Tiedotustilaisuus 10.2.2014.
Eläketurvakeskus tarjoaa uutta tutkimustietoa ajankohtaiseen keskusteluun eri sosioekonomisten ryhmien asemasta eläkejärjestelmässä.
Erikoistutkija Noora Järnefelt, ekonomisti Satu Nivalainen ja professori Hannu Uusitalo esittelevät raporttia Sosioekonomiset erot – Työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä. Raportti on luettavissa ETK:n verkkosivuilla Etk.fi > Julkaisut
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
SAK:n puheenvuoro ikääntymisestä työelämässä. SAK:n julkaisusarja.
SAK:n tavoitteita ja ehdotuksia, miten pystyttäisiin paremmin mitoittamaan työ ihmisen kokoiseksi sekä turvaamaan pitempi työura.
Eläkeuudistus 2017 - Uudistuksen sisältö ja vaikutusarvioEläketurvakeskus
Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
Eläkkeellesiirtymisiän odote on Eläketurvakeskuksessa kehitetty eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseen tarkoitettu tunnusluku, johon väestön ikärakenne ei vaikuta. Se kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille työeläkevakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Odote lasketaan sekä 25- että 50-vuotiaalle. 25-vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestön eläkkeellesiirtymisikää, ja sitä käytetään virallisena mittarina kuvaamaan eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvia muutoksia.
50-vuotiaan odote on laskettu 50 vuotta täyttäneistä työeläkevakuutetuista. Koska laskennassa eivät ole mukana alle 50-vuotiaana eläkkeelle siirtyneet, 50-vuotiaan odote on aina korkeampi kuin 25-vuotiaan odote. Ero kuvaa 25–49-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden vaikutusta eläkkeellesiirtymisikään. Vuosittain työeläkkeelle siirtyvistä noin 10 prosenttia on alle 50-vuotiaita.
Eläkkeellesiirtymisiän odote otettiin käyttöön vuonna 2003. Yksityisen sektorin osalta eläkkeellesiirtymisiän odote on laskettu vuodesta 1983 ja koko työeläkejärjestelmän osalta vuodesta 1996 lähtien.
2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
This is the presentation I gave (in Finnish) in the 2012 National Pension Conference about the social sustainability of current statutory pension system in Finland.
Eläkeuudistus 2017 sosiaaliturva ja verotus ulkomaille –infotilaisuusEläketurvakeskus
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät 27. elokuuta jo 13. kerran infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Tänä vuonna mukana oli myös Väestörekisterikeskus. Infotilaisuudessa keskityttiin työntekijöiden ja eläkeläisten asioihin.
Ohjelmassa oli lyhyitä tietoiskuja ja keskustelua sosiaaliturvaan, eläkkeisiin, verotukseen ja väestökirjanpitoon liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tietoiskujen jälkeen pidettiin Kysy asiantuntijalta -tunti, jolloin kuulijoilla oli mahdollisuus rauhassa selvitellä omaa asiaansa eri organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa.
http://www.kela.fi/kvinfotilaisuus2015
Johtaja Tommi Vasankarin puheenvuoro UKK-instituutin 27. Valtakunnallisilla terveysliikuntapäivillä Helsingissä 11.10.2017. Seminaarin teemana oli vaikuttava elintapaneuvonta.
Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien eläkeaikeet eriytyneetEläketurvakeskus
Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien eläkeaikeet eriytyneet. Palkansaajien eläkeajatusten muutos 2003‒2013
Erikoistutkija Noora Järnefelt, 17.12.2014
SAK:n puheenvuoro ikääntymisestä työelämässä. SAK:n julkaisusarja.
SAK:n tavoitteita ja ehdotuksia, miten pystyttäisiin paremmin mitoittamaan työ ihmisen kokoiseksi sekä turvaamaan pitempi työura.
Eläkeuudistus 2017 - Uudistuksen sisältö ja vaikutusarvioEläketurvakeskus
Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
Eläkkeellesiirtymisiän odote on Eläketurvakeskuksessa kehitetty eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseen tarkoitettu tunnusluku, johon väestön ikärakenne ei vaikuta. Se kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille työeläkevakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Odote lasketaan sekä 25- että 50-vuotiaalle. 25-vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestön eläkkeellesiirtymisikää, ja sitä käytetään virallisena mittarina kuvaamaan eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvia muutoksia.
50-vuotiaan odote on laskettu 50 vuotta täyttäneistä työeläkevakuutetuista. Koska laskennassa eivät ole mukana alle 50-vuotiaana eläkkeelle siirtyneet, 50-vuotiaan odote on aina korkeampi kuin 25-vuotiaan odote. Ero kuvaa 25–49-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden vaikutusta eläkkeellesiirtymisikään. Vuosittain työeläkkeelle siirtyvistä noin 10 prosenttia on alle 50-vuotiaita.
Eläkkeellesiirtymisiän odote otettiin käyttöön vuonna 2003. Yksityisen sektorin osalta eläkkeellesiirtymisiän odote on laskettu vuodesta 1983 ja koko työeläkejärjestelmän osalta vuodesta 1996 lähtien.
2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
This is the presentation I gave (in Finnish) in the 2012 National Pension Conference about the social sustainability of current statutory pension system in Finland.
Eläkeuudistus 2017 sosiaaliturva ja verotus ulkomaille –infotilaisuusEläketurvakeskus
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät 27. elokuuta jo 13. kerran infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Tänä vuonna mukana oli myös Väestörekisterikeskus. Infotilaisuudessa keskityttiin työntekijöiden ja eläkeläisten asioihin.
Ohjelmassa oli lyhyitä tietoiskuja ja keskustelua sosiaaliturvaan, eläkkeisiin, verotukseen ja väestökirjanpitoon liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tietoiskujen jälkeen pidettiin Kysy asiantuntijalta -tunti, jolloin kuulijoilla oli mahdollisuus rauhassa selvitellä omaa asiaansa eri organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa.
http://www.kela.fi/kvinfotilaisuus2015
Johtaja Tommi Vasankarin puheenvuoro UKK-instituutin 27. Valtakunnallisilla terveysliikuntapäivillä Helsingissä 11.10.2017. Seminaarin teemana oli vaikuttava elintapaneuvonta.
Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien eläkeaikeet eriytyneetEläketurvakeskus
Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajien eläkeaikeet eriytyneet. Palkansaajien eläkeajatusten muutos 2003‒2013
Erikoistutkija Noora Järnefelt, 17.12.2014
Ikäohjelman tavoitteena on hyvän ikääntymisen turvaaminen ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen parantaminen. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat keskeisessä roolissa laadukkaiden ja riittävien palveluiden turvaamisessa.
Webinaarin tavoitteena on keskustella laaja-alaisesti ja eri näkökulmista henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvistä tekijöistä sekä tuoda esiin olemassa olevia ja tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.
Nuorten eläkeneuvotteluiden lopputulos julkaistiin 28.4.2014 klo 12.00.
Ennen lopullisen paketin muodostamista neuvottelijat kuulivat asiantuntijapuheenvuoroja seuraavilta tahoilta:
- Timo Lindholm, Sitra
- Jukka Vuori, Työterveyslaitos
- Tapani Mörttinen, Eetu
- Sirkka-Liisa Tarjamo, VENK
- Janne Pelkonen, Tela
- Mikko Kautto, ETK
Vuoden 2017 eläkeuudistus - kansalaisten käsitykset ja eläkeinfon merkitysEläketurvakeskus
Mitä mieltä kansalaiset ovat vuoden 2017 eläkeuudistuksesta ja onko eläke-infolla vaikutusta?
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 10.3.2016
Ilpo Airio, Olli Kangas ja Karoliina Koskenvuo (KELA), Sanna Tenhunen (ETK)
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015Eläketurvakeskus
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Raportti julkaistaan kolmatta kertaa. Uusia tarkastelun kohteita ovat mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot.
Työkyvyttömyyden iso kuva ja työkyvyttömyyteen johtaneet syyt. Työkyvyttömyys vähentynyt, työeläkekuntoutus lisääntynyt. Eläkeuudistuksen vaikutuksia työkyvyttömyyseläkkeeseen, työeläkekuntoutukseen ja sairauspoissaoloihin.
Eläkebarometri mittaa vuosittain suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä. ETK:n eläkebarometrin 2021 toteutti Kantar TNS Oy.
Eläkebarometri-kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2021. Kyselyyn osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
Little is known about retirement and income dynamics. In part this is due to lack of data. The study is based on extensive longitudinal data of 500,000 persons from Finnish Total Statistics of Income Distribution, covering 1995–2004. The data include all register-based annual income data. We choose 2003 for our transition year for retirement and include among the retired all persons with pension income starting from 2003 and no previous pension income. For most retired persons the pension is the main source of income but some persons retire partially due to the availability of part-time pensions in Finland. Change in income is examined using several complementary income replacement ratios which are calculated using either gross or net income before and after the retirement year. In addition, the study emphasises pension replacement rates which are calculated using the ratio of all pensions granted in the person’s own right to previous real income where we have subtracted capital income from gross income. The calculations compare 2004 with either, income from 2001 or, alternatively the average real income for the five years 1997–2001. Income replacement rates which are based on actual data vary extensively and their distribution is heavily skewed to the right. The median is the best summary statistics for the location of the distribution. We report results on pension replacement ratios by sex, retirement age, and source of income (wage earner, entrepreneur, unemployed, or person who relies on some other form of transfers) and income decile group prior to retirement.
Similar to Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria? (20)
Kustannustenjako kuvina - Kuvapaketissa keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmä...Eläketurvakeskus
Kustannustenjaon kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmän rahoituksesta ja kustannustenjaosta.
Kuvapaketti on vapaasti ladattavissa. Huomaathan, että ppt-tiedoston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muista mainita lähde aina kuvia lainatessasi.
Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. Kuvat ovat vapaasti ladattavissa. Ppt-kuvaston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muistathan mainita lähteen aina kuvia lainatessasi.
Aihepiirit:
- Eläkejärjestelmä ja hallinto
- Eläkkeen määräytyminen
- Eläketaso
- Eläkemenot
- Työeläkevakuutetut
- Eläkkeensaajat
- Työeläkkeelle siirtyneet ja eläkkeellesiirtymisikä
- Työeläkekuntoutus
- Työeläkkeiden rahoitus
- Työeläkelaitosten sijoitustoiminta
Esitetyt tilastotiedot perustuvat mm. Eläketurvakeskuksen rekisteritietoihin, Kelan ja Työeläkevakuuttajat TELA:n keräämiin tietoihin sekä eläkelaitosten tilinpäätöksiin. Tutustu Etk.fi:ssä myös kustannustenjaon tilastoihin: http://www.etk.fi/tyoelakepalvelut/vakuutusmatemaattiset-palvelut/kustannustenjako-kuvina/.
Työeläkejärjestelmä kuvina -paketti Etk.fi:ssä: https://www.etk.fi/tietoa-etksta/uutishuone/kuvat/
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2022.pptxEläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2021Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Effective retirement age in the earnings related pension system in 2021Eläketurvakeskus
Effective retirement age rose also in the second year of the corona pandemic. In 2021, the expected effective retirement age within the earnings-related pension system was 62.4 years. It increased by six months compared to 2020.The underlying reasons for the rise were a significant drop in the number of new retirees on a disability pension and the rising retirement age following the 2017 pension reform.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2021Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet år 2021Eläketurvakeskus
Pensioneringsåldern i kraftig ökning redan andra året i rad. Under år 2021 gick finländarna i arbetspension sex månader senare än året innan. I snitt gick man i pension som 62,4-åring. Hälften av ökningen förklaras av höjningen av pensionsåldern och hälften av att antalet som gick i sjukpension sjönk överraskande mycket.
Taloudellinen varautuminen eläkeaikaan 05.05.2021Eläketurvakeskus
Vapaaehtoisen eläkesäästämisen suosio kasvaa – jo joka toinen suomalainen säästää eläkevuosia varten. Eläkesäästäminen on muita yleisempää yrittäjillä, miehillä ja 55–64-vuotiailla. Naiset ja työttömät kokevat muita useammin taloudelliset syyt esteeksi säästämiselle. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet 2020Eläketurvakeskus
Under år 2020 gick finländarna i arbetspension fem månader senare än året innan. I snitt går man i pension som 61,9-åring. I ålderspension gick 42 000 personer, vilket är något färre än året innan. Den fortsatta tiden i arbetslivet ökade de äldres sysselsättningsgrad till rekordhöjder.
Effective Retirement Age in the Earnings-related Pension System in 2020Eläketurvakeskus
In 2020, Finns retired on an earnings-related pension five months later than in 2019, at 61.9 years on average. A total of 42,000 persons retired on an old-age pension, which is slightly fewer than in 2019. Continued working raised the employment rate among the elderly to a record-high level.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot. Naiset kokevat eläkehuolia miehiä useammin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Maailma muuttui, muuttuiko työeläkealan suunta?
Mikko Kautto, toimitusjohtaja
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Työeläkejärjestelmä ja Suomen talouden kriisit: miten sopeutuminen on onnistunut?
Jaakko Kiander
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Työeläkeindikaattorit antaa havainnollisen kuvan eläketurvan ja eläkkeiden rahoituksen kannalta keskeisten asioiden tilasta, toteutuneesta kehityksestä ja tulevan kehityksen arvioidusta kulusta.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Yrittäjistä 57 prosenttia kokee maksavansa itselleen riittävää eläketurvaa, kun taas 43 prosenttia kokee maksavansa itselleen liian vähän. Enemmistö yrittäjistä kuitenkin maksaa tuloihinsa nähden matalaa eläketurvaa, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus.
2. Sosioekonomiset erot elinajan odotteissa
suuria erityisesti miehillä
• Onko
eläkejärjestelmä
reilu?
• Raportti tarjoaa
tietoa eri
näkökulmista
Lähde: Tarkiainen ym. 2011
Eläketurvakeskus
2
3. Millaista reiluutta eläkejärjestelmässä on
tavoiteltu
• Työeläke: saavutetun toimeentulon tason kohtuullinen
säilyttäminen
– Vakuutusturva pitkäikäisyyden, työkyvyttömyyden ja
perheenhuoltajan kuoleman varalta
– Ansiosidonnaisuus
– Kulutuksen tasaaminen eri erivaiheissa
• Kansaneläke (+ takuueläke)
– Vähimmäistoimeentulon turvaaminen
• Köyhyyden vähentäminen, tulojen uudelleenjako
Eläketurvakeskus
3
4. SOSIOEKONOMISET EROT
-työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä
Eläketurvakeskuksen raportteja 1/2014
Raportti valaisee eläkejärjestelmän kannalta
merkityksellisiä sosioekonomisia eroja, kuten:
– Eläketurvan taso eri ryhmissä?
– Työuran pituus ja eläkeajan pituus?
– Ketkä pysyvät työssä vanhuuseläkkeelle asti?
– Ketkä hyötyvät korkeammista eläkkeen
karttumisprosenteista (1,9 % ja 4,5 %)?
Tekijät:
Noora Järnefelt, Satu Nivalainen, Sampsa Salokangas, Hannu Uusitalo
Eläketurvakeskus
4
6. Työeläkejärjestelmä keskeisiltä osiltaan
tasapuolinen herralle ja duunarille
• Erot eläkeajan pituudessa ovat pienemmät kuin erot
elinajanodotteessa
• Eläkeajan pituus suhteessa tehdyn työuran
pituuteen on lähes yhtä suuri työntekijällä ja
ylemmällä toimihenkilöllä
• Erot eläkkeen tasossa vastaavat eroja eläkettä
edeltävässä ansiotasossa
• Eläkemaksulle saatava ”tuotto” vaihtelee
sosioekonomisissa ryhmissä jonkin verran:
työntekijämiehillä ”tuotto” heikoin.
Eläketurvakeskus
6
7. Erot naisten ja miesten välillä
• Naisten ja miesten välillä on suuremmat erot kuin
sosioekonomisten ryhmien välillä
• Eläkkeen tasossa
• Eläkeajan pituudessa
• Eläkeajan pituudessa suhteessa työvuosiin
• Saadussa elinaikaisessa eläkkeessä suhteessa
maksettuihin eläkemaksuihin
Eläketurvakeskus
7
8. Sosioekonomisia eroja työuran ajoittumisessa
• Työntekijöiden työura alkaa nuorempana, ylempien
toimihenkilöiden jatkuu vanhemmaksi
• Työntekijät jäävät usein pois työelämästä ennen
vanhuuseläkeikää
• Ylemmät toimihenkilöt voivat paremmin
• hyödyntää kannustinkarttumaa
• ja kompensoida elinaikakertoimen vaikutusta
jatkamalla työssä yli 63-vuotiaana
Eläketurvakeskus
8
10. Eläkeajan pituus (odote)
Laskelma 50-vuotiaille vuonna 2007
a) Miehet
a) Naiset
25.0
20.0
15.0
10.0
25.0
19
19
18
17
17.7
16.3
13.2
1.5
2.6
4.0
5.0
0.0
2.8
Varhaiseläkeaika
23
19.4
22.4
20.8
18.9
3.7
1.3
2.6
4.1
10.0
5.0
0.0
Vanhuuseläkeaika
23
20.0
15.0
15.4
24
23
Varhaiseläkeaika
Vanhuuseläkeaika
Lähde: Myrskylä, Leinonen & Martikainen (2013)
Eläketurvakeskus
10
11. Työuran kokonaispituus
Laskelma 50-vuotiaille vuonna 2007
b) Naiset
a) Miehet
45.0
40.0
35.0
30.0
25.0
20.0
15.0
10.0
5.0
0.0
38
10
28
37
11
36
9
34
7
26
27
27
45.0
40.0
35.0
30.0
25.0
20.0
15.0
10.0
5.0
0.0
35
9
26
36
35
11
10
31
7
25
26
23
Toteutunut työura 50v
Toteutunut työura 50v
Työllisen ajan odote 50v
Työllisen ajan odote 50v
Toteutunut työura: Eläketurvakeskus
Työllisen ajan odote: Myrskylä, Leinonen & Martikainen (2013) Life expectancy by labor force status
and social class. ETK, Working Papers 02/2013.
11
Eläketurvakeskus
12. Eläkeajan pituus suhteessa työuran
pituuteen
Laskelma 50-vuotiaille vuonna 2007
%
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
• Ylemmät toimihenkilömiehet
ovat pitempään
eläkkeellä, mutta heillä on
myös pitemmät työurat
• Työntekijöiden eläkeaika on
lyhyempi, ja myös työurat
ovat keskimäärin lyhyempiä
Yhtee
nsä
Yrittäj
ä
Ylem
pi th
Alem
pi th
Työnt
ekijä
Miehet
52
48
52
53
50
Naiset
70
67
67
66
Työtä tehdään ja eläkkeellä
ollaan samassa suhteessa
molemmissa ryhmissä
75
Eläketurvakeskus
12
13. Eläketaso vuonna
2008
Vuonna 2007 eläkkeelle
siirtyneiden omaeläke
suhteessa kaikkien
eläkkeelle siirtyneiden
omaeläkkeeseen (%)
Eläkkeen
korvausaste
mediaani, prosenttia.
Eläketurvakeskus
13
14. Eläkemaksuille saaduissa ”tuotoissa” vaihtelua
• ”Tuotto” = eläkeaikana saadut eläkkeet verrattuna
työuran aikana maksettuihin eläkemaksuihin
• ”Tuottoa” on tässä voitu arvioida vain karkeasti
• Naiset ovat eläkkeellä runsaat viisi vuotta pidempään
kuin miehet -> naisten saama ”tuotto” eläkemaksulleen
on huomattavasti suurempi kuin miehillä
• Ylemmät toimihenkilömiehet ovat kaksi vuotta
pidempään eläkkeellä kuin
työntekijämiehet, vanhuuseläkkeellä 4,5 vuotta
pidempään -> ylempien toimihenkilömiesten saama
”tuotto” eläkemaksulleen on suurempi kuin työntekijä
miehillä
Eläketurvakeskus
14
15. Eläkejärjestelmä heijastaa muualla
yhteiskunnassa syntyviä sosioekonomisia eroja
• Työeläkejärjestelmän menettelytavat näyttäisivät
olevan tasapuolisia
– Tasapuolisen kohtelun muuttuva sisältö
• Erot työeläkejärjestelmän aikaansaamissa tuloksissa
syntyvät pääasiassa eroista ansiotasossa, työurissa ja
elinajassa
• Havaittuihin sosioekonomisiin eroihin vaikuttaminen
pääasiassa muilla keinoin kuin eläkejärjestelmässä
– Myös eläkejärjestelmässä on reagoitu tällaisiin eroihin
Eläketurvakeskus
15
17. Ketkä jatkavat työssä vanhuuseläkkeeseen
saakka?
• Kuinka pitkään työssä jatketaan eri sosioekonomisissa
ryhmissä?
– Tärkeää mm. työurien pidentämistavoitteen näkökulmasta
• 63 ikävuoden jälkeen työssä jatkajille alkaa kertyä 4,5
% kannustinkarttumaa
• Ketkä hyödyntävät tätä eläkejärjestelmän piirrettä ja
millaisia sosioekonomisia eroja kannustinkarttuman
käyttöön mahdollisesti liittyy?
– Tieto ollut toistaiseksi hyvin puutteellista
Eläketurvakeskus
17
18. Työssä jatkamisessa ja kannustinkarttuman
käytössä selvät sosioekonomiset erot
• Hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevat jatkavat
hyvin usein työelämässä vanhuuseläkkeeseen saakka
• He myös jatkavat muita useammin työssä 63 ikävuoden
jälkeen ja samalla hyötyvät kannustinkarttumasta
• Heikosti koulutetuista, usein fyysisesti raskaissa
työntekijäammateissa toimivista huomattavan moni jää
pois työelämästä jo ennen vanhuuseläkeikää
• Niistäkin työntekijöistä, jotka pystyvät olemaan työssä
vanhuuseläkkeelle siirtymiseen saakka, yli puolet jää
eläkkeelle 63-vuotiaana, eli heti kun mahdollista
Eläketurvakeskus
18
23. Yleiskuva
• Työeläkejärjestelmä keskeisiltä osiltaan
tasapuolinen eri sosioekonomisille ryhmille
• Eläkejärjestelmä heijastaa samalla muualla
yhteiskunnassa syntyviä sosioekonomisia
eroja
• Erot työurien ajoittumisessa merkityksellisiä
– Ylemmillä toimihenkilöillä parempi mahdollisuus kompensoida
elinaikakertoimen vaikutusta työssä jatkamalla
-> voi tulevaisuudessa kasvattaa eläke-eroja
Eläketurvakeskus
23