Lekander, Kaarlo. Toimeentulotuen saajien psyykenlääkekäyttö Helsingissä vuonna 2010. Esitys Mieli hyväksi! Kela mielenterveyttä tukemassa ja tutkimassa -seminaarissa 7.6.2016.
Partio, Timo. Mielenterveysperusteisten Kela-etuuksien kustannukset. Esitys Mieli hyväksi! Kela mielenterveyttä tukemassa ja tutkimassa -seminaarissa 7.6.2016.
Katri Aaltonen ja Jaana Martikainen: Toimeentulotuen käyttö lääkemenoihin. Esitys Toimeentulotuella korvataan myös sairastamisen kuluja -seminaarissa 6.6.2018.
Perusasioita eläkkeistä kansainvälisissä tilanteissaEläketurvakeskus
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät keskiviikkona 27. elokuuta 12. kerran infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Kelan päätoimitalossa pidetyn tilaisuuden pääasiallisena kohderyhmänä olivat ulkomaille muuttaneet tai muuttoa suunnittelevat työntekijät ja eläkeläiset.
Ohjelmassa oli lyhyitä tietoiskuja ja keskustelua sosiaaliturvaan, eläkkeisiin ja verotukseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tietoiskujen jälkeen pidettiin Kysy asiantuntijalta -tunti, jolloin oli mahdollisuus rauhassa selvitellä omaa asiaa eri organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa.
http://www.kela.fi/sosiaaliturva-ja-verotus-ulkomaille-infotilaisuus-27.8.2014
Perusasioita eläkkeistä kansainvälisissä tilanteissaEläketurvakeskus
Asutko ulkomailla tai suunnitteletko muuttoa? - Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät tiistaina 27.8.2013 infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat ulkomaille muuttaneet tai muuttoa suunnittelevat työntekijät ja eläkeläiset.
Partio, Timo. Mielenterveysperusteisten Kela-etuuksien kustannukset. Esitys Mieli hyväksi! Kela mielenterveyttä tukemassa ja tutkimassa -seminaarissa 7.6.2016.
Katri Aaltonen ja Jaana Martikainen: Toimeentulotuen käyttö lääkemenoihin. Esitys Toimeentulotuella korvataan myös sairastamisen kuluja -seminaarissa 6.6.2018.
Perusasioita eläkkeistä kansainvälisissä tilanteissaEläketurvakeskus
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät keskiviikkona 27. elokuuta 12. kerran infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Kelan päätoimitalossa pidetyn tilaisuuden pääasiallisena kohderyhmänä olivat ulkomaille muuttaneet tai muuttoa suunnittelevat työntekijät ja eläkeläiset.
Ohjelmassa oli lyhyitä tietoiskuja ja keskustelua sosiaaliturvaan, eläkkeisiin ja verotukseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tietoiskujen jälkeen pidettiin Kysy asiantuntijalta -tunti, jolloin oli mahdollisuus rauhassa selvitellä omaa asiaa eri organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa.
http://www.kela.fi/sosiaaliturva-ja-verotus-ulkomaille-infotilaisuus-27.8.2014
Perusasioita eläkkeistä kansainvälisissä tilanteissaEläketurvakeskus
Asutko ulkomailla tai suunnitteletko muuttoa? - Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät tiistaina 27.8.2013 infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat ulkomaille muuttaneet tai muuttoa suunnittelevat työntekijät ja eläkeläiset.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2021Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Kansaneläke turvaa vähimmäiseläkkeen niille, joilla
ei ole omaa ansioeläkettä tai puolison jälkeen maksettavaa leskeneläkettä tai niiden määrä on pieni.
Tutkija Katri Aaltosen esitys "Tuoreimmat uutiset lääkekorvausjärjestelmän tutkimuksesta: Erityiskorvausoikeuksien vaikutus lääkekorvauksiin ja hallinnolliseen työhön" Kelan tutkimus 50 -juhlaseminaarissa 5.6.2014.
Terhi Kurko: Mitä tiedetään diabeteslääkkeiden korvaustason alentamisen vaikutuksista? Esitys Lääkehoidot muuttuvat – riittävätkö rahat? -seminaarissa 6.6.2017.
Toomas Kotkas: Omavalvonnastako ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaongelmiin? Oikeussuoja sosiaali- ja terveydenhuollossa -seminaari 4.12.2014, Kela, Helsinki.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2021Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Kansaneläke turvaa vähimmäiseläkkeen niille, joilla
ei ole omaa ansioeläkettä tai puolison jälkeen maksettavaa leskeneläkettä tai niiden määrä on pieni.
Tutkija Katri Aaltosen esitys "Tuoreimmat uutiset lääkekorvausjärjestelmän tutkimuksesta: Erityiskorvausoikeuksien vaikutus lääkekorvauksiin ja hallinnolliseen työhön" Kelan tutkimus 50 -juhlaseminaarissa 5.6.2014.
Terhi Kurko: Mitä tiedetään diabeteslääkkeiden korvaustason alentamisen vaikutuksista? Esitys Lääkehoidot muuttuvat – riittävätkö rahat? -seminaarissa 6.6.2017.
Toomas Kotkas: Omavalvonnastako ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaongelmiin? Oikeussuoja sosiaali- ja terveydenhuollossa -seminaari 4.12.2014, Kela, Helsinki.
El documento describe la orientación académica y profesional en España, Alemania, Finlandia y el Reino Unido. En España, el momento decisivo es al final de la Educación Secundaria Obligatoria y la orientación se incluye en el currículo a través de un Plan de Orientación Académica y Profesional. En Alemania, la orientación también forma parte del currículo escolar. En Finlandia, hay varias actividades y servicios de orientación que cooperan entre sí. En el Reino Unido, la orientación depende de cada nación y existe una responsabilidad compart
The document discusses various treatments for psychological mental disorders, including psychodynamic, behavioral, cognitive, humanistic, therapeutic, and biomedical approaches. Psychodynamic therapy focuses on repressed desires and childhood issues using psychoanalysis and dream analysis. Behavioral therapy uses rewards, punishments and conditioning. Cognitive-behavioral therapy aims to change irrational thoughts. Humanistic therapy stresses meeting needs and unconditional positive regard. Therapeutic approaches include group, family, and encounter therapies. Biomedical treatments involve medication, electroconvulsive therapy, and psychosurgery, which all face criticisms like masking issues rather than curing them.
The document describes IDEAS, an organization that provides management training and consulting services in Pakistan. It offers in-house and public courses and workshops on topics like quality management, food safety, HR training and more. The document discusses the benefits of training for organizations, including increased job satisfaction, motivation, efficiencies and innovation. It also outlines the benefits of in-house training such as cost savings, convenience and tailored training to meet an organization's specific needs.
1. The document proposes an online language tutoring service called INANNY that would provide foreign language lessons for children through Skype.
2. It estimates the total addressable market at $504 billion based on the number of children worldwide who could take weekly online lessons.
3. Initial tests with teachers and parents found skepticism around online education for children, so the service would need to demonstrate educational effectiveness and prioritize child safety.
This document provides a list of the author's best friends which includes Brookie Cookie, Nookie, Kaley, Maddison, Britney and Lucy. It also lists things the author enjoys such as horses, singing, sports, animals and friends.
The USA has a population of 308.5 million people and a GDP of $14.6 trillion, ranking 4th on the human development index. A housing market crisis caused people to lose mortgages and jobs, putting banks and companies in trouble. While unemployment rose, consumer spending increased due to higher payrolls, providing hope that economic recovery was underway despite rising gas prices from global events. However, the conclusion warns that while the worst may be over, continued caution is still needed.
Mail on Demand provides postal solutions for small businesses, allowing them to send direct mail in a more efficient way than traditional methods. Their Lunar Business Centre offers workplace solutions and just opened to serve more customers. The company aims to transform direct mail by making it more targeted and cost-effective for small businesses.
Esitys MIELI ry:n liittokokouksessa Helsingissä 28.4.2024. Suomalaisten fyysinen terveys on kohentunut, mutta mielenterveys on heikentynyt. Koettu stressi on huippulukemissa. Mielenterveystilanne on heikoin matalasti koulutettujen nuorten naisten ryhmässä. Yksi kolmesta koulutytöstä kokee ahdistusta. Alaikäisten ADHD-diagnoosit lisääntyvät räjähdysmäisesti.
Mielenterveyden kuormitus näkyy myös sairauslomissa: vuonna 2023 ennätysmäärä ihmisiä oli pitkillä sairauslomilla mielenterveyden häiriöiden takia. Nousua on erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden osalta. Mielenterveyden häiriöiden osuus työkyvyttömyyseläkkeistä nousi edelleen, ollen yli 55 %.
Hyvinvointialueiden panostukset mielenterveyteen (n. 1 miljardi) ovat räikeässä epäsuhtassa mielenterveyden aiheuttamiin kustannuksiin (n. 11 miljardia). Valtion taloussuunnitelma 2025-28 edustaa kurjistavaa talouspolitiikka, ja toteuttaa lyhyen ajan sisällä massiivisia leikkaustoimia, joiden mielenterveysvaikutuksia erikseen tai yhdessä ei ole arvioitu. Sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveydenhuollon säästöt, järjestöavustusten leikkaaminen ja alkoholin saatavuuden lisäävät toimet tulevat lisäämään mielenterveyden kuormittumista.
HUS- ja VSSHP-alueen mielenterveyspalvelujärjestelmien vertailua, kustannusten ja
järjestelmän osuvuuden näkökulma - Minna Sadeniemi, erikoislääkäri, Helsingin kaupunki, psyk.pkl mielialahäiriötyöryhmä (Slideshare)
Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2013Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksessa tehdään runsaasti laskelmia ja ennusteita eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Pitkän aikavälin laskelmat ulottuvat 60–70 vuoden päähän ja ne on julkaistu raporteissa 2-3 vuoden välein.
Tuorein raportti ”Lakisääteiset eläkkeet -pitkän aikavälin laskelmat 2013” julkaistiin 3.10.2013.
Laskelmissa tarkastellaan lakisääteisiä eläkkeitä eli työ-, kansan- ja takuueläkettä sekä sotilasvamma-, sotilastapaturma-, liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain perusteella maksettavia eläkkeitä (ns. SOLITA-eläkkeet). Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt eivät sisälly laskelmiin.
Laskelmat kertovat miten eläkemenojen, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Laskelmien avulla arvioidaan myös eläkejärjestelmän muutosten vaikutuksia. Tuoreimmat esimerkit tällaisista arviosta sisältyvät työurien pidentämistä selvittäneen työryhmän raporttiin ”Työurat pidemmiksi -työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtojen tarkastelua” Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2011.
Nuorten eläkeneuvotteluiden lopputulos julkaistiin 28.4.2014 klo 12.00.
Ennen lopullisen paketin muodostamista neuvottelijat kuulivat asiantuntijapuheenvuoroja seuraavilta tahoilta:
- Timo Lindholm, Sitra
- Jukka Vuori, Työterveyslaitos
- Tapani Mörttinen, Eetu
- Sirkka-Liisa Tarjamo, VENK
- Janne Pelkonen, Tela
- Mikko Kautto, ETK
This is the presentation I gave (in Finnish) in the 2012 National Pension Conference about the social sustainability of current statutory pension system in Finland.
Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?Eläketurvakeskus
Tiedotustilaisuus 10.2.2014.
Eläketurvakeskus tarjoaa uutta tutkimustietoa ajankohtaiseen keskusteluun eri sosioekonomisten ryhmien asemasta eläkejärjestelmässä.
Erikoistutkija Noora Järnefelt, ekonomisti Satu Nivalainen ja professori Hannu Uusitalo esittelevät raporttia Sosioekonomiset erot – Työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä. Raportti on luettavissa ETK:n verkkosivuilla Etk.fi > Julkaisut
Vuoden 2017 eläkeuudistus - kansalaisten käsitykset ja eläkeinfon merkitysEläketurvakeskus
Mitä mieltä kansalaiset ovat vuoden 2017 eläkeuudistuksesta ja onko eläke-infolla vaikutusta?
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 10.3.2016
Ilpo Airio, Olli Kangas ja Karoliina Koskenvuo (KELA), Sanna Tenhunen (ETK)
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Similar to Toimeentulotuen saajien psyykenlääkekäyttö Helsingissä vuonna 2010 (20)
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipellon ja erityisasiantuntija Pekka Karjalaisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli sitä, miten sosiaalityö voi vähentää asumiseen liittyviä ongelmia.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Kelan tutkija Tapio Räsäsen esitys seminaarissa "Hyvinvointi muuttuvassa yhteiskunnassa: Perhesuhteet ja sukupuolten tasa-arvo sosiaaliturvauudistuksessa” kertoi lastenhoidon tukien työllisyysvaikutuksista. Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean seminaari (13.12.2022) on katsottavissa osoitteessa: https://youtu.be/cl3qHvNLykM
THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkysen esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi siitä, miltä suomalainen perusterveydenhuolto näyttää verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.
Kelan ylilääkäri Riitta Luoto kertoi esityksessään seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" siitä, millaisia tietoja työterveyshuollosta löytyy Kelan tilastoista, ja mihin niitä tietoja voisi käyttää.
Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" esitteli tutkimustuloksia eri sektorien terveyspalveluiden rinnakkaiskäytöstä Oulussa.
Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen nosti johdannossaan seminaariin "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" neljä huomiota terveydenhuollon tilasta ja tulevaisuudesta.
LT, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Pauliina Kankaan esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi TYÖOTE-toimintamallista.
Kelan tutkijoiden Riitta Seppänen-Järvelän, Hennariikka Heinijoen ja Maarit Karhulan esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
2. Millä tavalla toimeentulotuen
saajien psyykenlääkkeiden käyttö
eroaa iältään, sukupuoleltaan,
tulotasoltaan,
maahanmuuttajataustaltaan ja
opiskelijastatukseltaan vastaavan
väestön psyykenlääkekäytöstä?
4. Kelan käytössä olevia rekisteritietoja:
psyykenlääkeostot, vaikeiden
mielenterveyden ongelmien
erityiskorvausoikeudet, ikä,
sukupuoli, henkilökohtaiset
veronalaiset tulot, maahan-
muuttajatausta, opintoetuustiedot.
5. Vaikeiden mielenterveyden häiriöiden
erityiskorvausoikeus voidaan myöntää
lähinnä sairauksiin, joihin liittyy
psykoosioireita. Psyykenlääkekäyttö voi
kertoa samanlaisista vaikeista
sairauksista, lievästä unettomuudesta
tai mistä tahansa siltä väliltä.
6. Erilaisia taustatekijöitä on otettava
huomioon, koska toimeentulotuen
saajat ja muu väestö eroavat
toisistaan esimerkiksi iän,
sukupuolen ja tulotason mukaan.
7. Ikä Sukupuoli
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Ainakin yksi kuukausi
toimeentulotukea
vuoden aikana
Ei toimeentulotukea
vuoden aikana
75–
65–74
55–64
45–54
35–44
25–34
18–25
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Ainakin yksi kuukausi
toimeentulotukea
vuoden aikana
Ei toimeentulotukea
vuoden aikana
Nainen
Mies
10. Muun väestön ikä-, sukupuoli-,
maahanmuuttajatausta-, tulo- ja
opiskelijastatusjakauma vakioitiin
vastaamaan toimeentulotuen
saajien vastaavia jakaumia.
Psyykenlääkeostojen osuuksia
verrattiin toimeentulotuen saajien
ja vakioidun väestön kesken.
12. Psyykenlääkeostot (%-osuus, muu
väestö vakioitu)
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Ainakin yksi kuukausi toimeentulotukea vuoden
aikana
Ei toimeentulotukea vuoden aikana
14. Psyykenlääkeostot ja -korvausoikeudet
(logistinen regressio)
Kantaväestö OECD
Ent.
Neuvostoliitto Muut
Ei ref. ref. ref. ref.
1–3 kk 2,78* 2,44* 2,31* 2,04*
4–9 kk 3,67* 4,03* 2,35* 3,02*
10–12 kk 5,27* 7,79* 3,57* 5,10*