Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015Eläketurvakeskus
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Raportti julkaistaan kolmatta kertaa. Uusia tarkastelun kohteita ovat mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot.
Eläketurvakeskuksen vaikutusarvio indeksien muuttamista koskevan kansalaisalo...Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on tehnyt vaikutusarvion indeksien muuttamista koskevan kansalaisaloitteen seurauksista. Tässä diasarjassa esitetään tiivistetysti vaikutusarvion tulokset.
Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015Eläketurvakeskus
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Raportti julkaistaan kolmatta kertaa. Uusia tarkastelun kohteita ovat mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot.
Eläketurvakeskuksen vaikutusarvio indeksien muuttamista koskevan kansalaisalo...Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on tehnyt vaikutusarvion indeksien muuttamista koskevan kansalaisaloitteen seurauksista. Tässä diasarjassa esitetään tiivistetysti vaikutusarvion tulokset.
Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2013Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksessa tehdään runsaasti laskelmia ja ennusteita eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Pitkän aikavälin laskelmat ulottuvat 60–70 vuoden päähän ja ne on julkaistu raporteissa 2-3 vuoden välein.
Tuorein raportti ”Lakisääteiset eläkkeet -pitkän aikavälin laskelmat 2013” julkaistiin 3.10.2013.
Laskelmissa tarkastellaan lakisääteisiä eläkkeitä eli työ-, kansan- ja takuueläkettä sekä sotilasvamma-, sotilastapaturma-, liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain perusteella maksettavia eläkkeitä (ns. SOLITA-eläkkeet). Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt eivät sisälly laskelmiin.
Laskelmat kertovat miten eläkemenojen, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Laskelmien avulla arvioidaan myös eläkejärjestelmän muutosten vaikutuksia. Tuoreimmat esimerkit tällaisista arviosta sisältyvät työurien pidentämistä selvittäneen työryhmän raporttiin ”Työurat pidemmiksi -työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtojen tarkastelua” Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2011.
Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikön Mika Vidlundin esitys Työeläkepäivässä 15.11.2016. Millä tasolla työläkemaksumme ovat muihin maihin verrattuna? Osiossa paneudutaan Eläketurvakeskuksen eri maiden kokonaiseläkemaksutasoa vertailevaan raporttiin ja kuullaan työeläkkeen järjestäjiltä, miltä maksutaso vaikuttaa.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2021Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Nuorten eläkeneuvotteluiden lopputulos julkaistiin 28.4.2014 klo 12.00.
Ennen lopullisen paketin muodostamista neuvottelijat kuulivat asiantuntijapuheenvuoroja seuraavilta tahoilta:
- Timo Lindholm, Sitra
- Jukka Vuori, Työterveyslaitos
- Tapani Mörttinen, Eetu
- Sirkka-Liisa Tarjamo, VENK
- Janne Pelkonen, Tela
- Mikko Kautto, ETK
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2021Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
Eläkeuudistus 2017 - Uudistuksen sisältö ja vaikutusarvioEläketurvakeskus
Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
Lakisääteiset eläkkeet - pitkän aikavalin laskelmat 2019Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa maksuun voimakkaan korotuspaineen, johon on syytä varautua hyvissä ajoin.
Your Kids ‘R’’ Our Kids (India) Education Private Ltd. (YKROK) is India’s Largest Corporate Child Care Chain.
YKROK was founded in 2002, chosen as preferred child care partner by IBM in 2006.
Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2013Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksessa tehdään runsaasti laskelmia ja ennusteita eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Pitkän aikavälin laskelmat ulottuvat 60–70 vuoden päähän ja ne on julkaistu raporteissa 2-3 vuoden välein.
Tuorein raportti ”Lakisääteiset eläkkeet -pitkän aikavälin laskelmat 2013” julkaistiin 3.10.2013.
Laskelmissa tarkastellaan lakisääteisiä eläkkeitä eli työ-, kansan- ja takuueläkettä sekä sotilasvamma-, sotilastapaturma-, liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain perusteella maksettavia eläkkeitä (ns. SOLITA-eläkkeet). Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt eivät sisälly laskelmiin.
Laskelmat kertovat miten eläkemenojen, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Laskelmien avulla arvioidaan myös eläkejärjestelmän muutosten vaikutuksia. Tuoreimmat esimerkit tällaisista arviosta sisältyvät työurien pidentämistä selvittäneen työryhmän raporttiin ”Työurat pidemmiksi -työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtojen tarkastelua” Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2011.
Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikön Mika Vidlundin esitys Työeläkepäivässä 15.11.2016. Millä tasolla työläkemaksumme ovat muihin maihin verrattuna? Osiossa paneudutaan Eläketurvakeskuksen eri maiden kokonaiseläkemaksutasoa vertailevaan raporttiin ja kuullaan työeläkkeen järjestäjiltä, miltä maksutaso vaikuttaa.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2021Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Nuorten eläkeneuvotteluiden lopputulos julkaistiin 28.4.2014 klo 12.00.
Ennen lopullisen paketin muodostamista neuvottelijat kuulivat asiantuntijapuheenvuoroja seuraavilta tahoilta:
- Timo Lindholm, Sitra
- Jukka Vuori, Työterveyslaitos
- Tapani Mörttinen, Eetu
- Sirkka-Liisa Tarjamo, VENK
- Janne Pelkonen, Tela
- Mikko Kautto, ETK
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2021Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
Eläkeuudistus 2017 - Uudistuksen sisältö ja vaikutusarvioEläketurvakeskus
Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
Lakisääteiset eläkkeet - pitkän aikavalin laskelmat 2019Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa maksuun voimakkaan korotuspaineen, johon on syytä varautua hyvissä ajoin.
Your Kids ‘R’’ Our Kids (India) Education Private Ltd. (YKROK) is India’s Largest Corporate Child Care Chain.
YKROK was founded in 2002, chosen as preferred child care partner by IBM in 2006.
New Business Health Check for Agencies™Julia Vargiu
New business: is your agency still playing by the “old rules”?
When was the last time you reviewed your go-to-market strategy for new business to determine what works, what doesn’t, and how to fix it? Seriously, if you were a CMO, would you pick your agency?
Do you know your OUCH! Factor™, the true revenue you need to earn to ensure your pitching is profitable?
Claro que seria muito melhor eu partilhar esta app comentando sobre os slides, mas de qualquer das maneiras ficam aqui algumas pistas dos temas, campanhas, a que fui mais sensível este ano em cannes!
Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Juha Lanteen esitys Työeläkepäivässä 15.11.2016. Miten asiat helpottuvat ja mitä kansalainen tulorekisteristä saa? Kuinka suuresta kulttuurinmuutoksesta ja työmäärästä on kyse?
Play Webdrama! 웹드라마를 즐겨라!
Only 웹드라마 서비스 포털, 위피(wyippee)!!
웹드라마 이제는 위피(wyippee)에서 본다!
누구나 웹드라마 기획 제작해서 업로드할 수 있는 양방향 웹드라마 서비스!! 곧 위피(wyippee)가 당신 손에 찾아갑니다!
Digital Bowl Results by Merkle.
A quantitative analysis if digital Super Bowl campaigns to find the real winners.
Avocados from Mexico narrowly came in second, tying for first in paid search and finishing in the top ten in SEO, display advertising, and social media.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2022.pptxEläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien eläkeaikeet eriytyneetEläketurvakeskus
Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien eläkeaikeet eriytyneet. Palkansaajien eläkeajatusten muutos 2003‒2013
Erikoistutkija Noora Järnefelt, 17.12.2014
Maailma muuttui, muuttuiko työeläkealan suunta?
Mikko Kautto, toimitusjohtaja
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Elon sijoitukset tuottivat hyvin alkuvuonna. Noteeratut osakesijoitukset ja hedge-rahastosijoitukset tuottivat parhaiten. Osakemarkkinatuottoja tukivat odotukset rahapolitiikan keventymisestä ja teknologiayhtiöiden tuloskasvuodotusten vahvistuminen. Elon vakavaraisuusaste nousi ja liikekulut alenivat.
Ikäohjelman tavoitteena on hyvän ikääntymisen turvaaminen ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen parantaminen. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat keskeisessä roolissa laadukkaiden ja riittävien palveluiden turvaamisessa.
Webinaarin tavoitteena on keskustella laaja-alaisesti ja eri näkökulmista henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvistä tekijöistä sekä tuoda esiin olemassa olevia ja tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.
Eläkkeellesiirtymisiän odote on Eläketurvakeskuksessa kehitetty eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseen tarkoitettu tunnusluku, johon väestön ikärakenne ei vaikuta. Se kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille työeläkevakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Odote lasketaan sekä 25- että 50-vuotiaalle. 25-vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestön eläkkeellesiirtymisikää, ja sitä käytetään virallisena mittarina kuvaamaan eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvia muutoksia.
50-vuotiaan odote on laskettu 50 vuotta täyttäneistä työeläkevakuutetuista. Koska laskennassa eivät ole mukana alle 50-vuotiaana eläkkeelle siirtyneet, 50-vuotiaan odote on aina korkeampi kuin 25-vuotiaan odote. Ero kuvaa 25–49-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden vaikutusta eläkkeellesiirtymisikään. Vuosittain työeläkkeelle siirtyvistä noin 10 prosenttia on alle 50-vuotiaita.
Eläkkeellesiirtymisiän odote otettiin käyttöön vuonna 2003. Yksityisen sektorin osalta eläkkeellesiirtymisiän odote on laskettu vuodesta 1983 ja koko työeläkejärjestelmän osalta vuodesta 1996 lähtien.
Kustannustenjako kuvina - Kuvapaketissa keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmä...Eläketurvakeskus
Kustannustenjaon kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmän rahoituksesta ja kustannustenjaosta.
Kuvapaketti on vapaasti ladattavissa. Huomaathan, että ppt-tiedoston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muista mainita lähde aina kuvia lainatessasi.
Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. Kuvat ovat vapaasti ladattavissa. Ppt-kuvaston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muistathan mainita lähteen aina kuvia lainatessasi.
Aihepiirit:
- Eläkejärjestelmä ja hallinto
- Eläkkeen määräytyminen
- Eläketaso
- Eläkemenot
- Työeläkevakuutetut
- Eläkkeensaajat
- Työeläkkeelle siirtyneet ja eläkkeellesiirtymisikä
- Työeläkekuntoutus
- Työeläkkeiden rahoitus
- Työeläkelaitosten sijoitustoiminta
Esitetyt tilastotiedot perustuvat mm. Eläketurvakeskuksen rekisteritietoihin, Kelan ja Työeläkevakuuttajat TELA:n keräämiin tietoihin sekä eläkelaitosten tilinpäätöksiin. Tutustu Etk.fi:ssä myös kustannustenjaon tilastoihin: http://www.etk.fi/tyoelakepalvelut/vakuutusmatemaattiset-palvelut/kustannustenjako-kuvina/.
Työeläkejärjestelmä kuvina -paketti Etk.fi:ssä: https://www.etk.fi/tietoa-etksta/uutishuone/kuvat/
Effective retirement age in the earnings related pension system in 2021Eläketurvakeskus
Effective retirement age rose also in the second year of the corona pandemic. In 2021, the expected effective retirement age within the earnings-related pension system was 62.4 years. It increased by six months compared to 2020.The underlying reasons for the rise were a significant drop in the number of new retirees on a disability pension and the rising retirement age following the 2017 pension reform.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet år 2021Eläketurvakeskus
Pensioneringsåldern i kraftig ökning redan andra året i rad. Under år 2021 gick finländarna i arbetspension sex månader senare än året innan. I snitt gick man i pension som 62,4-åring. Hälften av ökningen förklaras av höjningen av pensionsåldern och hälften av att antalet som gick i sjukpension sjönk överraskande mycket.
Eläkebarometri mittaa vuosittain suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä. ETK:n eläkebarometrin 2021 toteutti Kantar TNS Oy.
Eläkebarometri-kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2021. Kyselyyn osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
Taloudellinen varautuminen eläkeaikaan 05.05.2021Eläketurvakeskus
Vapaaehtoisen eläkesäästämisen suosio kasvaa – jo joka toinen suomalainen säästää eläkevuosia varten. Eläkesäästäminen on muita yleisempää yrittäjillä, miehillä ja 55–64-vuotiailla. Naiset ja työttömät kokevat muita useammin taloudelliset syyt esteeksi säästämiselle. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet 2020Eläketurvakeskus
Under år 2020 gick finländarna i arbetspension fem månader senare än året innan. I snitt går man i pension som 61,9-åring. I ålderspension gick 42 000 personer, vilket är något färre än året innan. Den fortsatta tiden i arbetslivet ökade de äldres sysselsättningsgrad till rekordhöjder.
Effective Retirement Age in the Earnings-related Pension System in 2020Eläketurvakeskus
In 2020, Finns retired on an earnings-related pension five months later than in 2019, at 61.9 years on average. A total of 42,000 persons retired on an old-age pension, which is slightly fewer than in 2019. Continued working raised the employment rate among the elderly to a record-high level.
Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot. Naiset kokevat eläkehuolia miehiä useammin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Työeläkejärjestelmä ja Suomen talouden kriisit: miten sopeutuminen on onnistunut?
Jaakko Kiander
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Työeläkeindikaattorit antaa havainnollisen kuvan eläketurvan ja eläkkeiden rahoituksen kannalta keskeisten asioiden tilasta, toteutuneesta kehityksestä ja tulevan kehityksen arvioidusta kulusta.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Yrittäjistä 57 prosenttia kokee maksavansa itselleen riittävää eläketurvaa, kun taas 43 prosenttia kokee maksavansa itselleen liian vähän. Enemmistö yrittäjistä kuitenkin maksaa tuloihinsa nähden matalaa eläketurvaa, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus.
According to the statistics of the Finnish Centre for Pensions, people in Finland retired on an old-age pension at age 61.5 years on average in 2019. This is about one month later than in 2018. A total of 44,500 persons retired on an old-age pension. This is 10 per cent less than in 2018.
Enligt statistik från Pensionsskyddscentralen gick finländare i arbetspension i fjol i genomsnitt vid 61,5 års ålder, drygt två månader senare än år 2018. Antalet nya ålderspensionstagare var 44 500 personer, nära 10 procent färre än år 2018.
Lähde: Kokonaiseläke 2020. Katsaus työeläkkeen, kansaneläkkeen ja verotuksen määräytymiseen
Suvi Ritola ja Juha Knuuti
Eläketurvakeskuksen raportteja 02/2020
4. Työurien pidentämistä koskevat tavoitteet
• Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä nousee
vähintään 62,4 vuoden tasolle vuoteen 2025 mennessä.
(Tavoite ollut sama Matti Vanhasen hallituksen ja
työmarkkinajärjestöjen yhteisymmärryksestä 3/2009
lähtien)
• Työurat pitenevät vuoden 2013 tasosta kahdella
vuodella, siten, että eläkeuudistuksen vaikutus on 1,5
vuotta ja muiden toimien (työurien aloittamisen
aikaistaminen ja työurakatkosten vähentäminen) 0,5
vuotta. (Rakennepoliittinen ohjelma, 08/2013)
• Työeläkelakien uudistaminen vuodesta 2017 toteuttaa
näitä tavoitteita. Uudistettujen lakien tärkein sisältö on
vanhuuseläkeikärajojen nousu. Työkyvyttömyys-
eläkkeisiin uudistukset eivät juuri puutu.
Eläketurvakeskus 4
5. Eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen ja työurien
pidentäminen eivät ole sama asia
• Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä ei mittaa työuran
pituutta.
– Eläkkeelle siirtyminen voi myöhentyä ilman että työurat pitenevät.
– Työura voi pidentyä ilman että eläkkeelle siirtyminen myöhentyy.
• Työurat syntyvät työllisyydestä eri väestö- ja ikäryhmissä, eri
aikoina. Työurien pidentäminen tarkoittaa käytännössä
työllisyysasteiden nostamista.
• Kaikki työ on tärkeää mutta se näkyy eri tavoin eri mittareilla.
Osatyökykyisten aseman seuraaminen ja parantaminen vaatii
monien mittarien seuraamista.
• Sekä/että –tilat ovat haasteellisia tilastoinnille ja politiikalle:
osatyökyvyttömyyseläkkeen saaminen kuvaa siinä määrin
heikentynyttä työkykyä, että eläke on perusteltua, toisaalta
sitä, että työkykyä on jäljellä, jolloin sitä pitäisi pystyä
käyttämään.
Eläketurvakeskus 5
6. Eläkkeellä tehdyn työn huomioiminen tilastoissa
• Työvoimatutkimuksissa pienikin työmäärä viikossa tuo
pääasialliseksi toiminnaksi työnteon.
• Osa-aikaeläkkeellä olevat luetaan työllisiksi, ja heitä ei
katsota eläkkeelle siirtyneiksi (koska työn jatkuminen on
eläkkeen peruste).
• Osatyökyvyttömyyseläkeläiset katsotaan eläkkeelle
siirtyneiksi (eläke ei edellytä työtä). Heidän joukossaan
sekä työssä olevia että ilman työtä olevia (työttömiä tai
työvoiman ulkopuolella).
6Eläketurvakeskus
10. Työkyvyttömyyseläkkeiden merkitys eläkkeelle
siirtymisen myöhentymisessä
• Työkyvyttömyyseläkealkavuus
– ETK:n pitkän aikavälin ennustelaskelmassa oletetaan
toteutuneeseen kehitykseen perustuen
työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen vähentymistä; 2010
-2025 alenema n. 15 %.
– 62,4 v tavoitteen toteuttaminen pelkästään
työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisen kautta vaatisi
ajanjaksolla liki 45 % aleneman.
• Täysien työkyvyttömyyseläkkeiden korvautuminen
osatyökyvyttömyyseläkkeillä ei tällä hetkellä vaikuta
eläkkeelle siirtymisen odotteen laskentaan. Jos eläkkeen
rinnalla kuitenkin tehdään enenevästi työtä, se näkyy
työllisyystilastoissa.
10Eläketurvakeskus
12. Työkyvyttömyyseläkealkavuus on vähentynyt
ja osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus
työkyvyttömyyseläkkeistä on kasvanut
Vuosina 2005–2013 työkyvyttömyys- ja
osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet
Eläketurvakeskus 12
0
5,000
10,000
15,000
20,000
25,000
30,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Miehet osatk
Miehet kaikki tk
Naiset osatk
Naiset kaikki tk
Kaikki osatk
Kaikki kaikki tk
Siirtyneet
yleisimmin 55-
59-vuotiaita,
naisten osuus
kasvanut.
13. Kaikki osatyökyvyttömyyseläkettä saaneet
vuosina 2000–2013 sukupuolen mukaan
Eläketurvakeskus 13
0
5,000
10,000
15,000
20,000
25,000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Miehet
Naiset
Kaikki
14. Osatyökyvyttömyyseläke kohdentuu erityisesti
ikääntyneille ja naisille
Osatyökyvyttömyyseläkettä saaneet ikäryhmittäin,
31.12.2013
Eläketurvakeskus 14
Ikä Lkm % Lkm % Lkm %
18–34 451 6 869 6 1 320 6
45–54 1 775 23 3 406 22 5 181 22
55–59 3 012 39 5 783 38 8 795 38
60– 2 494 32 5 356 35 7 850 34
Kaikki 7 732 100 15 414 100 23 146 100
Miehet Naiset Kaikki
• Osatyökyvyttömyyseläkettä saavista
- kolme neljästä on 55 vuotta täyttäneitä
- kaksi kolmesta on naisia (julkisella sektorilla neljä viidestä)
- ikärakenteessa ei ole eroa yksityisen ja julkisen sektorin välillä
15. Osatyökyvyttömyyseläke on harvoin väylä
täysiaikaiseen työntekoon
Vuonna 2013 päättyneet tai täydeksi
työkyvyttömyyseläkkeeksi muuttuneet
osatyökyvyttömyyseläkkeet
Eläketurvakeskus 15
Lkm % Lkm % Lkm %
Määräaikainen etuus päättynyt 129 9 344 12 473 11
Saamisen edellytykset eivät täyty* 8 1 20 1 28 1
Muutunut täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi 581 43 1 021 36 1 602 38
Muuttunut vanhuuseläkkeeksi 584 43 1 383 49 1 967 47
Kuollut 47 3 28 1 75 2
Muu syy 11 1 9 0 20 0
Kaikki 1 360 100 2 805 100 4 165 100
Miehet Naiset Kaikki
* Eläke lakkautettu työskentelyn vuoksi tai saamisen edellytykset eivät täyty.
17. Osa-aikaisen työn merkitys kasvaa iän myötä
Eläketurvakeskus 17
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
50-54v 55-59v 60-64v 50-54v 55-59v 60-64v 50-54v 55-59v 60-64v
Kaikki Miehet Naiset
50-64-vuotiaiden palkansaajien osa- ja kokoaikatyö 2013
osa-aikaeläke
osa-aikatyö (pl. osa-aikaeläke)
kokoaikatyö
Lähde: laskettu Tilastokeskuksen aineistoista.
18. 18–68-vuotiaiden työeläkejärjestelmän piiriin kuulu-
neiden työssäkäynti ja eläkkeellä olo 31.12.2014
18–68-vuotiaat työeläkevakuutetut
3,7 milj. henkilöä
Eläkkeellä (16 %)
600 000 henkilöä
sis. osa-aikaeläke
Vain eläke (87 %)
520 000
Työ ja eläke (13 %)
80 000
Ei eläkkeellä (84 %)
3,1 milj. henkilöä
Työssä (73 %)
2 360 000
Ei työssä (27 %)
840 000
Lähde: Ennakkotieto ETK:n rekistereistä. Julkaistut tiedot vuodelta 2012 löytyvät lähteestä
ETK:n tilastoraportteja 06/2014.
19. Joulukuussa 2012 työssä olleiden eläkeläisten
eläkelaji, 18–68-vuotiaat
Eläketurvakeskus 19
Osatyökyvyttömyyseläkettä saaneista noin 80 % oli työssä.
Lähde: ETK:n tilastoraportteja 06/2014.
20. Työnteon luonne 18–68-vuotiailla eläkettä
saavilla eläkelajin mukaan vuonna 2012
Eläketurvakeskus 20
Lähde: ETK:n tilastoraportteja 06/2014.
21. Vuosien 2007–2012 joulukuussa työkyvyttömyys-
eläkkeen ohella työssä olleet
Eläketurvakeskus 21
Lähde: ETK:n tilastoraportteja 06/2014.
22. Joulukuussa 2012 työkyvyttömyyseläkkeellä ja
työssä olleiden jakautuminen työkyvyttömyyden
pääasiallisen syyn mukaan
Eläketurvakeskus 22
Lähde: ETK:n tilastoraportteja 06/2014.
24. Valmistelussa nyt
• Pääministeri Juha Sipilän hallituksella on yhtenä
kärkihankkeena ”osatyökykyiset työssä” –hanke*, johon
kuuluu 8 osaprojektia
• Työkyvyttömyyseläkettä saavien työnteon kannusteiden
pohdinta liittyy kiinteästi määräaikaiseen ns. lepäämislakiin,
joka on voimassa 2020 loppuun asti. Pohdittavaksi tulevat
erilaiset ansiorajat ja niihin liittyvät työkyvyttömyyden/
työkyvyttömyyseläkkeiden määritelmät.
• Tulorekisterin tarkoitus alkaa vuonna 2019
– Tavoite mahdollistaa reaaliaikaiset tulotiedot ansiotulojen ja muiden
tulojen tietopohja ajantasaisempi, yhteensovitus helpompaa
– Ensi vaiheessa tulossa ajantasaisia palkkatuloja, mutta ei välttämättä
muita tietoja
Eläketurvakeskus 25
* Taustalla aikaisempia selvityksiä, mm.
Markku Lehdon selvitysmiesraportti (2011)
Raija Gould: Työkyvyttömyyseläkeläisten työssäkäynti, työhalukkuus ja eläkkeen määrä (2011)
Osatyökyvyttömyyseläke kansaneläkkeeseen (2009)
Mika Vuorelan selvitys (2008)
25. Muutama päätelmä
• Työllisyyden lisääminen vaatisi myös osatyökykyisten työnteon
lisääntymistä ja toimien miettiminen on kannatettavaa.
• Osatyökyvyttömyyseläkkeellä työskentelyn lisääntyminen voi vaikuttaa
ihmisten työuria pidentävästi ja eläketuloja parantavasti a) vähentämällä
työurien katkoksia ja b) myöhentämällä täysiaikaiselle eläkkeelle
siirtymistä.
• Valtaosa (80 %) osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista on työssä,
osatyökykyisenä työskenteleminen on lisääntynyt. Erityisesti naisten ja
60 v. täyttäneiden osa-aikainen työnteko on lisääntynyt. Kasvun
jatkumiselle on hyviä perusteita.
• Eläkejärjestelmän näkökulmasta on kyse myös vaihtoehdoista:
– Osa-aikaeläkkeen merkitys on ikärajamuutosten takia pienentynyt, ja sen
tilalle on tulossa osittainen vanhuuseläke. Sen suosiota on vaikea etukäteen
arvioida. Se voi johtaa osatyökyvyttömyyseläkkeellä työskentelyn merkityksen
kasvamiseen. Toisaalta vanhuuseläke on nyt osatyökykyisten ensisijainen
vaihtoehto 63 vuoden iän jälkeen.
– Kun vanhuuseläkeikä nousee, osatyökyvyttömyyseläkkeellä työskentelyn
kysyntä ennen vanhuuseläkeikää voi tämän takia kasvaa.
Eläketurvakeskus 26