Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015Eläketurvakeskus
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Raportti julkaistaan kolmatta kertaa. Uusia tarkastelun kohteita ovat mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot.
Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Eläketurvakeskuksen vaikutusarvio indeksien muuttamista koskevan kansalaisalo...Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on tehnyt vaikutusarvion indeksien muuttamista koskevan kansalaisaloitteen seurauksista. Tässä diasarjassa esitetään tiivistetysti vaikutusarvion tulokset.
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015Eläketurvakeskus
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Raportti julkaistaan kolmatta kertaa. Uusia tarkastelun kohteita ovat mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot.
Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Eläketurvakeskuksen vaikutusarvio indeksien muuttamista koskevan kansalaisalo...Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on tehnyt vaikutusarvion indeksien muuttamista koskevan kansalaisaloitteen seurauksista. Tässä diasarjassa esitetään tiivistetysti vaikutusarvion tulokset.
Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2013Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksessa tehdään runsaasti laskelmia ja ennusteita eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Pitkän aikavälin laskelmat ulottuvat 60–70 vuoden päähän ja ne on julkaistu raporteissa 2-3 vuoden välein.
Tuorein raportti ”Lakisääteiset eläkkeet -pitkän aikavälin laskelmat 2013” julkaistiin 3.10.2013.
Laskelmissa tarkastellaan lakisääteisiä eläkkeitä eli työ-, kansan- ja takuueläkettä sekä sotilasvamma-, sotilastapaturma-, liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain perusteella maksettavia eläkkeitä (ns. SOLITA-eläkkeet). Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt eivät sisälly laskelmiin.
Laskelmat kertovat miten eläkemenojen, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Laskelmien avulla arvioidaan myös eläkejärjestelmän muutosten vaikutuksia. Tuoreimmat esimerkit tällaisista arviosta sisältyvät työurien pidentämistä selvittäneen työryhmän raporttiin ”Työurat pidemmiksi -työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtojen tarkastelua” Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2011.
Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikön Mika Vidlundin esitys Työeläkepäivässä 15.11.2016. Millä tasolla työläkemaksumme ovat muihin maihin verrattuna? Osiossa paneudutaan Eläketurvakeskuksen eri maiden kokonaiseläkemaksutasoa vertailevaan raporttiin ja kuullaan työeläkkeen järjestäjiltä, miltä maksutaso vaikuttaa.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2021Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Nuorten eläkeneuvotteluiden lopputulos julkaistiin 28.4.2014 klo 12.00.
Ennen lopullisen paketin muodostamista neuvottelijat kuulivat asiantuntijapuheenvuoroja seuraavilta tahoilta:
- Timo Lindholm, Sitra
- Jukka Vuori, Työterveyslaitos
- Tapani Mörttinen, Eetu
- Sirkka-Liisa Tarjamo, VENK
- Janne Pelkonen, Tela
- Mikko Kautto, ETK
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2021Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Eläkeuudistus 2017 - Uudistuksen sisältö ja vaikutusarvioEläketurvakeskus
Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
Lakisääteiset eläkkeet - pitkän aikavalin laskelmat 2019Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa maksuun voimakkaan korotuspaineen, johon on syytä varautua hyvissä ajoin.
ETK luovutti sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) päivitetyn selvityksen eläkekatosta torstaina 18.12.2014.
Ministeri Risikko pyysi keväällä 2014 Eläketurvakeskukselta selvitystä suurten eläkkeiden kertymisestä. Selvityspyyntö liittyi eläkekatosta tuolloin käytyyn julkiseen keskusteluun.
Eläketurvakeskus on tehnyt suurista eläkkeistä ja eläkekatosta aiemmin selvityksen vuonna 2009. Nyt julkaistavassa muistiossa on tutkittu keskeisten asiaan vaikuttavien seikkojen nykytilannetta ja mahdollisia muutoksia vuonna 2009 tehtyyn selvitykseen nähden.
Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2013Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksessa tehdään runsaasti laskelmia ja ennusteita eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Pitkän aikavälin laskelmat ulottuvat 60–70 vuoden päähän ja ne on julkaistu raporteissa 2-3 vuoden välein.
Tuorein raportti ”Lakisääteiset eläkkeet -pitkän aikavälin laskelmat 2013” julkaistiin 3.10.2013.
Laskelmissa tarkastellaan lakisääteisiä eläkkeitä eli työ-, kansan- ja takuueläkettä sekä sotilasvamma-, sotilastapaturma-, liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain perusteella maksettavia eläkkeitä (ns. SOLITA-eläkkeet). Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt eivät sisälly laskelmiin.
Laskelmat kertovat miten eläkemenojen, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Laskelmien avulla arvioidaan myös eläkejärjestelmän muutosten vaikutuksia. Tuoreimmat esimerkit tällaisista arviosta sisältyvät työurien pidentämistä selvittäneen työryhmän raporttiin ”Työurat pidemmiksi -työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtojen tarkastelua” Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2011.
Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikön Mika Vidlundin esitys Työeläkepäivässä 15.11.2016. Millä tasolla työläkemaksumme ovat muihin maihin verrattuna? Osiossa paneudutaan Eläketurvakeskuksen eri maiden kokonaiseläkemaksutasoa vertailevaan raporttiin ja kuullaan työeläkkeen järjestäjiltä, miltä maksutaso vaikuttaa.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2021Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Nuorten eläkeneuvotteluiden lopputulos julkaistiin 28.4.2014 klo 12.00.
Ennen lopullisen paketin muodostamista neuvottelijat kuulivat asiantuntijapuheenvuoroja seuraavilta tahoilta:
- Timo Lindholm, Sitra
- Jukka Vuori, Työterveyslaitos
- Tapani Mörttinen, Eetu
- Sirkka-Liisa Tarjamo, VENK
- Janne Pelkonen, Tela
- Mikko Kautto, ETK
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2021Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Eläkeuudistus 2017 - Uudistuksen sisältö ja vaikutusarvioEläketurvakeskus
Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
Lakisääteiset eläkkeet - pitkän aikavalin laskelmat 2019Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa maksuun voimakkaan korotuspaineen, johon on syytä varautua hyvissä ajoin.
ETK luovutti sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) päivitetyn selvityksen eläkekatosta torstaina 18.12.2014.
Ministeri Risikko pyysi keväällä 2014 Eläketurvakeskukselta selvitystä suurten eläkkeiden kertymisestä. Selvityspyyntö liittyi eläkekatosta tuolloin käytyyn julkiseen keskusteluun.
Eläketurvakeskus on tehnyt suurista eläkkeistä ja eläkekatosta aiemmin selvityksen vuonna 2009. Nyt julkaistavassa muistiossa on tutkittu keskeisten asiaan vaikuttavien seikkojen nykytilannetta ja mahdollisia muutoksia vuonna 2009 tehtyyn selvitykseen nähden.
Ikäohjelman tavoitteena on hyvän ikääntymisen turvaaminen ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen parantaminen. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat keskeisessä roolissa laadukkaiden ja riittävien palveluiden turvaamisessa.
Webinaarin tavoitteena on keskustella laaja-alaisesti ja eri näkökulmista henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvistä tekijöistä sekä tuoda esiin olemassa olevia ja tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2022.pptxEläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Maailma muuttui, muuttuiko työeläkealan suunta?
Mikko Kautto, toimitusjohtaja
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Elon sijoitukset tuottivat hyvin alkuvuonna. Noteeratut osakesijoitukset ja hedge-rahastosijoitukset tuottivat parhaiten. Osakemarkkinatuottoja tukivat odotukset rahapolitiikan keventymisestä ja teknologiayhtiöiden tuloskasvuodotusten vahvistuminen. Elon vakavaraisuusaste nousi ja liikekulut alenivat.
Elon tulos 2023: Sijoitustoiminnan tuotto nousi 6 prosenttiin ja kustannusteh...Työeläkeyhtiö Elo
Tehostimme toimintaamme edelleen ja maksamme asiakkaillemme takaisin 10,4 miljoonaa euroa palautuksina. Lisäksi asiakkaamme maksavat vuonna 2024 huomattavasti pienempää hoitomaksua.
Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?Eläketurvakeskus
Tiedotustilaisuus 10.2.2014.
Eläketurvakeskus tarjoaa uutta tutkimustietoa ajankohtaiseen keskusteluun eri sosioekonomisten ryhmien asemasta eläkejärjestelmässä.
Erikoistutkija Noora Järnefelt, ekonomisti Satu Nivalainen ja professori Hannu Uusitalo esittelevät raporttia Sosioekonomiset erot – Työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä. Raportti on luettavissa ETK:n verkkosivuilla Etk.fi > Julkaisut
This is the presentation I gave (in Finnish) in the 2012 National Pension Conference about the social sustainability of current statutory pension system in Finland.
Kustannustenjako kuvina - Kuvapaketissa keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmä...Eläketurvakeskus
Kustannustenjaon kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmän rahoituksesta ja kustannustenjaosta.
Kuvapaketti on vapaasti ladattavissa. Huomaathan, että ppt-tiedoston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muista mainita lähde aina kuvia lainatessasi.
Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. Kuvat ovat vapaasti ladattavissa. Ppt-kuvaston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muistathan mainita lähteen aina kuvia lainatessasi.
Aihepiirit:
- Eläkejärjestelmä ja hallinto
- Eläkkeen määräytyminen
- Eläketaso
- Eläkemenot
- Työeläkevakuutetut
- Eläkkeensaajat
- Työeläkkeelle siirtyneet ja eläkkeellesiirtymisikä
- Työeläkekuntoutus
- Työeläkkeiden rahoitus
- Työeläkelaitosten sijoitustoiminta
Esitetyt tilastotiedot perustuvat mm. Eläketurvakeskuksen rekisteritietoihin, Kelan ja Työeläkevakuuttajat TELA:n keräämiin tietoihin sekä eläkelaitosten tilinpäätöksiin. Tutustu Etk.fi:ssä myös kustannustenjaon tilastoihin: http://www.etk.fi/tyoelakepalvelut/vakuutusmatemaattiset-palvelut/kustannustenjako-kuvina/.
Työeläkejärjestelmä kuvina -paketti Etk.fi:ssä: https://www.etk.fi/tietoa-etksta/uutishuone/kuvat/
Effective retirement age in the earnings related pension system in 2021Eläketurvakeskus
Effective retirement age rose also in the second year of the corona pandemic. In 2021, the expected effective retirement age within the earnings-related pension system was 62.4 years. It increased by six months compared to 2020.The underlying reasons for the rise were a significant drop in the number of new retirees on a disability pension and the rising retirement age following the 2017 pension reform.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet år 2021Eläketurvakeskus
Pensioneringsåldern i kraftig ökning redan andra året i rad. Under år 2021 gick finländarna i arbetspension sex månader senare än året innan. I snitt gick man i pension som 62,4-åring. Hälften av ökningen förklaras av höjningen av pensionsåldern och hälften av att antalet som gick i sjukpension sjönk överraskande mycket.
Eläkebarometri mittaa vuosittain suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä. ETK:n eläkebarometrin 2021 toteutti Kantar TNS Oy.
Eläkebarometri-kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2021. Kyselyyn osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
Taloudellinen varautuminen eläkeaikaan 05.05.2021Eläketurvakeskus
Vapaaehtoisen eläkesäästämisen suosio kasvaa – jo joka toinen suomalainen säästää eläkevuosia varten. Eläkesäästäminen on muita yleisempää yrittäjillä, miehillä ja 55–64-vuotiailla. Naiset ja työttömät kokevat muita useammin taloudelliset syyt esteeksi säästämiselle. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet 2020Eläketurvakeskus
Under år 2020 gick finländarna i arbetspension fem månader senare än året innan. I snitt går man i pension som 61,9-åring. I ålderspension gick 42 000 personer, vilket är något färre än året innan. Den fortsatta tiden i arbetslivet ökade de äldres sysselsättningsgrad till rekordhöjder.
Effective Retirement Age in the Earnings-related Pension System in 2020Eläketurvakeskus
In 2020, Finns retired on an earnings-related pension five months later than in 2019, at 61.9 years on average. A total of 42,000 persons retired on an old-age pension, which is slightly fewer than in 2019. Continued working raised the employment rate among the elderly to a record-high level.
Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot. Naiset kokevat eläkehuolia miehiä useammin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Työeläkejärjestelmä ja Suomen talouden kriisit: miten sopeutuminen on onnistunut?
Jaakko Kiander
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Työeläkeindikaattorit antaa havainnollisen kuvan eläketurvan ja eläkkeiden rahoituksen kannalta keskeisten asioiden tilasta, toteutuneesta kehityksestä ja tulevan kehityksen arvioidusta kulusta.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Yrittäjistä 57 prosenttia kokee maksavansa itselleen riittävää eläketurvaa, kun taas 43 prosenttia kokee maksavansa itselleen liian vähän. Enemmistö yrittäjistä kuitenkin maksaa tuloihinsa nähden matalaa eläketurvaa, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus.
According to the statistics of the Finnish Centre for Pensions, people in Finland retired on an old-age pension at age 61.5 years on average in 2019. This is about one month later than in 2018. A total of 44,500 persons retired on an old-age pension. This is 10 per cent less than in 2018.
Enligt statistik från Pensionsskyddscentralen gick finländare i arbetspension i fjol i genomsnitt vid 61,5 års ålder, drygt två månader senare än år 2018. Antalet nya ålderspensionstagare var 44 500 personer, nära 10 procent färre än år 2018.
Lähde: Kokonaiseläke 2020. Katsaus työeläkkeen, kansaneläkkeen ja verotuksen määräytymiseen
Suvi Ritola ja Juha Knuuti
Eläketurvakeskuksen raportteja 02/2020
3. Indeksit eläketurvan kokonaisuudessa
• Työeläketurva määräytyy useasta tekijästä.
• Eläkkeen tasoon vaikuttavat muun muassa
– Karttumisprosentit
– Eläkeiän muutokset
– Palkkatason kehitys
– Palkkatyön lisäksi eläkettä kartuttavat jaksot (työttömyys,
lastenhoito, opiskelu)
– Eläkkeen perustana olevien ansioiden määrittäminen
– Eläkkeen perustana olevien ansioiden indeksoiminen
eläkkeellesiirtymisajankohdan tasoon
– Elinaikakerroin
• Maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan indeksien avulla.
Eläketurvakeskus 3
4. • Työeläketurvaan liittyvien indeksien tavoitteena on
varmistaa sekä eläkkeelle siirtyvän henkilön
aktiiviaikaiseen tulotasoon nähden kohtuullinen
eläkkeen alkumäärä että huolehtia maksussa olevan
eläkkeen ostovoiman säilymisestä.
• Eläkkeen kohtuullinen alkumäärä suhteessa työaikaisiin
ansioihin taataan indeksoimalla työuran aikaiset ansiot
eläkkeellesiirtymisajankohdan tasoon.
• Kun maksussa olevat työeläkkeet tarkistetaan
vähintään inflaation eli yleisen kuluttajahintojen
muutoksen mukaisesti, eläkkeiden ostovoima säilyy.
• Ilman indeksointia 2 % inflaatio söisi eläkkeen
ostovoimasta noin 40 % 25 vuodessa.
Eläketurvakeskus 4
Indeksiturvan taustaa
5. • Ansiot tarkistetaan eläkkeen alkamishetken tasolle
palkkakertoimella. Palkkakertoimessa hintatason
muutoksen osuus on 20 % ja palkansaajien ansiotason
muutoksen osuus 80 %.
• Maksussa olevat työeläkkeet tarkistetaan vuosittain
työeläkeindeksillä. Työeläkeindeksissä hintatason
muutoksen osuus on 80 % ja palkansaajien ansiotason
muutoksen osuus 20 %.*
• Kela tarkistaa maksussa olevat kansaneläkkeet ja
takuueläkkeet vuosittain kansaneläkeindeksillä
(kuluttajahinnat).**
• Indeksitarkastukset tehdään Tilastokeskuksen laskemien
kuluttajahinta- ja ansiotasoindeksien muutosten
perusteella.
Eläketurvakeskus 5
Indeksit ja indeksitarkistukset nykylainsäädännön
mukaan
* Työkyvyttömyyseläkkeissä lisäksi kertakorotus.
** Kelan eläkkeissä lisäksi ajoittain tasokorotuksia.
6. Työeläkejärjestelmän indeksihistoria
Eläketurvakeskus 6
1977 muutos liittyi korvaustason parantamiseen ja ”ylieläke”-ongelman ratkaisemiseen.
1996 eläkeindeksimuutos tehtiin rahoitukseen liittyvistä syistä osana muita muutoksia.
2005 ansioiden indeksoinnin parantaminen liittyi siirtymiseen keskipalkkaperiaatteeseen.
8. Eläketurvakeskus 8
• Indeksitarkistusmenettelyt ovat erilaiset eri maissa ja ne
muuttuvat.
• Indeksitarkistusten eroihin vaikuttavat eläkejärjestelmien
erot ja eläkkeiden taso.
• Indeksitarkistuksissa hyödynnetään yleensä
kuluttajahintojen ja ansioiden muutoksia.
• Indeksitarkistuksiin saattavat hintojen ja palkkojen
kehityksen lisäksi vaikuttaa myös muut tekijät, kuten
talouden kehitys tai väestön ikääntyminen.
• Tarkistuksia on tehty myös indeksitarkistusperiaatteista
poikkeavalla tavalla.
• Monissa maissa yleiset lakisääteistä eläkettä
täydentävien ns. työmarkkinaeläkkeiden indeksisäännöt
eroavat lakisääteisistä eläkkeistä.
Indeksiturva on erilaista eri maissa
9. Lakisääteisen työeläkkeen tarkistaminen eri maissa
Hinta-
indeksi
Palkka-
indeksi
Yhdistelmäindeksi
(H/P,%)
Sopeutusindeksi Muu menettely
EU-maat EU-maat EU-maat EU-maat EU-maat
Belgia Irlanti* Kypros* Kreikka* Iso-Britannia*
Italia Norja* Latvia (75/25) Ruotsi* Liettua (ei sääntöä)
Itävalta Puola (80/20) Saksa* Tanska (ATP: ra-
hastojen kehitys/H)
Ranska Slovakia (80/20) Espanja*
Malta Suomi (80/20) Luxemburg*
Portugali* Tšekki (67/33)
Bulgaria (50/50)
Muut maat Muut maat Kroatia (70/30; 50/50; 30/70)* Muut maat Muut maat
Yhdysvallat Viro (20/80) Japani*
Islanti Romania (50/50)*
Kanada Slovenia (40/60)
Venäjä Muut maat
Sveitsi (50/50)
Eläketurvakeskus 9
*NL: Ei lakisääteistä työeläkettä. Kansaneläke minimipalkkaan sidottu.
* IE: Erillinen päätös. Tavoite: eläkkeen taso kiinteä (35 %) suhteessa keskipalkkaan. Eläkkeitä ei korotettu v.2009–2015.
* CY: Perusosa: P, lisäosa: H.
* EL: H(50) / BKT(50)
* UK: H tai P tai 2,5 % riippuen mikä korkein.
* NO: Työeläke: P - 0,75 %. Kansaneläke: P - 0,5 %.
* SE: P-1,6%. Lisäksi tarkistukseen vaikuttaa eläkejärjestelmän menojen ja tulojen välinen tasapaino.
* DE: P ja eläkemaksutason muutos sekä vakuutettujen ja eläkkeensaajien lkm. suhteessa tapahtunut muutos.
* ES: Eläkejärjestelmän tulojen ja menojen tasapainosta riippuen: min. 0,25% - max. H + 0,5%.
* LU: H automaattinen; lisäksi P, eläkejärjestelmän tulojen ja menojen tasapainosta riippuen.
* PT: kun BKT:n kasvu <2%, mikäli BKT >2% maksetaan lisäkorotus.
* HR: Mikä eläkeläiselle edullisin.
* JP: H – elinajanodotteen ja vakuutettujen määrän muutokset.
* RO: Asteittain hintaindeksiin v. 2030 mennessä.
12. Indeksien ja eläkkeiden kumulatiivinen
reaalikehitys, 2000-2014 (2000=100)
Eläketurvakeskus 12
13. * Vuodesta 2008 alkaen kansaneläke ei enää sisällä eläkkeensaajan asumis- ja hoitotuen osuutta.
** Vuoden 2014 lopussa voimassa oli enää 400 työttömyyseläkettä.
0
200
400
600
800
1,000
1,200
1,400
1,600
1,800
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014
€/kk
Vanhuuseläke
Työttömyyseläke**
Työkyvyttömyyseläke
Kaikki
Eläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke*
eläkelajin mukaan vuosina 2000–2014 vuoden
2014 rahassa
14. Eläketurvakeskus
Eläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke*
prosentteina keskiansiosta eläkelajin mukaan
vuosina 2000–2014
0
10
20
30
40
50
60
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014
%
Vanhuuseläke
Työttömyyseläke**
Työkyvyttömyyseläke
Kaikki
* Vuodesta 2008 alkaen kansaneläke ei enää sisällä eläkkeensaajan asumis- ja hoitotuen osuutta.
** Vuoden 2014 lopussa voimassa oli enää 400 työttömyyseläkettä.
15. Vuosina 1997–2014 koko ajan eläkkeellä
olleiden keskimääräisen kokonaiseläkkeen ja
eri indeksien kehitys
Eläketurvakeskus 15
0
10
20
30
40
50
60
70
1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014
Keskim. kokonaiseläke Kuluttajahintaindeksi
Työeläkeindeksi Ansiotasoindeksi
Vuosina 1997-2014 koko ajan eläkkeellä olleiden (noin 400 000 henkilöä)
henkilöiden työeläkkeet kehittyivät työeläkeindeksiä paremmin. Työeläkeindeksin
lisäksi eläkettä tarkistetaan kun eläkelaji vaihtuu, eläkkeelle siirtynyt saa
myöhemmin maksuun jotain muuta eläkettä, tai kun eläkkeen rinnalla on ansaittu
uutta eläkettä. Myös leskeneläke vaikuttaa omaeläkettä lisäävästi.
%
17. Suomalaisten eläkeikäisten
toimeentulo eurooppalaisessa
vertailussa
• Eläkeikäisten toimeentulo ostovoimalla
eurooppalaista keskitasoa.
• Eläkeikäisten tulot Suomessa n. 70 %
työikäisten tuloista (alle EU-keskitason,
mutta kuten S ja DK).
• Eläkeikäisten väliset tuloerot pienet
(20/80 –suhde).
• Määritelmästä riippuen eläkeikäisten
köyhyysriski on keskimääräistä isompi
(60 % köyhyysraja) tai pienempi (50 %
köyhyysraja).
• Palveluiden saannilla tai tulojen
riittävyyttä koskevalla kokemuksella
mitattuna eurooppalaista parhaimmistoa.
65 vuotta täyttäneiden
mediaanitulon (ekvivalentti
vuositulo) ostovoima EU-maissa
vuonna 2013
17
0 10000 20000 30000
Luxemburg
Itävalta
Ranska
Saksa
Alankomaat
Ruotsi
Belgia
Suomi
Tanska
Irlanti
Britannia
Italia
Espanja
Kypros
Slovenia
Malta
Tsekki
Portugali
Kreikka
Puola
Slovakia
Unkari
Viro
Liettua
Latvia
Bulgaria
Romania
Euroa, ppsLähde: Eurostat
Lähde: EU Pension Adequacy Report 2015.
19. Esimerkkilaskelmia eläkeindeksin
vaikutuksesta eläketasoon
• Tarkastellaan eläkkeen kehitystä kolmella eläketasolla
• Takuueläke (767 euroa /kk)
• Keskimääräinen eläke (1 500 euroa / kk)
• Suuri työeläke (4 000 euroa / kk)
• Esimerkkilaskelmat
• Takuueläkkeen kehityksestä esitetään kaksi kehitysvaihtoehtoa
a) nykylainsäädännön mukaan (kansaneläkeindeksi) ja b)
puoliväli-indeksillä*.
• Työeläkkeet indeksoidaan a) nykylainsäädännön mukaan
työeläkeindeksillä (20/80 ansiokehitys/kuluttajahinnat) ja b)
ansiotasoindeksillä (100/00)
Eläketurvakeskus 19
* ETK:n peruslaskelmassa kansan- ja takuueläkkeet on indeksoitu puoliväli-indeksillä heijastamaan sitä, että
historiassa on indeksoinnin lisäksi tapahtunut vähimmäiseläkkeiden tasokorotuksia.
25. Rahoituslaskelmia (TyEL) työeläkeindeksin
muuttamisesta
• Laskelmissa esitetään TyEL:n rahoituksen kehittymistä vuoden 2017
eläkelainsäädännön mukaan ja tilanteessa, jossa eläkkeet indeksoidaan
ansiotasoindeksillä.
• Vaihtoehtolaskelmissa ei ole otettu käyttäytymisvaikutuksia huomioon, tältä
osin niitä voidaan pitää ala-arvioina kustannuksista.
• Ensin verrataan eläkemenon kehittymistä, sitten eläkemenon rahoittamiseksi
tarvittavaa maksua ja varoja.
• Peruslaskelma: Vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukainen peruslaskelma,
jossa maksussa olevat eläkkeet indeksoidaan nykylakien mukaisesti
työeläkeindeksillä (ks. ETK:n Raportteja 05/2015).
– Eläkeuudistuksen tavoitteiden mukaisesti rahastot pysyvät suurin piirtein
nykytasolla palkkasummaan suhteutettuna, jotta maksu pysyisi vakaana.
• Ansiotasoindeksi: Muuten peruslaskelman kanssa samoilla oletuksilla tehty
laskelma, mutta maksussa olevat eläkkeet indeksoidaan ansiotasoindeksillä
vuodesta 2017 alkaen. Tästä seuraava kasvava eläkemeno rahoitetaan
eläkemaksua nostamalla (eli varat pidetään rahoitustasapainon takia
peruslaskelman tasolla).
• Ansiotasoindeksi kiinteällä maksulla: Muuten
ansiotasoindeksivaihtoehdon kanssa sama laskelma mutta maksutaso
kiinnitetään 24,4 prosenttiin. Maksutaso on tällöin sama kuin
peruslaskelmassa, jolloin kasvava eläkemeno rahoitetaan varoista (kunnes
varat loppuvat, jolloin maksua nostetaan).
25
31. Maksetut eläkemaksut vs. saadut eläkkeet
Sukupolvien väliset erot johtuvat valtaosin siitä, että eläkkeet rahoitetaan pääosin
jakojärjestelmällä. Iäkkäämmät sukupolvet ovat maksaneet pienempiä maksuja.
Väestön vanheneminen kasvattaa sukupolvien välistä eroa (pienemmät ikäluokat
rahoittajina).
Sukupuolieron tärkeimmät syyt ovat naisten pidempi elinikä ja perhe-eläkkeet.
Sisäinen tuotto
kuvaa laskennallista
työeläkemaksulle
saatavaa
reaalituottoa.
Lähde: Risku 2015.
32. Työeläkevakuutusmaksut yksityisen sektorin
(TEL, LEL, TaEL/TyEL) ja kuntien (KVTEL/KuEL)
työeläkkeissä 1962-2016.*
Etunimi Sukunimi
1.1.2011
0
5
10
15
20
25
30
35
1960
1962
1964
1966
1968
1970
1972
1974
1976
1978
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
2016
TyEL
KuEL
Lähde: Työeläkelakipalvelu.
* Kuntien työeläkkeet rahoitettu verovaroin.
Työuransa eri aikoina tehneillä on ollut erilainen maksu.% palkkasummasta
33. Indeksimuutoksen vaikutus eri
syntymävuosiluokkien maksamiin
eläkemaksuihin ja saamiin eläketuloihin
Eläketurvakeskus 33
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
%eläketulojennykyarvosta
1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000
Indeksimuutoksen kohorttivaikutus TyEL:ssa
Etuus ja m aksu, m olem m at sukupuolet
Etuus Maksu Yhteensä
Kuvassa on vertailtu peruslaskelmaa laskelmaan, jossa ansiotasoindeksi rahoitetaan maksuja
korottamalla. Siitä nähdään, miten paljon kunkin ikäluokan elinaikanaan yhteensä saamat eläke-
etuudet, maksamat vakuutusmaksut ja niiden erotus muuttuisivat prosentteina elinaikaisista
eläke-etuuksista.
34. Yhteenvetoa ansiotasoindeksiin siirtymisen
vaikutuksista
• Nykylainsäädännöllä työeläkejärjestelmä on pitkän aikavälin
peruslaskelman mukaan rahoituksellisessa tasapainossa.
• Muuttamalla indeksin määräytymistä keskimääräinen työeläke
nousisi vähitellen nykylain mukaiseen indeksointiin verrattuna.
Keskimääräisen eläketason noustessa myös keskieläkkeen suhde
vallitseviin keskiansioihin nousisi.
• Korkeampien eläkkeiden seurauksena eläkemenot kasvaisivat.
Vaikutus olisi suuruudeltaan 6 prosenttiyksikköä suhteessa
palkkasummaan.
• Korkeampien eläkemenojen rahoittaminen vaatisi saman
suuruisen eläkemaksun korotuksen (~24 % ~30 %).
• Mikäli kasvava eläkemeno rahoitettaisiin maksukorotuksen sijaan
rahastoja purkamalla, rahastot loppuisivat 2060-luvulla, jolloin
maksutaso olisi nostettava eläkemenojen tasolle (yli 35 %
suhteessa palkkasummaan).
• Suurimmat hyödyt muutoksesta koituisivat nyt eläkkeellä oleville
ja eläkkeelle siirtyville ikäluokille. Nuoremmat ikäluokat olisivat
muutoksen nettorahoittajia. Eläketurvakeskus 34