kohdistuu muihin, kuin
lähipiiriin?
● Hienovarainen
kyynisyys
● Auttamisessa on kyse
oman kielteisen olotilan
helpottamisesta
● Vai onko auttamisessa
kyse empatiasta?
→ molemmat vaikuttavat
http://yle.fi/alueet/lahti/2010/09/autokuski_sai_sairaskohtauksen_-_auto_tolppaan_1993401.html?origin=rss

Koehenkilöille tilaisuus auttaa uhria
-uhri samanlainen kuin itse: auttamismotivaationa
empatia (kyky eläytyä toisen tunnekokemukseen)
-uhri erilainen kuin itse: auttamismotivaationa
ahdistuksen vähentäminen

● Auttamismotivaationa
empatia
● Tarjotaan
- helppo ulospääsy
- vaikea ulospääsy
ahdistuksen
vähentäminen
● Tarjotaan

”2-2” tulos tukisi ahdistuksen
vähentämistä
= punaisella merkityt ryhmät auttavat harvemmin uhria
empatia
● Tarjotaan
ahdistuksen
vähentäminen
● Tarjotaan

Tutkimukset tukeneet ”1-3” tulosta,
joka tukee empatiaa
= punaisella merkitty ryhmä auttaa harvemmin uhria
empatia
● Tarjotaan
ahdistuksen
vähentäminen
● Tarjotaan

Cialdinin versiossa annettiin rahaa
tai kehuja ennen auttamista
= punaisella merkitty ryhmä auttoi harvemmin uhria
empatia
● Tarjotaan
ahdistuksen
vähentäminen
● Tarjotaan
> tulos tukee sitä, että auttamisessa on kyse oman
olotilan helpottamisesta

Batson kuuntelutti koehenkilöillä
tarinan Katiesta
● Ryhmä 1 kuunteli yksityiskohtia
● Ryhmä 2 eläytyi Katien tunnekokemuksiin
(empatia)
● Batson kertoi puolelle, että näkevät mielialaa
kohentavan filmin ja puolelle, että filmi ei
vaikuta mielialaan
→ Eläytyjät eivät auttaneet vähemmän, vaikka
saivat tilaisuuden kohentaa mielialaansa
→ Tukee empatian vaikutusta

Lopputulos kaikesta tästä on...
● Usein auttaminen on keino helpottaa pahaa
oloa mutta empatiapohjainen auttaminen ei
perustu pelkästään oman ahdistuksen
lievittämiseen.

Mielialan ja tunteiden vaikutus
● Masentuneet eivät
auta enemmän
● Syyllisyydellä selvä
yhteys auttamiseen
● Hyvällä tuulella olevat
auttavat enemmän
ainakin
Yhdysvalloissa
http://www.salvationarmy.ca/2007/01/05/incisive-thinking-key-to-helping-homeless/

Tilanteessa vaikuttavia tekijöitä
● Kiireen määrä ratkaiseva
● Ihmisten määrän kasvaessa
auttamisen todennäköisyys
pienenee
- joukkoharha: tilanne hätätilanne?
- vastuun hajautuminen: kuka
astuu vastuuseen?
- arviointiarkuus: pelko muiden
arvostelusta
http://www.latva-rasku.fi/hakemisto/rakkaus.html

Sosiaalisten normien ohjaus
● Vastavuoroisuusnormi
● Sosiaalisen vastuun
normi: on autettava
niitä, ketkä ovat
sinusta riippuvaisia
● Sukupuoliroolinormit
- rohkeus, ritarillisuus
- huolenpito
http://lyricsdog.eu/s/ritari

Kappaleen 12 koonti
Sekä aggressiivisella että altruistisella
käyttäytymisellä on sosiobiologinen pohja, joka
selittää näiden toimintamuotojen tarpeellisuutta
lajin säilymisen kannalta
Tilannetasolla aggressiivisuutta ja altruismia voi
selittää monista eri näkökulmista. Molempia
selitetään ainakin
- pyrkimyksellä laukaista sisäinen tunnetila
- ryhmä- tai sosiaalisilla normeilla
- toisten ihmisten käyttäytymisen vaikutuksilla
- tilanteen tekijöillä (esim. kiire, kuumuus)

Kappale 13
Ryhmäprosessit

LÄHTÖTEKIJÄT:
1. RYHMÄN RAKENNE / 2. TEHTÄVÄTYYPIT/ YMPÄRISTÖ
4. RYHMÄSSÄ SYNTYVÄT
ILMIÖT
5. TULOKSET:
Määrä, laatu,
vastaa tavoitetta,
tyytyväisyys
TEHOKKUUS: motivaatio- ja koordinaatiohukka
Esim.
Rakennetekijät
Ja
3. Johtajuus
Esim.
toiminnan
”voiminen”; SIT

- VIESTINTÄVERKKO
- KOKO; TAIDOT;
PERSOONAT;
ERILAISUUS; STATUKSET
Esim.
Rakennetekijät
Ja
3. Johtajuuso
LÄHTÖTEKIJÄT:
ILMIÖT
JA RAKENTEET
5. TULOKSET:
Määrä, laatu,
vastaa tavoitetta,
tyytyväisyys

Ryhmän viestinnän rakenteita
● Keskitetty yhdelle ihmiselle tai
hajautettu kaikille
> osallistumisen määrä vaihtelee
● Yksinkertainen tehtävä: ratas
(+keskitetty)
● Mutkikas tehtävä: avoin verkko
- Kokeiden tulosten soveltaminen
luonnollisiin ryhmiin?
● Organisaatioviestintä: pysty-
tai vaakasuoraa
http://www.amajapan.co.jp/e/top-onsite-seminars08.html

LÄHTÖTEKIJÄT:
ILMIÖT
5. TULOKSET:
Määrä, laatu,
vastaa tavoitetta,
tyytyväisyys
Esim.
Rakennetekijät
Ja
3. Johtajuus
-
-STEINERIN TYYPIT
-ONGELMANRATKAISU
- YHTEINEN PÄÄTÖS

Ryhmätehtävien tyypit (Steiner,1972)
- yhtenäisiä tai ositettavia
- nopeus: maksimointi tai
laatu: optimointi
- panosten additiivisuus
tai harkinnanvaraisuus
- disjunktiivinen: yksi
arvio; konjunktiivinen:
kaikkien panos
http://www.justbet-sportsbook.com/,
http://www.flickr.com/photos/tero/208100123/

Ryhmätehtävänä ongelmanratkaisu
● Aivoriihi: additiivinen, ositettava, maksimointitehtävä
→ todellinen hyöty vain kirjoittamalla
→ kokemus tehokkuudesta, huomataan huonot
ehdotukset
● Heureka-ongelma:
yhtenäinen disjunktiivinen optimointitehtävä
→ todennäköisyys, että joku ryhmästä osaa ratkaista
ongelman on ratkaiseva
ositettava disjunktiivinen optimointitehtävä
→ ryhmä voi ratkaista tehtävän, vaikka kukaan jäsenistä ei
yksin siihen pystyisi
todellinen ryhmäefekti on harvinainen: ryhmän suoritus
ylittäisi jäsenten kykyjen summan

Ryhmätehtävänä päätös
● Normaalistuminen: neutraaleissa kohteissa jäsenten
mielipiteiden keskiarvo
● Ryhmäpolarisaatio: kun päätös liittyy riskinottoon
yhteinen päätös on jommassa kummassa ääripäässä
→ alkuperäisissä mielipiteissä tulee olla hajontaa
→ kanta siirtyy siihen suuntaan, mihin enemmistön
mielipiteet ovat
→ Informaatiovaikutus, ja lopussa normatiivinen
vaikutus
→ Rajoitetuissa olosuhteissa; uudentyyppisissä
päätöksissä, joille ei vielä normeja

LÄHTÖTEKIJÄT:
ILMIÖT
5. TULOKSET:
Määrä, laatu,
vastaa tavoitetta,
tyytyväisyys
Esim.
Rakennetekijät
Ja
3. Johtajuus
- Johtajuustyylit
- Fiedlerin
kontingenssimalli
- Oikeuden-
mukaisuus
- Totteleminen

Johtajuustyylit
● Lippitt & White (1943)
● Autoritaarinen: ryhmän yläpuolella
● Demokraattinen: johtamisfunktiot jaettu
● Laissez-Faire: nimellinen
● Tyytyväisyys riippuu ryhmän kokoonpanosta ja
tehtävätyypistä.
● Johtajaominaisuudet ovat tilannesidonnaisia
esim. älykkyys, tieto, verbaliikka, osiaalisuus,
suosio, motivaatio ja sitkeys
http://djcronin.blogspot.com/2010/12/leadership-in-volunteer-management.html

Fiedlerin johtajuuden
kontingenssimalli
+
-
+ -
SUORITUS
KONTROLLIMAHDOLLISUUDET

Johtajan asemaan liittyvä valta
● Stanley Milgramin koesarja 1960 -luvulla
● Obedience to Authority: An Experimental View
(1974)
http://lipflip.org/blog/lipflip/2008/07/would-you-kill-somebody-if-told-to

Johtaminen ja oikeudenmukaisuus
● Muutosten aikaansaaminen > muutosvastarinta
● Colin & French (1948): osallistuminen tuo tyytyväisyyttä
ja tuottavuutta
> Proseduraalisen oikeudenmukaisuuden edustavuusperiaate
+ johdonmukaisuus, puolueellisuuden esto, tiedon tarkkuus,
oikaistavuus ja eettisyys (vilpin esto) (Leventhal, 1980)
→ tärkeitä työasenteiden selittäjiä!
● Distributiivinen oikeudenmukaisuus
● Epäoikeudenmukainen huono kohtelu:
epäystävällisyys, pilkallisuus...
● Kokemus johtajan reiluudesta eli
oikeudenmukaisuudesta vaikuttaa suoritukseen

4. Ryhmässä syntyvät ilmiöt

- KOHEESIO
-ROOLIT
-NORMIT
-ENEMMISTÖN ja
VÄHEMMISTÖN
VAIKUTUS
- RYHMÄAJATTELU
LÄHTÖTEKIJÄT:
ILMIÖT
5. TULOKSET:
Määrä, laatu,
vastaa tavoitetta,
tyytyväisyys
Esim.
Rakennetekijät
Ja
3. Johtajuus

Ryhmän kiinteys, koheesio
● Molemminpuolisten ystävyysvalintojen
määrä ryhmän sisällä vs. ulkopuolelle
kohdistuvat ystävyysvalinnat
● Ryhmän tärkeys, arvokkuus,
palkitsevuus, vähäiset kustannukset,
vaihtoehdot
● Mukaan pääsemisen vaatiessa
ponnistuksia arvostus on korkeampi
● Hogg: Interpersoonallinen (sisäinen
attratktio), sosiaalinen (ryhmän
jäseneksi samaistuminen) http://intersci.ss.uci.edu/wiki/index.php/Structural_cohesion

Ryhmän roolijako ja roolikonfliktit
● Rooli: johonkin
asemaan
kohdistuvien
odotusten
kokonaisuus
→ epävirallinen rooli
● Normien joukko,
jotka koskevat jotain
asemaa
→ virallinen rooli
● Roolinsisäiset konfliktit:
ristiriitaiset odotukset
vastinroolilta
● Roolienväliset konfliktit:
kahden roolien odotusten
täyttäminen haastavaa
● Roolin ja
persoonalisuuden välinen
konflikti: ei löydy tehtävän
vaatimia taitoja
● Roolin epämääräisyys

Normit ryhmätoiminnan säätelijöinä
● Määrittävät rooleja
● Voivat määrittää
tuloksellisuutta
● Koordinaation tarve!
● Kehittäminen osa johtamista
● Yhteismaan murhenäytelmä on sosiaalinen
dilemma:
jokaiselle on edullista toimia itsekkäästi kun kaikille on
vahingollista toimia niin
http://cop15post.com/2009/12/09/news/waste-pickers-get-new-found-respect/

Enemmistön vaikutus ryhmässä
● Ryhmätoiminta
yhdenmukaistaa yksilön
- informaatiovaikutus
- normatiivinen vaikutus
(Aschin koesarja)
● 12-13-vuotiaat alttiimpia
● Vaikutus heikkenee, kun
enemmistö ei ole
yksimielinen
http://www.toonpool.com/cartoons/Conformity_11546

Kaikki Eximian kpl luentokalvot

Kaikki Eximian kpl luentokalvot

Recommended

Recommended

More Related Content

What's hot

What's hot (20)

Viewers also liked

Viewers also liked (18)

Similar to Kaikki Eximian kpl luentokalvot

Similar to Kaikki Eximian kpl luentokalvot (20)

Kaikki Eximian kpl luentokalvot