Terhi Kurko: Mitä tiedetään diabeteslääkkeiden korvaustason alentamisen vaikutuksista? Esitys Lääkehoidot muuttuvat – riittävätkö rahat? -seminaarissa 6.6.2017.
Katri Aaltonen ja Jaana Martikainen: Ehdotukset lääkekorvausmenojen säästötoimiksi – vaikutukset potilaiden omavastuisiin. Esitys Kelan tutkimuksen aamukahvitietoiskussa 11.11.2015. Kela, Helsinki.
Katri Aaltonen ja Jaana Martikainen: Ehdotukset lääkekorvausmenojen säästötoimiksi – vaikutukset potilaiden omavastuisiin. Esitys Kelan tutkimuksen aamukahvitietoiskussa 11.11.2015. Kela, Helsinki.
Lekander, Kaarlo. Toimeentulotuen saajien psyykenlääkekäyttö Helsingissä vuonna 2010. Esitys Mieli hyväksi! Kela mielenterveyttä tukemassa ja tutkimassa -seminaarissa 7.6.2016.
Partio, Timo. Mielenterveysperusteisten Kela-etuuksien kustannukset. Esitys Mieli hyväksi! Kela mielenterveyttä tukemassa ja tutkimassa -seminaarissa 7.6.2016.
Timo Hujanen: Monikanavarahoitus avoterveydenhuollon palveluissa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Toni Ruohonen: Paljon palveluja käyttävien sote-asiakkaiden hoitopolut Kainuussa ja Keski-Suomessa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Karoliina Koskenvuo: Kehitys vammaistuissa – näkökulmana nuoret 16-24-vuotiaat. Esitys Mitä omaishoitoperheeseen kuuluu? -seminaarissa 8.3.2018 klo 12–16.
PÄIVITETTY Esityksessä on tilastokuvioita lääkärien ansiokehityksestä Suomessa. Mukana on Suomen Lääkäriliiton viimeisimmän palkkatutkimuksen (Työmarkkinatutkimus 2013) tietoja lääkärien palkoista toimipaikan ja tehtävänimikkeen mukaan sekä Tilastokeskuksen tietoja kuntasektorilla työskentelevien lääkärien palkkarakenteesta eri tehtävänimikkeissä. Lisäksi mukana on myös tietoja ansiotulojen verotuksesta.
PÄIVITETTY Tietoja lääkärikunnasta 2014laakariliitto
PÄIVITETTY Tilastokuvioita lääkärien määrästä ja määrän kehityksestä Suomessa 1900- ja 2000-luvuilla. Esityksessä on myös tietoja työikäisten eli alle 65-vuotiainen Suomessa asuvien lääkärien ikä- ja sukupuolijakaumasta sekä lääkärimäärästä eri sairaanhoitopiireissä.
Työikäisen väestön lääkkeet terveydenhuollon eri sektoreilla Oulun kaupungissaTITA research
Katri Aaltonen, Jani Miettinen, Timo Maljanen, Lauri Virta ja Jaana Martikainen. Työikäisen väestön lääkkeet
terveydenhuollon eri sektoreilla. Esitys Sosiaalipolitiikan päivillä Turussa 27.-28.10.2016.
Oulun kaupungissa
Jenni Blomgren: Sairauspäivärahalla korvatut sairauspoissaolot ovat vähentyneet jo kymmenen vuoden ajan. Esitys Sairauspoissaolojen trendit ja työkyvyttömyyden polut -seminaarissa 5.12.2017.
Tilastokuviota lääketieteen koulutuksesta ja lääkärien määrästä Suomessa. Esitys sisältää myös tietoja erikoislääkärien määrästä, ikä- ja sukupuolirakenteesta. Mukana on myös tietoja lääkärien osallistumisesta toimipaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen vuonna 2012.
Lekander, Kaarlo. Toimeentulotuen saajien psyykenlääkekäyttö Helsingissä vuonna 2010. Esitys Mieli hyväksi! Kela mielenterveyttä tukemassa ja tutkimassa -seminaarissa 7.6.2016.
Partio, Timo. Mielenterveysperusteisten Kela-etuuksien kustannukset. Esitys Mieli hyväksi! Kela mielenterveyttä tukemassa ja tutkimassa -seminaarissa 7.6.2016.
Timo Hujanen: Monikanavarahoitus avoterveydenhuollon palveluissa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Toni Ruohonen: Paljon palveluja käyttävien sote-asiakkaiden hoitopolut Kainuussa ja Keski-Suomessa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Karoliina Koskenvuo: Kehitys vammaistuissa – näkökulmana nuoret 16-24-vuotiaat. Esitys Mitä omaishoitoperheeseen kuuluu? -seminaarissa 8.3.2018 klo 12–16.
PÄIVITETTY Esityksessä on tilastokuvioita lääkärien ansiokehityksestä Suomessa. Mukana on Suomen Lääkäriliiton viimeisimmän palkkatutkimuksen (Työmarkkinatutkimus 2013) tietoja lääkärien palkoista toimipaikan ja tehtävänimikkeen mukaan sekä Tilastokeskuksen tietoja kuntasektorilla työskentelevien lääkärien palkkarakenteesta eri tehtävänimikkeissä. Lisäksi mukana on myös tietoja ansiotulojen verotuksesta.
PÄIVITETTY Tietoja lääkärikunnasta 2014laakariliitto
PÄIVITETTY Tilastokuvioita lääkärien määrästä ja määrän kehityksestä Suomessa 1900- ja 2000-luvuilla. Esityksessä on myös tietoja työikäisten eli alle 65-vuotiainen Suomessa asuvien lääkärien ikä- ja sukupuolijakaumasta sekä lääkärimäärästä eri sairaanhoitopiireissä.
Työikäisen väestön lääkkeet terveydenhuollon eri sektoreilla Oulun kaupungissaTITA research
Katri Aaltonen, Jani Miettinen, Timo Maljanen, Lauri Virta ja Jaana Martikainen. Työikäisen väestön lääkkeet
terveydenhuollon eri sektoreilla. Esitys Sosiaalipolitiikan päivillä Turussa 27.-28.10.2016.
Oulun kaupungissa
Jenni Blomgren: Sairauspäivärahalla korvatut sairauspoissaolot ovat vähentyneet jo kymmenen vuoden ajan. Esitys Sairauspoissaolojen trendit ja työkyvyttömyyden polut -seminaarissa 5.12.2017.
Tilastokuviota lääketieteen koulutuksesta ja lääkärien määrästä Suomessa. Esitys sisältää myös tietoja erikoislääkärien määrästä, ikä- ja sukupuolirakenteesta. Mukana on myös tietoja lääkärien osallistumisesta toimipaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen vuonna 2012.
PÄIVITETTY Lääkärit ja terveyspalvelut 2014laakariliitto
PÄIVITETTY Esitys sisältää tilastokuvioita Suomen terveyspalvelujärjestelmästä. Mukana on käyntitilastoja perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja yksityisestä terveydenhuollosta. Lisäksi esityksessä on tietoja terveydenhuollon rahoituksesta, terveydenhuoltohenkilöstöstä ja terveydenhuoltomenoista vertailtuna muihin OECD-maihin.
Mitä kuuluu perusterveydenhuolto? Valinnanvapaus ja integraatio palveluiden k...THL
Tulokset käyvät ilmi THL:n ja Tampereen yliopiston Valint-hankkeesta ja THL:n Uudistuvat sosiaali- ja terveyspalvelut -väestökyselystä. Valint-hankkeessa selvitettiin neljän kunnan alueella valinnanvapauden toteutumista ja vaikutuksia asiakkaiden, henkilöstön, palveluiden tilaajan ja tuottajan näkökulmasta sekä kansainvälisestä näkökulmasta. Tutkimuksessa käytettiin laajoja asiakaskyselyitä, kyselyä terveysaseman vaihtajille sekä johdon ja henkilöstön haastatteluita. Väestökyselyssä selviteltiin muun muassa väestön mielipiteitä valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Kunta10-tutkimuksen mukaan johtaminen kunnissa on parantunut. Tutkimuksessa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Raisio, Naantali, Nokia, Valkeakoski ja Virrat. Helsinki on mukana toista kertaa. Työterveyslaitoksen johtama Kunta10 tehdään joka toinen vuosi alkaen 2008.
PÄIVITETTY Tilastokuvioita lääkärivajeesta ja työvoimatilanteesta terveyskeskuksissa ja sairaaloissa vuonna 2013. Lisäksi esityksessä on lukumäärätietoja lääkärien eläkkeelle siirtymisestä ja alueellisesta erikoislääkärimäärän kehityksestä vuoteen 2025 asti.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipellon ja erityisasiantuntija Pekka Karjalaisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli sitä, miten sosiaalityö voi vähentää asumiseen liittyviä ongelmia.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Kelan tutkija Tapio Räsäsen esitys seminaarissa "Hyvinvointi muuttuvassa yhteiskunnassa: Perhesuhteet ja sukupuolten tasa-arvo sosiaaliturvauudistuksessa” kertoi lastenhoidon tukien työllisyysvaikutuksista. Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean seminaari (13.12.2022) on katsottavissa osoitteessa: https://youtu.be/cl3qHvNLykM
THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkysen esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi siitä, miltä suomalainen perusterveydenhuolto näyttää verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.
Kelan ylilääkäri Riitta Luoto kertoi esityksessään seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" siitä, millaisia tietoja työterveyshuollosta löytyy Kelan tilastoista, ja mihin niitä tietoja voisi käyttää.
Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" esitteli tutkimustuloksia eri sektorien terveyspalveluiden rinnakkaiskäytöstä Oulussa.
Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen nosti johdannossaan seminaariin "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" neljä huomiota terveydenhuollon tilasta ja tulevaisuudesta.
LT, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Pauliina Kankaan esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi TYÖOTE-toimintamallista.
Kelan tutkijoiden Riitta Seppänen-Järvelän, Hennariikka Heinijoen ja Maarit Karhulan esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
2. Esityksen sisältö
• Tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvaustason alentamisen vaikutuksia
selvittäneiden simulointitutkimusten tuloksia
• Alustavia tietoja diabeteslääkkeiden käytön kehityksestä
lääkekorvaustilastoista ajalla 1.1.2014–30.4.2017
2
4. Vuodessa maksettavan omavastuun muutokset diabetesta
sairastavilla vuoden 2014 simulointiaineiston mukaan
4
0
50,000
100,000
150,000
200,000
250,000
300,000
350,000
Muutos enintään 10 euroa Nousee 10–100 euroa
Nousee 100–300 euroa Nousee yli 300 euroa
Perustuu 10 %
satunnaisotokseen Kelan
Reseptitiedoston vuoden 2014
aineistosta niistä kaikista
henkilöistä, joilla on
erityiskorvausoikeus 103 ja
vähintään yksi korvattu lääkeosto
vuonna 2014
5. Käytetyimpiä diabeteslääkeyhdistelmiä vuonna 2015
Lääkehoito %
Vain metformiini 32
Metformiini ja gliptiini 18
Vain insuliini 15
Metformiini, gliptiini ja insuliini 8
Metformiini ja insuliini 6
Vain gliptiini 6
5
Perustuu 10 % satunnaisotokseen Kelan reseptitiedoston
vuoden 2015 aineistosta niistä vähintään 30-vuotiaista
henkilöistä, joilla oli vähintään yksi erityiskorvattu
diabeteslääkeosto (A10)
6. Vuodessa maksettavan omavastuun muutokset
diabeteslääkkeitä erityiskorvattuna ostaneilla ostettujen
lääkkeiden mukaan (vuoden 2015 simulointiaineisto)
6
0
2
4
6
8
10
12
14
Gliptiiniä tai Glp-1-analogia ostaneet Muita lääkkeitä ostaneet
xtuhattadiabetespotilasta
Muutos korkeintaan 10 euroa Nousee 10–100 euroa
Nousee 100–300 euroa Nousee yli 300 euroa
Simulointi perustuu 10
% satunnaisotokseen
Kelan reseptitiedoston
vuoden 2015
aineistosta niistä
vähintään 30-
vuotiaista henkilöistä,
joilla oli vähintään yksi
erityiskorvattu
diabeteslääkeosto
(A10)
Vuoden 2017 alusta pääasiassa tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävien lääkkeiden erityiskorvattavuuden tasoa alennettiin 100 %:sta ja kiinteästä omavastuuosuudesta 65 %:n eli lääkkeiden korvattavuus siirrettiin alemman erityiskorvausluokan tasoon. Muutos siis koski muita veren glukoosipitoisuutta alentavia lääkkeitä kuin insuiinea ja niiden korvaustaso säilyi ennallaan.
Tässä esityksessä keskitytään erityisesti näihin muihin diabeteslääkkeisiin ja näistä käytetään nimea tyypin 2 diabeteslääkkeet tässä esityksessä
Muutos oli osa hallituksen budjettilakina tullutta 130 miljoonan euron lääkekorvaussäästöpakettia ja arviotiin että muutos laskisi lääkekorvausmenoja 20 miljoonaa euroa. Muutoksen vaikutuksia on arvoitu etukäteen Kansaneläkelaitoksessa mikrosimulaatiomenetelmällä ja lisäksi tässä esityksessä esitetään Kelan lääkekorvaustilastotietoja korvauksen ajalla 1.1.2014-30.4.2017
Selitä menetelmä: eli
Lainsäädäntömuutoksen mikrosimulointi jossa on etukäteen arvioitu politiikkatoimen vaikutuksia tutkittuun asiaan, tässä tapauksessa potilaidnen omavastuisiin.
Esittelen kahdesta simulointiaineistoista olevia tuloksia eli
Kelan reseptitiedostosta poimittiin 10 % satunnaisotos vuonna 2014
Ja 2015 lääkekorvauksia saaneista henkilöistä. (n=380 931)
Tarkastelu rajattiin niihin potilaisiin, joilla oli ainakin yksi diabeteslääkeosto vuonna 2015 (N=28 802) ja jotka olivat iältään vähintään 30-vuotiaita. (v.2015)
Extrapoloitin väestötasolle
Eli 46 % :lla omavastuu nousis i max 10 € (n 141 000 henkilöä)
27 %:lla nousis 10-100 € ja (n. 82 000 henkilöä)
26 % nousisi 100-300 e ( 80 000 )
1 % nousisi yli 300 euroa (4000)
Enimmillään omavastuun nousi simuloinnissa 505 euroa.
Selitä tyypin 2 diabetesta voidaan hoitaa monilla lääkkeillä,
Valtakunnallisen kph suosituksen mukaan metformiini on ensisijainen lääkehoito ja tämän jälkeen toissijaisesti käyetään muita lääkkeitä
Tässä siis mukana sekä insuliinihoitoiset diabeetikot että näitä muita lääkkeitä käyttävät.
Diabeteslääkkeiden hinta on keskeinen tekijä siinä miten potilaan omavastuuosuus nousee tämän korvattavuustason muutoksen myötä.
Potilaiden omavastuumuutoksia tarkasteltiin heidän ostamiensa erityiskorvattujien tyypin 2 diabeteslääkkeiden mukaan vertaamalla:
Potilaita, jotka olivat ostaneet, uudempia ja kalliimpia erityiskorvattuja A10B-luokan lääkkeitä (gliptiinejä, inkretiinimimeettejä tai gliptiiniä sisältäviä yhdistelmävalmisteita)
Potilaisiin, jotka olivat ostaneet vain vanhempia ja edullisempia tyypin 2 diabeteslääkkeitä (metformiini sulfonyyliurea, tiatsolidiinidionit, repaglinidi tai metformiinin ja pioglitatsonin yhdistelmä, mutta ei em. uusia kalliita lääkkeitä).
47 % oli muita lääkkeitä ostaneita ja näitä uusia ostaneita oli noin 53 %
Alle 1 % muita lääkkeitä ostaneilla omavastuu nousisi yli 100 euroa kun uusia lääkkeitä ostaneista 72 % omavastuu nousisi yli 100 euroa (4 % yli 300 ja 68 % 100-300 euroa)
Perustuvat Kelan reseptitiedoston kuukausittaisiin poimintaan vuoden 2014 alusta vuoden 2017 huhtikuuhun.
Viivalla käyttäjämäärä, 1. y-akseli, kulutus määriteltyinä vuorokausiannoksina DDD:na toisella y-akselilla
Huomattavaa että joka tarkasteluvuoden lopussa on havaittavissa hienoinen piikki diabeteslääkkeiden ostoissa, vuoden 2015 ennnen alkuomaastuun käyttöönottoa vuoden 2016 alusta tyypin 2 diabeteslääkkeiden kulutus oli x % suurempi kuin vuonna 2014 ja vastaavasti vuoden 2016 lopussa näitä lääkkeitä ostettiin x % enmmän kuin vuoden 2016 lopussa.
Insuliineihi ei siis muutoksia, mutta näissäkin havaittavissa sama ilmiö kuin tyypin 2 diabeteslääkkeissä.
Huomattavaa että insuliineja ostettiin keskimäärin noin 5 miljoonaa DDD:ta kuukaudessa kun tyypin 2 diabeteslääkkeitä ostettiin keskimäärin noin 10 miljoonaa DDD:ta ja hyvin karkeasti näitä lääkkeitä osti kuukausittain keskimäärin noin 35 000 henkilöä kun tyypin 2 diabeteslääkkeitä osti hyvin karkeasti keskimäärin noin 1 00 000 henkilöä.
Tässä eri tyypin 2 diabeteslääkkeiden ostajamäärien kehitys, käytetyin on metformiini, joka on tässä kuvaaajassa toisella y akselilla ja sen käyttäjämäärä on karkeasti keskimäärin noin xxxx henkilöä.
Gliptiinit ovat toiseksi käytetyin lääkeryhmä
Flotsasiini eli SLGT2 salpaajat saivat eritiskorvattavuuden vasta 2016 siksi näkyy voimakas käytön lisääntyminen.
Kaikissa lääkerymissä trendi näytätä samalta ja vanhempien diabeteslääkkeiden sulfonyliureoiden ja glitatsonien käyttö on vähentynyt koko tarkastelujakson ja jo tätä aiemmin
Kaikkien tyypin 2 diabeteslääkkeiden kulutus määriteltyinä vuorokausiannoksina kasvoi noin 4 % vuodesta 2014 vuoteen 2015 ja noin 6 % vuodesta 2015 vuoteen 2016.
Myös muissa käytetyimmissä diabeteslääkkeissä käyttö on kasvanut tasaisesti
SGLT2 estäjät tulivat erityiskorvattavaksi vuonna 2016 ja siksi niiden käyttö kasvoi huomattavasti vuoden 2016 aikana
Kuvassa kustannukset oli sisältää sekä Kelan että potilaan osuuden lääkkeen hinnasta ja tästä kuukausittaisesta lääkkeiden kustannuskehityksestä on havaittavissa että sekä insuliineja että tyypin 2 diabeteslääkkeitä on ostettu enemmän loppuvuonna sekä vuoden 2015 lopussa että vuoden 2016 lopussa.
Kuvaavaa on että joulukuussa 2015 tyypin 2 diabeteslääkkeitä ostettiin noin 1,6 miljoonalla enemmän kuin vuoden 2014 joulukuuussa ja vastaavasti joulukuussa 2016 näitä lääkkeitä ostettiiin lähes 3 miljoonalla eurolla enemmän kuin vuoden 2015 joulukuussa.
Eli tässä vielä lääkekustannukset esitettynä vuosittain ja ryhmiteltynä kolmannesvuosittain.
Vuonna 2015 diabeteslääkkeiden kustannukset olivat noin 11 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuonna 2014 ja vuonna 2016 kustannukset olivat noin 9 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuonna 2015.
Eli tässä kuvassa on esitetty toimeentulotuen maksusitoumuksella lääkettä ostaneiden henkilöiden lukumäärä kuukausittain. Kuvio on muodostettu niin että vuoden 2014 tammikuu on lähtötilanne ja silloin kussakin lääkeryhmässä toimeentulotuen maksusitoumuksella lääkettä ostaneiden henkilöiden lukumäärä on sata. Kuvaajassa on verrattu toimeentulotuen saajien kehitystä ajassa kunkin ryhmän sisällä. Tämä vertailukuva tehtiin näin koska eri lääkeryhmissä käyttäjämäärät ovat hyvin erikokoisia ja siksi ne tuli suhteuttaa toisiinsa.
Tarkasteluun valittiin paljon käytettyjä pitkäaikaissairauksien lääkehoitoryhmiä ja sellaisista ryhmistä, joissa on paljon eri-ikäisiä käyttäjiä
Reniiniangiotensiinijärjestelmään vaikuttavat lääkkeet ovat verenpainelääkkeitä
Obstruktiivisten hengitystiesairauksien lääkeryhmään kuuluu mm. astmalääkkeitä
Tyypin 2 diabeteslääkkeitä ostaneissa toimeentulotuen maksusitoumuksella lääkettä ostaneiden suhteutettu lukumäärä ei näyttäisi poikkeavan muista tarkastelluista pitkäaikaissairauksien lääkeryhmistä.
Piikin toimeentulotuen saajien määrissä arvellaan johtuvan näiden lääkkeiden toimeentulotuen siirrosta kunnilta Kelaan ja paremmasta tilastonnista, lääkeryhmien välillä ei ole kovinkaan suuria eroja.
Eli tyypin 2 diabeteksen käytön kehityksestä korvattavuustason muutoksen jälkeen on vielä liian varhaista tehdä johtopäätöksiä. Erityisesti koska loppuvuodesta 2016 lääkkeitä hankittiin merkittävän paljon