Jaana Fedotoff, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti.fi
- Young peoples right to information /nuorten oikeus tietoon
- Aims of Youth Information and Counselling Work / Nuorten tieto- ja neuvotatyön päämäärät
- Youth Information and Counselling as a basic youth work service in Finland (according to Youth Act and related to the Children and Youth Policy programme) Nuorten tieto- ja neuvontatyö osa nuorisotyön peruspalveluita
Luento: Humak, Nurmijärven kampus 16.9.13, kesto 45 min.
Jaana Fedotoff, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti.fi
- Young peoples right to information /nuorten oikeus tietoon
- Aims of Youth Information and Counselling Work / Nuorten tieto- ja neuvotatyön päämäärät
- Youth Information and Counselling as a basic youth work service in Finland (according to Youth Act and related to the Children and Youth Policy programme) Nuorten tieto- ja neuvontatyö osa nuorisotyön peruspalveluita
Luento: Humak, Nurmijärven kampus 16.9.13, kesto 45 min.
Setan Transtukipisteen johtavan sosiaalityöntekijän Maarit Huuskan esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 12.9.2014 Kokoushotelli Siikarannassa.
Kuvitteellinen visio siitä, millainen voisi olla suomalainen yhtenäiskoulu vuonna 2020. Vision rakentamisen pohjana on kansainvälinen kehitys ja tutkimus yhdistettynä suomalaiseen koulun kehittämisen historiaan.
Yhtenäiskoulupäivät 2011
Copyright: Johtaja, KT Pasi Sahlberg, CIMO
Kiitetyt oppilaan tuen kaavakkeet. Mikä muuttui? Kaavakkeista apua oppilashuollon järjestämiseen, jäsentämiseen ja vastuunjakoon.
Yhtenäiskouupäivät 2011
Copyright: Rehtori ja Kelpo-koordinaattori Mika Rantanen.
Oletko kiinnostunut kansainvälisestä toiminasta? Kiinnostaisiko yhteistyö eurooppalaisten oppilaiden tai opettajien kanssa. Haluaisitko tutustua paikan päällä eurooppalaisiin opettajiin, kouluihin ja koulujärjestelmiin? Miten rahoituksen voisi järjestää? Miten löydän kumppaneita?
Yhtenäiskoulupäivien 16.9.2011 Työpajassa Opetushallituksen ja CIMO:n asiantuntijat (Sirkka Säikkylä CIMO, Paula Mattila OPH) kertoivat ja vastasivat kysymyksiin kansainvälisestä toiminnasta.
Copyright: Paula Mattila
Kuka keksi kolmiportaisen tuen mallin ja mitä sillä on inkluusion kanssa tekemistä?
Yhtenäiskoulupäivät 2011
Copyright: Professori, KT Markku T Jahnukainen, Jyväskylän yliopisto
Yleisen opettajuuden ammatilliset kompetenssit - metataitona opettajuus.
Esitys Yhtenäiskoulupäivillä 2011 Turussa.
Copyright: Opinto-ohjaaja, KM Juha Lahtinen, Sininen kolmio.
Hanna-Mari Heinonen ja Markku Laatu: Nuorten toimeentulotukiasiakkaiden asiakkuusprosessit. Esitys seminaarissa Uusi toimeentulotukijärjestelmä ei ole vielä valmis – tutkimus kehittämisen tukena II (Kelan päätalo, Helsinki 8.5.2018).
Lapsiomaistyön yhteistyöprojekti on alkanut Joensuussa, Pohjois-Karjalassa. Toteuttajina ovat Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset - FinFami ry, Joensuun Pelastakaa Lapset ry, Pelastakaa Lapset ry, Itä-Suomen aluetoimisto sekä muut järjestöt ja yhteistyötahot. Projektin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Koulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
Setan Transtukipisteen johtavan sosiaalityöntekijän Maarit Huuskan esitys SAK:n koulutuspäivillä opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 12.9.2014 Kokoushotelli Siikarannassa.
Kuvitteellinen visio siitä, millainen voisi olla suomalainen yhtenäiskoulu vuonna 2020. Vision rakentamisen pohjana on kansainvälinen kehitys ja tutkimus yhdistettynä suomalaiseen koulun kehittämisen historiaan.
Yhtenäiskoulupäivät 2011
Copyright: Johtaja, KT Pasi Sahlberg, CIMO
Kiitetyt oppilaan tuen kaavakkeet. Mikä muuttui? Kaavakkeista apua oppilashuollon järjestämiseen, jäsentämiseen ja vastuunjakoon.
Yhtenäiskouupäivät 2011
Copyright: Rehtori ja Kelpo-koordinaattori Mika Rantanen.
Oletko kiinnostunut kansainvälisestä toiminasta? Kiinnostaisiko yhteistyö eurooppalaisten oppilaiden tai opettajien kanssa. Haluaisitko tutustua paikan päällä eurooppalaisiin opettajiin, kouluihin ja koulujärjestelmiin? Miten rahoituksen voisi järjestää? Miten löydän kumppaneita?
Yhtenäiskoulupäivien 16.9.2011 Työpajassa Opetushallituksen ja CIMO:n asiantuntijat (Sirkka Säikkylä CIMO, Paula Mattila OPH) kertoivat ja vastasivat kysymyksiin kansainvälisestä toiminnasta.
Copyright: Paula Mattila
Kuka keksi kolmiportaisen tuen mallin ja mitä sillä on inkluusion kanssa tekemistä?
Yhtenäiskoulupäivät 2011
Copyright: Professori, KT Markku T Jahnukainen, Jyväskylän yliopisto
Yleisen opettajuuden ammatilliset kompetenssit - metataitona opettajuus.
Esitys Yhtenäiskoulupäivillä 2011 Turussa.
Copyright: Opinto-ohjaaja, KM Juha Lahtinen, Sininen kolmio.
Hanna-Mari Heinonen ja Markku Laatu: Nuorten toimeentulotukiasiakkaiden asiakkuusprosessit. Esitys seminaarissa Uusi toimeentulotukijärjestelmä ei ole vielä valmis – tutkimus kehittämisen tukena II (Kelan päätalo, Helsinki 8.5.2018).
Lapsiomaistyön yhteistyöprojekti on alkanut Joensuussa, Pohjois-Karjalassa. Toteuttajina ovat Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset - FinFami ry, Joensuun Pelastakaa Lapset ry, Pelastakaa Lapset ry, Itä-Suomen aluetoimisto sekä muut järjestöt ja yhteistyötahot. Projektin rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys.
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Koulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään: Miten voisimme rakentaa jokaisella lapselle viiden tähden koulupäivän silloinkin kun hänen päivänsä koulun ulkopuolella ei ole läheskään viiden tähden tasoa?
Päihdepäivät 2019 seminaari 16 Emilia Puistovirta ja Johanna NyyssönenEHYT
Lapsen arki – miksi lapsi tarvitsee kohdennettua tukea?
Mihin ja miten tukea annetaan – arjen tukimuodot
Vanhempien odotukset lapsen tuelle
Millaiset vaikutukset lapsen tuen saamisella on
Kokemuksia lapselle annetusta tuesta
Mielenterveys kuuluu kaikille ja se on olennainen osa hyvää vanhuutta. Mielenterveyden ensiapu on Suomen Mielenterveysseuran hallinoima tavaramerkki, jota Mirakle-hanke soveltaa ja levittää ikäihmisten mielen hyvinvoinnin tukemiseksi ja mielenterveystaitojen vahvistamiseksi.
2. Osa laajempaa kansainvälistä
tutkimusta
•Tutkimus toteutettiin SOS Lapsikylien,
kansallisten yhteistyökumppaneiden ja
brittiläisen National Care Advisory
(NCAS) -järjestön yhteistyönä.
Helsingin yliopiston sosiaalityön professori
Maritta Törrösen yhdessä valt.yo Teemu
Vauhkosen kanssa kirjoittama tutkimusraportti
julkaistiin marraskuussa 2012.
3. Tutkimus Suomessa
Tuo esiin viidenkymmenen18-32-vuotiaan nuoren
henkilön (27 naista ja 23 miestä) kokemuksia
sijaishuollon ajalta ja erityisesti ajanjaksosta,
jolloin he itsenäistyivät sijaishuollosta ja aloittivat
itsenäisen elämän.
Haastattelut toteutettiin vuosien 2011 ja 2012
aikana. Haastateltavilla oli kokemusta
erityyppisistä sijaishuollon muodoista eri puolilla
Suomea.
5. Kuinka tutkimus toteutettiin
• Tutkimuksessa yhdistyvät niin vertais-, toiminta–
kuin osallistava tutkimus
• Nuoret ovat olleet osallisina tutkimuksen teossa
• Haastattelu on tehty puolistrukturoituna
haastatteluna, jossa on avoimia ja suljettuja
kysymyksiä. Vastauksia on analysoitu
laadullisesti ja määrällisesti.
6. Tavoite
Tutkimuksen avulla pyritään muutokseen
sijaishuollon järjestelyissä erityisesti
itsenäistymistä ajatellen
Tutkimustiedon avulla tuotetaan suositukset
sijaishuollon itsenäistymiskäytäntöjen
parantamiseksi: Itsenäistymisvaihetta pitää
tarkastella yksilöllisesti ja joustavasti nuoren eikä
järjestelmän näkökulmasta.
7. Nuorten haastatteluiden keskeinen
sisältö
Sosiaaliset
resurssit
Taloudelliset
resurssit
Sijaishuollon Itsenäistykulttuuriset
misprosessi
tekijät
Elämäntyytyväisyys
Sosiaaliset
suhteet
Asuminen
Image
Talous
Katkerat
kokemukset
Tyytyväisyys
omaan
elämäntilanteeseen
Ystävät
Sijaishuollon
työntekijät
Suku ja
biologiset
vanhemmat
Sisarukset
Jälkihuollon
työntekijät
Sijaishuollon
sosiaalityöntekijät
Terveys
Työn ja
koulutuksen
merkitys
Sijaishuollon
valvonta
Sijoituksen
päättymisen
epäselvyys
Tavoitteiden
epäselvyys
Väliinputoaminen
Arjen taitojen
oppiminen
Itsenäisyyden
tuoma ilo
Suuri muutos
itsenäistyä
Tietoa
asioinnista
palveluissa
Vahvuus
toimia
itsenäisesti
10. Huonosti menneet asiat (100)
• Siirtoja kauaksi ystävistä ja sukulaisista, ajatus,
ettei saa huonoja vaikutteita
• Tehnyt omista vanhemmista ja muista
sukulaisista vain tuttavia
• Yksinäisyyden kokemus
• Kaikki eivät ole tietoisia jälkihuollosta!
11. Huonosti menneet asiat
• Toisilla suhteet sijaisvanhempiin riitautuneet ja
yhteyttä ei pidetä edelleenkään
• Itsenäistyminen valmisteltua, mutta myös viikon
varoitusajalla
• Kokemus siitä, että on tullut huonosti
kohdelluksi
• Epävarmuus toimeentulosta ja siitä miten asiat
tulevaisuudessa tulevat menemään
12. Hyvin menneet asiat (147)
• Elämä sujuu ja perusasiat ovat kunnossa
• Ovat saaneet apua sekä sijaishuollon
työntekijöiltä ja/tai sijaisperheeltään ja
mahdollisesti myös biologiselta perheeltään tai
suvultaan
• Ovat tietoisia ihmisistä, joilta voi kysyä apua,
kun sitä tarvitsevat
13. Hyvin menneet asiat
• Ovat tyytyväisiä omaan elämäntilanteeseensa
• Eivät koe sijaishuollon leimanneen heitä
• Joko opiskelevat tai ovat työssä tai sekä että
• Luottavat tulevaisuuteen
15. 1. Joustavuus
Sijaishuoltopaikkojen joustaminen lapsen ja
nuoren mukaan, ei lapsen tai nuoren sijaishuollon
mukaan. Lapsilähtöinen näkökulma sijaishuollon
järjestämiseen, mikä ottaa huomioon lapsen tai
nuoren tarpeen pitkäjänteisiin ihmissuhteisiin ja
sitä kautta syntyvään turvallisuuden tunteeseen.
16. 2) Arjen taidot
Jo sijaishuollon aikana nuoren on hyvä oppia
käyttämään oikeaa rahaa. Ostolaput koetaan
usein nöyryyttävinä. Jokaisella nuorella tulisi olla
oma itsenäinen tili ja siihen liittyvät
verkkotunnukset, joiden käyttöä hän voi harjoitella
jo ennen itsenäistymistä.
17. 3) Opintojen ja työllistymisen tuki
On syytä kiinnittää huomiota niiden nuorten
tilanteeseen, joilla ei ole opiskelu- eikä työpaikkaa.
Yhteiskunnassa pitäisi nuoria työllistää enemmän
oppisopimus- ja työssä oppimistyyppisesti sekä
myös avustaviin tehtäviin. Näiden kautta nuoret
saisivat työkokemusta, mikä auttaa heitä taas
saamaan uudenlaisia tehtäviä.
18. 4 Tukea henkiseen hyvinvointiin
• Kun tiedetään, että sijaishuollossa olevilla
nuorilla on taustallaan erilaisia traumaattisia
kokemuksia, tulisi tämä ottaa huomioon jo
sijaishuollon aikana ja myös jälkihuollossa.
• Ongelmana ei saisi olla eri sektoreiden
työnjako, vaan tavoitteena pitäisi olla nuorten
etu.
19. 5) Tukea päihteiden väärinkäytön
lopettamiseen
• Niille nuorille, joilla on vaikeuksia päihteiden
kanssa, tulisi löytää uudenlaisia eri sektoreiden
ja toimipisteiden ylittäviä työtapoja toimia ennen
nuorten itsenäistymistä.
• Lähtökohtana tällöin on pikemminkin yhteiset
nuoret kuin oma sektoroitunut työnjako.
20. 6) Yhteydenpidon tukeminen
•Nuoren suhteita itselleen tärkeisiin ihmisiin
voidaan tukea sijoittamalla heitä lähemmäksi
omaa kotikuntaansa.
21. 7) Tasa-arvoisuutta lisäävä
yhteiskuntapolitiikka
• Yhteiskunnassa tarvitaan yhteiskuntapolitiikkaa,
joka vähentää lapsiköyhyyttä sekä vähentää
sosiaaliekonomista sukupuoleen, etniseen
taustaan ja sukupolveen kiinnittyvää ihmisten
keskinäistä eriarvoisuutta.
• Tarvitaan toimia ja resursseja, joiden avulla
voidaan tukea antaa myös laajennetulle
perheelle.
22. 8) Yhteiskuntapolitiikka
• Yhteiskunnan tukea tarvitaan takaamaan muun
muassa eri sosiaali- ja terveydenhuollon
ammattihenkilöstön riittävyys ja koulutus.
• Ehkäisevän perhetyön avulla voidaan ehkäistä
lapsiperheiden vaikeuksien syvenemistä ja
vähentää huostaanottoja sekä inhimillistä
kärsimystä niin lapsille kuin heidän
vanhemmilleen.
23. Sijaishuollon valvonnan tehostaminen
• Nuorten fyysistä tai henkistä kaltoinkohtelua ei
saa sallia sijaishuollossa
• Nuorille tahot, jotka kuulevat heitä
• Huomio työntekijöiden koulutukseen
24. Kysymyksiä
• Miten käytännön taidot opitaan sijaishuollossa?
• Miten rahan käyttö suomalaisessa sijaishuollossa?
• Miten pitäisi tukea henkistä hyvinvointia ja mikä olisi
avuksi?
• Miten varmistaa, että nuorella sijaishuollossa on
joku joka kuuntelee? Entä mikä oli haastateltavien
viesti tästä asiasta?
• Miten tukea yhteyksiä sukuun?
• Miten sijaishuollon joustavuutta olisi hyvä ajatella ja
mitä se tarkoittaisi?
• Miten sijaishuollon ja jälkihuollon yhteyttä voidaan
parantaa?