Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Eläkebarometri mittaa vuosittain suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä. ETK:n eläkebarometrin 2021 toteutti Kantar TNS Oy.
Eläkebarometri-kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2021. Kyselyyn osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoin...Eläketurvakeskus
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Tutkijoina Kati Ahonen, Susan Kuivalainen, Jyri Liukko, Satu Nivalainen, Liisa-Maria Palomäki ja Anu Polvinen (toim.)
Taloudellinen varautuminen eläkeaikaan 05.05.2021Eläketurvakeskus
Vapaaehtoisen eläkesäästämisen suosio kasvaa – jo joka toinen suomalainen säästää eläkevuosia varten. Eläkesäästäminen on muita yleisempää yrittäjillä, miehillä ja 55–64-vuotiailla. Naiset ja työttömät kokevat muita useammin taloudelliset syyt esteeksi säästämiselle. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot. Naiset kokevat eläkehuolia miehiä useammin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Suomen aikuisväestön liikkuminen. FinSote 2020 -tutkimuksen tuloksia.THL
FinSote-tutkimuksen tuloksia liikuntasuosituksen mukaan liikkumisesta ja kokemuksesta koronaepidemian tai sen rajoittamistoimien vaikutuksesta päivittäisen liikunnan määrään.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Eläkebarometri mittaa vuosittain suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä. ETK:n eläkebarometrin 2021 toteutti Kantar TNS Oy.
Eläkebarometri-kysely tehtiin puhelinhaastatteluin toukokuussa 2021. Kyselyyn osallistui 1 003 iältään 18–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoin...Eläketurvakeskus
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Tutkijoina Kati Ahonen, Susan Kuivalainen, Jyri Liukko, Satu Nivalainen, Liisa-Maria Palomäki ja Anu Polvinen (toim.)
Taloudellinen varautuminen eläkeaikaan 05.05.2021Eläketurvakeskus
Vapaaehtoisen eläkesäästämisen suosio kasvaa – jo joka toinen suomalainen säästää eläkevuosia varten. Eläkesäästäminen on muita yleisempää yrittäjillä, miehillä ja 55–64-vuotiailla. Naiset ja työttömät kokevat muita useammin taloudelliset syyt esteeksi säästämiselle. Tiedot ilmenevät Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.
Suomalaiset kokevat huolta erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Huolta herättävät myös kohtuuhintaisten sote-palvelujen saatavuus ja eläkeläisten tuloerot. Naiset kokevat eläkehuolia miehiä useammin, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.
Suomen aikuisväestön liikkuminen. FinSote 2020 -tutkimuksen tuloksia.THL
FinSote-tutkimuksen tuloksia liikuntasuosituksen mukaan liikkumisesta ja kokemuksesta koronaepidemian tai sen rajoittamistoimien vaikutuksesta päivittäisen liikunnan määrään.
Diapaketti tutkimuksesta Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995–2015. Tutkimuksen mukaan eläkeläisten toimeentulo on kehittynyt myönteisesti 20 viime vuoden aikana.
Vuodenvaihteessa haettavaksi tullut uusi eläkelaji, osittainen vanhuuseläke, on osoittautunut ennakoitua suositummaksi. Joka kolmas osittaista eläkettä saavista on työelämän ulkopuolella, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore kyselytutkimus.
Toukokuun loppuun mennessä osittaisen vanhuuseläkkeen on ottanut maksuun 5 466 henkilöä.
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Rahalle vastinetta - eläkemaksut ja eläkkeet sukupolvikohtaisestiEläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston osastopäällikkö Ismo Riskun esitys Allianssin järjestämässä Nuoren osa eläkejärjestelmässä: Perikato vai turvattu vanhuus? -foorumissa 19.1.2017.
Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015Eläketurvakeskus
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Raportti julkaistaan kolmatta kertaa. Uusia tarkastelun kohteita ovat mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot.
Eläkkeellesiirtymisiän odote on Eläketurvakeskuksessa kehitetty eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseen tarkoitettu tunnusluku, johon väestön ikärakenne ei vaikuta. Se kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille työeläkevakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Odote lasketaan sekä 25- että 50-vuotiaalle. 25-vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestön eläkkeellesiirtymisikää, ja sitä käytetään virallisena mittarina kuvaamaan eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvia muutoksia.
50-vuotiaan odote on laskettu 50 vuotta täyttäneistä työeläkevakuutetuista. Koska laskennassa eivät ole mukana alle 50-vuotiaana eläkkeelle siirtyneet, 50-vuotiaan odote on aina korkeampi kuin 25-vuotiaan odote. Ero kuvaa 25–49-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden vaikutusta eläkkeellesiirtymisikään. Vuosittain työeläkkeelle siirtyvistä noin 10 prosenttia on alle 50-vuotiaita.
Eläkkeellesiirtymisiän odote otettiin käyttöön vuonna 2003. Yksityisen sektorin osalta eläkkeellesiirtymisiän odote on laskettu vuodesta 1983 ja koko työeläkejärjestelmän osalta vuodesta 1996 lähtien.
2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
Eläkeuudistus 2017 - Uudistuksen sisältö ja vaikutusarvioEläketurvakeskus
Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2013Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksessa tehdään runsaasti laskelmia ja ennusteita eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Pitkän aikavälin laskelmat ulottuvat 60–70 vuoden päähän ja ne on julkaistu raporteissa 2-3 vuoden välein.
Tuorein raportti ”Lakisääteiset eläkkeet -pitkän aikavälin laskelmat 2013” julkaistiin 3.10.2013.
Laskelmissa tarkastellaan lakisääteisiä eläkkeitä eli työ-, kansan- ja takuueläkettä sekä sotilasvamma-, sotilastapaturma-, liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain perusteella maksettavia eläkkeitä (ns. SOLITA-eläkkeet). Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt eivät sisälly laskelmiin.
Laskelmat kertovat miten eläkemenojen, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Laskelmien avulla arvioidaan myös eläkejärjestelmän muutosten vaikutuksia. Tuoreimmat esimerkit tällaisista arviosta sisältyvät työurien pidentämistä selvittäneen työryhmän raporttiin ”Työurat pidemmiksi -työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtojen tarkastelua” Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2011.
Nuorten eläkeneuvotteluiden lopputulos julkaistiin 28.4.2014 klo 12.00.
Ennen lopullisen paketin muodostamista neuvottelijat kuulivat asiantuntijapuheenvuoroja seuraavilta tahoilta:
- Timo Lindholm, Sitra
- Jukka Vuori, Työterveyslaitos
- Tapani Mörttinen, Eetu
- Sirkka-Liisa Tarjamo, VENK
- Janne Pelkonen, Tela
- Mikko Kautto, ETK
Tuija Korpela ja Signe Jauhiainen: Toimeentulotuen saajien elämäntilanne. Esitys Uutta tietoa toimeentulotuen saajista: elämäntilanne, asuminen ja työnteko -seminaarissa 8.4.20109.
This is the presentation I gave (in Finnish) in the 2012 National Pension Conference about the social sustainability of current statutory pension system in Finland.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Diapaketti tutkimuksesta Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995–2015. Tutkimuksen mukaan eläkeläisten toimeentulo on kehittynyt myönteisesti 20 viime vuoden aikana.
Vuodenvaihteessa haettavaksi tullut uusi eläkelaji, osittainen vanhuuseläke, on osoittautunut ennakoitua suositummaksi. Joka kolmas osittaista eläkettä saavista on työelämän ulkopuolella, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore kyselytutkimus.
Toukokuun loppuun mennessä osittaisen vanhuuseläkkeen on ottanut maksuun 5 466 henkilöä.
Kuinka paljon on eläkeläisnaisen euro? - Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 4.2.2016
Perustuu maaliskuussa 2016 ilmestyvään tutkimukseen.
Juha Rantala (ETK) & Marja Riihelä (VATT)
Rahalle vastinetta - eläkemaksut ja eläkkeet sukupolvikohtaisestiEläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston osastopäällikkö Ismo Riskun esitys Allianssin järjestämässä Nuoren osa eläkejärjestelmässä: Perikato vai turvattu vanhuus? -foorumissa 19.1.2017.
Eläkkeellesiirtymisiän odote
• kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla
• on väestön ikärakenteesta riippumaton ja lasketaan samalla periaatteella kuin elinaikaa mittaava elinajanodote
• mittaa eläkkeellesiirtymisiän kehitystä 25- ja 50-vuotiaille.
Kolme faktaa työeläkkeelle siirtymisestä
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 61,1-vuotiaana
• vuonna 2015 työeläkkeelle siirtyi noin 74 000 henkilöä
• omaan työuraan perustuvaa työeläkettä saavia on noin 1,4 miljoonaa.
Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys - The Pension Adequacy Report 2015Eläketurvakeskus
The Pension Adequacy Report (PAR), 2015. Raportti tarkastelee eläkkeiden riittävyyttä EU-maissa. Raportti julkaistaan kolmatta kertaa. Uusia tarkastelun kohteita ovat mm. vähimmäiseläkkeet, työn ja eläkkeen yhtymäkohdat (työurien pidentäminen) sekä eläkkeensaajan muut kuin eläketulot.
Eläkkeellesiirtymisiän odote on Eläketurvakeskuksessa kehitetty eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseen tarkoitettu tunnusluku, johon väestön ikärakenne ei vaikuta. Se kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille työeläkevakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Odote lasketaan sekä 25- että 50-vuotiaalle. 25-vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestön eläkkeellesiirtymisikää, ja sitä käytetään virallisena mittarina kuvaamaan eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvia muutoksia.
50-vuotiaan odote on laskettu 50 vuotta täyttäneistä työeläkevakuutetuista. Koska laskennassa eivät ole mukana alle 50-vuotiaana eläkkeelle siirtyneet, 50-vuotiaan odote on aina korkeampi kuin 25-vuotiaan odote. Ero kuvaa 25–49-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden vaikutusta eläkkeellesiirtymisikään. Vuosittain työeläkkeelle siirtyvistä noin 10 prosenttia on alle 50-vuotiaita.
Eläkkeellesiirtymisiän odote otettiin käyttöön vuonna 2003. Yksityisen sektorin osalta eläkkeellesiirtymisiän odote on laskettu vuodesta 1983 ja koko työeläkejärjestelmän osalta vuodesta 1996 lähtien.
2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
Eläkeuudistus 2017 - Uudistuksen sisältö ja vaikutusarvioEläketurvakeskus
Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2013Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksessa tehdään runsaasti laskelmia ja ennusteita eläkejärjestelmän tulevaisuudesta. Pitkän aikavälin laskelmat ulottuvat 60–70 vuoden päähän ja ne on julkaistu raporteissa 2-3 vuoden välein.
Tuorein raportti ”Lakisääteiset eläkkeet -pitkän aikavälin laskelmat 2013” julkaistiin 3.10.2013.
Laskelmissa tarkastellaan lakisääteisiä eläkkeitä eli työ-, kansan- ja takuueläkettä sekä sotilasvamma-, sotilastapaturma-, liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain perusteella maksettavia eläkkeitä (ns. SOLITA-eläkkeet). Vapaaehtoiset eläkejärjestelyt eivät sisälly laskelmiin.
Laskelmat kertovat miten eläkemenojen, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Laskelmien avulla arvioidaan myös eläkejärjestelmän muutosten vaikutuksia. Tuoreimmat esimerkit tällaisista arviosta sisältyvät työurien pidentämistä selvittäneen työryhmän raporttiin ”Työurat pidemmiksi -työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtojen tarkastelua” Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2011.
Nuorten eläkeneuvotteluiden lopputulos julkaistiin 28.4.2014 klo 12.00.
Ennen lopullisen paketin muodostamista neuvottelijat kuulivat asiantuntijapuheenvuoroja seuraavilta tahoilta:
- Timo Lindholm, Sitra
- Jukka Vuori, Työterveyslaitos
- Tapani Mörttinen, Eetu
- Sirkka-Liisa Tarjamo, VENK
- Janne Pelkonen, Tela
- Mikko Kautto, ETK
Tuija Korpela ja Signe Jauhiainen: Toimeentulotuen saajien elämäntilanne. Esitys Uutta tietoa toimeentulotuen saajista: elämäntilanne, asuminen ja työnteko -seminaarissa 8.4.20109.
This is the presentation I gave (in Finnish) in the 2012 National Pension Conference about the social sustainability of current statutory pension system in Finland.
Eläkebarometri kartoittaa suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta. Barometrista ilmenee, miten suomalaiset arvioivat pärjäävänsä taloudellisesti eläkkeellä ollessaan ja mikä on heidän luottamuksensa eläkejärjestelmään. Eläkebarometri perustuu puhelinhaastatteluihin.
Miten Suomi voi? Ensimmäisiä havaintoja (päivitetty 4.9.2020)Työterveyslaitos
Tässä esitellään Miten Suomi voi? -tutkimushankkeen ensimmäisiä havaintoja.
Päivitetty 4.9.2020: datan kuvaus lisätty sekä tarkennettu hankkeen kuvausta.
Lisätietoja: https://www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/
Miten Suomi voi? Ensimmäisiä havaintoja (päivitetty 19.8.2020) Työterveyslaitos
Tässä esitellään Miten Suomi voi? -tutkimushankkeen ensimmäisiä havaintoja. Päivitetty 19.8.2020.
Lisätietoja: https://www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/
Vuoden 2017 eläkeuudistus - kansalaisten käsitykset ja eläkeinfon merkitysEläketurvakeskus
Mitä mieltä kansalaiset ovat vuoden 2017 eläkeuudistuksesta ja onko eläke-infolla vaikutusta?
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 10.3.2016
Ilpo Airio, Olli Kangas ja Karoliina Koskenvuo (KELA), Sanna Tenhunen (ETK)
SAK:n TNS Gallupilla tammikuussa 2015 teettämässä kyselyssä 60 prosenttia kertoi äänestävänsä varmasti ja 26 prosenttia melko varmasti. Työttömät, opiskelijat ja työväestöön kuuluvat suhtautuvat äänestämiseen epäilevimmin.
Eläketurvakeskuksen viestintäpäällikkö Matti Lumijärven esitys Työeläkepäivässä 15.11.2016. Missä mättää, kun kansan eläketietämyksen taso ei nouse. Mitä ihmisen tulisi ylipäätään työeläkkeestä tietää ja erityisesti – miten kansalle tulisi puhua?
Simo Raittila: Viimesijaiselta tuelta ensisijaisille etuuksille. Esitys Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit -kirjan julkistamisseminaarissa 30.9.2020
Sitra: Kuluttajien asentet geenitutkimuksia kohtaan (Taloustutkimus 12/2013)Sitra / Hyvinvointi
Joka kolmas suomalainen olisi valmis arvioimaan elämäntapojaan uudelleen, mikäli hän saisi tarkempaa tietoa omista perinnöllisistä riskitekijöistään, selviää Sitran Taloustutkimuksella teettämässä kyselytutkimuksessa. Valtaosa suomalaisista suhtautuu geenitestien yleistymiseen terveydenhuollossa myönteisesti. Tärkeimpänä kehityskohteena kansalaiset pitävät lainsäädännön kehittämistä sellaiseksi, etteivät geenitiedot joudu ulkopuolisten käsiin.
Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten asenteita geenitestejä kohtaan, geenitesteihin liittyviä huolenaiheita ja sitä, kenelle päätös geenitestin tekemisestä kuuluu. Tutkimuksen kohdejoukkona oli valtakunnallisesti edustava otos yli 15-vuotiaista, internetiä käyttävistä suomalaisista. Vastaajamäärä oli 2071 henkilöä.
Kustannustenjako kuvina - Kuvapaketissa keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmä...Eläketurvakeskus
Kustannustenjaon kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmän rahoituksesta ja kustannustenjaosta.
Kuvapaketti on vapaasti ladattavissa. Huomaathan, että ppt-tiedoston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muista mainita lähde aina kuvia lainatessasi.
Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. Kuvat ovat vapaasti ladattavissa. Ppt-kuvaston muistiinpanosivuilta löydät kuvakohtaisia lisätietoja tulkinnan avuksi. Muistathan mainita lähteen aina kuvia lainatessasi.
Aihepiirit:
- Eläkejärjestelmä ja hallinto
- Eläkkeen määräytyminen
- Eläketaso
- Eläkemenot
- Työeläkevakuutetut
- Eläkkeensaajat
- Työeläkkeelle siirtyneet ja eläkkeellesiirtymisikä
- Työeläkekuntoutus
- Työeläkkeiden rahoitus
- Työeläkelaitosten sijoitustoiminta
Esitetyt tilastotiedot perustuvat mm. Eläketurvakeskuksen rekisteritietoihin, Kelan ja Työeläkevakuuttajat TELA:n keräämiin tietoihin sekä eläkelaitosten tilinpäätöksiin. Tutustu Etk.fi:ssä myös kustannustenjaon tilastoihin: http://www.etk.fi/tyoelakepalvelut/vakuutusmatemaattiset-palvelut/kustannustenjako-kuvina/.
Työeläkejärjestelmä kuvina -paketti Etk.fi:ssä: https://www.etk.fi/tietoa-etksta/uutishuone/kuvat/
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2022.pptxEläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2021Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Effective retirement age in the earnings related pension system in 2021Eläketurvakeskus
Effective retirement age rose also in the second year of the corona pandemic. In 2021, the expected effective retirement age within the earnings-related pension system was 62.4 years. It increased by six months compared to 2020.The underlying reasons for the rise were a significant drop in the number of new retirees on a disability pension and the rising retirement age following the 2017 pension reform.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2021Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet år 2021Eläketurvakeskus
Pensioneringsåldern i kraftig ökning redan andra året i rad. Under år 2021 gick finländarna i arbetspension sex månader senare än året innan. I snitt gick man i pension som 62,4-åring. Hälften av ökningen förklaras av höjningen av pensionsåldern och hälften av att antalet som gick i sjukpension sjönk överraskande mycket.
Pensioneringsåldern inom arbetspensionssystemet 2020Eläketurvakeskus
Under år 2020 gick finländarna i arbetspension fem månader senare än året innan. I snitt går man i pension som 61,9-åring. I ålderspension gick 42 000 personer, vilket är något färre än året innan. Den fortsatta tiden i arbetslivet ökade de äldres sysselsättningsgrad till rekordhöjder.
Effective Retirement Age in the Earnings-related Pension System in 2020Eläketurvakeskus
In 2020, Finns retired on an earnings-related pension five months later than in 2019, at 61.9 years on average. A total of 42,000 persons retired on an old-age pension, which is slightly fewer than in 2019. Continued working raised the employment rate among the elderly to a record-high level.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Maailma muuttui, muuttuiko työeläkealan suunta?
Mikko Kautto, toimitusjohtaja
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Työeläkejärjestelmä ja Suomen talouden kriisit: miten sopeutuminen on onnistunut?
Jaakko Kiander
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Työeläkeindikaattorit antaa havainnollisen kuvan eläketurvan ja eläkkeiden rahoituksen kannalta keskeisten asioiden tilasta, toteutuneesta kehityksestä ja tulevan kehityksen arvioidusta kulusta.
Yrittäjistä 57 prosenttia kokee maksavansa itselleen riittävää eläketurvaa, kun taas 43 prosenttia kokee maksavansa itselleen liian vähän. Enemmistö yrittäjistä kuitenkin maksaa tuloihinsa nähden matalaa eläketurvaa, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus.
According to the statistics of the Finnish Centre for Pensions, people in Finland retired on an old-age pension at age 61.5 years on average in 2019. This is about one month later than in 2018. A total of 44,500 persons retired on an old-age pension. This is 10 per cent less than in 2018.
Enligt statistik från Pensionsskyddscentralen gick finländare i arbetspension i fjol i genomsnitt vid 61,5 års ålder, drygt två månader senare än år 2018. Antalet nya ålderspensionstagare var 44 500 personer, nära 10 procent färre än år 2018.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.
2. Aineiston kerääminen ja kohderyhmä
Tutkimukseen vastanneet edustavat
maamme 18–79-vuotiasta väestöä
(pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat).
Kyselyyn vastasi 1 005 henkilöä 4.–15.5.2020
välisenä aikana.
Haastattelut kerättiin tiekoneavusteisin
puhelinhaastatteluin osana Kantar TNS Oy:n
puhelinomnibustutkimusta.
Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin
+ 3,1 prosenttiyksikköä.
Tutkimuksen sisältö
Tutkimuksessa käsiteltiin mm. seuraavia
teemoja:
• eläketurvan tunteminen,
• käsitykset omista
toimeentuloedellytyksistä eläkeaikana,
• eläkkeisiin liitetyt mielipiteet,
• eläkkeisiin liittyvät periaatteelliset asiat,
• eräiden toimenpiteiden kannatettavuus
tilanteessa, jossa eläkejärjestelmää
pitäisi rahoituksen vuoksi muuttaa,
• koronapandemian vaikutukset
eläkejärjestelmään kohdistettuun
luottamukseen ja omaan talouteen.
Tutkimuksen toteuttaminen
Eläkebarometri 2020
5. 12
33
27
20
7
1
13
31
18
25
12
1
11
29
24
24
10
1
6
27
21
31
15
1
% 10% 20% 30% 40%
Hyvin
Melko hyvin
Ei hyvin eikä huonosti
Melko huonosti
Huonosti
Ei osaa sanoa
Eläketurvan tunteminen. Tuntee… (%),
n=1005, 1003, 1004, 1002
2020
2019
2018
2017
Eläketurvan tunteminen – havaintoja
Tietämys vaikuttaa edelleen hieman kohentuneen. Varsinkin huonosti
tietäviä on nyt aiempaan vähemmän.
Ikä on merkittävin koettuun tietämykseen vaikuttava tekijä. 65-
vuotiaiden ja iäkkäämpien enemmistö (73 %) on asiasta kohtuullisesti
perillä, alle 25-vuotiaista vain 12 prosenttia.
Ammattiryhmistä (luonnollisesti) eläkeläiset ovat ne, joihin kuuluvista
löytää keskimääräistä enemmän eläketurvaa tuntevia.
Myös yrittäjät sekä toimihenkilöväestöön (sekä ylemmät että alemmat)
lukeutuvat kokevat olevan asiasta keskimääräistä paremmin perillä.
Työntekijät ja opiskelijat taas ovat esimerkkejä päinvastaisesta.
Lisäksi vaikuttaa siltä, että hyvän koulutuksen kautta syntyvät
taloudelliset resurssit indikoivat keskimääräistä laajempaa tietämystä.
Silti on todettava, että tietämättömien osuus on melkeinpä missä
tahansa väestöryhmässä melko suuri.
Eläkebarometri 2020 5
6. 22
40
22
9
4
3
% 10% 20% 30% 40%
Hyvin
Melko hyvin
Ei hyvin eikä huonosti
Melko huonosti
Huonosti
Ei osaa sanoa
Kuinka hyvin arvioi tulevansa toimeen eläkeaikana
(%), n=1005
Toimeentulo eläkeaikana
Eläkebarometri 2020 6
7. Toimeentulo eläkeaikana – havaintoja
Tulos on varsin samankaltainen kuin aiemmin mitatut. Erot
aiemmin toteutettuihin tutkimuksiin ovat hyvin vähäiset.
Suurituloisimmista talouksista löytää suhteellisesti ottaen eniten
niitä, jotka arvioivat toimeentulomahdollisuutensa hyviksi.
Silti melkeinpä kaikissa tutkituissa väestöryhmissä ajatus
kohtuullisesta toimeentulosta on vallitseva.
Pienituloisimmistakin selvästi useampi pitää mahdollisuuksiaan
hyvinä kuin heikkoina.
Eri ikäryhmistä yli 65-vuotiaat suhtautuvat toimeentulon
riittävyyteen kaikkein optimistisimmin. Myös alle 25-vuotiaista
keskimääräistä useampi arvelee tulevansa eläkeaikana hyvin
toimeen.
Näiden ääripäiden väliin jäävät ikäryhmät (ja niistä varsinkin 35–
49-vuotiaat) eivät ole asiasta aivan yhtä varmoja. Silti heistäkin
selvästi useampi näkee tulevaisuutensa tältä osin myönteisenä
kuin kielteisenä.
22
40
22
9
4
3
17
40
22
11
6
5
19
40
22
12
5
2
14
40
25
13
4
4
% 10% 20% 30% 40%
Hyvin
Melko hyvin
Ei hyvin eikä huonosti
Melko huonosti
Huonosti
Ei osaa sanoa
Kuinka hyvin arvioi tulevansa toimeen eläkeaikana
(%), n=1005, 1003, 1004, 1002
2020
2019
2018
2017
Eläkebarometri 2020 7
8. Lakisääteisten eläkkeiden merkitys
24
38
23
8
2
5
% 10% 20% 30% 40%
Erittäin suuri
Melko suuri
Ei suuri eikä pieni
Melko pieni
Erittäin pieni
Ei osaa sanoa
Kuinka suureksi arvioi lakisääteisten eläkkeiden
merkityksen eläkeajan toimeentulossaan (%), n=1005
Eläkebarometri 2020 8
9. Lakisääteisten eläkkeiden merkitys – havaintoja
Lakisääteisten eläkkeiden merkitys koetaan vähintään
yhtä tärkeäksi kuin vuosi sitten.
Keskimääräistä selvästi useampi 50 vuotta täyttänyt pitää
lakisääteisten eläkkeiden olevan merkittävässä osassa
oman eläkeaikansa toimeentulossa.
Eläkeläiset itse, alemmat toimihenkilöt sekä keskituloisten
talouksien jäsenet voi mainita samasta syystä.
24
38
23
8
2
5
22
37
20
11
4
6
% 10% 20% 30% 40%
Erittäin suuri
Melko suuri
Ei suuri eikä pieni
Melko pieni
Erittäin pieni
Ei osaa sanoa
Kuinka suureksi arvioi lakisääteisten eläkkeiden
merkityksen eläkeajan toimeentulossaan (%),
n=1005, 1003
2020
2019
Eläkebarometri 2020 9
10. Eläkemielipiteet
51
51
28
33
26
28
21
15
16
13
34
29
46
31
38
35
38
33
31
24
7
8
10
12
11
14
17
21
18
23
3
4
2
2
3
4
2
4
5
8
3
5
11
15
12
17
16
18
22
23
1
2
4
7
11
3
6
9
8
8
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Työeläkettä kertyy ansio- ja yrittäjätulojen perusteella.
Kaikille Suomessa asuville maksetaan vanhuuden tai
työkyvyttömyyden perusteella vähintään vähimmäiseläke.
Luotan suomalaiseen eläkejärjestelmään.
Jo ansaittu eläke on turvattu.
Jos ihmisten elinaika pitenee, vanhuuseläkkeen ikärajakin
nousee.
Eläkkeet pystytään maksamaan myös tulevaisuudessa.
Eläke takaa kohtuullisen toimeentulon vanhuudessa.
Nuoremmat sukupolvet joutuvat liiaksi eläkkeiden
maksumiehiksi.
Eläke takaa kohtuullisen toimeentulon, jos henkilö tulee
työkyvyttömäksi.
Eläke takaa kohtuullisen toimeentulon, jos perheen huoltaja
kuolee.
Eläkkeisiin liittyviä mielipiteitä (%), n=1005
Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä
Ei osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Eläkebarometri 2020 10
11. Eläkemielipiteet – havaintoja
Eläkkeitä koskevat käsitykset eivät ole juurikaan muuttuneet
vuoden takaisesta.
Joukon vanhimpien luotto maamme eläkejärjestelmään on selvästi
vahvempaa kuin keski-ikäisten. Eläkeikäisistä (65+) yhdeksän
kymmenestä (87 %) sanoo luottavansa siihen.
Eläkeläisillä on myönteisempi näkemys järjestelmästä kuin muihin
ammattiryhmiin kuuluvilla. Myös keskimääräistä useampi ylempi ja
alempi toimihenkilö kertoi luottavansa siihen. Osa yrittäjistä ja
muutama työntekijä erottuvat keskimääräistä kriittisemmän
suhtautumisensa vuoksi.
Kaikkein vanhimmilla ja nuorimmilla on selvästi voimakkaampi
luottamus kuin keski-ikäisillä siihen, että eläkkeet pystytään
maksamaan myös tulevaisuudessa.
Miehistä hieman useampi kuin naisista luottaa siihen, että rahat
riittävät eläkkeiden maksamiseen myös jatkossa.
86
80
74
64
63
62
59
49
47
38
84
81
67
67
61
63
60
52
50
43
79
71
60
51
76
48
45
31
28
82
71
59
55
73
53
50
40
31
% 20% 40% 60% 80% 100%
Työeläkettä kertyy ansio- ja
yrittäjätulojen perusteella.
Kaikille Suomessa asuville maksetaan
vanhuuden tai työkyvyttömyyden
perusteella vähintään vähimmäiseläke.
Luotan suomalaiseen
eläkejärjestelmään.
Jo ansaittu eläke on turvattu.
Jos ihmisten elinaika pitenee,
vanhuuseläkkeen ikärajakin nousee.
Eläkkeet pystytään maksamaan myös
tulevaisuudessa.
Eläke takaa kohtuullisen toimeentulon
vanhuudessa.
Nuoremmat sukupolvet joutuvat liiaksi
eläkkeiden maksumiehiksi.
Eläke takaa kohtuullisen toimeentulon,
jos henkilö tulee työkyvyttömäksi.
Eläke takaa kohtuullisen toimeentulon,
jos perheen huoltaja kuolee.
Eläkkeisiin liittyviä mielipiteitä: täysin + jokseenkin
samaa mieltä -osuudet (%), n=1005, 1003, 1004, 1002
2020
2019
2018
2017
Eläkebarometri 2020 11
12. Eläkkeisiin liittyviä periaatteita
53
48
35
33
34
32
6
7
10
3
3
3
3
6
15
2
2
5
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Korkeampia tuloja saavat maksavat
euromääräisesti enemmän eläkemaksuja.
Korkeampia eläkemaksuja maksaneet
saavat korkeampia eläkkeitä.
Kaikki ovat automaattisesti saman
järjestelmän ja samojen sääntöjen
piirissä.
Mielipiteitä eläkkeisiin liittyvistä periaatteista (%), n=1005
Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä
Ei samaa eikä eri mieltä Ei osaa sanoa
Jossain määrin eri mieltä Täysin eri mieltä
Eläkebarometri 2020 12
13. Eläkkeisiin liittyviä periaatteita – havaintoja
Väittämässä Suomessa kaikki ovat saman järjestelmän ja
samojen sääntöjen piirissä sanottu on erityisesti
vasemmistoliiton kannattajien omaksuma näkemys. Miehistä
hieman useampi kuin naisista on tätä mieltä, ylemmistä
toimihenkilöistä ja yrittäjistä jonkin verran suurempi osa kuin
muista ammattiryhmistä.
Eniten ansaitsevat ja koulutetut, pitävät keskimääräistä
useammin kannatettavana sitä, että enemmän ansaitsevat
maksavat enemmän eläkemaksuja.
Keskimääräistä useampi eniten ansaitseva, ylempi toimihenkilö,
kokoomuslainen, keskustalainen ja perussuomalainen uskoo, että
korkeampia eläkemaksuja maksaneet saavat korkeampia
eläkkeitä.
Eläkkeisiin liittyvissä periaatteellisissa käsityksissä ei ole
tapahtunut muutosta kuluneen vuoden aikana.
53
52
48
48
35
36
33
32
34
34
32
30
6
6
7
6
10
8
3
4
3
3
3
6
3
4
6
5
15
13
2
3
2
3
5
7
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Korkeampia tuloja saavat maksavat
euromääräisesti enemmän eläkemaksuja.
2020
2019
Korkeampia eläkemaksuja maksaneet
saavat korkeampia eläkkeitä.
2020
2019
Kaikki ovat automaattisesti saman
järjestelmän ja samojen sääntöjen piirissä.
2020
2019
Mielipiteitä eläkkeisiin liittyvistä periaatteista (%), n=1005, 1003
Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä
Ei samaa eikä eri mieltä Ei osaa sanoa
Jossain määrin eri mieltä Täysin eri mieltä
Eläkebarometri 2020 13
14. Eräiden toimenpiteiden kannatettavuus
7
9
2
2
35
24
8
5
22
14
10
8
3
2
2
1
22
24
33
23
12
28
45
62
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Nostetaan työikäisten ja työnantajien
maksamia eläkemaksuja.
Nostetaan eläkeikää.
Pienennetään tulevien eläkeläisten
eläkkeitä.
Pienennetään jo eläkkeellä olevien
eläkkeitä.
Pitääkö eräitä toimenpiteitä kannatettavina tilanteessa, jossa
eläkejärjestelmää pitäisi rahoituksen vuoksi muuttaa (%),
n=1005
Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä
Ei samaa eikä eri mieltä Ei osaa sanoa
Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Eläkebarometri 2020 14
15. Eräiden toimenpiteiden kannatettavuus – havaintoja 1
Nykyisten eläkkeiden pienentäminen saa täystuomion
kaikilta väestöryhmiltä.
Eläkkeellä olevat, kohta eläkkeelle jäävät sekä vähemmän
koulutetut ovat näkemyksissään vielä keskimääräistä
jyrkempiä.
Samat väestöryhmät erottuvat silloinkin, kun puhe on
tulevien eläkeläisten eläkkeiden pienentämisestä. Tässä
he saavat tukea etenkin työntekijöiltä sekä 20–50 000 €
vuodessa ansaitsevilta.
Eläkeiän nostaminen sopisi monelle ylemmälle
toimihenkilölle ja johtajalle, korkeasti koulutetulle ja
hyvätuloiselle. Saman voi todeta eräistä
pääkaupunkiseudulla asuvista sekä kokoomusta
kannattavista.
7
10
9
9
2
3
2
2
35
32
24
23
8
8
5
5
22
17
14
10
10
8
8
4
3
5
2
3
2
2
1
2
22
19
24
22
33
27
23
20
12
16
28
32
45
51
62
68
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Nostetaan työikäisten ja työnantajien
maksamia eläkemaksuja.
2020
2019
Nostetaan eläkeikää.
2020
2019
Pienennetään tulevien eläkeläisten
eläkkeitä.
2020
2019
Pienennetään jo eläkkeellä olevien
eläkkeitä.
2020
2019
Pitääkö eräitä toimenpiteitä kannatettavina tilanteessa, jossa
eläkejärjestelmää pitäisi rahoituksen vuoksi muuttaa (%),
n=1005, 1003
Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä
Ei samaa eikä eri mieltä Ei osaa sanoa
Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Eläkebarometri 2020 15
16. Eräiden toimenpiteiden kannatettavuus – havaintoja 2
Miehistä suurempi osa kuin naisista pitää eläkeiän nostamista
suotavana ratkaisuna. Eri ikäisistä eläkeikäiset suhtautuvat
asiaan keskimääräistä suopeammin.
35–64-vuotiaat, perus- tai ammatillisen koulutuksen saaneet sekä
perussuomalaisten, SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajat ovat
esimerkkejä niistä ryhmistä, jotka eivät pidä eläkeiän nostamista
hyvänä ajatuksena.
Eläkemaksujen nostaminen herättää närää yrittäjissä. Heidän
enemmistönsä (56 %) on ajatusta vastaan. Sosialidemokraatit
taas suhtautuvat ajatukseen suhteellisen myönteisesti. Heidän
enemmistönsä (54 %) otti kantaa sen puolesta.
Koulutus jakaa tässä käsityksiä. Vähiten muodollista koulutusta
saaneista moni vastustaa työeläkemaksujen nostamista, kun
enemmän koulutetut pitävät sitä varsin usein ainakin jossain
määrin kannatettavana ideana.
7
10
9
9
2
3
2
2
35
32
24
23
8
8
5
5
22
17
14
10
10
8
8
4
3
5
2
3
2
2
1
2
22
19
24
22
33
27
23
20
12
16
28
32
45
51
62
68
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Nostetaan työikäisten ja työnantajien
maksamia eläkemaksuja.
2020
2019
Nostetaan eläkeikää.
2020
2019
Pienennetään tulevien eläkeläisten
eläkkeitä.
2020
2019
Pienennetään jo eläkkeellä olevien
eläkkeitä.
2020
2019
Pitääkö eräitä toimenpiteitä kannatettavina tilanteessa, jossa
eläkejärjestelmää pitäisi rahoituksen vuoksi muuttaa (%),
n=1005, 1003
Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä
Ei samaa eikä eri mieltä Ei osaa sanoa
Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä
Eläkebarometri 2020 16
17. Koronapandemian vaikutukset – havaintoja 1
Valtaenemmistön (69 %) luottamukseen koronaviruksen
aiheuttamilla asioilla ei ole ollut vaikutusta. Silti voi todeta,
että niitä joiden luottamusta ne ovat nakertaneet (26 %),
on yli kymmenen kertaa enemmän kuin sellaisia, joiden
luottamus on lisääntynyt (2 %).
Keskimääräistä useampi 50–64- sekä 34–49-vuotias
kertoi heikentyneestä luottamuksesta. Saman voi todeta
eräistä taajaan asutuissa kunnissa asuvista sekä
perussuomalaisten ja vihreiden kannattajista.
Kaikkiin tutkittuihin väestöryhmiin kuuluvien enemmistöt
kuitenkin kertoivat, ettei tapahtunut ole vaikuttanut heidän
käsityksiinsä eläkejärjestelmästä.
2
69
23
3
2
% 20% 40% 60% 80%
Lisänneet luottamusta paljon
Lisänneet luottamusta jonkin verran
Eivät ole vaikuttaneet luottamukseen
Heikentäneet luottamusta jonkin verran
Heikentäneet luottamusta paljon
EI osaa sanoa
Koronaviruspandemian vuoksi yleiseen taloustilanteeseen
kohdistuneiden haasteiden vaikutus eläkejärjestelmään
kohdistettuun luottamukseen (%), n=1005
Eläkebarometri 2020 17
18. Koronapandemian vaikutukset – havaintoja 2
Suhteellisen harva kokee huolta siitä, että
koronaviruksen vuoksi joutuisi kärsimään merkittävästä
toimeentulon heikkenemisestä.
Eniten tilanne on vaikuttanut työttömiin ja yrittäjiin.
Heistä keskimääräistä useampi kertoi toimeentulonsa
jo heikentyneen merkittävästi koronapandemian takia.
Eläkeläiset ja eläkeikäiset erottuvat joukosta siksi, että
heillä on keskimääräistä selvästi vähemmän syytä olla
asiasta huolissaan.
41
40
11
3
5
% 10% 20% 30% 40% 50%
Ei ole huolestunut lainkaan
On vain vähän huolestunut
On melko huolestunut
On erittäin huolestunut
Toimeentulo on jo heikentynyt
merkittävästi
Ei osaa sanoa
Missä määrin koronavirusepidemiassa huolestuttaa se, että
toimeentulo heikkenee merkittävästi (%), n=1005
Eläkebarometri 2020 18