Mitä uutta lasten, nuorten ja aikuisten lihavuudesta – lihavuuden Käypä hoito -suositus käyttöön. 11.9.2020

1. Liikkumisen lisääminen
Katriina Kukkonen-Harjula
sessio Elintapaohjaus – miten toteutetaan?
koulutustilaisuus
Mitä uutta lasten, nuorten ja aikuisten lihavuudesta
– lihavuuden Käypä hoito -suositus käyttöön
11.9.2020 THL:ssa Helsingissä

2. Sidonnaisuudet Katriina Kukkonen-Harjula
• Käypä hoito -toimittaja 1999–
• Suomen Lihavuustutkijat ry hallituksen jäsen 2019–
• Eksoten tutkimushankkeen tutkija ja väitöskirjaohjaaja
– gerastenia- ja lonkkamurtumaportilaiden kotikuntoutus
– matka-apuraha Viipurin Tuberkuloosisäätiö 2017–20

3. Käypä hoidon hoitosuosituksen
Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset)
luentodiat
• luentodiat lapsille ja nuorille (29 kpl)
https://www.kaypahoito.fi/khl00078
• luentodiat aikuisille (45 kpl)
https://www.kaypahoito.fi/khl00061
tai
www.kaypahoito.fi, > Opi ja ota käyttöön

4. Käypä hoito -luentomateriaalin käyttö
• Käypä hoito -suositusten luentomateriaalit on laadittu
tukemaan suosituksen käyttöönottoa.
• Ne ovat vapaasti käytettävissä terveydenhuollon,
julkishallinnon ja oppilaitosten koulutuksissa ja
apuna ammattilaisten arjessa.
• Käyvän hoidon tuottamat aineistot ovat
kaikille avoimia ja maksuttomia.
• Esityksen sisältöä ei saa muuttaa.
• Jos esitykseen sisällytetään muuta materiaalia,
Käypä hoito -esityspohjaa ei saa käyttää lisätyssä materiaalissa.

5. Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa
Koodi Näytön aste Selitys
A Vahva
tutkimusnäyttö
Useita menetelmällisesti tasokkaita1 tutkimuksia,
joiden tulokset samansuuntaiset
B Kohtalainen
tutkimusnäyttö
Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai
useita kelvollisia2 tutkimuksia
C Niukka
tutkimusnäyttö
Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus
D Ei
tutkimusnäyttöä
Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta,
joka ei täytä tutkimukseen perustuvia näytön vaatimuksia
1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus);
tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin.
2 Menetelmällisesti kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta;
tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin.

6. Liikkumisen lisääminen
• tieteellinen näyttö
• liikkumissuositukset
• liikuntaneuvonnan toteuttaminen

7. Lihavuuden ehkäisy: fyysinen aktiivisuus
(liikunta ja liikkuminen vapaa-aikana ja työmatkoilla)
• Painonhallintaa edistävät päivittäinen arkiaktiivisuus,
vapaa-ajan liikunta ja istumisen ja muun paikallaanolon
vähentäminen
• Yhdysvaltalainen liikuntasuositus* suosittelee aikuisille
– kohtalaisen kuormittavaa kestävyysliikuntaa (esim. reipas kävely)
150–300 minuuttia viikossa tai
– raskasta liikuntaa (esim. juoksu) 75–150 minuuttia viikossa
– lisäksi lihasvoimaharjoittelua kahdesti viikossa
* 2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee.
2018 Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report.
Washington, DC: US Department of Health and Human Services 2018;
https://health.gov/paguidelines/second-edition/report.aspx

8. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
https://health.gov/paguidelines/second-edition
https://health.g
paguidelines/se
ond-edition
3-vuotiaille ja sitä vanhemmille
2018 https://health.gov/paguidelines/second-edition

9. • UKK-instituutti on laatinut yhdysvaltalaisiin suosituksiin (2018)
perustuvat liikkumissuositukset, joissa korostetaan
– kevyttä liikuskelua mahdollisimman usein
– taukoja paikallaanoloon aina mahdollisuuksien mukaan
– riittävää määrää palauttavaa unta.
Lihavuuden ehkäisy: fyysinen aktiivisuus
(liikunta ja liikkuminen vapaa-aikana ja työmatkoilla)

10. STM
2015, 44 s.

11. Fyysinen aktiivisuus: liikkuminen ja paikallaanolo
lihavuuden ehkäisy (lapset ja nuoret)
• Runsas istuminen ja muu paikallaanolo valveilla
saattavat edistää lasten lihavuuden kehittymistä (C).
• Fyysinen aktiivisuus edistää painonhallintaa 3−17-vuotiailla (A).
Päivittäinen liikkumissuositus
• Alle 8-vuotiaille suositellaan päivittäin vähintään 3 tuntia
kaikenlaista liikkumista.
• 7–18-vuotiaille suositellaan vähintään 1–2 tuntia liikuntaa
päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla.
– Yli 2 tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää.
– Ruutuajaksi suositellaan enintään 2 tuntia päivässä.

12. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIhttp://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-410-8
https://health.g
paguidelines/se
ond-edition

13. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
https://health.gov/paguidelines/second-edition,
https://www.ukkinstituutti.fi/
filebank/1477-
Fyysisen_aktiivisuuden_
suositus_kouluikaisille.pdf
STM
2015, 44 s.
https://health.g
paguidelines/se
ond-edition

14. Perusterveydenhuollossa
Ensisijainen hoitomuoto on suunnitelmallinen, usealla
tapaamiskerralla toteutettava elintapaohjaus (elintapahoito), jossa
• huomioidaan ruokailu- ja liikkumistottumukset, uni, päihteet, psyykkinen
hyvinvointi ja voimavarat
• käsitellään syömiseen ja painonhallintaan liittyviä ajatuksia, tunteita, asenteita
ja käyttäytymistä.
Elintapahoitoa tukevia menetelmiä voivat olla erittäin
niukkaenergiainen dieetti (ENED) ja lääkitys.

15. Elintapahoito
Elintapahoito voidaan toteuttaa moniammatillisena
yksilö- tai ryhmäohjauksena
Potilasta ohjataan maltillisiin elintapamuutostavoitteisiin ja
tuetaan muutosten toteutumisessa omahoito
Elintapahoitoon sisältyvät asiakkaan tilanteen kartoittaminen ja seuranta
• elintapamuutosten ja motivaation edistäminen sekä tavoitteiden asettaminen
• syömisen hallinnan vahvistaminen
• painonhallintaa tukevat ruokatottumukset
• fyysisen aktiivisuuden lisääminen ja paikallaan olon vähentäminen
• riittävä uni
• painon seuranta

16. Elintapahoito: fyysinen aktiivisuus
(liikunta ja liikkuminen)
Liikkumis- ja istumistottumuksien puheeksi ottaminen,
säännöllisen liikkumisen sekä päivittäisen arkiaktiivisuuden lisääminen
kuuluvat lihavuuden elintapahoitoon.
• Kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta yhdistettynä lihasvoimaharjoitteluun
on ilmeisesti tehokkain tapa saada aikaan suotuisia muutoksia
kehon koostumukseen henkilöillä, jotka ovat ylipainoisia tai lihavia.
– Rasvakudoksen määrä vähenee ja lihaskudoksen määrä lisääntyy.
• Lihasvoimaharjoittelu ja riittävä proteiinin saanti auttaa
ehkäisemään laihtumisesta johtuvaa lihaskatoa.

17. Liikuntaan ohjauksen johdantokysymyksiä
Liikuntatottumusten selvittäminen ja liikuntaan motivointi
• motivoiva haastattelu
• alkukartoitus → herättelee asiakasta arvioimaan omaa
tilannettaan ja näkemään muutostarpeen
o Millainen on tavallinen arki- tai vapaapäiväsi?
o Miten olet liikkunut viime aikoina?
o Miksi liikkuminen on mielestäsi jäänyt vähemmälle?
• realististen tavoitteiden asettaminen (saavutettavia ja mitattavia)
– Millaisesta liikkumisesta olisi helpoin aloittaa?
• Millainen on mieluista liikkumista?
– Mikä liikunnan aloittamisessa tai lisäämisessä on vaikeinta?
– Millaisia unelmia tai toiveita sinulla on liikkumisesta?
• Haluatko oppia jonkun uuden liikkumismuodon?
nix02728

18. Elintapahoito-ohjelma toimipisteeseen
• ohjelman suunnittelu, toteutus ja seuranta
– kirjaukset potilastietojärjestelmään
• terveydenhuollon ammattilaisten ohjausosaamista tulee
kehittää, jotta elintapaohjaus olisi mahdollisimman
monipuolista ja yksilöllistä
– myös fysiologinen ymmärrys energiatasapainosta
• paikkakuntakohtaisesti tarjolla olevien neuvontatahojen
esittely painonhallinnan tueksi ja toteuttamiseksi
– huomioidaan myös kansanterveysjärjestöjen, 3. sektorin ja
muiden toimijoiden tarjoamat palvelut
• sovitaan tavoitteet ja laaditaan konkreettinen
omahoitosuunnitelma
– kirjallinen (ja sähköinen) materiaali elintapamuutosten ja
painonhallinnan tueksi – seuranta

19. Aikuisten
lihavuuden
elintapahoidon
painonhallintaa ja
hyvinvointia
edistävät elintavat,
joita voidaan
soveltaa myös
lihavuuden
ehkäisyssä.

20. Lasten ja nuorten
elintapahoidon
painonhallintaa ja
hyvinvointia
edistävät elintavat,
joita voidaan soveltaa
myös lihavuuden
ehkäisyssä.

21. Liikunnan lisääminen
– miten terveydenhuollon ammattilainen ohjaa?
• moniammatillinen tiimi
• hoito-ohjelma kehitetty ja sitä ylläpidetään
• realistinen ymmärrys liikkumisen määrästä
– kysely tai haastattelu
liikkumispäiväkirja
– välttämättä ei tarvita
• askel- tai kiihtyvyysmittaria • sykemittaria
• rasituskoetta tai kuntotestejä

22. Fyysinen aktiivisuus
lihavuusleikkauksen jälkeen
• Liikunta ja liikkuminen tehostaa painon vähenemistä ja
auttaa säilyttämään laihtumistuloksen
lihavuusleikkauksen jälkeen.
• Liikuntaohjauksen tulee kuulua
lihavuusleikkauksen jälkeiseen hoitoon.
• Toipumisen jälkeen potilailla ei ole liikkumisrajoituksia ja
heille suositellaan vähintään
väestön yleisten liikuntasuositusten mukaista
määrää liikuntaa.

23. Aikuisten lihavuuden kanadalainen suositus 8/2020
http://obesitycanada.ca/guidelines
Suosituksen liikuntaosan taustamateriaali
(systemoitu kirjallisuuskatsaus)
https://obesitycanada.ca/guidelines/physicalactivity

24. http://obesitycanada.ca/guidelines