Eläkeuudistus 2017 - Uudistuksen sisältö ja vaikutusarvioEläketurvakeskus
Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
Eläkeuudistus 2017 - Uudistuksen sisältö ja vaikutusarvioEläketurvakeskus
Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Eläkeuudistus 2017 sosiaaliturva ja verotus ulkomaille –infotilaisuusEläketurvakeskus
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät 27. elokuuta jo 13. kerran infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Tänä vuonna mukana oli myös Väestörekisterikeskus. Infotilaisuudessa keskityttiin työntekijöiden ja eläkeläisten asioihin.
Ohjelmassa oli lyhyitä tietoiskuja ja keskustelua sosiaaliturvaan, eläkkeisiin, verotukseen ja väestökirjanpitoon liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tietoiskujen jälkeen pidettiin Kysy asiantuntijalta -tunti, jolloin kuulijoilla oli mahdollisuus rauhassa selvitellä omaa asiaansa eri organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa.
http://www.kela.fi/kvinfotilaisuus2015
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015Eläketurvakeskus
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Raportti julkaistaan kolmatta kertaa. Uusia tarkastelun kohteita ovat mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot.
Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
Rahalle vastinetta - eläkemaksut ja eläkkeet sukupolvikohtaisestiEläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston osastopäällikkö Ismo Riskun esitys Allianssin järjestämässä Nuoren osa eläkejärjestelmässä: Perikato vai turvattu vanhuus? -foorumissa 19.1.2017.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Lakisääteiset eläkkeet - pitkän aikavalin laskelmat 2019Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa maksuun voimakkaan korotuspaineen, johon on syytä varautua hyvissä ajoin.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2021Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.
Nuorten eläkeneuvotteluiden lopputulos julkaistiin 28.4.2014 klo 12.00.
Ennen lopullisen paketin muodostamista neuvottelijat kuulivat asiantuntijapuheenvuoroja seuraavilta tahoilta:
- Timo Lindholm, Sitra
- Jukka Vuori, Työterveyslaitos
- Tapani Mörttinen, Eetu
- Sirkka-Liisa Tarjamo, VENK
- Janne Pelkonen, Tela
- Mikko Kautto, ETK
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2021Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Vuodenvaihteessa haettavaksi tullut uusi eläkelaji, osittainen vanhuuseläke, on osoittautunut ennakoitua suositummaksi. Joka kolmas osittaista eläkettä saavista on työelämän ulkopuolella, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore kyselytutkimus.
Toukokuun loppuun mennessä osittaisen vanhuuseläkkeen on ottanut maksuun 5 466 henkilöä.
Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2013Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksessa tehdään runsaasti laskelmia ja ennusteita eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Pitkän aikavälin laskelmat ulottuvat 60–70 vuoden päähän ja ne on julkaistu raporteissa 2-3 vuoden välein.
Tuorein raportti ”Lakisääteiset eläkkeet -pitkän aikavälin laskelmat 2013” julkaistiin 3.10.2013.
Laskelmissa tarkastellaan lakisääteisiä eläkkeitä eli työ-, kansan- ja takuueläkettä sekä sotilasvamma-, sotilastapaturma-, liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain perusteella maksettavia eläkkeitä (ns. SOLITA-eläkkeet). Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt eivät sisälly laskelmiin.
Laskelmat kertovat miten eläkemenojen, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Laskelmien avulla arvioidaan myös eläkejärjestelmän muutosten vaikutuksia. Tuoreimmat esimerkit tällaisista arviosta sisältyvät työurien pidentämistä selvittäneen työryhmän raporttiin ”Työurat pidemmiksi -työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtojen tarkastelua” Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2011.
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Eläkeuudistus 2017 sosiaaliturva ja verotus ulkomaille –infotilaisuusEläketurvakeskus
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät 27. elokuuta jo 13. kerran infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Tänä vuonna mukana oli myös Väestörekisterikeskus. Infotilaisuudessa keskityttiin työntekijöiden ja eläkeläisten asioihin.
Ohjelmassa oli lyhyitä tietoiskuja ja keskustelua sosiaaliturvaan, eläkkeisiin, verotukseen ja väestökirjanpitoon liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tietoiskujen jälkeen pidettiin Kysy asiantuntijalta -tunti, jolloin kuulijoilla oli mahdollisuus rauhassa selvitellä omaa asiaansa eri organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa.
http://www.kela.fi/kvinfotilaisuus2015
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015Eläketurvakeskus
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Raportti julkaistaan kolmatta kertaa. Uusia tarkastelun kohteita ovat mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot.
Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
Rahalle vastinetta - eläkemaksut ja eläkkeet sukupolvikohtaisestiEläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston osastopäällikkö Ismo Riskun esitys Allianssin järjestämässä Nuoren osa eläkejärjestelmässä: Perikato vai turvattu vanhuus? -foorumissa 19.1.2017.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Lakisääteiset eläkkeet - pitkän aikavalin laskelmat 2019Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa maksuun voimakkaan korotuspaineen, johon on syytä varautua hyvissä ajoin.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2021Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.
Nuorten eläkeneuvotteluiden lopputulos julkaistiin 28.4.2014 klo 12.00.
Ennen lopullisen paketin muodostamista neuvottelijat kuulivat asiantuntijapuheenvuoroja seuraavilta tahoilta:
- Timo Lindholm, Sitra
- Jukka Vuori, Työterveyslaitos
- Tapani Mörttinen, Eetu
- Sirkka-Liisa Tarjamo, VENK
- Janne Pelkonen, Tela
- Mikko Kautto, ETK
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2021Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Vuodenvaihteessa haettavaksi tullut uusi eläkelaji, osittainen vanhuuseläke, on osoittautunut ennakoitua suositummaksi. Joka kolmas osittaista eläkettä saavista on työelämän ulkopuolella, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore kyselytutkimus.
Toukokuun loppuun mennessä osittaisen vanhuuseläkkeen on ottanut maksuun 5 466 henkilöä.
Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2013Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksessa tehdään runsaasti laskelmia ja ennusteita eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Pitkän aikavälin laskelmat ulottuvat 60–70 vuoden päähän ja ne on julkaistu raporteissa 2-3 vuoden välein.
Tuorein raportti ”Lakisääteiset eläkkeet -pitkän aikavälin laskelmat 2013” julkaistiin 3.10.2013.
Laskelmissa tarkastellaan lakisääteisiä eläkkeitä eli työ-, kansan- ja takuueläkettä sekä sotilasvamma-, sotilastapaturma-, liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain perusteella maksettavia eläkkeitä (ns. SOLITA-eläkkeet). Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt eivät sisälly laskelmiin.
Laskelmat kertovat miten eläkemenojen, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Laskelmien avulla arvioidaan myös eläkejärjestelmän muutosten vaikutuksia. Tuoreimmat esimerkit tällaisista arviosta sisältyvät työurien pidentämistä selvittäneen työryhmän raporttiin ”Työurat pidemmiksi -työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtojen tarkastelua” Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2011.
Maailma muuttui, muuttuiko työeläkealan suunta?
Mikko Kautto, toimitusjohtaja
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2022.pptxEläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?Eläketurvakeskus
Tiedotustilaisuus 10.2.2014.
Eläketurvakeskus tarjoaa uutta tutkimustietoa ajankohtaiseen keskusteluun eri sosioekonomisten ryhmien asemasta eläkejärjestelmässä.
Erikoistutkija Noora Järnefelt, ekonomisti Satu Nivalainen ja professori Hannu Uusitalo esittelevät raporttia Sosioekonomiset erot – Työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä. Raportti on luettavissa ETK:n verkkosivuilla Etk.fi > Julkaisut
Ikäohjelman tavoitteena on hyvän ikääntymisen turvaaminen ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen parantaminen. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat keskeisessä roolissa laadukkaiden ja riittävien palveluiden turvaamisessa.
Webinaarin tavoitteena on keskustella laaja-alaisesti ja eri näkökulmista henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvistä tekijöistä sekä tuoda esiin olemassa olevia ja tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.
Elon sijoitukset tuottivat hyvin alkuvuonna. Noteeratut osakesijoitukset ja hedge-rahastosijoitukset tuottivat parhaiten. Osakemarkkinatuottoja tukivat odotukset rahapolitiikan keventymisestä ja teknologiayhtiöiden tuloskasvuodotusten vahvistuminen. Elon vakavaraisuusaste nousi ja liikekulut alenivat.
Eläkkeellesiirtymisiän odote on Eläketurvakeskuksessa kehitetty eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseen tarkoitettu tunnusluku, johon väestön ikärakenne ei vaikuta. Se kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille työeläkevakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Odote lasketaan sekä 25- että 50-vuotiaalle. 25-vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestön eläkkeellesiirtymisikää, ja sitä käytetään virallisena mittarina kuvaamaan eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvia muutoksia.
50-vuotiaan odote on laskettu 50 vuotta täyttäneistä työeläkevakuutetuista. Koska laskennassa eivät ole mukana alle 50-vuotiaana eläkkeelle siirtyneet, 50-vuotiaan odote on aina korkeampi kuin 25-vuotiaan odote. Ero kuvaa 25–49-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden vaikutusta eläkkeellesiirtymisikään. Vuosittain työeläkkeelle siirtyvistä noin 10 prosenttia on alle 50-vuotiaita.
Eläkkeellesiirtymisiän odote otettiin käyttöön vuonna 2003. Yksityisen sektorin osalta eläkkeellesiirtymisiän odote on laskettu vuodesta 1983 ja koko työeläkejärjestelmän osalta vuodesta 1996 lähtien.
ETK luovutti sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) päivitetyn selvityksen eläkekatosta torstaina 18.12.2014.
Ministeri Risikko pyysi keväällä 2014 Eläketurvakeskukselta selvitystä suurten eläkkeiden kertymisestä. Selvityspyyntö liittyi eläkekatosta tuolloin käytyyn julkiseen keskusteluun.
Eläketurvakeskus on tehnyt suurista eläkkeistä ja eläkekatosta aiemmin selvityksen vuonna 2009. Nyt julkaistavassa muistiossa on tutkittu keskeisten asiaan vaikuttavien seikkojen nykytilannetta ja mahdollisia muutoksia vuonna 2009 tehtyyn selvitykseen nähden.
Kustannustenjako kuvina - Kuvapaketissa keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmä...Eläketurvakeskus
Kustannustenjaon kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmän rahoituksesta ja kustannustenjaosta.
Kuvapaketti on vapaasti ladattavissa. Huomaathan, että ppt-tiedoston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muista mainita lähde aina kuvia lainatessasi.
Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. Kuvat ovat vapaasti ladattavissa. Ppt-kuvaston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muistathan mainita lähteen aina kuvia lainatessasi.
Aihepiirit:
- Eläkejärjestelmä ja hallinto
- Eläkkeen määräytyminen
- Eläketaso
- Eläkemenot
- Työeläkevakuutetut
- Eläkkeensaajat
- Työeläkkeelle siirtyneet ja eläkkeellesiirtymisikä
- Työeläkekuntoutus
- Työeläkkeiden rahoitus
- Työeläkelaitosten sijoitustoiminta
Esitetyt tilastotiedot perustuvat mm. Eläketurvakeskuksen rekisteritietoihin, Kelan ja Työeläkevakuuttajat TELA:n keräämiin tietoihin sekä eläkelaitosten tilinpäätöksiin. Tutustu Etk.fi:ssä myös kustannustenjaon tilastoihin: http://www.etk.fi/tyoelakepalvelut/vakuutusmatemaattiset-palvelut/kustannustenjako-kuvina/.
Työeläkejärjestelmä kuvina -paketti Etk.fi:ssä: https://www.etk.fi/tietoa-etksta/uutishuone/kuvat/
Effective retirement age in the earnings related pension system in 2021Eläketurvakeskus
Effective retirement age rose also in the second year of the corona pandemic. In 2021, the expected effective retirement age within the earnings-related pension system was 62.4 years. It increased by six months compared to 2020.The underlying reasons for the rise were a significant drop in the number of new retirees on a disability pension and the rising retirement age following the 2017 pension reform.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet år 2021Eläketurvakeskus
Pensioneringsåldern i kraftig ökning redan andra året i rad. Under år 2021 gick finländarna i arbetspension sex månader senare än året innan. I snitt gick man i pension som 62,4-åring. Hälften av ökningen förklaras av höjningen av pensionsåldern och hälften av att antalet som gick i sjukpension sjönk överraskande mycket.
Eläkebarometri mittaa vuosittain suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä. ETK:n eläkebarometrin 2021 toteutti Kantar TNS Oy.
Eläkebarometri-kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2021. Kyselyyn osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
Taloudellinen varautuminen eläkeaikaan 05.05.2021Eläketurvakeskus
Vapaaehtoisen eläkesäästämisen suosio kasvaa – jo joka toinen suomalainen säästää eläkevuosia varten. Eläkesäästäminen on muita yleisempää yrittäjillä, miehillä ja 55–64-vuotiailla. Naiset ja työttömät kokevat muita useammin taloudelliset syyt esteeksi säästämiselle. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet 2020Eläketurvakeskus
Under år 2020 gick finländarna i arbetspension fem månader senare än året innan. I snitt går man i pension som 61,9-åring. I ålderspension gick 42 000 personer, vilket är något färre än året innan. Den fortsatta tiden i arbetslivet ökade de äldres sysselsättningsgrad till rekordhöjder.
Effective Retirement Age in the Earnings-related Pension System in 2020Eläketurvakeskus
In 2020, Finns retired on an earnings-related pension five months later than in 2019, at 61.9 years on average. A total of 42,000 persons retired on an old-age pension, which is slightly fewer than in 2019. Continued working raised the employment rate among the elderly to a record-high level.
Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot. Naiset kokevat eläkehuolia miehiä useammin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Työeläkejärjestelmä ja Suomen talouden kriisit: miten sopeutuminen on onnistunut?
Jaakko Kiander
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Työeläkeindikaattorit antaa havainnollisen kuvan eläketurvan ja eläkkeiden rahoituksen kannalta keskeisten asioiden tilasta, toteutuneesta kehityksestä ja tulevan kehityksen arvioidusta kulusta.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Yrittäjistä 57 prosenttia kokee maksavansa itselleen riittävää eläketurvaa, kun taas 43 prosenttia kokee maksavansa itselleen liian vähän. Enemmistö yrittäjistä kuitenkin maksaa tuloihinsa nähden matalaa eläketurvaa, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus.
According to the statistics of the Finnish Centre for Pensions, people in Finland retired on an old-age pension at age 61.5 years on average in 2019. This is about one month later than in 2018. A total of 44,500 persons retired on an old-age pension. This is 10 per cent less than in 2018.
Enligt statistik från Pensionsskyddscentralen gick finländare i arbetspension i fjol i genomsnitt vid 61,5 års ålder, drygt två månader senare än år 2018. Antalet nya ålderspensionstagare var 44 500 personer, nära 10 procent färre än år 2018.
Lähde: Kokonaiseläke 2020. Katsaus työeläkkeen, kansaneläkkeen ja verotuksen määräytymiseen
Suvi Ritola ja Juha Knuuti
Eläketurvakeskuksen raportteja 02/2020
1. Eläkeuudistus 2017 - miksi ja miten?
Mikko Kautto
Suomen väestötieteen yhdistyksen seminaari
24.4.2014
2. Esityksen sisältö
• Miksi?
– Lyhyesti uudistusten historiasta
– Tilannearvio
– Pekkarisen työryhmän perustelut lisäuudistuksille
– Elinajan pidentyminen eläkejärjestelmän näkökulmasta
• Miten?
– Neuvoteltavat asiat
– Eläketurvan näkymät ETK:n pitkän aikavälin laskelman mukaan
– Muutama esimerkki
Eläketurvakeskus 2
3. Väestömuutos on ollut tiedossa jo pitkään ja
eläketurvaan on tehty vähitellen isoja uudistuksia
• 1990-luku
– Julkisten eläkelakien muutokset
– Kansaneläke työeläkevähenteiseksi
– Indeksimuutokset (ns. taitettu indeksi)
– Työntekijän eläkemaksu, nousun jakaminen, ja eläkemaksun vähentäminen
eläkettä kartuttavasta palkasta
– Yksilöllisen varhaiseläkkeen (YVE) ja työttömyyseläkkeen (putki) ikärajanostot
– Eläkepalkan laskennan muutos (10 viimeistä vuotta)
• 2005 työeläkeuudistus
– Eläkkeen karttuminen koko työuralta, karttumaprosentit iän mukaan, joustava
vanhuuseläkeikä, lykkäys- ja varhennustekniikasta luopuminen (osittain)
– YVEn poisto, varhennetun vanhuuseläkkeen (VAVE) ja osa-aikaeläkkeen (OSE)
ikärajanostot, työttömyyseläkkeen tilalle työttömyysturvan lisäpäivät
– Elinaikakerroin
– Palkkakerroin, työeläkeindeksi
• 2005 jälkeen tehdyt uudistukset
– OSEn ja työttömyysputken ikärajanostot, VAVEn lakkauttaminen
– Takuueläke
Eläketurvakeskus 3
4. Uudistusten ansiosta eläketurvan
rahoituksellinen kestävyys on vahvistunut
Kokonaistyöeläkemeno prosentteina palkka- ja työtulosummasta.
Toteutuneet tiedot vuoteen 2012 asti, Eläketurvakeskuksen
ennustelaskelmat vuosilta 1990 ja 2013.
Eläketurvakeskus 4
1990 maksu-
ennuste vuodelle
2030 34 %
2013 maksu-
ennuste vuodelle
2030 25 %
5. Nyt yhä useampi siirtyy vanhuuseläkkeelle
Vuosina 2000–2013 työeläkkeelle siirtyneet eläkelajin mukaan.
0
10,000
20,000
30,000
40,000
50,000
60,000
70,000
80,000
90,000
2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 2010 11 12 2013
Henkilöä
Osa-aikaeläke*
Maatal.erit.eläke
Työttömyyseläke
Työkyvyttömyys-
eläke
Varhennettu
vanhuuseläke
Varsinainen
vanhuuseläke
”Varhaiseläkereittien merkityksen pienennyttyä ja väestön keski-iän kohotessa
vanhuuseläkkeelle siirtymisen ajankohdan merkitys työvoiman tarjonnan ylläpitäjänä
ja eläkemenojen kannalta korostuu.” Pekkarisen työryhmän raportti 2013.
6. Ikärajoilla on iso signaalivaikutus
Työeläkkeelle siirtyneiden määrä iän mukaan.
0
5000
10000
15000
20000
25000
-54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69-
Lukumäärä
Ikä eläkkeen alkaessa
2007 2013
Eläketurvakeskus
6
7. 0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67
%
Ikä vuoden lopussa
Osa-aikaeläkettä saavat
Työttömät
Eläkkeensaajat*
Eläkkeensaajien väestöosuus on säilynyt
korkeana 62 ikävuoden jälkeen
Suomessa asuvien 55-67-vuotiaiden eläkkeensaajien ja työttömien osuus
väestöstä 2012
* Eläkkeensaajien osuus ilman osa-aikaeläkkeitä.
Eläketurvakeskus 7
8. Onko elinaikakerroin riittävä mekanismi
huolehtimaan elinajan pitenemisestä?
• Tilastokeskuksen väestöennuste perustuu elinajan pitenemisen
jatkumiseen.
• Työeläkejärjestelmän elinaikakerroin huolehtii tehokkaasti elinajan
pitenemisestä muuten seuraavasta menovaikutuksesta pitämällä
eläkepääoman tasaisena.
• Jos eläkkeelle siirtyminen ei myöhenny,
– eläkkeiden taso suhteessa ansioihin heikkenee ja
– julkisessa taloudessa on ongelmia
• Vuonna 2000 62-vuotiaan elinajanodote oli 80 vuotta ja sen ajateltiin
kasvavan vuoteen 2050 3 vuodella.
• Vuoden 2012 väestöennusteen mukaan 62-vuotiaan elinajanodotteen
nousu onkin 7,5 vuotta.
• Elinajan odotteita koskevat ennusteet ovat muuttuneet, joten
elinaikakertoimen eläketasoa leikkaava vaikutus on tulevaisuudessa
suurempi kuin mekanismia suunniteltaessa arvioitiin.
Eläketurvakeskus 8
10. Eläkkeellesiirtymisiän odote on jäämässä
tavoitteesta
Tavoite, toteutumat ja ennustelaskelma
Eläketurvakeskus
10
58.0
58.5
59.0
59.5
60.0
60.5
61.0
61.5
62.0
62.5
63.0
2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030
Odote
25-vuotiaan odote
Vuonna 2009 sovittu tavoite
62,4 vuotta vuonna 2025
Eläketurvakeskuksen
ennustelaskelma PTS-2013
11. Miksi uudistusten jatkaminen on tarpeen?
Eläkejärjestelmä
• Hyvä perusrakenne, ei akuuttia
kriisiä.
• 2005 uudistuksen ratkaisut monelta
osin onnistuneita.
• Kokonaisuudessaan
eläkejärjestelmässä ei ole
sanottavaa kestävyysvajetta.
• Eläkkeensaajien määrä kasvaa ja
eläkemeno nousee - onko 14
prosenttia bruttokansantuotteesta
”sopiva” taso?
• Työeläkejärjestelmän sisällä
muutospaine TyEL:ssä. TyEL-
maksun nousupaine on noin kolme
prosenttiyksikköä ja eläkemenojen
rahoituksen vaatima maksutaso jo
2020 noin 25 prosenttia
palkkasummasta.
• Elinaikakerroin ajateltua
voimakkaampi, eläketasot uhkaavat
jäädä tavoiteltua matalammiksi?
Julkinen talous
• Vanhushuoltosuhteen heikkeneminen
vaarantaa hyvinvointivaltion
rahoituksen ja sukupolvisopimuksen
jatkuvuuden.
• Suomen julkisen talouden pitkän ajan
kestävyysongelma on syventynyt
nopeasti merkittäväksi.
• Vakaussopimuksen velvoitteet ja
luottoluokitushuoli.
• Tällä vuosikymmenellä tehtävät talous-
ja sosiaalipoliittiset päätökset ovat
kriittisiä.
• Eläkejärjestelmä vaikuttaa muun
julkisen talouden kestävyyteen.
– Työeläkemaksut ja
kokonaisveroaste
– Työllisyys ja verotulot
12. Miten? Eläkeuudistus 2017
• ”Yhteisymmärrys” vuonna 2009: tavoite vuodelle 2025
• Työurasopimuksessa (2012) sovittiin eläkeuudistuksesta ja
neuvottelujen kohteet:
− elinajan odotteen nousun huomioon ottaminen,
− eläkejärjestelmän ikärajat,
− varhaiseläkejärjestelmät,
− eläkkeen karttumat ja karttumisen alkaminen,
− työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika,
− palkansaajamaksun vähentäminen palkasta,
− indeksit,
− eläke-edut turvaava maksukehitys…
• Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma 08/2013 ja
työmarkkinajärjestöjen lausunto kehysriihen ajalta toistavat
eläkkeellesiirtymisikää koskevan tavoitteen.
• Uudistuksen sisällöstä neuvotellaan parhaillaan.
Eläketurvakeskus 12
15. 15Eläketurvakeskus
Vuoden 2013 laskelma
2012 2030 2050 2080
Työllisyysaste (%) 68,1 72,2 72,3 72
Työllisten lukumäärä (tuhansia) 2 299 2 382 2 466 2 523
TyEL 1 473 1 593 1 675 1 714
Yksityinen sektori 1 759 1 857 1 936 1 982
Julkinen sektori 664 654 663 677
Työllisyysennuste
Työllisyysennuste tehdään ETK:ssa OECD:n käyttämällä menetelmällä.
16. Ansiotason kasvu ja eläkevarojen tuotto
Ansiotasoa ja eläkevarojen tuottoa koskevat oletukset päätetään ETK:n
järjestämän ns. oletusseminaarin jälkeen.
• Eläkevarojen reaalituotto: 3,5 %
• Ansiotason reaalikasvu: 1,6 %
• Oletukset samoja edellisessä vuoden 2011 laskelmassa
Eläketurvakeskus 16
17. Eläketurvakeskus 17
Eläkelainsäädäntö
1) Työeläkkeiden osalta lähtökohtana vallitsevat lait ja
säädökset (mm. työurasopimus vuodelta 2012 otettu
huomioon)
2) Kelan eläkkeiden osalta peruslaskelmassa vuoteen
2017 asti hintaindeksi, vuodesta 2018 lähtien
puoliväli-indeksin mukaiset tarkistukset.
• Aiemmassa raportissa Kelan eläkkeiden oletettiin
seuraavan pitkällä aikavälillä täysin ansiotasoa.
• Raportissa esitetään kansan- ja takuueläkkeitä koskevat
laskelmat kuluttajahintaindeksillä, puoliväli-indeksillä ja
ansiotasoindeksillä.
19. Eläketurvakeskus 19
0
2
4
6
8
10
12
14
16
PROSENTTIA
2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
I I
I
I I I I
I
I
I I I
I
I
I I I
I
I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I
OOOOOOOO
OOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO
Yht. I Työeläke O Kansan- ja takuuel. SOLITA
Kokonaiseläkemeno suhteessa BKT:een
20. Eläketurvakeskus 20
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
PROSENTTIA
2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
I
I I
I I I I I I
I I I I
I
I
I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I
Yht. I josta työeläkettä
Keskieläke suhteessa keskipalkkaan
21. Eläketurvakeskus 21
0
5
10
15
20
25
30PROSENTTIA
2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080
TyEL-meno ja -maksu, prosenttia palkkasummasta
I I
I I I I I I I I I
I
I I I
I
I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I
O
O
O
OO
OOOOOO
OOO
OOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO
Meno I Maksu O Maksu ta. Maksu 53+ Maksu 53-
22. Sopeutuminen elinajan pitenemiseen
• Sopeutumiskeinoja ovat maksun korottaminen, eläkkeen
pienentäminen tai eläkkeelläoloajan lyhentäminen
• Suomen vaihtoehtoina lähinnä eläkeikärajojen tarkistus tai
alkavien eläkkeiden taso (elinaikakerroin)
• Arvioinnin työkalut: makrotarkastelut (esim. Lassila 2013) ja
elinkaarimalliin perustuvat esimerkkilaskelmat (Määttänen
2013), ETK:n jakauman, mm. sosioekonomiset erot (sp,
koulutus) huomioiva mikrosimulointimalli
• Miten painotetaan vaikutuksia (Pekkarisen työryhmä 2013)
– julkisen talouden tasapainoon
– työllisyyteen
– työttömyyteen
– Eläketasoon ja eläkeläisten tuloeroihin
– joustavuuteen yksilöllisissä valinnoissa
• Yhdistelmällä vaikutuksia voi hallita monipuolisimmin
• Eläkepolitiikassa selvitään harvoin yhdellä muutoksella
23. Elinajan
pitenemiseen
sopeutuminen
eräissä maissa
Eläketurvakeskus 23
EU-15 Elinaikakerroin
tai vastaava
eläketasoon
vaikuttava
mekanismi
Elinajanodottee
seen kytketty
eläkeikä
Eläkeiän
päätösperus-
teinen nosto
Alankomaat
Belgia
Britannia
Espanja
Irlanti
Italia
Itävalta
Kreikka
Luxemburg
Portugali
Ranska
Ruotsi
Saksa
Suomi
Tanska
X (?)
X
X
X
X
X
X
X (HE)
X (?)
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
X
Muut maat
Latvia
Norja
Puola
Sveitsi
Japani
X
X
X
X
X
X
X
X
X
Lähde: Vidlund ja Mielonen 2013.
• Kytkemiseen liittyy
usein sitä edeltävä
päätösperusteinen
eläkeiän nosto.
• Eläketason
sopeuttamista ei
ole yhdistetty
kytkemiseen (E?).
TyEL-vakuutettujen määrä kasvanut. Julkisen sektorin vakuutettujen määrä supistunut, koska 1970-luvun jälkeen
syntyneet yliopistojen henkilökunnasta kuuluvat TyEL:n piiriin.