Tilaaja Raaseporin kaupunki. Toteuttaja Innolin.

1. Länsi-Uudenmaan matkailun tulo- ja työllisyystutkimus 2016
Länsi-Uudenmaan Lumo Matkailu Oy
Raaseporin raportti
Pekka Vuorela
Jari Holttinen

2. Sisällys
1. Johdanto
2. Tutkimusmenetelmä
3. Tutkimusalue
4. Matkailun taloudelliset vaikutukset
alueella
5. Matkailijakyselyn tuloksia
6. Matkailualan yritykset
7. Yhteenveto

3. Johdanto
1. Johdanto
2. Tutkimusmenetelmä
3. Tutkimusalue
4. Matkailun taloudelliset vaikutukset
alueella
5. Matkailijakyselyn tuloksia
6. Matkailualan yritykset
7. Yhteenveto

4. Johdanto
Tässä raportissa käsitellään Raaseporin tuloksia.
Länsi-Uudenmaan matkailustrategia on tehty yrittäjävetoisesti ja se on
hyväksytty Länsi-Uudenmaan kunnanhallituksissa (Raasepori, Inkoo, Lohja,
Siuntio, Karkkila, Kirkkonummi, Hanko). Strategian tavoite on luoda yhteiset
suuntaviivat koko alueen matkailulle.
Aluetta myydään ja markkinoidaan yhtenäisenä kokonaisuutena yhteistyössä
kaikkien matkailutoimialalla olevien yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa.
Länsi-Uudellamaalla on yhteinen matkailubrändi. Toimintaa varten on
perustettu Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy (Lumo). Alueen kunnista
Lumo matkailu Oy:n palveluita käyttävät Hanko, Inkoo, Lohja, Raasepori ja
Siuntio.
Strategian tavoite 2016: Länsi-Uusimaa muodostaa asiakkaalle
ympärivuotisen, kestävän ja laadukkaan matkailullisen kokonaisuuden joka on
helppo löytää ja sen palveluja on helppo ostaa.
Strategian tavoite 2020: Matkailutulo on kaksinkertainen vuoden 2007
tasoon verrattuna.

5. Johdanto
• Tutkimusprojektin keskeisenä tavoitteena on luoda kokonaisvaltainen ja laaja-alainen
ymmärrys matkailun rakenteesta, taloudellisesta merkityksestä ja vaikutuksesta Länsi-
Uudenmaan alueella sekä suhteessa koko Suomeen.
• Tutkimuksen tarkempina tavoitteina oli:
• selvittää Länsi-Uudenmaan matkailun volyymejä ja matkailijoiden
kulutuskäyttäytymistä
• määrittää edellisen avulla alueen saamaa matkailutuloa
• selvittää matkailun työllistävä vaikutus alueella
• Tutkimus toteutettiin kokonaisuudessaan aikavälillä joulukuussa 2015 – syyskuussa 2016.
• Käytettävät käsitteet:
• Välitön matkailumeno: matkailijoiden tavaroiden ja palveluiden ostot tutkimusalueella
sisältäen arvonlisäveron
• Välitön matkailutulo: yritysten suoraan matkailijoilta saama tulo ilman arvonlisäveroa
• Välillinen matkailutulo: matkailutuloa saavan yrityksen hankinnat muilta yrityksiltä
• Välitön työllisyysvaikutus: yritysten ja toimipaikkojen matkailuliikevaihtoa vastaava
työllisyys henkilötyövuosina ilmaistuna
• Verotulovaikutus: matkailun palkoista johdettu verotulo tutkimusalueen kunnille

6. Tutkimusmenetelmä
Menomenetelmä
• Matkailijoiden kohderyhmän muodostivat Länsi-Uudenmaan alueella matkailleet kuluttajat
(suomalaiset ja ulkomaalaiset). Tutkimustieto kerättiin henkilökohtaisilla haastatteluilla
kohdealueella sekä nettilinkin kautta vastattavana sähköisenä tutkimuksena.
• Tässä tutkimuksessa matkailija määriteltiin henkilöksi, joka tuli alueelle sen ulkopuolelta tai
matkusti tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella. Matkailijaksi ei lueta säännölliselle työ-,
opiskelu- tai ostosmatkalle saapuvia. Matkailijaksi luetaan myös päiväkävijät sekä
läpikulkumatkalla olevat henkilöt. Määrittelyssä toteutetaan Työ- ja elinkeinoministeriön
suosituksia matkailijan ja matkailun määritelmistä.
• Tiedonkeruun henkilökohtaiset haastattelut toteutettiin kahdessa osassa: joulukuussa 2015 –
helmikuussa 2016 matkustaneille sekä kesä-elokuussa 2016 pääasiassa erilaisten
tapahtumien yhteydessä. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös nettilinkin kautta sähköisenä
internetissä.
• Vastaajilla oli mahdollisuus vastata suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi. Haastatteluissa
noudatettiin erillistä rotaatiosuunnitelmaa edustavuuden takaamiseksi. Haastatteluita mm.
suoritettiin tasaisesti koko kesäkaudelta ja vaihtelevasti arkena ja viikonloppuisin sekä eri
kellonaikoihin.
• Yhteensä vastauksia saatiin 772 kpl. Henkilökohtaisia haastatteluja tehtiin 602 kpl ja
sähköisiä vastauksia kertyi 170 kpl. Raaseporissa vierailleita matkailijoita oli tutkimuksessa
mukana 393 kpl.
• Analyysivaiheessa aineistosta jätettiin pois rahankäytöltään huomattavasti muista poikkeavia
vastauksia.

7. Tutkimusmenetelmä
Tulomenetelmä
• Tutkimuksen toisen kohderyhmän muodostavat alueella välitöntä ja välillistä tuloa matkailusta
saavat yritykset. Yritysten osalta data kerättiin puhelinhaastatteluilla, joita tehtiin 120 kpl.
Perustiedot yrityksistä kerättiin tilastoista.
• Kyselyn avulla selvitettiin yritysten liikevaihto ja matkailusta saamien tulojen osuus sekä
arviot oman yrityksen lähiajan näkymistä.
• Otoksen toimialoiksi valikoitiin TEM:in suositusten mukaiset toimialat. Niiden mukaan tehtiin
otos Fonectan yritysrekisteristä perustuen Tilastokeskuksesta saatuihin tietoihin.
• Toimialaluokituksessa on viisi toimialaa: tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemus,
huvi- ja virkistys, liikenne sekä matkatoimistot/matkanjärjestäjät. Toimialaluokitus perustuu
TOL 2008-luokittelujärjestelmään.
• Laaditun toimialaluokituksen ulkopuolelle voi jäädä yrityksiä, jotka saavat matkailutuloa;
esimerkiksi rakentamissektori on jätetty matkailun aluevaikutusten ulkopuolelle. Samoin
luokituksessa on mukana yrityksiä, joiden tulot tulevat muualta kuin matkailusta.
• Joillakin haastatelluista yrityksistä oli huomattavia vaikeuksia määritellä matkailutulon osuutta
liikevaihdostaan tai yritysten edustajat eivät sitä jostain muusta syystä halunnet tehdä.
Puutteellisten vastausten täydentämiseksi tehtiin uusi soittokierros syyskuussa, jossa kysyttiin
vielä tarkennuksia aikaisemmin saatuihin vastauksiin. Siitä huolimatta aineistoon jäi edelleen
vastauksia, joissa oli puutteita erityisesti matkailun liikevaihto-osuuden kohdalla. Tästä syystä
joitakin yrityksiä jätettiin laskennan ulkopuolelle, jotta niiden epävarmat arviot eivät
vaikuttaisi tuloksiin.

8. 1. Johdanto
2. Tutkimusalue
3. Matkailun taloudelliset vaikutukset
alueella
4. Matkailijat
5. Matkailualan yritykset
6. Yhteenveto
Tutkimusalue

9. Tutkimusalue
Länsi-Uudenmaan matkailustrategian toteuttamiseksi on perustettu Länsi-
Uudenmaan Lumo matkailu Oy. Lumo on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö,
jonka tarkoituksen on edistää alueen matkailua. Lumon omistavat alueen
matkailuyritykset. Alueen kunnista Lumon mukana Lumon toiminnassa ovat
Hanko, Inkoo, Lohja Raasepori ja Siuntio.
Hanko:
Asukasluku 8863
Suomenkielisiä 53,1 %
Ruotsinkielisiä 42,5 %
Muita 4,4 %
Inkoo:
Asukasluku: 5 541
Suomenkielisiä 42,8 %
Ruotsinkielisiä 53,7 %
Muita 3,5 %
Lohja:
Asukasluku: 47 349
Suomenkielisiä 92,7%
Ruotsinkielisiä 3,5 %
Muita 3,8
Raasepori
Asukasluku: 28 404
Suomenkielisiä 30,8 %
Ruotsinkielisiä 65,0 %
Muita 4,2 %
Siuntio
Asukasluku: 6 182
Suomenkielisiä 66,6 %
Ruotsinkielisiä 29,1 %
Muita 4,3 %
Väestötiedot: Tilastokeskus – Väestö 31.12.2015

10. 1. Johdanto
2. Tutkimusalue
3. Matkailun taloudelliset
vaikutukset alueella
4. Matkailijat
5. Matkailualan yritykset
6. Yhteenveto
Matkailun taloudelliset
vaikutukset alueella

11. Matkailun taloudelliset vaikutukset Suomessa
• Matkailuun kulutettiin Suomessa vuonna 2014 arviolta 14,2 miljardia euroa.
Summa sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot
Suomessa. Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus matkailun
kokonaiskulutuksesta oli noin 28 prosenttia eli 4,03 miljardia euroa.
• Matkailun aikaansaama arvonlisäys eli jalostusarvo vuonna 2014 oli arviolta
4,4 miljardia euroa, joka on 2,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
Verrattuna muiden toimialojen arvonlisäykseen, matkailun arvonlisä oli yli
puolitoista kertaa suurempi kuin elintarviketeollisuuden, suurempi kuin
maatalouden ja moninkertainen verrattuna peliteollisuuteen.
• Matkailutoimialoilla työskenteli vuonna 2014 yhteensä 139 200 henkilöä.
• Matkailualalla toimii 28 900 yritystä. Uusia yrityksiä syntyy eniten
ohjelmapalveluihin. Yli 3 000 uutta yritystä vuosina 2007–2014.
Lähde: www.visitfinland .fi Tilastopalvelu Rudolfin viimeisimmät tiedot
matkailutasetta koskevat tiedot ovat vuodelta 2014.

12. Matkailun tunnusluvut Suomessa vuonna 2015
Infograafin lähde: http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2016/04/Matkailun-luvut-infograafi-2015-fi.pdf
Viimeisimmät Tilastokeskuksen matkailutilinpidon tiedot Tilastopalvelu Rudolfissa ovat vuodelta 2014

13. Tilastoidut yöpymiset vuonna 2015 maakunnittain
Saapuneet 2015 Viipymisaika Yöpymiset 2015
N % VRK N %
KOKO MAA 10734841 100,0 % 1,8 19738123 100,0 %
Varsinais-Suomi 689986 6,4 % 1,7 1167867 5,9 %
Satakunta 223201 2,1 % 1,8 393049 2,0 %
Kanta-Häme 218902 2,0 % 1,6 356337 1,8 %
Päijät-Häme 271049 2,5 % 2,0 541074 2,7 %
Pirkanmaa 888 067 8,3 % 1,6 1 452 408 7,4 %
Kymenlaakso 172460 1,6 % 1,8 318130 1,6 %
Etelä-Pohjanmaa 383807 3,6 % 1,7 670916 3,4 %
Pohjanmaa 251225 2,3 % 1,7 420805 2,1 %
Keski-Pohjanmaa 87587 0,8 % 1,7 148862 0,8 %
Pohjois-Pohjanmaa 618361 5,8 % 1,8 1138580 5,8 %
Kuusamo 160 037 1,5 % 3,0 482 713 2,4 %
Ahvenanmaa 202198 1,9 % 2,0 404764 2,1 %
Etelä-Karjala 326947 3,0 % 1,8 590153 3,0 %
Etelä-Savo 360664 3,4 % 1,9 696938 3,5 %
Pohjois-Savo 455369 4,2 % 1,8 815940 4,1 %
Pohjois-Karjala 260369 2,4 % 1,8 481194 2,4 %
Keski-Suomi 537012 5,0 % 1,8 983229 5,0 %
Kainuu 293914 2,7 % 3,2 931917 4,7 %
Lappi 979360 9,1 % 2,4 2356847 11,9 %
Uusimaa (koko maakunta) 3 354326 31,2 % 1,6 5386400 27,3 %
Uusimaa- vain pääkaupunkiseutu 2 944 260 27,4 % 1,6 4693807 23,8 %
Uusimaa ilman pääkaupunkiseutua 410 066 3,8 % 1,7 692593 3,5 %
Koko Uudenmaan osuus koko maan yöpymisistä on 27 %. Valtaosa yöpyi kuitenkin pääkaupunkiseudulla, joten muun
Uudenmaan osuus jää alle 4 prosenttiin koko maan yöpymisistä. Yllä olevat luvut ovat Tilastokeskuksen
majoitustilastosta ja ne on kerätty majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella
varustettua matkailuvaunupaikkaa. Alueella on runsaasti myös muuta pienimuotoista majoitustoimintaa, joka ei näy
majoitustilastossa. Muissa majoituksissa yöpyneiden määrä on jäljempänä tässä raportissa arvioitu matkailijakyselyn
perusteella eri tyyppisissä yöpymispaikoissa yöpyneiden suhteellisten osuuksien mukaan.

14. Tilastoidut yöpymiset vuonna 2015 maittain
Raaseporissa yöpyjistä valtaosa on kotimaisia (92,3 % %). Ulkomaisia matkailijoita on vain 7 ,7 % kaikista yöpyjistä.
Pääkaupunkiseudulla noin puolet yöpyjistä on ulkomaisia, mikä nostaa myös koko Uudenmaan osuutta. Suurimman
ulkomaisen matkailijaryhmän, venäläisten, osuus jää Länsi-Uudellamaalla ja myös Raaseporissa muuta maata selvästi
matalammaksi.
Inkoo ja Siuntio eivät ole omina kuntinaan mukana vertailussa, koska niissä on liian vähän majoitusta, jotta erillisen
tilaston voisi tuottaa.
Tammi-joulukuu
2015 Koko maa Uusimaa
Länsi-Uusimaa
(Hanko, inkoo,
Lohja, Raasepori,
Siuntio) Lohja Raasepori Hanko
N % N % N % N % N % N %
Yhteensä 19738123 100,0 % 5386400 100,0 % 323094 100,0 % 155585 100,0 % 67224 100,0 % 49146 100,0 %
Suomi 14227773 72,1 % 2956620 54,9 % 296738 91,8 % 142844 91,8 % 62040 92,3 % 44417 90,4 %
Ulkomaiset 5510350 27,9 % 2429780 45,1 % 26356 8,2 % 12741 8,2 % 5184 7,7 % 4729 9,6 %
Venäjä 782848 4,0 % 209894 3,9 % 4918 1,5 % 3121 2,0 % 394 0,6 % 1061 2,2 %
Ruotsi 549870 2,8 % 186663 3,5 % 4547 1,4 % 2059 1,3 % 1086 1,6 % 470 1,0 %
Saksa 543294 2,8 % 217983 4,0 % 2079 0,6 % 550 0,4 % 596 0,9 % 790 1,6 %
Britannia 471869 2,4 % 178283 3,3 % 946 0,3 % 511 0,3 % 157 0,2 % 63 0,1 %
Ranska 230090 1,2 % 65523 1,2 % 581 0,2 % 273 0,2 % 166 0,2 % 123 0,3 %
Kiina + Honkong 210535 1,1 % 158557 2,9 % 212 0,1 % 159 0,1 % 17 0,0 % 15 0,0 %
Yhdysvallat 202546 1,0 % 148670 2,8 % 554 0,2 % 279 0,2 % 136 0,2 % 120 0,2 %
Viro 188899 1,0 % 73395 1,4 % 3241 1,0 % 940 0,6 % 1446 2,2 % 717 1,5 %
Norja 185995 0,9 % 64202 1,2 % 633 0,2 % 264 0,2 % 158 0,2 % 54 0,1 %
Sveitsi 158805 0,8 % 67351 1,3 % 787 0,2 % 322 0,2 % 115 0,2 % 340 0,7 %
Italia 127757 0,6 % 61651 1,1 % 975 0,3 % 130 0,1 % 73 0,1 % 78 0,2 %
Puola 100259 0,5 % 43296 0,8 % 466 0,1 % 147 0,1 % 160 0,2 % 94 0,2 %
Tanska 97959 0,5 % 54159 1,0 % 935 0,3 % 626 0,4 % 181 0,3 % 94 0,2 %
Itävalta 60659 0,3 % 26860 0,5 % 284 0,1 % 48 0,0 % 49 0,1 % 101 0,2 %
Latvia 43256 0,2 % 15054 0,3 % 250 0,1 % 134 0,1 % 22 0,0 % 15 0,0 %
Unkari 18832 0,1 % 11013 0,2 % 253 0,1 % 188 0,1 % 15 0,0 % 0 0,0 %

15. Tilastoitujen yöpymisten muutos 2014 -2015 maittain
Raaseporin yöpymisten kokonaismäärä on kasvanut 8 % vuodesta 2014 vuoteen 2015 kotimaisen ja
virolaisen matkailun kasvun ansiosta. Ulkomaisten yöpyjien määrä on laskenut kokonaisuudessaan 12 %.
Virolaiset matkailijat ovat löytäneet Raaseporin, sillä heidän määränsä on kasvanut kolminkertaiseksi
vuosien 2014 ja 2015 välillä. Muista maista tulevien matkailijoiden määrissä on nähtävissä varsin suuria
suhteellisia pudotuksia, jotka matkailijamäärinä kuitenkin jäävät varsin pieniksi.
Raasepori 2015 2014 Muutos
Yhteensä 67224 62376 8 %
Suomi 62040 56484 10 %
Ulkomaat 5184 5892 -12 %
Viro 1446 475 204 %
Ruotsi - Sweden 1086 1145 -5 %
Saksa 596 940 -37 %
Venäjä 394 487 -19 %
Tanska 181 193 -6 %
Ranska 166 229 -28 %
Puola 160 386 -59 %
Norja 158 241 -34 %
Iso-Britannia 157 446 -65 %
USA 136 98 39 %

16. Yöpymisten kuukausivaihtelu 2015 Raaseporissa
Vuosi 2015 N %
Tammi 2540 4 %
Helmi 2185 3 %
Maalis 2084 3 %
Huhti 3318 5 %
Touko 5791 9 %
Kesä 9532 14 %
Heinä 16410 24 %
Elo 11251 17 %
Syys 5851 9 %
Loka 4053 6 %
Marras 2179 3 %
Joulu 2030 3 %
Yhteensä 67224 100 %
55 % yöpymisistä sijoittuu
kolmelle kesäkuukaudelle.

17. Raaseporin tilastoitu yöpymiskapasiteetti kuukausittain
Liikkeiden
lukumäärä Huoneet Vuoteet
Tammikuu 2015 8 242 655
Helmikuu 2015 8 233 641
Maaliskuu 2015 8 237 642
Huhtikuu 2015 8 237 640
Toukokuu 2015 8 236 635
Kesäkuu 2015 9 276 718
Heinäkuu 2015 9 276 718
Elokuu 2015 9 276 718
Syyskuu 2015 8 220 616
Lokakuu 2015 8 225 624
Marraskuu 2015 8 226 630
Joulukuu 2015 8 219 582
Tammikuu 2016 8 220 581
Helmikuu 2016 7 200 543
Maaliskuu 2016 8 237 641
Huhtikuu 2016 8 237 640
Majoituskapasiteetti on suurimmillaan kesäkuukausina matkailusesongin aikana.
Heinäkuussa 2015 huoneita oli 276 ja vuoteita 718. Helmikuussa 2016 määrä oli
pienimmillään, kun huoneita oli 200 vuodepaikkojen määrä oli 543.
Raaseporin kaikki
majoituskapasiteetti ei näy
Tilastokeskuksen keräämissä
tilastoissa, sillä Raaseporin omien
tietojen mukaan kunnassa on
15:sta majoitusliikkeessä 1377
vuodepaikkaa, minkä lisäksi tulevat
yksityismajoituksen vuodepaikat.

18. Matkailijameno

19. Matkailijoiden määrä
Lukumäärät Suomalaiset Ulkomaiset Yhteensä
Maksullisissa majoitusliikkeissä
yöpyjät 62 040 5 184 67 224
Muualla yöpyjät (estimoitu) 84 374 1 918 86 292
Yhteensä 146 414 7 102 153 516
Päiväkävijät (estimoitu) 75 937 1 726 77 663
Yhteensä 222 351 8 828 231 180
Yöpymistilastojen lähde: http://www.lumomatkailu.com/tilastot
Majoitustilaston yöpyjät ja kyselyaineistosta yleistämällä estimoidut määrä.
%-osuudet Suomalaiset Ulkomaiset Yhteensä
Maksullisissa majoitusliikkeissä
yöpyjät 29 % 61 % 30 %
Muualla yöpyjät (estimoitu) 39 % 23 % 39 %
Päiväkävijät (estimoitu) 32 % 16 % 31 %
Yhteensä 100 % 100 % 100 %
• Vapaa-ajanasunto
• Sukulaisten/tuttavien
luona
• Oma huoneisto
• Muu majoitus
Maksullisia majoitusliikkeitä koskevat luvut ovat Tilastokeskuksen majoitustilastosta
ja ne on kerätty majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai
sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa.
Estimoidut arvot on laskettu suhteuttamalla matkailijahaastattelun eri
matkailijaryhmien osuudet tiedossa oleviin yöpymistilaston lukuihin.

20. Matkailumeno – Matkailijoiden rahankäyttö matkansa
aikana Raaseporissa
• Haastatteluissa pyydettiin matkailijoita arvioimaan omaa rahankäyttöään eri kohteisiin
niissä kunnissa, joissa vastaaja matkansa aikana on vieraillut. Vastausten perusteella
rahankäyttö on yleistetty kuvaamaan kaikkien edellisellä sivulla estimoidun
matkailijamäärän rahankäyttöä.
• Matkailijat arvioivat omasta näkökulmastaan matkan aikana kuluttamiaan rahamääriä,
joten näissä arvioissa on mukana arvonlisäveron osuus.
Käyttökohde Euroa
Ennakkomaksut 1 537 345
Yöpyminen 6 935 391
Ravintolat, kahvilat 20 688 272
Ohjelmapalvelut 3 303 558
Tapahtumat 7 307 591
Nähtävyydet 1 858 685
Ostokset liikkeissä 20 660 531
Polttoaine 7 524 900
Sisäinen liikenne 138 708
Muu 1 532 721
Yhteensä 70 650 832
Ennakkomaksut: matkatoimistoon, matkanjärjestäjälle, majoitusyritykseen.
Ohjelmapalvelut: retket, ostetut aktiviteettipalvelut.
Keskiarvo
(€)
Mediaani
(€)
1 päivä tai vähemmän 174 125
2-6 päivää 290 240
1-2 viikkoa 541 500
yli 2 viikkoa 631 550
kuukauden tai pidempi 1207 718
Yhteensä 306 188
Matkailumeno matkan aikana viipymän mukaan

21. Matkailumeno – Matkailijoiden eri kohteisiin
käyttämien rahamäärien osuudet
Matkailijoita pyydettiin
arvioimaan matkan aikana
alueella käyttämiään
rahamääriä erikseen kunkin
käyttökohteen osalta.
Kuviosta voidaan nähdä eri
käyttökohteiden osuudet
matkailijoiden
kokonaiskulutuksesta
Osuudet on saatu
yleistämällä
haastatteluaineistosta
saadut vastaukset
kattamaan volyymiltaan
kaikki alueella matkailleet.
Matkailijoiden arvioissa
rahankäytöstään on
arvonlisävero mukana.
2 %
10 %
29 %
5 %
10 %
3 %
29 %
11 %
0 % 2 % Ennakkomaksut
Yöpyminen
Ravintolat, kahvilat
Ohjelmapalvelut
Tapahtumat
Nähtävyydet
Ostokset liikkeissä
Polttoaine
Sisäinen liikenne
Muu

22. Matkailijatulo

23. Raaseporin matkailutoimialaan liittyvät yritykset
Toimipaikkojen
lukumäärä
Henkilöstön
määrä
Liikevaihto (1000
euroa)
Vähittäiskauppa 279 831 232 063
Liikenne 62 133 21 400
Majoitus ja
ravitsemistoiminta 98 335 27 949
Matkatoimistot 12 8 1 483
Huvi ja virkistys 36 102 10 774
Yhteensä 487 1 409 293 669
Raaseporin matkailuun liittyvien toimialojen toimipaikkojen lukumäärä,
henkilöstön määrä ja liikevaihto vuonna 2015.
(Lähde: Tilastokeskuksen yritystilastot. Tutkimusta varten tilattu aineisto).
• Toimialaluokituksessa on viisi toimialaa: tukku- ja vähittäiskauppa, majoitus- ja
ravitsemus, huvi- ja virkistys, liikenne sekä matkatoimistot/matkanjärjestäjät.
Toimialaluokitus perustuu TOL 2008-luokittelujärjestelmään.

24. Raaseporin matkailutulo toimialoittain
Yrityshaastatteluissa alueella toimivilta yrityksiltä pyydettiin arvioita siitä, mikä osuus heidän liikevaihdostaan tulee
matkailijoilta. Näiden arvioiden perusteella matkailutulo laskettiin osuutena kaikkien kyseisten toimialojen yritysten
liikevaihdoista toimialaryhmäkohtaisilla painotuksilla. Laskelmissa on huomioitu ainoastaan välitön, suoraan
matkailijalta tuleva matkailutulo. Välillisiä vaikutuksia ei ole huomioitu.
Arvonlisäprosentillinen välitön matkailutulo muodostetaan toimialoittaisten arvonlisäprosenttien mukaan.
Vähittäiskaupan, huvi ja virkistyksen sekä matkatoimistojen arvonlisäprosenttina käytetään 24 %. Vastaavasti
liikenteen alv:na käytetään 10 %. Majoitustoiminnalla alv on 10 % ja ravitsemusalalla 24 %, joten niiden yhdistetyn
toimialan arvonlisäprosenttina käytetään keskiarvoa 17 %.
Kokonaismatkailutulo ilman arvonlisäveroa saadaan kertomalla välitön matkailutulo tulokertoimella. Tulokertoimena
on käytetty kerrointa 1,20. Yhdistämällä eri toimialojen kokonaismatkailutulot saadaan summaksi alueen
kokonaismatkailutulo.
Välitön
matkailutulo
1000 €
Alv.
osuus
Välitön
matkailu-
tulo 1000 € +
ALV
Kokonais-
matkailutulo
1000 € (Alv. 0%)
vähittäiskauppa 29 588 24 % 44 027 35 506
liikenne 3 745 17 % 52 58 4 494
majoitus ja
ravitsemus 16 001 10 % 21 121 19 201
matkatoimistot 1 335 24 % 1 986 1 602
huvi & virkistys 4 741 24 % 7 054 5 689
Yhteensä 55 409 79 446 66 491

25. Matkailutulon toimialoittainen jakauma - Raasepori
Yli puolet yrittäjien arvioiden mukaisesta Raaseporin matkailutulosta
suuntautuu vähittäiskauppaan. Majoituksen ja ravitsemuksen osuus on lähes
kolmannes.
53 %
7 %
29 %
2 %
9 %
vähittäiskauppa
liikenne
majoitus ja ravitsemus
matkatoimistot
huvi & virkistys

26. Matkailun työllisyysvaikutus toimialoittain
Välitön matkailutyöllisyys käsittää ne toimipaikkojen työntekijät, jotka tarvitaan
matkailijoiden palveluiden toteuttamiseen ja tuotteiden valmistamiseen.
Työllisyys on arvioitu yrityshaastatteluista saatujen toimialakohtaisten matkailuosuus-
prosenttien avulla: Tilastokeskukselta tilatut alueen toimialakohtaiset henkilöstömäärät
kerrottiin yritysten arvioimilla matkailuosuusprosenteilla ja tulokseksi saatiin välittömät
matkailutyölliset toimialoittain.
Raasepori
Toimialan
henkilöstö-
määrä
Matkailun osuus
(% LV:stä)
Välitön
matkailutyöllisyys
(htv)
Osuus
matkailutyölli
syydestä
Huvi ja Virkistys 102 44 % 45 12 %
Liikenne 133 18 % 24 6 %
Majoitus- ja ravitsemus 335 57 % 191 51 %
Matkailu 8 90 % 7 2 %
Vähittäiskauppa 831 13 % 108 29 %
Yhteensä 1409 375 100 %

27. Matkailun työllisyysvaikutuksen toimialoittainen
jakauma - Raasepori
Lähes puolet alueen matkailun työllisyysvaikutuksesta kohdistuu majoitus- ja
ravitsemustoimintaan. Kaupan alan osuus matkailutyöllisyydestä on runsas
kolmannes.
12 %
6 %
51 %
2 %
29 % Huvi ja Virkistys
Liikenne
Majoitus- ja ravitsemus
Matkailu
Vähittäiskauppa

28. Palkka- ja verotulot
Majoituksen ja ravitsemuksen osuus on 45 % ja vähittäiskaupan osuus 33 %.
Palkkatulot on laskettu kertomalla välittömästä matkailutyöllisyydestä saadut
henkilötyövuodet toimialaryhmäkohtaisilla valtakunnallisilla painotetuilla
keskiarvokokonaisansioilla.
Keskiarvopalkkoja laskettaessa ei olla päästy toimialaluokkien valitsemisessa samalle
tarkkuudelle kuin muiden tilastojen osalta, vaan keskiarvoihin saattaa vaikuttaa myös
kohderyhmään kuulumattomia toimialoja.
Verotulot puolestaan on laskettu kertomalla palkkatulot efektiivisillä veroasteella.
Kuntakohtaiset efektiiviset veroasteet saatiin kuntaliiton tilastosta ”Kuntien veroprosentit ja
efektiiviset veroasteet vuosina 2001-2015”
Raasepori Palkkatulot Verotulot %
Huvi ja Virkistys 1 553 994 248 639 12 %
Liikenne 938 961 150 234 7 %
Majoitus- ja ravitsemus 5 798 075 927 692 45 %
Matkatoimistot 284 465 45 514 2 %
Vähittäiskauppa 4 251 396 680 223 33 %
Yhteensä 12 826 891 2 052 302 100 %

29. 1. Johdanto
2. Tutkimusalue
3. Matkailun taloudelliset vaikutukset
alueella
4. Matkailijat
5. Matkailualan yritykset
Matkailijat

30. Tutkimusaineiston kuvaus – Raaseporissa matkallaan
vierailleet
Sukupuoli Ikä
Ammattiryhmä
Asuinmaa
100%80%60%40%20%0%
Suomi 94,7% (372)
muu maa 5,3% (21)
Maa KPL
Belgia 1
Kiina 4
Kreikka 1
Ransa 1
Ruotsi 7
Saksa 2
USA 1
Venäjä 4
Yhteensä 21
100%80%60%40%20%0%
mies 37,5% (147)
nainen 62,5% (245)
100%80%60%40%20%0%
15-24 3,6% (14)
25-34 12,7% (50)
35-44 24,7% (97)
45-54 25,4% (100)
55-64 16,5% (65)
yli 64 17,0% (67)
100%80%60%40%20%0%
työntekijä 37,9% (149)
toimihenkilö 18,1% (71)
johtavassa asemassa oleva 5,9% (23)
yrittäjä 6,6% (26)
eläkeläinen 21,9% (86)
opiskelija 4,6% (18)
kotiäiti / -isä 2,0% (8)
työtön 2,3% (9)
muu 0,8% (3)

31. Raaseporissa vierailleiden maakunta ja Uudenmaan
kunta
Maakunta Uudenmaan kunta:
100%80%60%40%20%0%
Uusimaa 72,8% (271)
Pirkanmaa 6,7% (25)
Varsinais-Suomi 5,1% (19)
Kymenlaakso 2,2% (8)
Häme 1,9% (7)
Keski-Suomi 1,9% (7)
Pohjois-Pohjanmaa 1,6% (6)
Itä-Uusimaa 1,3% (5)
Etelä-Pohjanmaa 1,1% (4)
Ahvenanmaa 1,1% (4)
Päijät-Häme 1,1% (4)
Pohjanmaa 0,5% (2)
Satakunta 0,5% (2)
Etelä-Savo 0,5% (2)
Savo 0,5% (2)
Pohjois-Karjala 0,3% (1)
Etelä-Karjala 0,3% (1)
Lappi 0,3% (1)
Keski-Pohjanmaa 0,3% (1)
100%80%60%40%20%0%
Helsinki 42,1% (114)
Espoo 15,9% (43)
Sipoo 6,6% (18)
Lohja 6,3% (17)
Vantaa 5,2% (14)
Kirkonummi 4,4% (12)
Hanko 4,1% (11)
Raasepori 3,7% (10)
Vihti 2,6% (7)
Inkoo 1,8% (5)
Siuntio 1,5% (4)
Kauniainen 1,1% (3)
Porvoo 1,1% (3)
Kerava 1,1% (3)
Mäntsälä 0,7% (2)
Nurmijärvi 0,7% (2)
Hyvinkää 0,4% (1)
Järvenpää 0,4% (1)
Tuusula 0,4% (1)

32. Missä seuraavista kunnista olette vierailleet tai
vierailette tällä matkallanne
Kaikki vastaajat Vastaajan asuinmaan mukaan
Missä muualla Raaseporissa
vierailleet ovat lisäksi käyneet
matkallaan
Asuinmaakunnan mukaan
100%80%60%40%20%0%
Raasepori 100,0% (393)
Hanko 43,3% (170)
Lohja 26,5% (104)
Inkoo 18,3% (72)
Siuntio 14,2% (56)
100%80%60%40%20%0%
Lohja 38,0% (291)
Raasepori 51,4% (393)
Hanko 40,8% (312)
Inkoo 16,6% (127)
Siuntio 14,1% (108)
Suomi
muu maa
Yhteensä
Lohja
94,8% (276)
5,2% (15)
100,0% (291)
Raasepori
94,7% (372)
5,3% (21)
100,0% (393)
Hanko
93,3% (291)
6,7% (21)
100,0% (312)
Siuntio
99,1% (107)
0,9% (1)
100,0% (108)
Inkoo
95,3% (121)
4,7% (6)
100,0% (127)
Uusimaa
Etelä-Savo
Itä-Uusimaa
Savo
Varsinais-Suomi
Pohjois-Karjala
Satakunta
Keski-Suomi
Häme
Etelä-Pohjanmaa
Pirkanmaa
Pohjanmaa
Päijät-Häme
Keski-Pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Etelä-Karjala
Kymenlaakso
Lappi
Ahvenanmaa
Yhteensä
Lohja
75,7% (209)
0,0% (0)
1,1% (3)
0,0% (0)
4,0% (11)
0,0% (0)
0,7% (2)
1,1% (3)
2,9% (8)
1,1% (3)
7,6% (21)
0,7% (2)
1,4% (4)
0,0% (0)
1,4% (4)
0,4% (1)
0,4% (1)
1,1% (3)
0,4% (1)
100,0% (276)
Raasepori
72,8% (271)
0,5% (2)
1,3% (5)
0,5% (2)
5,1% (19)
0,3% (1)
0,5% (2)
1,9% (7)
1,9% (7)
1,1% (4)
6,7% (25)
0,5% (2)
1,1% (4)
0,3% (1)
1,6% (6)
0,3% (1)
2,2% (8)
0,3% (1)
1,1% (4)
100,0% (372)
Hanko
66,0% (192)
1,4% (4)
1,7% (5)
0,3% (1)
4,8% (14)
1,0% (3)
0,7% (2)
2,7% (8)
1,7% (5)
1,0% (3)
10,0% (29)
0,7% (2)
1,4% (4)
0,3% (1)
1,7% (5)
0,3% (1)
3,1% (9)
0,3% (1)
0,7% (2)
100,0% (291)
Siuntio
65,4% (70)
2,8% (3)
0,0% (0)
1,9% (2)
3,7% (4)
1,9% (2)
0,0% (0)
2,8% (3)
1,9% (2)
0,9% (1)
8,4% (9)
0,9% (1)
0,9% (1)
0,0% (0)
3,7% (4)
1,9% (2)
0,9% (1)
0,0% (0)
1,9% (2)
100,0% (107)
Inkoo
76,9% (93)
1,7% (2)
0,0% (0)
0,0% (0)
2,5% (3)
0,0% (0)
0,8% (1)
0,0% (0)
2,5% (3)
0,0% (0)
6,6% (8)
0,8% (1)
2,5% (3)
0,8% (1)
3,3% (4)
0,0% (0)
1,7% (2)
0,0% (0)
0,0% (0)
100,0% (121)

33. Matkan pääasiallinen tarkoitus
vapaa-ajan matka
työmatka
yhdistetty työ- ja vapaa-ajanmatka
läpikulkumatka
muu matka
Yhteensä
Lohja
93,4% (271)
0,3% (1)
3,8% (11)
2,1% (6)
0,3% (1)
100,0% (290)
Raasepori
94,4% (369)
1,0% (4)
3,3% (13)
1,0% (4)
0,3% (1)
100,0% (391)
Hanko
90,0% (279)
4,5% (14)
3,5% (11)
1,9% (6)
0,0% (0)
100,0% (310)
Siuntio
82,4% (89)
7,4% (8)
2,8% (3)
7,4% (8)
0,0% (0)
100,0% (108)
Inkoo
97,6% (124)
0,0% (0)
2,4% (3)
0,0% (0)
0,0% (0)
100,0% (127)
100%80%60%40%20%0%
vapaa-ajan matka 94,4% (369)
yhdistetty työ- ja vapaa-ajanmatka 3,3% (13)
työmatka 1,0% (4)
läpikulkumatka 1,0% (4)
muu matka 0,3% (1)
Raaseporissa vierailleet

34. Tärkeimmät syyt käynnille
Raaseporissa vierailleet
sukulaiset / ystävät
urheilu
luonto
aktiviteetit (kuten liikunta)
kulttuuri
ostosten tekeminen
tapahtuma
nähtävyys
muu syy
Yhteensä
Lohja
23,6% (66)
3,9% (11)
23,6% (66)
8,2% (23)
17,1% (48)
23,6% (66)
47,1% (132)
12,5% (35)
21,8% (61)
181,4% (508)
Raasepori
25,5% (97)
3,4% (13)
36,5% (139)
10,0% (38)
18,6% (71)
17,1% (65)
37,0% (141)
9,7% (37)
25,5% (97)
183,2% (698)
Hanko
27,4% (81)
6,1% (18)
45,6% (135)
15,9% (47)
22,6% (67)
10,8% (32)
15,9% (47)
7,1% (21)
29,7% (88)
181,1% (536)
Inkoo
25,6% (32)
3,2% (4)
51,2% (64)
14,4% (18)
15,2% (19)
6,4% (8)
9,6% (12)
8,0% (10)
46,4% (58)
180,0% (225)
Siuntio
35,8% (34)
6,3% (6)
46,3% (44)
13,7% (13)
21,1% (20)
6,3% (6)
17,9% (17)
9,5% (9)
30,5% (29)
187,4% (178)
Kunnan mukaan
100%80%60%40%20%0%
tapahtuma 37,1% (137)
luonto 36,6% (135)
sukulaiset / ystävät 25,2% (93)
muu syy 24,9% (92)
kulttuuri 18,7% (69)
ostosten tekeminen 17,1% (63)
nähtävyys 10,0% (37)
aktiviteetit (kuten liikunta) 9,2% (34)
urheilu 3,5% (13)
Muita syitä:
• lomamatka
• mökkeily
• veneily
• fiskars

35. Kenen kanssa matkustatte?
Raaseporissa vierailleet
Kunnan mukaan
yksin
perheen tai sukulaisten kanssa
työkaverin tai -porukan kanssa
ystävien kanssa
muussa seurueessa
Yhteensä
Lohja
9,3% (27)
63,4% (184)
1,7% (5)
20,7% (60)
4,8% (14)
100,0% (290)
Raasepori
7,2% (28)
72,1% (282)
0,3% (1)
16,9% (66)
3,6% (14)
100,0% (391)
Hanko
12,2% (38)
73,6% (229)
1,6% (5)
12,5% (39)
0,0% (0)
100,0% (311)
Siuntio
19,4% (21)
64,8% (70)
1,9% (2)
13,9% (15)
0,0% (0)
100,0% (108)
Inkoo
9,5% (12)
82,5% (104)
0,0% (0)
7,9% (10)
0,0% (0)
100,0% (126)
100%50%0%
perheen tai sukulaisten kanssa 72,1% (282)
ystävien kanssa 16,9% (66)
yksin 7,2% (28)
muussa seurueessa 3,6% (14)
työkaverin tai -porukan kanssa 0,3% (1)

36. 1 henkilö
2 hlöä
3-5 hlöä
6-9 hlöä
16-20 hlöä
yli 20 hlöä
Yhteensä
Lohja
11,0% (32)
31,4% (91)
44,8% (130)
4,5% (13)
2,4% (7)
5,9% (17)
100,0% (290)
Raasepori
9,2% (36)
36,6% (144)
41,0% (161)
7,9% (31)
1,3% (5)
4,1% (16)
100,0% (393)
Hanko
14,5% (45)
37,0% (115)
39,2% (122)
7,7% (24)
1,3% (4)
0,3% (1)
100,0% (311)
Siuntio
22,2% (24)
32,4% (35)
36,1% (39)
9,3% (10)
0,0% (0)
0,0% (0)
100,0% (108)
Inkoo
11,8% (15)
48,0% (61)
37,8% (48)
2,4% (3)
0,0% (0)
0,0% (0)
100,0% (127)
Seurueen koko
Raaseporissa vierailleet (henkilöä, ei paikkakuntalaista)
Kunnan mukaan
100%80%60%40%20%0%
1 henkilö 9,2% (36)
2 hlöä 36,6% (144)
3-5 hlöä 41,0% (161)
6-9 hlöä 7,9% (31)
16-20 hlöä 1,3% (5)
yli 20 hlöä 4,1% (16)

37. Käytetyt kulkuvälineet
Raaseporissa vierailleet
Kunnan mukaan
henkilöauto
linja-auto
moottoripyörä
juna
taksi
laiva
vene
polkupyörä
muu
Yhteensä
Lohja
79,0% (229)
18,6% (54)
0,7% (2)
4,5% (13)
1,7% (5)
0,3% (1)
2,8% (8)
1,4% (4)
6,2% (18)
115,2% (334)
Raasepori
81,7% (321)
10,9% (43)
0,5% (2)
7,9% (31)
1,3% (5)
1,5% (6)
9,4% (37)
2,0% (8)
5,6% (22)
120,9% (475)
Hanko
78,5% (244)
8,7% (27)
1,3% (4)
10,6% (33)
1,6% (5)
1,3% (4)
11,9% (37)
1,6% (5)
7,4% (23)
122,8% (382)
Siuntio
84,3% (91)
6,5% (7)
0,9% (1)
4,6% (5)
0,9% (1)
0,0% (0)
8,3% (9)
2,8% (3)
12,0% (13)
120,4% (130)
Inkoo
83,5% (106)
4,7% (6)
1,6% (2)
7,1% (9)
0,8% (1)
0,0% (0)
24,4% (31)
5,5% (7)
3,9% (5)
131,5% (167)
82 % Raaseporissa matkallaan
vierailleista matkailijoista oli
liikkeellä henkilöautolla.
100%80%60%40%20%0%
henkilöauto 81,7% (321)
linja-auto 10,9% (43)
vene 9,4% (37)
juna 7,9% (31)
muu 5,6% (22)
polkupyörä 2,0% (8)
laiva 1,5% (6)
taksi 1,3% (5)
moottoripyörä 0,5% (2)

38. Kuinka kauan matkanne kesti tai kestää
kokonaisuudessaan?
Kunnan mukaan
Raaseporissa vierailleet
100%80%60%40%20%0%
alle 8 tuntia 23,7% (93)
yli 8, mutta alle 24 tuntia 11,5% (45)
1 päivä 9,4% (37)
2-6 päivää 37,7% (148)
1-2 viikkoa 10,4% (41)
yli 2 viikkoa, mutta alle kuukauden 4,8% (19)
kuukauden tai pidempään 2,5% (10)
alle 8 tuntia
yli 8, mutta alle 24 tuntia
1 päivä
2-6 päivää
1-2 viikkoa
yli 2 viikkoa, mutta alle kuukauden
kuukauden tai pidempään
Yhteensä
Lohja
33,7% (98)
17,5% (51)
7,2% (21)
29,9% (87)
7,2% (21)
3,4% (10)
1,0% (3)
100,0% (291)
Raasepori
23,7% (93)
11,5% (45)
9,4% (37)
37,7% (148)
10,4% (41)
4,8% (19)
2,5% (10)
100,0% (393)
Hanko
13,5% (42)
12,2% (38)
11,2% (35)
41,3% (129)
13,1% (41)
5,1% (16)
3,5% (11)
100,0% (312)
Siuntio
21,3% (23)
9,3% (10)
11,1% (12)
42,6% (46)
8,3% (9)
6,5% (7)
0,9% (1)
100,0% (108)
Inkoo
20,5% (26)
3,9% (5)
11,8% (15)
30,7% (39)
17,3% (22)
10,2% (13)
5,5% (7)
100,0% (127)

39. Yöpymispalvelut
Mitä seuraavista yöpymispalveluista käytätte/käytitte
matkallanne? Raaseporissa vierailleet.
hotelli tai motelli
leirintäalue
airBnB
muu maksullinen majoitus (esim. maatilamajoitus, bed and breakfast)
oma vapaa-ajanasunto
vuokrattu vapaa-ajan-asunto
sukulaisten tai tuttavien luona
muu majoitus
Yhteensä
Lohja
19,7% (29)
17,0% (25)
1,4% (2)
7,5% (11)
20,4% (30)
10,9% (16)
34,0% (50)
10,2% (15)
121,1% (178)
Raasepori
25,1% (64)
12,9% (33)
3,9% (10)
5,9% (15)
24,7% (63)
11,0% (28)
23,9% (61)
11,8% (30)
119,2% (304)
Hanko
31,1% (76)
13,5% (33)
2,9% (7)
7,0% (17)
23,4% (57)
7,8% (19)
20,9% (51)
9,8% (24)
116,4% (284)
Inkoo
17,5% (17)
7,2% (7)
1,0% (1)
4,1% (4)
34,0% (33)
7,2% (7)
19,6% (19)
21,6% (21)
112,4% (109)
Siuntio
34,7% (25)
6,9% (5)
0,0% (0)
8,3% (6)
23,6% (17)
5,6% (4)
23,6% (17)
11,1% (8)
113,9% (82)
Kunnan mukaan 80%60%40%20%0%
hotelli tai motelli 25,1% (64)
oma vapaa-ajanasunto 24,7% (63)
sukulaisten tai tuttavien luona 23,9% (61)
leirintäalue 12,9% (33)
muu majoitus 11,8% (30)
vuokrattu vapaa-ajan-asunto 11,0% (28)
muu maksullinen majoitus (esim. maatilamajoitus, bed and breakfast) 5,9% (15)
airBnB 3,9% (10)

40. Matkailupalveluiden käyttö
Mitä seuraavista matkailupalveluista käytätte/käytitte matkallanne?
Raaseporissa vierailleet.
ravintola ja kahvila
matkailuneuvonta
ohjelmapalvelut (aktiiviteetit, opastetut retket, risteilyt ym.)
huvipuistot
urheilupalvelut (ladut, hallit yms.)
nähtävyydet (ml. museot)
luontokohteissa vierailu
tapahtumat (kulttuuri tai urheilu)
etukäteisinformaatio (painettu esite, internet)
sisäinen, julkinen liikenne
muu
Yhteensä
Lohja
84,9% (241)
9,9% (28)
9,5% (27)
2,5% (7)
3,2% (9)
40,1% (114)
40,1% (114)
63,0% (179)
15,8% (45)
3,5% (10)
1,4% (4)
273,9% (778)
Raasepori
91,6% (349)
10,0% (38)
10,5% (40)
2,4% (9)
4,5% (17)
53,5% (204)
58,0% (221)
59,1% (225)
24,9% (95)
3,9% (15)
1,8% (7)
320,2% (1220)
Hanko
95,3% (284)
13,4% (40)
12,4% (37)
2,7% (8)
7,7% (23)
53,4% (159)
65,1% (194)
42,6% (127)
22,5% (67)
3,0% (9)
2,0% (6)
320,1% (954)
Siuntio
97,9% (94)
7,3% (7)
6,3% (6)
2,1% (2)
6,3% (6)
54,2% (52)
61,5% (59)
36,5% (35)
13,5% (13)
3,1% (3)
2,1% (2)
290,6% (279)
Inkoo
95,7% (111)
10,3% (12)
8,6% (10)
2,6% (3)
6,0% (7)
52,6% (61)
81,9% (95)
38,8% (45)
16,4% (19)
3,4% (4)
5,2% (6)
321,6% (373)
Kunnan mukaan
Raaseporin matkailijoista suuri osa osallistuu tapahtumiin.
100%80%60%40%20%0%
ravintola ja kahvila 91,6% (349)
tapahtumat (kulttuuri tai urheilu) 59,1% (225)
luontokohteissa vierailu 58,0% (221)
nähtävyydet (ml. museot) 53,5% (204)
etukäteisinformaatio (painettu esite, internet) 24,9% (95)
ohjelmapalvelut (aktiiviteetit, opastetut retket, risteilyt ym.) 10,5% (40)
matkailuneuvonta 10,0% (38)
urheilupalvelut (ladut, hallit yms.) 4,5% (17)
sisäinen, julkinen liikenne 3,9% (15)
huvipuistot 2,4% (9)
muu 1,8% (7)

41. Matkailualan yritykset

42. Tutkimusaineiston kuvaus - Raasepori
Toimiala rekisteristä
Henkilöstömäärä
Liikevaihto (kysytty)
100%80%60%40%20%0%
Vähittäiskauppa 15,6% (5)
Ravitsemistoiminta 12,5% (4)
Urheilu- ja virkistyspalvelut 12,5% (4)
Matkatoimisto- ja matkanjärjestäjäpalvelut 12,5% (4)
Kulttuuripalvelut 12,5% (4)
Hotelli- ja majoitus 9,4% (3)
Liikenne 9,4% (3)
Polttoaineen vähittäiskauppa 6,3% (2)
Vapaa-ajan asuntopalvelut 6,3% (2)
Kulkuneuvojen vuokraus 3,1% (1) 100%80%60%40%20%0%
0-0,2 miljoonaa euroa 59,3% (16)
0,2-0,4 miljoonaa euroa 14,8% (4)
0,4-1 miljoonaa euroa 14,8% (4)
1-2 miljoonaa euroa 7,4% (2)
2-10 miljoonaa euroa 3,7% (1)
100%80%60%40%20%0%
1-4 71,9% (23)
5-9 12,5% (4)
10-19 3,1% (1)
Ei vastattu 12,5% (4)

43. Miten matkailu ja sesonkivaihtelut näkyvät
liiketoiminnassanne ja tuloksessanne?
Suuri osa haastatelluista Raaseporin yrittäjistä vastasi, että matkailun sesonkivaihtelu ei vaikuta
heidän toimintaansa. Tutkimuksessa on mukana yrityksiä myös matkailulle liitännäisiltä
toimialoilta, joten näin vastanneiden joukossa on yrityksiä, jotka eivät toimialaluokituksen
mukaan suoraan toimi matkailun parissa sille tyypillisillä toimialoilla. Lisäksi joidenkin yrittäjien
toiminta ei ole ympärivuotista.
Tilastojen valossa kausivaihtelu alueella on kuitenkin suurta, joten vaikuttaakin siltä, että
yritykset eivät riittävän selvästi tiedosta matkailun vaikutusta liiketoimintaansa. Kysymys voi olla
myös siitä, että he ovat toiminnassaan ehtineet tottua matkailijamäärien vaihteluun ja
sopeuttaneet liiketoimintaansa sen mukaan.
Muita vastauksia:
• Liiketoimintani perustuu matkailuun.
• Vilkastuu kesällä myymälässä, tuplaantuu myynti.
• Kesällä tekee paremman tuloksen.
• Kesällä matkailijat vuokraavat ajoneuvoja enemmän.
• Heinäkuussa selkeästi nousee liikevaihto, kun ihmiset lomailevat.
• Hyvin vähän vaikuttaa, vakio määrä asiakkaita, joita on vuoden ympäri. Vähän lisääntyy kesällä.

44. Keskeisimmät kehitettävät tekijät
• Voisin pitää pitkän esitelmän tästä. Keskeisimmät ovat ulkomaanmatkailun lisääminen
rohkeilla markkinointitoimenpiteillä. Täytyy saada ulkomaalaisia tänne, siitä se raha tulee. Niin
kauan kun ei uskalleta, niin he eivät tule. Täytyy olla läsnä markkinoilla.
• Sitä en tiedä, on aika vaikea sanoa. Turistit itse tietävät mitä haluavat tehdä.
• Sitä on paljon mietitty, en ole löytänyt vastausta tähän. Vetovoimaisuus ylipäätänsä, tehdään
isoja konsertteja ja muuta.
• Pitää olla jotain mikä houkuttaa matkailijoita alueelle, eli palveluiden kehittäminen.
• Meille on kalastuksen puolelle satsaaminen, antaa vähän pidempää sesonkia.
• Pitäisi laskea veroja Suomessa alaspäin. Suomi on niin kallis maa, eli meillä on lähes
ainoastaan suomalaisia asiakkaita.
• Koulut pitäisi alkaa vasta 1.9. ja loppua vähän myöhemmin. Kesäkuu ei ole niin sanottu
kesäkuukausi Suomessa.
• Jotain sanan levittämistä. Asiakkaat eivät löydä meitä enää.
• Olemme tehneet aktiivisesti suoramarkkinointia. 100 km:n etäisyydeltä käy meillä asiakkaita
luistelemassa.
Yrittäjiltä kysyttiin: Mitkä ovat mielestänne keskeisimmät tekijät, joita
kehittämällä alueen matkailutuloa saataisiin kasvatettua?

45. 1. Johdanto
2. Tutkimusalue
3. Matkailun taloudelliset vaikutukset
alueella
4. Matkailijat
5. Matkailualan yritykset
6. Yhteenveto
Yhteenveto

46. Yhteenveto
• Yöpymistilaston ja matkailijakyselyn tulosten perusteella Raaseporin vuosittaiseksi
matkailijamääräksi estimoitiin 231 000 matkailijaa. Heistä 29 % yöpyi majoitusliikkeissä, 39
% muualla (esim. sukulaisten tai tuttavien luona tai omassa vapaa-ajanasunnossa).
Päiväkävijöiden määräksi arvioitiin kyselyn matkailijajakauman perusteella 32 % koko
matkailijamäärästä.
• Estimoidun matkailijamäärän ja kyselyssä ilmoitettujen matkailumenojen perusteella
Raaseporin matkailijoiden käyttämä rahasumma (matkailumeno) on 71 milj. euroa.
• Matkailijat käyttävät eri käyttökohteisiin yhteensä keskimäärin 306 euroa (mediaani 188
euroa) matkaa kohti. Päivän tai vähemmän matkalla olevat ilmoittavat menoikseen
keskimäärin 174 euroa (Mediaani 125 euroa). Ravintoloihin ja kahviloihin sekä ostoksiin
liikkeissä käytetään molempiin vajaa kolmannes matkailumenosta.
• Yritysten ilmoittamien matkailuosuuksien perusteella alueen arvioitu välitön matkailutulo on
55 milj. euroa ja arvonlisäveron kanssa laskettuna 79 milj. euroa. Yritysten arvio
matkailijatulosta on jonkin verran suurempi kuin matkailijoiden omaan arvioon perustuva
matkailijameno. Yleensä vastaavissa tutkimuksissa matkailijameno on matkailijatuloa
suurempi.
• Yli puolet alueen matkailutulosta kohdistuu vähittäiskauppaan ja vajaa kolmannes
majoitukseen ja ravitsemukseen.
• Tilastokeskuksen toimittamien toimialatietojen mukaan tutkimuksessa määritellyillä
matkailuun liittyvillä toimialoilla työskentelee Raaseporissa yhteensä 1409 henkilöä (2015).
Yritysten ilmoittamien matkailuosuuksien välittömäksi matkailutyöllisyydeksi voidaan laskea
375 henkilötyövuotta. Palkkatuloja matkailusta kertyy alueella yhteensä 13 milj. euroa ja
efektiivisen veroprosentin mukaan laskettuja verotuloja 2 milj. euroa.

47. Palveluita ja niiden
kehittämistä
toivotaan selkeästi
lisää.
Ongelmana
kauden pituus,
huoli
toimeentulosta
kesäkauden
ulkopuolella.
1 Panostuksia alueen
markkinointiin niin
Suomessa kuin
ulkomailla.
2 Innovatiiviset palvelut
ja tapahtumat
-> rohkeus tarjonnassa
ja sen markkinoinnissa.
3 4Yritysten
näkökulmasta
Eniten kiinnostavat
tapahtumat ja luonto
-> lisää palveluja
näiden yhteyteen.
Kiinnostava
kohderyhmä
veneilijät.
Veneilyn ja sen
tukipalveluiden
kehittäminen ja
alueen
markkinointi.
1 Eniten rahaa käytetään
ravintoloihin ja
ostoksiin -> näiden
kehittäminen,
lisääminen ja
markkinointi.
2 Päivämatkailu alueella
yleistä -> panostetaan
matkan keston
pidentämiseen.
3 4
Tutkimuksen matkailijahaastattelujen pohjalta estimoitu matkailumeno on 71 milj. Euroa.
Yritysten arvioista laskettu arvonlisäverollinen matkailutulo on 79 milj. Euroa.
Matkailumenon
muutos
55 % yöpymisistä
sijoittuu kesä- heinä-
tai elokuuhun.
Talvikvartaalien osuus
jää alle 10 prosenttiin
matkailijoista.
Pääosa
kotimaisista
matkailijoista tulee
Uudenmaan
alueelta
-> panostetaan
viestintään myös
muualla Suomessa
1 -> Matkailijavirran
tasaaminen
ympärivuoden on
avainasemassa alueen
kasvun näkökulmasta.
2 Virolaisia lukuun
ottamatta
ulkomaalaisten
matkailjoiden osuus
laskenut, ->
panostetaan
viestintään Euroopassa
3 4Suhteessa
matkailijavirran
lisäämiseen
Ydinlöydökset ja mitä tulisi tehdä
Palveluiden
näkökulmasta

51. Kiitos mielenkiinnostanne!