Materiaalin avulla tarkastellaan sukupuolisensitiivistä opetusta ja ohjausta. Materiaalin tavoitteena on auttaa tunnistamaan epätasa-arvon ilmeneminen ja sitä ylläpitävät rakenteet ja toimintavat. Materiaalissa määritellään sukupuolisensitiivisyyden käsite ja sen avulla pyritään ymmärtämään sukupuolen merkitys opetuksessa. Materiaali kannustaa tunnistamaan omat työtapansa ja niiden taustalla vaikuttavat arvot ja asenteet.
Materiaalia voi soveltaa opetus- ja ohjaustyössä, mutta sitä voi hyödyntää myös työelämän erilaisissa tilanteissa, joissa sukupuoli on jollakin tavalla läsnä.
Materiaalin avulla tarkastellaan sukupuolisensitiivistä opetusta ja ohjausta. Materiaalin tavoitteena on auttaa tunnistamaan epätasa-arvon ilmeneminen ja sitä ylläpitävät rakenteet ja toimintavat. Materiaalissa määritellään sukupuolisensitiivisyyden käsite ja sen avulla pyritään ymmärtämään sukupuolen merkitys opetuksessa. Materiaali kannustaa tunnistamaan omat työtapansa ja niiden taustalla vaikuttavat arvot ja asenteet.
Materiaalia voi soveltaa opetus- ja ohjaustyössä, mutta sitä voi hyödyntää myös työelämän erilaisissa tilanteissa, joissa sukupuoli on jollakin tavalla läsnä.
Välittävät verkostot? Tukiverkostot koulutuspolulta poikenneiden nuorten kuva...Sanna Mäkinen
Esityksessä kuvataan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten elämänkerrallisiin haastatteluihin pohjautuen nuorten institutionaalisia ja henkilökohtaisia tukiverkostoja elämänkulun merkittävissä siirtymävaiheissa. Haasteltavat nuoret ovat osallistuneet ESR-rahoitteiseen Nuorten tuki- projektiin keväällä 2014. Esitys on osa väitöstutkimusta, jossa tarkastelen katkonaisia ja keskeytyneitä koulutuspolkuja kulkeiden nuorten toimijuuden mahdollisuuksia ja rajoituksia elämänsä suunnanotoissa.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa: Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa
Laura Repo, varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi.
Miten tukea oppijaa, jonka vaikeudet eivät näy?
Nähdäänkö erilaisuus häiriönä vai voimavarana? Tukea opintoihin tarvitaan niin peruskoulussa kuin yliopistossakin. Oppimisvaikeudet johtavat helposti kielteisiin koulukokemuksiin tai opintojen keskeytykseen, jos tukea ei ole saatavilla.
Ihanasti erilainen – osaammeko tukea ja hyväksyä erilaisuutta on teemana Virtain kansalaisopiston seuraavalla luennolla. Luento järjestetään Virtain Rantatien koulun juhlasalissa keskiviikkona 11.11.2020 klo 18. Luennoitsijana toimii kasvatustieteen maisteri ja erityisopettaja Heli Antila.
Koulun ja nuorisotyön yhteistyö: mahdollisuudet, käytännöt, hyödytTomi Kiilakoski
Puheenvuoro Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys- seminaarissa 8.10. 2014 Oulussa. Perustuu Nuorisotutkimusseuran marraskuussa 2014 julkaisemaan teokseen Koulu enemmän.
Mitä kouluakäymättömyys on ja mistä se voi johtua? Miten näitä oppilaita ja heidän perheitään voidaan tukea? Millaista tukea Valteri tarjoaa koulua käymättömien oppilaiden ja opetushenkilöstön tueksi? Tässä nettikahvilassa tarjotaan tietoa runsaisiin koulupoissaoloihin vaikuttavista tekijöistä, koulua käymättömyyden kehittymisestä, taustasyistä ja mahdollisista tukikeinoista.
Koulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
Välittävät verkostot? Tukiverkostot koulutuspolulta poikenneiden nuorten kuva...Sanna Mäkinen
Esityksessä kuvataan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten elämänkerrallisiin haastatteluihin pohjautuen nuorten institutionaalisia ja henkilökohtaisia tukiverkostoja elämänkulun merkittävissä siirtymävaiheissa. Haasteltavat nuoret ovat osallistuneet ESR-rahoitteiseen Nuorten tuki- projektiin keväällä 2014. Esitys on osa väitöstutkimusta, jossa tarkastelen katkonaisia ja keskeytyneitä koulutuspolkuja kulkeiden nuorten toimijuuden mahdollisuuksia ja rajoituksia elämänsä suunnanotoissa.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa: Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa
Laura Repo, varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi.
Miten tukea oppijaa, jonka vaikeudet eivät näy?
Nähdäänkö erilaisuus häiriönä vai voimavarana? Tukea opintoihin tarvitaan niin peruskoulussa kuin yliopistossakin. Oppimisvaikeudet johtavat helposti kielteisiin koulukokemuksiin tai opintojen keskeytykseen, jos tukea ei ole saatavilla.
Ihanasti erilainen – osaammeko tukea ja hyväksyä erilaisuutta on teemana Virtain kansalaisopiston seuraavalla luennolla. Luento järjestetään Virtain Rantatien koulun juhlasalissa keskiviikkona 11.11.2020 klo 18. Luennoitsijana toimii kasvatustieteen maisteri ja erityisopettaja Heli Antila.
Koulun ja nuorisotyön yhteistyö: mahdollisuudet, käytännöt, hyödytTomi Kiilakoski
Puheenvuoro Koulun ja nuorisotyön yhteistyön tolkku ja merkitys- seminaarissa 8.10. 2014 Oulussa. Perustuu Nuorisotutkimusseuran marraskuussa 2014 julkaisemaan teokseen Koulu enemmän.
Mitä kouluakäymättömyys on ja mistä se voi johtua? Miten näitä oppilaita ja heidän perheitään voidaan tukea? Millaista tukea Valteri tarjoaa koulua käymättömien oppilaiden ja opetushenkilöstön tueksi? Tässä nettikahvilassa tarjotaan tietoa runsaisiin koulupoissaoloihin vaikuttavista tekijöistä, koulua käymättömyyden kehittymisestä, taustasyistä ja mahdollisista tukikeinoista.
Koulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
3. Oppimisen yhteydet
• Informaalit
• Formaalit
• Nonformaalit
– Piilo-opetussuunnitelma
– Aseman saaminen luokka- ja kouluyhteisössä
– Koulun toimintakulttuuri
– Taito- ja taideaineet
(Petri Paju, Koulua on käytävä 2011)
4. Koulu ja muu elämä
• Yhteistyö koulun kanssa
– vaatii voimavaroja
• Suku
• Harrastusmahdollisuudet
• Matkustaminen
• Vapaaehtoistyö
– tuovat kokemuksia
– vaativat perheeltä voimavaroja
5. Temperamentti ja persoonallisuus
Keltinkangas-Järvinen, Liisa. 2010. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Juva: WS Bookwell Oy.
• Temperamentti on geneettisesti määräytynyt
persoonallisuuden kivijalka
• Kokemukset vaikuttavat biologiseen perustaan
• Persoonallisuus on kulttuurin muokkaamaa
• Kasvatuksen avulla muokataan yksilöitä, jotka voivat
toimia keskenään
• Temperamentin nostattamat reaktiot ja tunteet eivät
ole ihmisen päätettävissä, niiden kanssa toimiminen
on
6. Sosiaalisuus
Keltinkangas-Järvinen, Liisa. 2010. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Juva: WS Bookwell Oy.
• Sosiaalisuus on synnynnäinen
temperamenttipiirre
• Sosiaalisuuden synonyyminä seurallisuus
• Sosiaalinen ihminen haluaa olla kaikkien
kanssa, kaikki eivät halua olla sosiaalisen
kanssa
• Sosiaalisuus edesauttaa sosiaalisten taitojen
hankkimista
• Paljon mittareita
7. Sosiaaliset taidot
Keltinkangas-Järvinen, Liisa. 2010. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Juva: WS Bookwell Oy.
• Ovat opittavissa olevia taitoja
• Sosiokulturaalinen oppiminen – kasvattaja
kertoo lapselle, kuinka hänen odotetaan
käyttäytyvän
• Sosiaaliset taidot ovat opetettavissa kaikille
huolimatta temperamentista
• Sosiaalisten taitojen mittaaminen on hankalaa
8. Sosiaalisten taitojen opettaminen
• KiVa Koulu on kiusaamisen vastainen
toimenpideohjelma, n. 90% perusopetuksen
kouluista mukana
• Askeleittain
• Luokkakaveri
• Lions Quest
• pikapiirtäminen
9. Kuinka mennä mukaan
• 2-5 –vuotiailla taito kehittyy
• Leikki, tiedolliset taidot ja kieli ovat toisista riippuvaisia
taitoja; n. 3-vuotiaat siirtyvät rinnakkaisleikistä
monimutkaisempaan leikkiin kavereiden kanssa
• Pienillä lapsilla tehokkain tapa päästä leikkiin
osalliseksi on vain mennä mukaan
• Kysyminen, odottelu, ympärillä pyöriminen, leikin
häirintä ja suora kysyminen eivät ole niin tehokkaita
• DeLuzio, J.,Girolametto, L.,Schlauch, Robert. 2011. Peer Interactions of
Preschool Children With and Without Hearing Loss. Journal of Speech,
Language & Hearing Research 54 (4), 1197-1210
10. Sosiaaliset strategiat
• Aikuisten ohjauksessa kehittyvät:
– Mukaan pääsy
– Neuvottelut
– Riitojen ratkomiset
– Kompromissit
– Keskustelun eri vivahteet
– Roolileikit
• DeLuzio, J.,Girolametto, L.,Schlauch, Robert. 2011. Peer Interactions of
Preschool Children With and Without Hearing Loss. Journal of Speech,
Language & Hearing Research 54 (4), 1197-1210
11. Esikouluikäisten lasten sosiaaliset suhteet
• Ei eroa aloitteenteko-, vastavuoroisuus- tai
kaveritaidoissa verrattuna kuuleviin lapsiin
• Hyvät kielelliset taidot
• Kuulevat lapset sulkivat heitä pois
vuorovaikutustilanteisa
• DeLuzio, J.,Girolametto, L.,Schlauch, Robert. 2011. Peer Interactions of
Preschool Children With and Without Hearing Loss. Journal of Speech,
Language & Hearing Research 54 (4), 1197-1210
12. Suositukset
1. Erityisten sosiaalisia taitoja opettavien
ohjelmien käyttäminen koko ryhmän kanssa
2. Opetetaan leikkiin mukaan menemisen
tapoja; odottelu tai ympärillä pyöriminen eivät
auta
3. Kielellisten taitojen opettaminen
• DeLuzio, J.,Girolametto, L.,Schlauch, Robert. 2011. Peer Interactions of
Preschool Children With and Without Hearing Loss. Journal of Speech,
Language & Hearing Research 54 (4), 1197-1210
13. Kuulovamma ja sosiaaliset suhteet
koulussa
• Tutkimustiedon perusteella
kommunikaatiotaidoilla merkittävä osuus
ystävyyssuhteiden luomisessa
• Opettajalle riittävä tieto lapsen/nuoren
elämänkulusta
• Riittävästi asianmukaista puheterapiaa
Ridsale, Jacky &Thompson, David. 2002. Perceptions of Social Adjustment of Hearing-Impaired
Pupils in an Integrated Secondary School Unit..Educational Psychology in Practice, 18 (1)
14. Valteri-verkoston ohjauspalvelut
• Pitkä kokemuksellinen ja teoreettinen tieto ja
ymmärrys kuulovamman kanssa elävien
oppilaiden koulunkäynnistä, kuntoutuksesta ja
elämänkulusta
• Hankitun tiedon hyödyntäminen oppilaiden
koulunkäynnin tukemiseksi ohjauskäyntien,
tukijaksojen ja arviointien avulla
• www.valteri.fi