Mikä on lapsen mahdollisuus saada itselleen sosiaalityötä lastensuojelun avohuollossa? Lapsen näkökulmasta katsoen tilanne voi näyttää mielenkiintoiselta. Lapsen asema tilanteen arvioinnissa, lapsen tiedollinen toimijuus lastensuojelun osapuolena sekä asema monitoimijaisessa yhteistyössä avohuollon lastensuojelutyössä voi olla yllättävän rajattu. Kuinka kaltoinkohtelu tunnistetaan ja käydään läpi lapsen kanssa? Entä mikä on hyöty, jonka lapsi lastensuojelusta saa? Mikä on lapsen näkökulma perhekuntoutuksessa? Työryhmässä esitellään erilaisia käytännön työn, kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen näkökulmia lapsen saamaan tukeen ja apuun.
Tiina Lehto-Lundén, sosiaalityöntekijä, Pelastakaa Lapset ry
Hanna Tulensalo, kehittämispäällikkö, Pelastakaa Lapset ry
Setan Transtukipisteen johtavan sosiaalityöntekijän Maarit Huuskan esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 12.9.2014 Kokoushotelli Siikarannassa.
Mikä on lapsen mahdollisuus saada itselleen sosiaalityötä lastensuojelun avohuollossa? Lapsen näkökulmasta katsoen tilanne voi näyttää mielenkiintoiselta. Lapsen asema tilanteen arvioinnissa, lapsen tiedollinen toimijuus lastensuojelun osapuolena sekä asema monitoimijaisessa yhteistyössä avohuollon lastensuojelutyössä voi olla yllättävän rajattu. Kuinka kaltoinkohtelu tunnistetaan ja käydään läpi lapsen kanssa? Entä mikä on hyöty, jonka lapsi lastensuojelusta saa? Mikä on lapsen näkökulma perhekuntoutuksessa? Työryhmässä esitellään erilaisia käytännön työn, kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen näkökulmia lapsen saamaan tukeen ja apuun.
Tiina Lehto-Lundén, sosiaalityöntekijä, Pelastakaa Lapset ry
Hanna Tulensalo, kehittämispäällikkö, Pelastakaa Lapset ry
Setan Transtukipisteen johtavan sosiaalityöntekijän Maarit Huuskan esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 12.9.2014 Kokoushotelli Siikarannassa.
Millainen on hyvä perhe? Mitkä ovat syrjäytymisen riskitekijöitä tai osallisuutta tukevia tekijöitä? Millainen on työntekijän rooli maahanmuuttajan kotoutumisessa? Millaisia roolimuutoksia kotoutuessa tapahtuu? Perhe on keskeinen kotoutumista ja hyvinvointia edistävä tekijä. Kotoutumisprosessi ja perheen yhdistyminen eron jälkeen vaikuttavat väistämättä perheenjäsenten välisiin suhteisiin.
Puheenvuorossa perehdytään maahanmuuttajaperheiden ja -nuorten kanssa työskentelyyn, maahanmuuttajiin kuntalaisina ja peruspalveluiden käyttäjinä, työntekijän rooliin sekä perheen merkitykseen kotoutumisessa.
Anna Lehtonen, vastaava ohjaaja, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry
Lapsiomaistyön yhteistyöprojekti on alkanut Joensuussa, Pohjois-Karjalassa. Toteuttajina ovat Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset - FinFami ry, Joensuun Pelastakaa Lapset ry, Pelastakaa Lapset ry, Itä-Suomen aluetoimisto sekä muut järjestöt ja yhteistyötahot. Projektin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.
Moniperheryhmien mahdollisuudet tukea vanhemmuutta - kokemuksia TanskastaTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 6: Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen: Moniperheryhmien mahdollisuudet tukea vanhemmuutta - kokemuksia Tanskasta,
Jukka Mäkelä, erityisasiantuntija, THL-
LTH, 3–4 kk lasten ja heidän perheidensä pilottitutkimuksen Kick-off -aloitusseminaarin 7.9.2017 esitys.
Reija Klemetti, tutkimuspäällikkö, THL ja Maaret Vuorenmaa,
erikoistutkija, THL.
Johdatus maakunnalliseen perhekeskustoimintamallin kokonaisuuteen ja toimeenp...THL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Johdatus maakunnalliseen perhekeskustoimintamallin kokonaisuuteen ja toimeenpanon tukeen. Minna Tuominen Kirkkohallitus.
Lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen palvelujen ydintehtäväTHL
Lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen palvelujen ydintehtävät. Teema 3: Opiskeluhuollon ja perhekeskuksen yhteistyö ja työnjako vanhempien palvelutarpeessa, Susanna Fagerlund-Jalokinos, kehittämispäällikkö, THL.
Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) tekee sisältöä ja rakenteita soten ja maakuntuudistukseen. Lapset eivät kuitekaan ole sotessa vaan kotikunnassa. Ilman tiivistä yhteyttä sivistystoimen palveluihin ei soteuudistuksesta saada lapsi.- ja perhelähtöistä.
Millainen on hyvä perhe? Mitkä ovat syrjäytymisen riskitekijöitä tai osallisuutta tukevia tekijöitä? Millainen on työntekijän rooli maahanmuuttajan kotoutumisessa? Millaisia roolimuutoksia kotoutuessa tapahtuu? Perhe on keskeinen kotoutumista ja hyvinvointia edistävä tekijä. Kotoutumisprosessi ja perheen yhdistyminen eron jälkeen vaikuttavat väistämättä perheenjäsenten välisiin suhteisiin.
Puheenvuorossa perehdytään maahanmuuttajaperheiden ja -nuorten kanssa työskentelyyn, maahanmuuttajiin kuntalaisina ja peruspalveluiden käyttäjinä, työntekijän rooliin sekä perheen merkitykseen kotoutumisessa.
Anna Lehtonen, vastaava ohjaaja, Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry
Lapsiomaistyön yhteistyöprojekti on alkanut Joensuussa, Pohjois-Karjalassa. Toteuttajina ovat Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset - FinFami ry, Joensuun Pelastakaa Lapset ry, Pelastakaa Lapset ry, Itä-Suomen aluetoimisto sekä muut järjestöt ja yhteistyötahot. Projektin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.
Moniperheryhmien mahdollisuudet tukea vanhemmuutta - kokemuksia TanskastaTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 6: Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen: Moniperheryhmien mahdollisuudet tukea vanhemmuutta - kokemuksia Tanskasta,
Jukka Mäkelä, erityisasiantuntija, THL-
LTH, 3–4 kk lasten ja heidän perheidensä pilottitutkimuksen Kick-off -aloitusseminaarin 7.9.2017 esitys.
Reija Klemetti, tutkimuspäällikkö, THL ja Maaret Vuorenmaa,
erikoistutkija, THL.
Johdatus maakunnalliseen perhekeskustoimintamallin kokonaisuuteen ja toimeenp...THL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Johdatus maakunnalliseen perhekeskustoimintamallin kokonaisuuteen ja toimeenpanon tukeen. Minna Tuominen Kirkkohallitus.
Lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen palvelujen ydintehtäväTHL
Lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen palvelujen ydintehtävät. Teema 3: Opiskeluhuollon ja perhekeskuksen yhteistyö ja työnjako vanhempien palvelutarpeessa, Susanna Fagerlund-Jalokinos, kehittämispäällikkö, THL.
Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) tekee sisältöä ja rakenteita soten ja maakuntuudistukseen. Lapset eivät kuitekaan ole sotessa vaan kotikunnassa. Ilman tiivistä yhteyttä sivistystoimen palveluihin ei soteuudistuksesta saada lapsi.- ja perhelähtöistä.
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
Kirkko mukana perhekeskuksissa - monet mahdollisuudet
1.
2. Kirkko mukana perhekeskuksissa -
monet mahdollisuudet
● Vanhemmuuden ja parisuhteen tukemisessa pitkät
perinteet. Jo 70-luvulta asti järjestetty
ennaltaehkäisevää kurssitoimintaa
● Seurakunnat paikallisesti mukana
● 400 seurakuntaa, joissa koulutetut kasvatusalan
ammattilaiset lapsi-, nuoriso- ja perhetyössä
● Palvelut ilmaisia tai edullisia
3. Seurakunta vastaa ajan haasteisiin
Tästä kaikki alkoi… Pastori Matti Joensuun ilmoitus
Aamulehdessä 19.11.1944
5. PERHENEUVONNAN PERUSTEHTÄVÄ JA
TOIMINNALLISET PERIAATTEET
Kirkon perheneuvonta tarjoaa ammatillista
keskusteluapua parisuhteen ja perheen kysymyksissä
sekä elämän kriisitilanteissa
Periaatteet:
● LUOTTAMUKSELLISUUS
● MAKSUTTOMUUS
7. PERHENEUVOJAN TERVEISET
Juhani Koskelin, johtava perheneuvoja, Vantaan seurakuntien perheasiain
neuvottelukeskus toteaa, että yhteistyömahdollisuuksia on erityisesti:
● Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen
● Erotilanteen palvelun kehittäminen
Näkökulmia myös:
● Matalan kynnyksen palveluiden verkostoitumisessa
● varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakin
luomisessa
● Turvapaikanhakija- sekä maahanmuuttajalasten ja -perheiden
palveluissa
8. KIRKON KASVATUSTYÖ
● Lähtökohta on kasteopetuksessa.
● kirkko välittää uskon traditiota sukupolvilta toisille
ja auttaa ihmisiä elämään mielekkäästi.
● Toiminnan tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltaisen
hyvinvoinnin ja kasvun tukeminen.
● Kirkon kasvatustyö painottaa perheen tukemista.
● Yhteisöllisyys seurakunnan voimavara
9. SUHDE YHTEISKUNTAAN
● Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (VASU)
ohjaavat valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen
sisällöllistä toteuttamista
● Periaatteet mukana myös kirkon puolella tehdyssä
varhaiskasvatuksen kehittämisen asiakirjassa Lapsi
on osallinen, joka julkistettiin vuonna 2008
● Uusi VASU on synnyttänyt tarpeen tarkistaa myös
kirkon kenttää, sen kasvatuksen muotoja ja sisältöjä
10. PÄIVÄKERHOT
● Pitkään kirkon lapsityön vahvuus
● Ryhmätoiminta, leikki, musiikki, liikunta, kuva….
● Päiväkerholaisten määrä laskenut erityisesti1990-
luvun puolivälistä lähtien, kunnallisen päivähoito-
oikeuden laajentuessa
● Vantaankoskella 4 kerhoa: 8-12 lasta
● Vanhempain vartit, neuvolayhteistyö (4v.)
11. PERHEKERHOT
● kokoavat yhteen lapsia ja heitä hoitavia aikuisia.
Mukana on äitejä, isiä, isovanhempia ja hoitajia.
Aikuisilla voi olla omaa ohjelmaa/keskustelua
esimerkiksi johonkin teemaan liittyen
● Lapsilla on samanaikaisesti omaa toimintaa
● Perhekahviloissa aikuiset ja lapset ovat koko ajan
yhdessä. Joukko voidaan jakaa myös pienempiin
ryhmiin, esimerkiksi vierailijoiden ohjelman vuoksi
13. VARHAISNUORISOTYÖ
Varhaisnuorisotyön kohderyhmänä ovat 7–14-
vuotiaat.
● ILTAPÄIVÄKERHOT
● Seurakunta järjestää perusopetuslain mukaista
koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa
● Kunta koordinoi, seurakunta palveluntuottaja
● Vantaankosken srk: 4 ryhmää, yhteensä n.100 lasta
14. AAMU- JA
ILTAPÄIVÄTOIMINTA
ILTAPÄIVÄKERHOT
● Seurakunta järjestää perusopetuslain mukaista
koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa
● Kunta koordinoi, seurakunta palveluntuottaja
● Vantaankosken srk: 4 ryhmää, yhteensä n.100 lasta
16. RIPPIKOULU
● Rippikoulun maine nuorten keskuudessa on hyvä
● Osa nuorisokulttuuria
● 85,9 % ikäluokasta osallistuu (2016)
● Rippikoulun antamat oikeudet lisäävät sauosiota:
kummius, kirkkohäät, äänioikeus
● Seurakunnissa rippikoulu nähdään koko perheen
yhteisenä asiana
17. Monenlaista vanhemmuuteen ja
perheeseen liittyen
● Diakonia tukee perhettä osaltaan
● Perheretket, Parisuhde- ja perheleirit
● Keskusteluillat, asiantuntijaillat
● Erilaiset ryhmät: suru, ero, odottavien äitien jne…
● Isovanhemmuuden tukeminen
● Seurakunta mukana ihmisen elämässä - räätälöidään
tarvittaessa…
18.
19. VERKOSTOYHTEISTYÖ
● Yhteistyö neuvoloiden kanssa lisääntynyt
● Kunnallinen varhaiskasvatus: päivähoito ja
esiopetus, asukaspuistot, avoimet päiväkodit
● Koulu
● MLL ja muut järjestöt
● Srk etsii jatkuvasti yhteistyökumppaneita
20. MENTOROINTI
● Päivähoidon katsomuskasvatuksen tukena.
● Mentorointi = vastavuoroinen keskustelusuhde,
jossa jaetaan kokemuksia ja näkemyksiä.
● Perustuu luottamukseen, avoimuuteen ja
sitoutuneisuuteen.
● Seurakunnalla vahvaa monikulttuurista
osaamista/ tietoa erilaisista katsomuksista.
23. LapsiArkki-hanke
• Me-säätiö tukee Kirkkohallituksen ja seurakuntien
Lapsiarkki-hanketta
• LapsiArkki-hankkeen tavoitteena on tukea
konkreettisesti yhden vanhemman perheiden arkea
seurakuntien kautta ja hankkeen kärkenä on
vanhemman oma vapaahetki
• LapsiArkki-toiminnan kautta on tarkoitus saada tukea
omaan jaksamiseen, neuvoja ja ohjausta sekä
vertaistukea muilta vanhemmilta
• Hanke alkaa kaksivuotisella kokeilulla, jossa
kehitetään pilottiseurakuntien avulla vaikuttavinta
toimintamallia
• Vantaankosken seurakunta mukana kokeilussa
24. LapsiArkki Vantaankoskella
● Pilotointi alkaa kartoituksella, kevät 2017
● Kutsutaan yhden vanhemman perheitä kertomaan toiveistaan ja
tarpeistaan toiminnan suhteen sekä suunnittelemaan toimintaa
● Osana kokeilua kehitetään myös jo olemassa olevaa toimintaa eli
yksinhuoltajien olohuonetta
● Kartoituksen pohjalta aloitetaan LapsiArkki-toiminta syksyllä 2017
● Selvitetään yhteistyömahdollisuuksia Vantaan kaupungin kanssa;
mahdollisesti yhteistyötä myös muiden tahojen kanssa