Puhetta päihteistä -koulutus Helsingissä 29.11.18
•
1 like•290 views
Puhetta päihteistä -koulutuksessa tavoitteena on tukea lastensuojelulaitoksissa työskentelevien ammattilaisten ehkäisevän työn osaamista. Koulutuksessa osallistujat saivat ajankohtaistietoa päihteistä, ehkäiseväst työstä ja lastensuojelun ja ehkäisevän työn rajapinnoista. Koulutuksessa tutustuttiin myös kolmeen ehkäisevän päihdetyön menetelmään. Koulutus videoitiin ja siitä ilmestyy oma verkkosivusto tammikuussa 2019 osoitteeseen www.ept-verkosto.fi.
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (7)
Similar to Puhetta päihteistä -koulutus Helsingissä 29.11.18
Similar to Puhetta päihteistä -koulutus Helsingissä 29.11.18 (20)
More from EHYT
More from EHYT (20)
Puhetta päihteistä -koulutus Helsingissä 29.11.18
- 1. PUHETTA PÄIHTEISTÄ – LASTENSUOJELULAITOKSISSAKIN VOI TEHDÄ EHKÄISEVÄÄ TYÖTÄ Helsingin Kulttuuritalo 29.11.2018
- 2. OHJELMA 8.45 Aamukahvi 9.00 Alkupuheenvuoro: Päihteet ja sijaishuollon toimintaperiaatteet 9.15 Ehkäisevän työn periaatteet 9.35 Keskusteluosio 9.50 Tietopaketti päihteistä - Kannabis - Nikotiinituotteet - Muuntohuumeet 10.50 Tauko 11.05 Keskusteluosio 11.20 Toimintamalleja ja työkaluja arkeen - Kannabispelikortit - Juteltaisko? -malli - Tupakkatuotteiden puheeksiotto 12.20 Yhteenveto
- 4. EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÖVERKOSTO EPT-verkostoon kuuluu 48 valtakunnallista järjestöä, jotka tekevät ehkäisevää työtä eri tavoin Verkostoon kuuluu päihdejärjestöjä (mm. A-klinikkasäätiö, Irti Huumeista, Suomen Lumme, YAD), lastensuojelujärjestöjä (mm. MLL, Barnavårdsföreningen, NuortenYstävät), potilasjärjestöjä (Syöpäjärjestöt, Psoriasisliitto), hyvinvointiin liittyviä järjestöjä (Pohjois- Karjalan kansanterveyden keskus, Mielenterveyden keskusliitto, SOSTE) ja monia muita. Verkosto järjestää koulutuksia, kampanjoita ja järjestöjen yhteisiä vaikuttamistoimia. Verkosto on pyrkinyt vaikuttamaan esimerkiksi alkoholilakiin, sote-uudistukseen, puolueiden eduskuntavaaliohjelmiin jne Verkoston tunnetuimpia tuotteita ovat Tipaton tammikuu, Päihdepäivät ja Ehkäisevän päihdetyön viikko Lastensuojelukoulutuksen järjestää verkoston lastensuojelutyöryhmä
- 5. LASTENSUOJELU JA EHKÄISEVÄ TYÖ • Lasten hoitoa ja kasvatusta ohjaa lastensuojelulain 1§ Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. • Kuntaa ohjaa laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä 1§ Julkinen valta huolehtii tämän lain mukaisesti alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja muiden päihtymiseen käytettävien aineiden sekä rahapelaamisen aiheuttamien haittojen ehkäisystä yhteistyössä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. • Tässä laissa tarkoitetaan: 1) päihteellä alkoholipitoisia aineita, huumausaineita sekä päihtymiseen käytettäviä lääkkeitä ja muita aineita. Laki koskee myös rahapelaamista ja tupakkatuotteita. 2) ehkäisevällä päihdetyöllä toimintaa, jolla vähennetään päihteiden käyttöä ja päihteiden käytöstä aiheutuvia terveydellisiä, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia haittoja.
- 6. MIKSI LASTENSUOJELULAITOKSISSA TULEE TEHDÄ EHKÄISEVÄÄ TYÖTÄ? Lastensuojelulaitoksissa olevat nuoret ovat riskiryhmää: ▪ Sijoitusta edeltävät päihdekokeilut ja päihteiden käyttö ▪ Kotioloihin liittyvät kokemukset päihteistä ja päihdemyönteinen kasvatus ▪ Traumaattiset kokemukset, joihin liittyy päihteitä ▪ Muiden laitoshoidossa olvien nuorten mallit ja ryhmäpaine ▪ Mahdolliset kehitysviivästymät ja nepsy-oireilu altistavat päihteiden kokeilulle ja käytölle ▪ Päihteiden käyttö oman pahan olon tukahduttamiseen tai kapinointiin
- 7. KOULUTERVEYS- KYSELY 2017: 8.-9. LUOKAT 6,0 17,5 3,2 12,5 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 Muut nuoret Sijoitetut nuoret Tytöt Pojat 10,6 30,6 8,8 22,5 0 5 10 15 20 25 30 35 Muut nuoret Sijoitetut nuoret Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % Tytöt Pojat Käyttää alkoholia viikoittain, %
- 8. KOULUTERVEYS- KYSELY 2017: 8.-9. LUOKAT 8,7 39,7 5,2 31,9 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 Muut nuoret Sijoitetut nuoret Kokeillut marihuanaa tai kannabista ainakin kerran, % Tytöt Pojat 9,1 40,8 5,4 33,0 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 Muut nuoret Sijoitetut nuoret Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % Tytöt Pojat
- 9. LASTENSUOJELULAITOKSISSA TEHTÄVÄ EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ Ehkäisevän päihdetyön toimintatapoja lastensuojelulaitoksissa Mallioppiminen aikuisilta ja rinnakkainolo Arkiset keskustelut, spontaanit tilanteet Ristiriitojen käsittelyssä esiin tulevat asiat Päihteetön ympäristö, joka tukee päihteistä kieltäytymistä Ryhmädynamiikan hyödyntäminen ja yhteiset pelisäännöt Yksilöohjaus, terapeuttinen ote Ohjatut toimintahetket Tutkimuksemme yksi tulos oli, että EPT:n tavoitteita toteutetaan arjessa jatkuvasti, mutta lastenkodin henkilökunta ei yleensä miellä tekevänsä EPT:tä. Päihdetyön näkökulma nousee lastenkodissa esille vasta päihteiden noustessa puheenaiheeksi tai käytännön ongelmaksi.Tämän seurauksena arjen työn ja EPT:n välille voi muodostua kuilu, joka voi kaventaa ohjaajien käsitystä päihdeongelmien syistä ja niiden ehkäisyssä käytettävistä menetelmistä. (Lönnblad, Pulkkinen,Tikka: Opinnäytetyö 2018)
- 10. LUE LISÄÄ EHKÄISEVÄSTÄ TYÖSTÄ Ehkäisevän päihdetyön näkökulma lastenkodin arjen työhön Antti Lönnblad, Jukka Pulkkinen, ErjaTikka (Opinnäytetyö, Metropolia 2018) Selkenevää, myötätuulta – ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö nuorisoalalla MariTapio jaTarja Kuula (toim.) (Preventiimi, 2013) ”Ehkä ne on senkin takia ollu hiljaa” Ammattilaisten valmiudet kohdata sateenkaarinuoria ja huomioida moninaisuutta päihde- ja mielenterveystyössä Noora Hästbacka & Inka Sirén (Nuorisotutkimusseura 2017) Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi: Kouluterveyskyselyn tuloksia THL 2017 Pelikasvattajan käsikirja 1 ja 11 Pelikasvatusverkosto 2013 ja 2017
- 12. Terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia vahvistava ehkäisevä työ Ept-verkoston koulutus lastensuojelun työntekijöille 29.11.2018 Paula Mattila, kouluttaja
- 13. Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa, jonka tavoitteena on vahvistaa kansalaisten terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia • edistämällä päihteettömiä elintapoja • vaikuttamalla päihteisiin ja niiden käyttöön liittyvään tietoon, taitoon, asenteisiin ja oikeuksiin • ehkäisemällä ja vähentämällä päihdehaittoja • lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa
- 14. Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön toimintamuodot (Lähde: Preventiimi, 2016) SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN • läsnä kaikkien nuorten arjessa • ohjattua minä- ja kaveritaitojen harjoittelua YLEINEN EHKÄISY • tarjotaan kaikille nuorille • päihdetietous • asennekasvatus • RISKIEHKÄISY • rajattu ryhmä, jolla tarve erityiseen tukeen • riskien minimoiminen
- 15. Ehkäisevä työ päihdetyön osana Lähde: Päihdetyön tavoitteenasettelu ja työn tasot, Preventiimi 2012 Päihdetyö Ehkäisevä työ Korjaava työ Yleinen ehkäisy Riskiehkäisy Päihdehoito
- 16. Perustuu ehkäisevän päihdetyön lakiin ja toimintaohjelmaan • astui voimaan 12/2015 • laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) ohjaa päihdehaittojen vähentämiseksi tehtävää työtä. Työ kattaa alkoholi-, huumausaine- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämisen. • lain ja toimintaohjelman tavoitteena on edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa, varmistaa ehkäisevän päihdetyön edellytykset koko maassa ja tukea erityisesti kuntien ja alueiden työn kehittämistä ja tehostamista. • pyrkii vaikuttamaan sekä kysyntään että tarjontaan sekä vähentämään käytön haittoja
- 17. Suojaaviin ja riskitekijöihin vaikuttaminen ehkäisevän työn keskiössä
- 18. Päihteiden käytöltä suojaavia tekijöitä lapsuudessa ja nuoruudessa • läheiset perhe- ja ystävyyssuhteet • vanhempien kiinnostus nuoren elämää kohtaan • lähiyhteisön ja aikuisten vastuullinen suhtautuminen päihteiden käyttöön • turvallinen kasvuympäristö • yhteisöihin kuuluminen ja hyväksytyksi tulemisen tunne • positiiviset roolimallit • hyvä itsetunto ja onnistumisen kokemukset • hyvät sosiaaliset taidot sekä kyky ratkaista ristiriitoja • itsensä arvostaminen ja omien psyykkisten ja fyysisten rajojen tunnistaminen • oman seksuaalisuuden löytäminen, ymmärtäminen ja hyväksyminen mahdollisuus vaikuttaa omaan tulevaisuuteen • riittävä ymmärrys päihteidenkäytön riskeistä liittyen omaan hyvinvointiin
- 19. Päihteiden käytön riskitekijöitä lapsuudessa ja nuoruudessa • luotettavien ja turvallisten aikuisten puute • vanhempien ja muiden aikuisten myönteiset päihdeasenteet ja sallivuus alaikäisten päihteidenkäytölle • heikko itsetunto ja itsearvostuksen puute • yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne • turvattomuuden tunne kasvuympäristössä • kavereiden ihannoiva suhtautuminen päihteisiin ja päihdekulttuureihin • kaveripaine päihteiden kokeilulle ja käytölle • koulunkäyntiin liittyvät ongelmat, seksuaalinen kaltoinkohtelu • päihteiden vaikea saatavuus ja korkea hinta sekä yhteisöllinen kontrolli • päihteiden helppo saatavuus, halpa hinta ja vähäinen yhteisöllinen kontrolli
- 20. Ehkäisevää päihdetyötä Vantaan asukkaille ja kaupungin työntekijöille Ehkäisevän päihdetyön yksikkö (Ehkäpä) toteuttaa lakisääteistä ehkäisevää päihdetyötä edistäen kaiken ikäisten kuntalaisten hyvinvointia sekä antaen tukea Vantaan kaupungin työntekijöille. Työtä tehdään yksilön, lähisuhteiden, paikallisyhteisön ja yhteiskunnan tasoilla. Päihdekasvatus, koulutus ja konsultaatio Viestintä Koordinointi- ja verkostotyö Työntekijöiden tuki ja koulutukset ehkäisevän päihdetyön toteutukseen Päihdefoorumi Puheeksioton ja varhaisen puuttumisen tuki Tupakasta vieroituspalvelut Yksilö- ja ryhmävieroitusta Päihdekasvatustunnit Kampanjat ja tapahtumat Ehkäisevän päihdetyön viikko Sosiaalinen media Uutiskirjeet ja lehdistötiedotteet Monialainen verkostotyö Välittäjät-verkosto Seutu- ja järjestö- yhteistyö PKS-seutuyhteistyö Kannabisagentti Koulu- ja oppilaitosyhteistyö Valintojen Stoori Hyvinvointipäivät Pakka- toimintamalli THL:n valtakunnallisesti koordinoima ehkäisevän päihdetyön toimintamalli Vastuullisen myynnin ja anniskelun tuki Päihdetilanteen seuranta Paikallinen lausunto Ehkäpässä • 5 työntekijää • kuuluu terveyspalveluissa päihdepalveluihin Osallisuus Vaikuttavuus Yhdessä tekeminen Tietoperusta ja eettisyys
- 21. Ehkäisevä päihdetyö on osa hyvinvointityötä Lait EPT-laki Hyvinvointiohjelma 2018-2022 Hyvinvointi -ryhmä Hyvinvointi- suunnitelmat Ehkäpä Lapset ja nuoret Ikäihmiset Monikulttuurisuus Eri yksiköt, toimijat ja järjestöt Asukkaiden hyvinvoinnin tukeminen Ehkäpä on rohkea edelläkävijä ja vastuullinen toimija, jonka toiminta perustuu lakiin, kaupungin strategiaan sekä hyvinvointiohjelman tavoitteisiin.
- 22. Ehkäisevän päihdetyön käytäntöä ohjaa hyvinvointiohjelma Päämäärä • Tupakointi ja alkoholin käyttö vähenevät Ohjelmatasoinen toimenpide • Lisätään avointa keskustelua tupakoinnista ja alkoholin käytöstä. • Tehostetaan kohdennettua ennaltaehkäisyä ja tukea tupakoinnin ja alkoholin käytön lopettamiseen Toimenpidettä toteuttavat suunnitelmat • Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma: • Puheeksiotto • Tunnistaminen ja puuttuminen • Tupakoinnin lopettamista tukevat ryhmät • Kehitetään uusia ehkäiseviä toimintamalleja • Kohdennetaan toimintaa; raskaana olevat ja heidän puolisonsa sekä neuvolaikäisten lasten vanhemmat • Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma: • Kiinnitetään huomiota ikäihmisten tupakointiin ja alkoholinkäyttöön ja tarjotaan tukea vähentämiseen/lopettamiseen • Asiakaskontakteissa huomioidaan tupakointi ja alkoholinkäyttö ja lisätään menetelmiä, joilla ikäihminen arvioi omaa tupakointiaan ja/tai alkoholinkäyttöään HYVINVOINTIOHJELMA ESIMERKKI: Vantaalaisten terveys ja hyvinvointi vahvistuvat terveellisempien elintapojen myötä → EHKÄPÄn perustehtäviä: koulutukset, työntekijöiden ja yksiköiden tuki, kouluyhteistyö, tupakasta vieroituspalvelut, puheeksioton ja varhaisen puuttumisen tuki, kampanjat & menetelmät, vastuullisen myynnin ja anniskelun tuki
- 23. Päihdekasvatuksessa pohditaan mm. • Mikä auttaa lasta ja nuorta voimaan hyvin? • Mitä asioita pidän tärkeinä tällä hetkellä? • Mitkä asiat tuottavat iloa? • Mitä päihteet ovat? • Mitä päihteistä haetaan? • Millaiseen päihteisiin liittyvään tietoon voi luottaa? • Miksi päihteitä kokeillaan? Miksi päihteiden käyttöä jatketaan kokeilun jälkeen? • Mitä riippuvuus on?
- 24. Kiitos!
- 26. KESKUSTELUTEHTÄVÄ 1: HUBUKONE Jakautukaa kolmen hengen ryhmiin Menkää puhelimella osoitteeseen www.hubu.fi Kyselyn nimi: Puhetta päihteistä Ryhmän nimi: Osallistujat PIN: 2911 1) Lukekaa väittämä 2) Keskustelkaa vastausvaihtoehdoista 3) Äänestäkää
- 28. KANNABIS
- 29. Lastensuojelun sijaishuolto 29.11.2018 Kannabis kim.kannussaari@ehyt.fi 050 597 7555 @KimKannussaari
- 31. HASISÖLJY • Suomessa erittäin harvinaista • Viskoosia ainetta • Väri kirkas tai kalvakka keltainen/vihreä, ruskea tai jopa musta • Käyttötapa tippa tupakkaan tai piippuun tai kuumentamalla öljyä ja höyry inhaloidaan MARIHUANA • Kuivatut kukinnot, erityisesti emikukat ja ylemmät terälehdet • Väri vihreästä harmaaseen ja ruskeaan (riippuen kuivaustekniikasta) • Käyttö yleensä inhaloiden: marisätkä (jointti), vesipiippu (bongi), piiput, itse tehdyt ”viritelmät”, tupakkaa sekoitetaan usein sekaan palamisen helpottamiseksi, voidaan lisätä myös ruokaan tai leivonnaisiin (rasvaliukoinen) • Yleisin muoto kotikasvatuksen johdosta HINTA JA KÄYTTÖMÄÄRÄT • 1 gramma 5-30€ (hintaan vaikuttavat monet tekijät), katukauppa noin 20€/g • Grammasta noin 3-5 käyttöannosta HASIS • päihdehampusta eroteltuja kannabinoidipitoisia hartsirauhasia (trikomit) • puristetaan tavallisesti yhteen kiinteäksi kannabistuotteeksi • Väri vaalean ruskeasta lähes mustaan • Käyttö yleensä inhaloiden: tupakan seassa sätkänä, useammin piipussa tai vesipiipussa LÄÄKEKÄYTTÖ • Itse kasvatettu tai katukaupasta ostettu kannabis eroaa vaikutuksiltaan ja laadultaan lääkekannabisvalmisteista eikä sovellu itsehoitolääkkeeksi. • Lääkekannabisvalmisteen käyttö aloitetaan vasta mikäli muut mahdolliset hoitomuodot osoittautuvat tehottomaksi. • Kannabiksen ainesosien on todettu vaikuttavan hyödyllisesti muun muassa MS-taudin lihasjänteyden häiriöiden hoidossa sekä pitkittyneissä kiputiloissa. • Suomessa kannabishoidon piirissä on muutama sata potilasta. Lääkekannabis voi olla suusuihkeina, kapseleina, rouheina tai silmätippoina.
- 32. Huumausainemerkintä • Poliisiasiain tietojärjestelmään (PATJA) jää merkintä aina, josta tiedot poistuvat 1-20 vuodessa, riippuen teon vakavuudesta • Esimerkiksi kannabiksen käyttörikos näkyy n 5 vuotta • Näkyy turvallisuusselvityksissä -> SUPO (perus, laaja ja suppea) • Rikosrekisteriin tulee merkintä silloin, jos henkilö tuomitaan muuhun rangaistukseen kuin sakkoon. Esimerkiksi ehdolliseen tai ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitseminen johtaa rikosrekisterimerkintään -> rikosrekisteriote • Huumeiden käytöstä ensi kertaa kiinni jääneille 15–17-vuotiaille nuorille tulisi järjestää puhuttelutilaisuus. Puhuttelun jälkeen tehdään yleensä syyttämättäjättämispäätös, PATJA:ssa merkintä edelleen. • Lastensuojelulliset toimet toki aina mukana.
- 33. Toivotut ja ei-toivotut vaikutukset Toivottuja vaikutuksia • Halutaan päihtyä, lajikkeesta riippuen joko rentoutua tai saada energiaa • Lievät aistiharhat • Ajantaju häiriintyy • Assosiaatiot korostuvat • Yhdessäoloa, seurallisuus Ei-toivottuja vaikutuksia • Tapaturmat • Ihmissuhdeongelmat • Ahdistus, paranoia • Paniikkikohtaukset • Sekavuustilat ja harhaisuus • Masentuneisuus • Huimaus, pyörtymiset • Huono olo • Psykoottinen häiriö
- 34. Pitkäaikaisen, runsaan käytön vaikutukset • Kognitiivisten kykyjen esim. muistin ja oppimisen heikkeneminen • Lisää akuutin psykoosin riskiä • Yhteys skitsofreniaan • Masentuneisuuden, ahdistuneisuuden ja mielialahäiriöiden riski kasvaa • Hedelmällisyyden heikkeneminen • Seksuaalisen halukkuuden heikkeneminen (etenkin miehet) • Riippuvuus, etenkin psyykkinen • Passiivisuus, saamattomuus
- 35. Työn tueksi Työkaluja löytyy osoitteessa www.kannabishanke.fi - päiväkirja, nelikenttä, faktapaperi, pelikortit Oma-apumalli 2019 aikana www.kannabis.eu
- 38. Ajankohtaista nikotiinituotteista EPT-verkoston lastensuojelutyöryhmän koulutus ”Puhetta päihteistä” 29.11. Hanne Munter Nikotiinihanke
- 39. ERILAISTEN NIKOTIINITUOTTEIDEN KIRJO ON LAAJA TUPAKKATUOTTEET SÄHKÖISET NIKOTIINIVALMISTEET Savukkeet Sähkösavuke Nikotiinikorvaushoitovalmisteet Nuuska (nenä- ja suunuuska) E-shisha Annospussit Purutupakka Vesipiippu (Shisha) Liukenevat tupakkatuotteet (Dissolvables)-> ei käytössä Suomessa
- 40. RUOTSALAINEN NUUSKA • Ruotsalainen nuuska sisältää nikotiinia yleisimmin 7–8 mg/g. Vahvimmissa nuuskalaaduissa nikotiinimäärä voi olla moninkertainen jopa 45mg/g. • Suomalaisnuorten keskuudessa suositun nuuskan nikotiinipitoisuus on korkea (22mg/g). • Vahva nuuska on nuorten mielestä edullista etenkin nikotiinipitoisuuteensa nähden. Joskus miedoimpiin nuuskiin ei siirrytä, koska niiden saatavuus on heikompaa. • Tietyt nuuskamerkit ovat nousseet eräänlaiseksi ilmiöksi nuorten keskuudessa. o Etikettitarrat o Nuorten tuntemien julkisuuden henkilöiden nuuskan käytön esille tuominen • Swedish Match on tuonut Ruotsissa markkinoille pussinuuskaa muistuttavan nikotiinituotteen, jossa ei ole tupakkaa (Zyn). Sen nikotiinipitoisuus on 7,5-15mg/g • Suomessa myydään vastaavan kaltaista tuotetta nikotiinikorvaushoitotuotteena Zonnic – tuotemerkillä (2/4mg). -> lääkelain mukainen myyntilupa
- 41. NUUSKAAN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ • Ruotsilla on EU:ssa erityisvapaus myydä nuuskaa. • Suomen lain mukaan nuuskaa ei saa maahantuoda. Poikkeuksena täysi-ikäisen yksityishenkilön matkustajatuonti: 1 kg vuorokaudessa omaan henkilökohtaiseen käyttöön, myynti tai lahjoittaminen kielletty. • Nuuskan hankkiminen ja vastaanottaminen postitse tai muulla vastaavalla tavalla Suomen ulkopuolelta on kiellettyä. • Tupakkatuotteiden (ml. nuuska ja sähkösavuke) hallussapito on kielletty alle 18- vuotiaalta, eikä tupakkatuotteita saa myydä tai muutoin luovuttaa alle 18- vuotiaille. • Tupakkatuotteiden (ml. nuuska ja sähkösavuke) käyttö oppilaitosten sisä- ja ulkotiloissa on kielletty. o HUOM! tupakkaa ei katsota aineeksi, joka tulisi tai joka voitaisiin lastensuojelulain mukaan ottaa laitoksen haltuun. o Nyt lakiin esitetty muutosta, jonka mukaan on mahdollisuus ottaa laitoshoidossa olevalta lapselta tupakka- ja nikotiinituotteet pois.
- 42. SÄHKÖSAVUKE • Sähkösavuke (sähkötupakka, e-savuke) on sähköllä toimiva, tehdasvalmisteisen savukkeen käyttötapaa imitoiva laite, jossa tupakanpuru korvattu nesteellä. • Perusaineina nesteessä käytetään glyserolia tai propyleeniglykolia, jotka ovat myös tehdasvalmisteisten savukkeiden sekä kosmeettisten tuotteiden ja joidenkin elintarvikkeiden lisäainesosia. • Yleensä kolme osaa: patruuna, lämmityselementti ja pieni ladattava akku. • Kertakäyttöisiä ja useita kertoja käytettäviä malleja. • Yläkouluikäisten nuorten sähkösavukkeiden käyttö melko vähäistä Suomessa.
- 43. SÄHKÖSAVUKKEISIIN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ • Sähkösavukkeita, täyttösäiliöitä ja nikotiinipitoisia nesteitä koskevat savukkeita vastaavat käyttörajoitukset, ikärajat, esilläpito- ja mainontakiellot. Myös nikotiinittomille nesteille asetettiin vastaava ostoikäraja. • Sähkösavukenesteiden, joiden nikotiinipitoisuus on suurempi kuin 20 mg/ml, myynti on kielletty. • Suomen tupakkalain perusteella on sähkösavukenesteissä lisäksi kielletty tunnusomaiset tuoksut ja maut, kuten karkki- ja hedelmänmaut. Makuainekielto koskee myös nikotiinittomia nesteitä. • Sähkösavukkeiden ja sähkösavukenesteiden etämyynti on kielletty. Myös sähkösavukkeiden, täyttösäiliöiden ja nikotiininesteiden vastaanottaminen postitse, tavarankuljetuksena tai muulla vastaavalla tavalla on kiellettyä. Yksityishenkilö saa tuoda maahan sähkösavukenestettä, jonka nikotiinipitoisuus on alle 20 mg/ml enintään 10 millilitraa. Yli 20ml/mg vahvuisten nikotiinipitoisten nesteiden maahantuonti on kielletty.
- 44. NIKOTIINI • Nikotiini on voimakas hermomyrkky. Nieltynä jo pieni määrä on hengenvaarallista. • Saattaa aiheuttaa myös iholle joutuessaan nikotiinimyrkytyksen. • Savukkeista nikotiinimyrkytyksiä saavat lähinnä pienet lapset. Nikotiinipitoisten sähkösavukenesteiden väärinkäytöstä on raportoitu myrkytyksiä tai myrkytysepäilyjä kansainvälisesti lasten ohella myös nuorilla aikuisilla. • Nikotiini nostaa tilapäisesti verenpainetta ja sykettä, jolloin sydän joutuu normaalia kovemman rasituksen alle. • Nikotiini supistaa verisuonia ja heikentää lihasten verenkiertoa, mikä mm. lisää liikuntavammojen vaaraa ja hidastaa palautumista. Koska lihasten hapen- ja ravintoaineiden saanti vähenee, heikkenee myös lihasvoima ja -massa. • Sikiön altistuminen nikotiinille voi aiheuttaa mm. synnytyksen aikaisen happivajeen, ennenaikaisen syntymän tai kuolleena syntymisen (stillbirth). Nikotiinilla on haitallisia vaikutuksia niin sikiön kuin syntyneen lapsen aivojen kehitykselle.
- 45. NIKOTIINIRIIPPUVUUS • Nikotiini aiheuttaa riippuvuutta • Nikotiiniriippuvuuden syntyyn vaikuttavat muun muassa nikotiinin annosmäärä, annostustapa ja nikotiinin vahvuus • Nikotiiniriippuvuus voi nuorilla kehittyä jo kokeiluvaiheessa. • Nuuskan ja savukkeiden rinnakkaiskäyttö sekä nuuskan säännöllinen käyttö näyttävät olevan yhteydessä vielä voimakkaampaan nikotiiniriippuvuuteen kuin ainoastaan savukkeita käytettäessä. • Laaja, nuorena aloitettu korkeiden nikotiinipitoisten tuotteiden käyttö on melko uusi ilmiö, joten todellinen kuva sen vaikutuksista terveyteen ilmenee vasta vuosikymmenien kuluttua.
- 46. Lisätietoja: Hanne Munter hanne.munter@ehyt.fi 050 518 0466 KIITOS!
- 47. MUUNTO- HUUMEET
- 48. Muuntohuumeet, lastensuojelu ja haittojen vähentäminen Miina Kajos, neurobiologi (FM), sosionomi (AMK) Projektikoordinaattori, Muunto-hanke EPT-verkoston Puhetta päihteistä 28.10.2018 Kulttuuritalo, Helsinki
- 49. Muuntohuumeet • Ns. muuntohuumeella tarkoitetaan tyypillisesti päihdekäytössä uutta yhdistettä, jota ei (vielä) luokitella huumausaineeksi • Kyse voi olla esim. • lainsäädännön kiertämiseksi tarkoituksella muunnellusta kemiallisesta rakenteesta • kokeilumielessä tarkoituksella muunnellusta kemiallisesta rakenteesta • lääkekehityksessä hylätystä yhdisteestä • teollisuuskemikaalista • vasta hiljattain päihdekäyttöön keksitystä vanhasta yhdisteestä • päihdyttävästä kasvista 04.12.2018 49
- 50. Muuntohuumeiden kirjo • Muuntohuumeista puhuttaessa niputetaan saman termin alle satoja aineita kaikista eri vaikutuskategorioista • Osa on vaikutuksiltaan vahvoja, osa mietoja • Voivat olla synteettisiä tai kasvimateriaalia • Voivat olla lailliselta statukseltaan mitä tahansa • Periaatteessa muuntohuume-termiä ei pitäisi enää käyttää, kun aine on luokiteltu huumeeksi • Käytännössä esim. media, viranomaiset ja Muunto-hankekin erehtyy käyttämään termiä epätäsmällisesti Miina Kajos 5004.12.2018
- 51. Muuntohuumeet ryhmittäin 04.12.2018 Miina Kajos 51 Lähde: United Nations Office on Drugs and Crime, Early Warning Advisory on NPS, 2015
- 52. "Muunto-huumeet" Suomessa - "Muuntohuumeet" Suomessa: - Stimulantit yleisimpiä • α-PVP ↑ • TH-PVP • MDPV ↓ • Edellä mainitut ovat katinoneihin kuuluvia valeronijohdannaisia - Viime aikoina yleistyneet: - synteettiset kannabinoidit - synteettiset opioidit (mm. U-47700, karfentaniili) 5204.12.2018
- 53. Muuntohuumeiden yleisyys - Muuntohuumeiden käyttö on ilmiönä varsin vähäinen - Hyvin harva käyttää etenkään tietoisesti muuntohuumeita - Muuntohuumeiden käyttö lisääntyy joskus, jos jonkin perinteisen aineen saatavuus heikkenee
- 54. Lastensuojelu ja haittojen vähentäminen • Huumeiden anonyymi verkkokauppa saattaa lisätä alaikäisten käyttöä • Toisaalta anonyymit verkkosovellukset ja kryptovaluutat ovat itsessään hyväksyttäviä, eivätkä yksin kerro käytöstä • Käytännön eettinen ongelma: Lastensuojelulaki velvoittaa puuttumaan alaikäisen käyttöön, mutta tällöin lapsi tai nuori saatetaan kadottaa myös anonyymeistä haittoja vähentävistä palveluista täysin tyhjän päälle. Anonyymissä työssä ikää ei liioin ole mutkatonta varmistaa.
- 55. TAUKO 15 MIN
- 57. KESKUSTELUTEHTÄVÄ 2: 15 MIN Keskustele vierustoverin kanssa: Mitä ehkäisevän työn menetelmää tai mallia olet käyttänyt aikaisemmin? Mitä pidit siitä ja miten se toimi käytännössä? Milloin olisit erityisesti tarvinnut työssäsi ehkäisevän päihdetyön työkalua tai mallia? Minkälainen malli sopisi omaan työhösi parhaiten? Mitkä asiat tukisivat mallin käyttöä?
- 59. KANNABISPELIKORTIT Kannabisinterventio nuorille kannabiksen käyttäjille – hanke 2018-2021 Riikka Peltola, projektityöntekijä, Youth Against Drugs ry www.kannabishanke.fi
- 61. Kannabispelikortit Kortteja voi käyttää pelaamisen kautta puheeksi ottamisen ja keskustelun tukena. Kortit on teemoiteltu maittain: • Hertat liittyvät päihteettömyyttä tukeviin asioihin ja yleiseen hyvinvointiin. • Risteissä on pelaajille osoitettuja kannabikseen ja sen käyttämiseen liittyviä kysymyksiä. • Padoissa on totta vai tarua –väittämiä kannabiksesta. • Ruudut sisältävät faktoja kannabiksesta.
- 62. Vinkkejä päihdekasvatustuokion pitämiseen pienryhmässä kannabispelikorteilla • Ota ruudut ja käy keskustelua faktojen avulla. Levitä kortit pöydälle tekstipuoli alaspäin. Yksi kerrallaan jokainen valitsee kortin ja lukee kortin tekstin ääneen. Keskustelkaa yhdessä ääneen luetun faktan herättämistä ajatuksista. • Ota ristit ja pohtikaa ja selvittäkää yhdessä vastaukset kysymyksiin. • Ota padat ja järjestä väittely. Voit jakaa ryhmän kahteen pienempään ryhmään, jotka ovat vuorotellen toinen väittämien puolella ja toinen vastaan. Keskustelkaan lopuksi jokaisesta väittämästä yhdessä. • Ota hertat ja keskustele päihteettömyyttä ja yleistä hyvinvointia tukevista asioista. Levitä kortit tekstipuoli alaspäin pöydälle. Yksi kerrallaan jokainen nostaa kortin ja lukee tekstin ääneen. Keskustelkaa yhdessä tekstin herättämistä ajatuksista ja siitä, millaiset asiat tukevat omaa päihteettömyyttä ja hyvinvointia.
- 63. KIITOS!
- 64. JUTELTAISKO?
- 66. TAVOITE : 1. Lisätä keskusteluja alkoholinkäyttöön ja tupakointiin liittyvistä sosiaalisista tilanteista 2. Kiinnittää aikuisten huomio siihen, että alkoholinkäytön ja tupakoinnin mallit välittyvät lapsille sosiaalisissa tilanteissa
- 67. MISTÄ LAPSET/NUORET SAAVAT TIETOA PÄIHTEISTÄ – tai käyttäytymismalleja? ÄIDILTÄ ISÄLTÄ SUKULAISET ÄITI- JA ISÄPUOLILTA KAVEREILTA YSTÄVÄ- TAI TUTTAVA- PERHEILTÄ SISARUKSILTA USKONTOON LIITTYVISTÄ LÄHTEISTÄ RADIO WIKIPEDIASTA IHMISILTÄ KAUPUNGILLA TELEVISIOSTA NETIN KESKUSTELU- PALSTOILTA VLOGEISTA PERINTEISTÄ, JUHLA- KULTTUURISTA VALISTUS- MATERIAALISTA YOUTUBE MAINOKSET KOULUSTA HARRASTUKSISTA ELOKUVISTA MISTÄ MUUALTA?
- 68. 1.Aiheeseen virittäytyminen 2. Keskustelutehtävä ryhmissä 3. Post it- tehtävä JUTELTAISKO?- MALLIN OSIOT
- 70. OPPILAIDEN TARINOITA: mitä kuvassa tapahtuu? • Kaksi poikaa on bussipysäkillä jonka ympärillä on painostava ympäristö. Toisella puolella on ihmisiä jotka juovat ja toisella puolella mainos alkoholista ja kaljatölkkejä. Pojista tuntuu painostavalta, epämukavalta ja vaivaantuneelta. Muista nuorista tuntuu hauskalta ja siistiltä olla juomassa alaikäisenä. Pojat näyttävät katuvilta alkoholin hallussa pidosta. Bussi saapuu pysäkille ja he heittävät alkoholit jotka heillä on hallussa pois ja menevät bussiin ja unohtavat koko jutun. • Maks ja Moris olivat pakolaisia. Maks ja Moris tulivat maasta missä roskattiin ja käytettiin päihteitä. He luulivat että Suomi on puhdas maa, mutta Suomi ei ollutkaan unelmien maa. Maks ja Moris seisoivat bussipysäkillä ja huomasivat että bussipysäkillä on roskaa ja alkoholin haju. He huomasivat että bussipysäkin takana on 2 heidän luokkalaista Emma ja Niilo jotka joivat alkoholia. 20 vuoden päästä: Maks ja Moris ovat kuuluisia lääkäreitä ja Emma ja Niilo on juoppoja.
- 72. OPPILAIDEN TARINOITA: mitä kuvassa tapahtuu? • 16-vuotias Petrus saapuu kotiin kaverilta. Isä tulee vihaisena Petrusta vastaan ovelle ja huomaa pojan olevan humalassa. Hän aloittaa pitkän saarnan Petrukselle siitä, kuinka alaikäisenä ei saa juoda alkoholia, sillä se voi johtaa hankaluuksiin. Sillä aikaa Petruksen sisarukset ovat tulleet ihmettelemään ovelle. Sisarukset ovat hämmästyneitä ja säälivät Petrusta sillä he eivät vielä tiedä mistä on kyse. Pian isä lopettaa huutamisen Petrukselle kun huomaa Petruksen sisarukset ovella. Hän selittää heille tilanteen hieman muunnellen, koska he ovat vielä liian nuoria eivätkä välttämättä tajua asiaa. Lopulta isä käskee Petruksen mennä nukkumaan huoneeseensa. Loppu. • Olipa kerran mies, jonka nimi oli Ahmed. Ahmedilla oli 3 lasta. Lasten nimet olivat Aisha, Mohamed ja Zubeyr. Ahmedilla oli yksi paras kaveri. Eräänä päivänä Ahmedin paras kaveri tuli Ahmedin kotiin sitten Ahmedin paras kaveri näytti tosi pettyneeltä ja Ahmed huomasi sen. Ahmed kysyi, mikä on hätänä. Hän vastasi ”ettei uskalla kertoa” Ahmed sanoi, että hän ei kerro kenellekään. Sitten Ahmedin paras kaveri sanoi, että hän oli varastanut Ahmedilta 100e hänen lompakosta. Ahmed yllättyi niin paljon, että huusi niin kovaa, että Aisha, Mohamed ja Subeyr kuuli kaiken. Ahmed sanoi, että ei haittaa, että hänen paras kaveri varasti 100e
- 74. OPPILAIDEN TARINOITA: mitä kuvassa tapahtuu? • Tomin veli Kai pitää bileet. Kain kaveri Ville juttelee heidän kaverin kanssa, jonka nimi on Amanda. Tomi on hänen kaverinsa Masan kanssa pihalla. Tomi ja Masa ihmettelevät miksi he juovat alkoholia? Kaikki bileissä ovat iloisia. Masa sanoo Tomille: -Miltäköhän tuo maistuu? -Varmaan noitten mielestä hyvältä, sanoo Tomi. • Kuusi teiniä juo alkoholia salaa. Kun yhden teinin vanhemmat olivat matkalla. Ja kahden teinin pikkuveljet olivat heidän vahdittavinaan. Lapsien oli pitänyt mennä nukkumaan mutta eivät olleet saanut unta. Pienemmät ihmettelivät mitä teinit joivat ja heitä pelotti kun he huomasivat että se oli kaljaa. Ja he soittivat vanhemmilleen. Vanhemmat soittivat poliisin ja keskeyttivät lomansa.
- 76. OPPILAIDEN TARINOITA: mitä kuvassa tapahtuu? • Olipa kerran 12-vuotias Kalle. Kalle katsoi Youtubesta videoita. Kalle katsoi videoita joissa Charlie joi alkoholia ja käytti päihteitä. Kallesta tuntui että Charliella ei ollut kaikki hyvin koska hän oli humalassa. Kallea pelotti eikä hän halunnut olla samanlainen koskaan. Kalle päätti ettei ikinä aikuisena koskisi päihteisiin. Seuraavana päivänä lehdessä luki että Charlie oli joutunut vankilaan liiallisen päihteiden käytön vuoksi. Kallen äiti näytti Kallelle lehtiartikkelin Charliesta ja Kalle kertoi että oli katsonut Charlien videoita. Kallen äiti piti pitkän keskustelun päihteiden käytöstä. • Milo liikkuu netissä ja törmää kummalliseen videoon, jossa joku nuori juo paljon alkoholia. Milo on kummissaan. Hän laittaa videon pois ja menee juttelemaan vanhemmilleen. Vanhemmat kertovat että alkoholi on vaarallista. Etenkin Milolle joka on vasta 8 vuotta vanha. Vanhemmat sanovat että Milo saa käyttää alkoholia vasta pitkän ajan päästä, 18-vuotiaana. Milo tunsi olonsa helpottuneeksi sillä hän voi aina puhua näistä jutuista vanhempiensa kanssa.
- 77. • • Miksi niitä on olemassa • Minkä takia ne on vaarallisia? • Miltä kännissä oleminen tuntuu? • Minkä ikäisenä yleensä aloitetaan päihteiden käyttö? • Miksi tupakkaa myydään jos se on haitallista? • Aiheuttaako nuuska sinulle joitain asioita jotka sekoittavat pään? • Kuoleeko päihteiden käyttöön? Seuraako siitä vakavia sairauksia? Miksi sä juot ja tupakoit? Haluan tietää onko se oikein? Se tuntuu väärältä! • Mitä tapahtuu jos juo alkoholia ja polttaa tupakkaa? • Mitä siitä seuraa. Mistä niitä on tehty. Jne. LASTEN KYSYMYKSIÄ:
- 78. Keskustellaan lasten kanssa ☺ Materiaalit: http://www.ehyt.fi/fi/ånni-hanke Kiitos!
- 80. TUPAKKATUOTTEIDEN PUHEEKSIOTTO TA N J A G L U S C H K O F F N U O R T E N T E R V E Y D E N E D I S T Ä M I N E N S U O M E N S Y Ö P Ä Y H D I S T Y S
- 81. NIKOTIINI JA RIIPPUVUUS 1/2 • Aivot kehittyvät voimakkaasti murrosiästä pitkälle noin 30- vuotiaaksi saakka, jolloin ne ovat herkkiä erilaisten keskushermostoon vaikuttavien aineiden, kuten nikotiinin vaikutuksille • Riippuvuuden syntyminen ei välttämättä vaadi päivittäistä tai säännöllistä käyttöä • Fyysisen riippuvuuden olennaisena kylkiäisenä on psyykkisen (tunnereaktion sieto) ja sosiaalisen (kaverit) riippuvuuden ulottuvuus • Tupakkatuotteiden käytön jatkumisen myötä myös terveydelliset riskit kumuloituvat
- 82. NIKOTIINI JA RIIPPUVUUS 2/2 • Nuoret näkevät tupakkatuotteet usein ensisijaisesti sosiaalisen kanssakäymisen apuvälineenä tai ajanviettotapana • Tupakanhimo liitetään psyykkisesti vaikeisiin tilanteisiin, eikä sitä pidetä riippuvuuden merkkinä: esim. stressinhoitokeino • Nuorten on vaikea hahmottaa tavan ja riippuvuuden eroa eikä riippuvuuden uskota syntyvän nopeasti
- 83. TUPAKKATUOTTEET JA PUHEEKSIOTTAMINEN – MIKSI? • Puheeksiottamisen tarkoitus on herätellä nuoren omia ajatuksia liittyen siihen, olisiko tupakkatuotteiden käytön lopettaminen parempi vaihtoehto kuin tupakkatuotteiden käytön jatkaminen • Puheeksiottaminen tarjoaa vaihtoehdon sille, että nuorta ei tuomita tai rangaista niissä tilanteissa, joissa tupakkatuotteet tulevat tai ovat esillä • Puheeksiottamisen malli on ei-kontrolloivaa puhetyyliä, jonka tarkoituksena on herätellä motivaatiota → tuakkatuotteiden käytön lopettamiseen
- 84. PUHEEKSIOTTAMISEN MALLI – KESKUSTELUN ALOITTAMINEN • Ota tupakkatuotteiden käyttö rohkeasti puheeksi. Kun kerrot, että olet kiinnostunut nuoresta, ote ei tunnu saarnaavalta • Mitä nuori itse ajattelee: Oletko koskaan ollut käyttämättä, miten se sujui? Mikä auttoi, mikä oli hankalaa? Haluaisitko kokeilla lopettamista? • Mitä hyötyjä nuori löytää itse: Mitä hyötyä lopettamisesta voisi olla? • Mikä on nuoren oma tilanne hänen omasta mielestään: Oletko omasta mielestäsi riippuvainen tupakasta/nuuskasta? • Nuoren pystyvyyden tunne ja sen vahvistaminen: Kuinka luottavainen olet siihen, että pystyt lopettamaan? Mikä voisi auttaa? • Jos nuori torjuu keskustelun, voit aina sanoa; Kerro sitten, kun kaipaat apua, voin auttaa sinua. Näin tarjotaan jatkumo keskustelulle
- 85. PUHEEKSIOTTAMISEN MALLI – KESKUSTELUN JATKAMINEN • Tuo esille nuoren vahvuuksia, jotka voivat auttaa lopettamisessa. Jos nuori on esimerkiksi osoittanut sinnikkyyttä jossakin muussa asiassa, sen muistelu voi antaa hänelle voimaa lopettamiseen • Osoita, että sinä ainakin uskot hänen onnistuvan lopettamisessa. Se kasvattaa nuoren omaa uskoa onnistumiseen • Kiinnitä huomio onnistumisiin!Takapakit eivät ole niin tärkeitä, vaan se, että edistymistä on tapahtunut
- 86. JOS MEILLÄ ON AIKAA: KÄYTÄNNÖN PIKAHARJOITUS! ESIMERKKI 1: KONTROLLOIVA VUOROVAIKUTUSTYYLI →Listaa parillesi kaksi parasta syytä lopettaa tupakointi →Kerro, miten hän voisi lopettaa tupakoinnin →Korosta, kuinka tärkeää tupakoinnin lopettaminen on →Älä hyväksy vastarintaa tai kieltävää vastausta ESIMERKKI 2: MOTIVOIVA VUOROVAIKUTUSTYYLI →”Jos haluaisit lopettaa tupakoinnin, mitkä olisivat omasta mielestäsi kolme parasta syytä siihen?” →”Jos päättäisit tehdä muutoksen, niin miten tekisit sen?”
- 88. LOPPUSANAT
- 89. PALAUTTEET JA OSAAMISMERKKI Anna palautetta koulutuksesta: https://my.surveypal.com/PUHETTA-PAIHTEISTA- palaute ja voita muumimuki Jokainen voi hakea sähköistä osaamismerkkiä, ohjeet tulevat sähköpostitse Puhetta päihteistä -koulutuksesta voi lisäksi saada yhden opintopisteen, mikäli suorittaa kirjallisen tehtävän. Opintopisteen voi hyväksilukea keskustelemalla oman oppilaitoksen kanssa.
- 90. OPPIMISTEHTÄVÄ: MINKÄLAINEN PÄIHDEKASVATTAJA OLET? Lue ElsiVuohelaisen Päihdekasvattaja – päihteillä vai ilman? Ja Marjo Kolehmaisen Roolipeliä – nuorten kanssa toimivien ammattilaisten pelistrategiat nuorten päihdeasenteiden edessä Teoksessa Sitä samaako? Ehkäisevän päihdeyön sound check, Humak 2018) Tarkoituksena on pohtia omaa ammattiroolia päihdekasvattajana 1. Kuvaile yleisellä tasolla lapsen tai nuoren kanssa käymääsi onnistunutta tai epäonnistunutta päihdekeskustelua tai päihdekasvatustilannetta 2. Minkälainen tilanne oli? Mikä teki siitä erityisen onnistuneen tai epäonnistuneen? 3. Minkälainen oma roolisi oli? Miten toimit suhteessa lapseen tai nuoreen? Vertaile omaa toimintaasi Kolehmaisen kuvaamiin päihdekasvattajan rooleihin. 4. Mitkä tausta-asiat vaikuttivat nuoren omiin pohdintoihin? (ryhmäpaine, perhetausta, päihdekulttuuri, sosiaalinen media, kokeilunhalu jne jne) 5. Minkälainen päihdekasvattaja haluaisit olla? Mitä taitoja voisit vielä kehittää? Peilaa antamaasi päihdekeskustelun esimerkkiin. SIVUMÄÄRÄ: 4 sivua, normaalit marginaalit, riviväli 1,5, fontti 12 (word-formaatti tai PDF) PALAUTUS 3.1.2019 mennessä sähköisesti annika.eloranta@ehyt.fi
- 92. KIITOS OSALLISTUMISESTASI! YHTEYSTIEDOT: KOULUTUSTYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJA PIA.SUNDELL@BVIF.FI SUUNNITTELIJA ANNIKA.ELORANTA@EHYT.FI