Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE. Muutoksen tuki - alustavaa suunnitelmaa, Arja Hastrup, kehittämispäällikkö, THL. Esitys LAPE muutosagenttien tapaamispäivässä 10.2.2017.
Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissaTHL
2.9.2016 Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissa - lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen ja matalan kynnyksen palvelut -työpaja Hanne Kalmari
Esitys LAPE-muutosohjelman 13.12.2016 tilaisuudessa:
Yhdessä eteenpäin 2017-2018:
Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM
Arja Hastrup, johtava asiantuntija, THL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE. Muutoksen tuki - alustavaa suunnitelmaa, Arja Hastrup, kehittämispäällikkö, THL. Esitys LAPE muutosagenttien tapaamispäivässä 10.2.2017.
Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissaTHL
2.9.2016 Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissa - lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen ja matalan kynnyksen palvelut -työpaja Hanne Kalmari
Esitys LAPE-muutosohjelman 13.12.2016 tilaisuudessa:
Yhdessä eteenpäin 2017-2018:
Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM
Arja Hastrup, johtava asiantuntija, THL
Miten yhteen sovittava johtaminen viedään käytäntöön? THL
Miten monialaisuus muuttaa johtamista. Yhteenveto 14.11.2016 työpajatyöskentelystä. Arja Hastrup, Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli, Olli Kiviruusu, THL.
Perhekeskusmalli ja kynnyksettömät palvelut: mitkä ovat vammais- ja erityisla...THL
Esitys LAPE-muutosohjelman 13.12.2016 tilaisuudessa "Yhdessä eteenpäin. Karoliina Ahonen, kehittämispäällikkö, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlas
Lapset ensin - Kainutlaatuinen tapa edistää lasten ja perheiden hyvinvointia THL
Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Esitys LAPE-muutosohjelman yhteistyöverkoston tapaamisessa 10.10.2016.
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukenaTHL
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL. LAPE-muutosohjelman yhteistyöverkoston tapaaminen 20.9.2016.
Työryhmät: Monitoimijainen lastensuojelun tiimimalli
Lastensuojelun perhetyö ja –kuntoutus
Marjo Alatalo, Kari Lappi, Leena Männistö ja Marketta Raivio
LAPE-muutosohjelman erityis- ja vaativan tason palveluiden 16.12.2016 päätösseminaari
Toimiva arki lapsille ja perheille - Pohjois-Pohjanmaan LAPE-hankkeen esittelyTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa. Pohjois-Pohjanmaan hankkeen esittely,
Tuomo Lukkari, muutosagentti.
Miten palvelukokonaisuudet uudistuvat - syksyn työpajojen tuotoksista eväitä ...THL
Erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen ja ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola, THL. Tuumasta toimeen - LAPEn maakunnallinen muutostyö käynnistyy! 26.–27.1.2017 -seminaarin esitys.
Miten yhteen sovittava johtaminen viedään käytäntöön? THL
Miten monialaisuus muuttaa johtamista. Yhteenveto 14.11.2016 työpajatyöskentelystä. Arja Hastrup, Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli, Olli Kiviruusu, THL.
Perhekeskusmalli ja kynnyksettömät palvelut: mitkä ovat vammais- ja erityisla...THL
Esitys LAPE-muutosohjelman 13.12.2016 tilaisuudessa "Yhdessä eteenpäin. Karoliina Ahonen, kehittämispäällikkö, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlas
Lapset ensin - Kainutlaatuinen tapa edistää lasten ja perheiden hyvinvointia THL
Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Esitys LAPE-muutosohjelman yhteistyöverkoston tapaamisessa 10.10.2016.
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukenaTHL
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL. LAPE-muutosohjelman yhteistyöverkoston tapaaminen 20.9.2016.
Työryhmät: Monitoimijainen lastensuojelun tiimimalli
Lastensuojelun perhetyö ja –kuntoutus
Marjo Alatalo, Kari Lappi, Leena Männistö ja Marketta Raivio
LAPE-muutosohjelman erityis- ja vaativan tason palveluiden 16.12.2016 päätösseminaari
Toimiva arki lapsille ja perheille - Pohjois-Pohjanmaan LAPE-hankkeen esittelyTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa. Pohjois-Pohjanmaan hankkeen esittely,
Tuomo Lukkari, muutosagentti.
Miten palvelukokonaisuudet uudistuvat - syksyn työpajojen tuotoksista eväitä ...THL
Erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen ja ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola, THL. Tuumasta toimeen - LAPEn maakunnallinen muutostyö käynnistyy! 26.–27.1.2017 -seminaarin esitys.
Miten palvelukokonaisuudet uudistuvat - syksyn työpajojen tuotoksista eväitä ...THL
Kehittämispäällikkö Päivi Petrelius, vieraileva tutkija Mia Tapiola, THL ja Minna Kallio, Osallisuuden aika ry, esitys
Tuumasta toimeen - LAPEn maakunnallinen muutostyö käynnistyy! 26.–27.1.2017 -seminaarin esitys
LTH, 3–4 kk lasten ja heidän perheidensä pilottitutkimuksen Kick-off -aloitusseminaarin 7.9.2017 esitys.
Reija Klemetti, tutkimuspäällikkö, THL ja Maaret Vuorenmaa,
erikoistutkija, THL.
Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) tekee sisältöä ja rakenteita soten ja maakuntuudistukseen. Lapset eivät kuitekaan ole sotessa vaan kotikunnassa. Ilman tiivistä yhteyttä sivistystoimen palveluihin ei soteuudistuksesta saada lapsi.- ja perhelähtöistä.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma tekee lasten nuorten ja perheiden hyvää arkea Teemme sitä yhdessä eri toimijoiden kanssa, lapsia ja perheitä osallistaen sekä lasten nuorten ja perheiden lähellä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Lapsi- ja perhepalveluiden kärkihanke tekee kokonaisvaltaista uudistusta. Kunnan, maakunnan sekä digitalisaation toimintaympäristöihin tarvitaan oikea-aikaisia ja yhteen sovitettuja palveluja.
Muutosta tehdään yhteisillä visioilla, arvoilla, toimintakulttuurin muutoksen tuella, koulutuksella, valmennuksella sekä kunnista ja alueilta lähtevillä kokeiluilla.
Onnistumiselle on monia mittareita: Saammeko mukaan ammattilaiset, päättäjät, nuoret, lapset ja vanhemmat? Vähentääkö muutos kuntien kustannuksia? Vahvistaako muutos perheiden omia voimavaroja ja osallisuuden kokemusta? Kapenevatko lasten ja nuorten hyvinvointierot?
Lapsen ja nuoren hyvinvointi rakentuu läheisissä ihmissuhteissa kotona, naapurustossa, päiväkodissa, koulussa, kaveripiirissä ja harrastuksissa. Kotona ja kotikunnassa lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Siitä muutos lähtee.
Maria Kaisa Aula, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
1. 24.8.2017 1
Yhdessä eteenpäin vuosina
2017-2018
Syksyn satoa: Matalan kynnyksen
palveluiden työpajat
Marjatta, Marjaana, Arja, Marke ja Päivi
Esityksen nimi / Tekijä
2. Syksyn satoa: Matalan kynnyksen palveluiden
työpajat
• Perhekeskustoimintamalli
• Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren
hyvinvoinnin tukena
Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri, THL
Arja Hastrup, kehittämispäällikkö, THL
Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL
Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM
Päivi Muranen, erikoissuunnittelija, THL
Mukana myös muita THLn asiantuntijoita!
• Yhteenvedot kaikista työpajoista thl.fi > kärkihankkeet
24.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2
3. 24.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 3
Työskentely aloitettiin
syyskuussa. Lähes kaikkien
maakuntien edustajat ovat
osallistuneet työskentelyyn.
Virtuaalisesti useampi. Kiitos
kaikille mukana olleelle ja
virtuaalisesti osallistuneelle!
4. 1. TEEMA SYYSKUUSSA:
Matalan kynnyksen palvelujen kokonaisuus
- Perhekeskustoimintamalli
- Varhaiskasvatus ja koulu
oppilaitos lapsen ja nuoren
hyvinvoinnin tukena
24.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 4
6. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena
Lapsi ja
nuori
Koulu- ja
opiskeluterveyden-
huolto
Monialainen
yksilökohtainen
opiskeluhuolto
Oppimisen- ja
koulunkäynnin sekä
opiskelun tuki
24.8.2017
Opiskeluhuollon
kuraattori- ja
psykologipalvelut
Nuorisotyö Järjestöjen palvelut Perhekeskuksen palvelut
Sosiaalipalvelut Erikoissairaanhoito Lastensuojelu ym.
perhe
7. 24.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 7
2. TEEMA LOKAKUUSSA: matalan kynnyksen
palvelujen ydintehtävät
Teema 1: Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki
Teema 2: Varhainen tuki ja hoito terveys- ja sosiaalipalveluissa
(mm. kotipalvelu, perhetyö) sekä järjestöjen antamana
Teema 3: Opiskeluhuollon ja perhekeskuksen yhteistyö ja työnjako
vanhempien palveluntarpeessa
9. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena
Lapsi ja
nuori
Koulu- ja
opiskeluterveyden-
huolto
Monialainen
yksilökohtainen
opiskeluhuolto
Oppimisen- ja
koulunkäynnin sekä
opiskelun tuki
24.8.2017
Opiskeluhuollon
kuraattori- ja
psykologipalvelut
Nuorisotyö Järjestöjen palvelut Perhekeskuksen palvelut
Sosiaalipalvelut Erikoissairaanhoito Lastensuojelu ym.
perhe
10. 24.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 10
3. TEEMA LOKAKUUSSA: Avun ja tuen tarpeen
arviointi osana terveyden ja hyvinvoinnin
edistämistä ja seurantaa
Teema 1: Kuinka mahdollistetaan helppo pääsy palveluihin
Teema 2: Avun ja tuen tarpeen lapsi- ja perhekeskeinen arviointi
perhekeskuksessa
Teema 3: Avun ja tuen tarpeen lapsi- ja perhekeskeinen arviointi
koulussa ja varhaiskasvatuksessa
11. 24.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 11
4. TEEMA MARRASKUUSSA: matalan kynnyksen
palvelujen toimintaperiaatteet ja
toimintaedellytykset
Teema 1: Miten yhteen sovittava johtaminen viedään käytäntöön?
Miten monialaisuus muuttaa johtamista?
Teema 2: Lasten ja perheiden osallisuus matalan kynnyksen palveluissa
ja niiden kehittämisessä
Teema 3: Miten varmistetaan toimintaa ohjaavien periaatteiden
jalkauttaminen käytäntöön?
1.)Lähipalveluperiaate perustasolla. Ei pelkästään virtuaalinen! Kohtaamispaikka kuuluu palvelukokonaisuuteen! 2.) Suunnitelmasta rakennetaan lapsille ja perheille tarkoitettujen hyvinvointia ja terveyttä ml. mielenterveys sekä kasvua ja kehitystä edistävien ja tukevien peruspalvelujen ja toimintamuotojen sekä tarvittavan varhaisen tuen ja hoidon lapsi- ja perhelähtöinen palvelujen kokonaisuus. 3.) verkostoidaan ja yhteen sovitetaan lasten ja perheiden julkiset sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan palvelut, järjestöjen ja seurakuntien palvelut, vapaaehtoistoimijat ja tarjotaan kaikille avoimia kohtaamispaikkoja
******************************
Verkostomaisesti toimivaan (voi olla myös osin tai kokonaan samassa tilassa toimiva) perhekeskukseen kuuluisivat (Kuvio 2):
Terveyspalveluista ainakin: Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, ehkäisyneuvonta, lääkärinpalvelut, puheterapia, psykologinpalvelut, suun terveydenhuolto, ravitsemus-, fysio- ja toimintaterapia.
Sosiaalipalveluista ainakin: perhetyö, kotipalvelu, lapsiperheiden sosiaalityö ml. täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, kasvatus- ja perheneuvonta, perheoikeudelliset palvelut.
Kasvatuspalveluista ja kunnan muusta toiminnasta varhaiskasvatus sisältäen avoimen varhaiskasvatuksen palvelut. Tiivis yhteistyö liikunta-, kulttuuri-, kaavoitus- ja ravitsemuspalveluiden sekä koulujen opiskeluhuollon kanssa.
Järjestöjen palvelut ja niiden koordinoima vapaaehtoistoiminta yhteisen kuvauksen ja paikallisten mahdollisuuksien mukaan.
Seurakuntien toiminta yhteisen kuvauksen ja paikallisten mahdollisuuksien mukaan.
Kohtaamispaikka perheille ja lapsille, mahdollistaa vertaistuen
Tämän lisäksi perhekeskustoiminta integroidaan erityis- ja vaativan tason palveluiden kanssa: lastensuojelu, lastenpsykiatria, lastentaudit, muu erikoissairaanhoito, vammaispalvelut, kuntoutus, aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut. Erityispalvelut linkittyvät kiinteästi perhekeskuksen toimintaan monialaisen palvelutarpeen arvioinnin ja palveluketjujen kautta. Osa erityispalveluista voidaan tarjota myös lasten ja lapsiperheiden omassa arkiympäristössä yhteistyössä perhekeskuksen työntekijän kanssa (työparityö).
Perhekeskustoiminta integroidaan myös opiskeluhuoltoon ja tarvittaessa nuorisopsykiatriaan.
Perhekeskukseen sisältyy myös sähköisiä palveluja (sähköinen perhekeskus).
Teema 2 BLOGI: Marke Hietanen-Peltoan ja Sarianna Vaaran blogi liittyen 20.9.2016 työpajaan: Alettaisko yhteisöllistä opiskeluhuoltoa?
Työpaja 20.9.2016 pääteema ja tavoitteet
Tuotokset verkossa
Teema 1: Perhekeskustoimintamalli
Teema 2: Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena
Perhetyö, kasvatus- ja perheneuvola, sosiaalityö
SUUNNITELMASTA (projekti) NOSTOJA!
Kaikkea toimintaa ohjaavat seuraavat toimintaperiaatteet:
lapsen oikeudet
lapsi- ja perhelähtöisyys johtamisessa, yhteistoiminnassa ja asiakastyössä
lasten, nuorten ja perheiden sekä työntekijöiden osallisuus ja vastavuoroinen kohtaaminen
voimavarojen vahvistuminen ja perheen monimuotoisuuden huomioiminen
helppo palveluihin pääsy (saavutettavuus)
nopea palvelutarpeen arviointi ja avun saanti, palvelujen jatkuvuus
vertaistuki ja yhteisöllisyys
vaikuttavien menetelmien käyttö, osaamisen jatkuva vahvistuminen,
kustannustietoisuus.
1.) Lakisääteiset ydintehtävät ja miten peruspalvelut kasataan yhteen. 2.) Uudenlainen tapa toimia haastaa mm. neuvolatyön. Kasvatus- ja perheneuvola. 3.) Kohtaamispaikka on myös ydintehtävä > mitä tuottaa (vertaistukea ym). Kouluterveydenhuolto ja sen perustehtävä. 4.) Mitä tehdään yhdessä ja mitä erikseen kouluterveydenhuollon kanssa?. 5.) Vanhemmuuden tukeminen 6.) Eropalvelut, vanhemmuuden tuki ovat yhteisiä
Lasten, nuorten ja perheiden
Työpaja 10.10.2016Tuotokset
Teema 1: Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, Marjatta
Teema 2: Varhainen tuki ja hoito terveys- ja sosiaalipalveluissa, Päivi S.
Teema 3: Opiskeluhuollon ja perhekeskuksen yhteistyö ja työnjako vanhempien palveluntarpeessa, Susanna
Perhetyö, kasvatus- ja perheneuvola, sosiaalityö
SUUNNITELMASTA (projekti) NOSTOJA!
Perhekeskustoimintamallin kehittäminen etenee vaiheittain. Perhekeskustoimintamallilla tarkoitetaan ensivaiheessa alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten palvelujen kokonaisuutta, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä, ml. mielenterveys, sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Perhekeskus palvelee kaikkia lapsia ja perheitä ml. monimuotoiset perheet, vammaisen lapsen perheet ja maahanmuuttajat. Perhekeskus on tapa verkostoida lasten ja perheiden julkiset sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan palvelut, järjestöjen ja seurakuntien palvelut sekä vapaaehtoistoiminta ja yhteen sovittaa ne asiakaslähtöisesti siten, että jokainen perhe saa tarvitsemansa tuen ja avun.
1. ) Avun ja tuen tarpeen arviointi on yksi ydintehtävä > palvelun tarpeen arviointia. (eri termejä käytetään) Kohdentumisen aitoon tarpeeseen, ei ”tulkintaan”. 2. ) Peruspalveluiden sisäinen, perus- ja erityistason välinen (niin että asiakkuus edelleen peruspalveluissa), perus- ja erityistason välinen kun asiakkuus jo erityispalveluissa. 3. ) HUOM! Viittaaminen Hanna Tulensalon iltapäivän esitykseen. Monitoimijainen palvelutarpeen arviointi erityis- ja vaativan tason palveluiden näkökulmasta. 4. ) Helppo pääsy palveluihin
Työpaja 31.10.2016
• Tuotokset
– Teema 1: Kuinka mahdollistetaan helppo pääsy palveluihin, Katriina
– Teema 2: Avun ja tuen tarpeen lapsi- ja perhekeskeinen arviointi perhekeskuksessa, Marjatta
– Teema 3: Avun ja tuen tarpeen lapsi- ja perhekeskeinen arviointi koulussa ja varhaiskasvatuksessa, Susanna
1. ) Tämän työpajan yhteenvedot on saatavilla verkossa. 2. ) LAPE-periaatteet 3. ) Verkostomainen työ, sen johtaminen, ”luvan saaminen verkostomaiseen työhön”, yhteinen budjetti helpottaa työtä 4. ) muutama nosto alustuksista (Marja-Leena ja Maaret Vuorenmaa) 5. ) Rakenteet ovat edellytys periaatteen mukaiselle toiminnalle (rakenteiden tulee olla sellaiset, että ne tukevat)
Työpaja 14.11.2016 pääteema ja tavoitteet
Lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen palvelujen toimintaperiaatteet ja toimintaedellytykset
Työpaja 14.11.2016 Tuotokset (VERKOSSA)
Teema 1: Miten yhteen sovittava johtaminen viedään käytäntöön? Miten monialaisuus muuttaa johtamista, Arja Hastrup, kehittämispäällikkö THL
Teema 2: Lasten ja perheiden osallisuus matalan kynnyksen palveluissa ja niiden kehittämisessä, Marjatta Kekkonen, erityisasiantuntija, THL
Teema 3: Miten varmistetaan toimintaa ohjaavien periaatteiden jalkauttaminen käytäntöön? Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri,
• Työpaja 13.12.2016 pääteema ja tavoitteet
• Yhdessä eteenpäin vuosina 2017-18
• Kirjataan myöhemmin
• Työpaja 13.12.2016
• Tässä työpajassa esitellään yhteenveto syksyn työpajoista.