Mitä uutta lasten, nuorten ja aikuisten lihavuudesta – lihavuuden Käypä hoito -suositus käyttöön. 11.9.2020

1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lihavuus: Väestötutkimustietoa
ulkomaalaistaustaisista ja etnisistä vähemmistöistä
Päivikki Koponen, TtT, dosentti, tutkimuspäällikkö
11.9.2020

2. Ulkomaalaistaustaisten terveyteen ja
hyvinvointiin vaikuttavat:
Maahanmuuttoon liittyvät tekijät Yksilölliset ja elinoloihin liittyvät tekijät
Lähtömaa
Maahanmuuton syyt
Maahanmuuttoprosessi
Olosuhteet ja elinympäristö
Suomessa
Koulutustausta ja osaaminen
Työllisyysaste ja tulotaso
Elintavat
(ml. suojaavat ja riskitekijät)
Suomessa asuttu aika

3. Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus
FinMonik 2018–2019
• Aiemmat Maamu -terveystarkastustutkimus 2010-2012 sekä
Ulkomaalaistaustaisten Työ – ja hyvinvointitutkimus 2014 (UTH)
• Koko Manner-Suomen kattava kysely
• 18 maakuntaa + kuusi kaupunkia: Espoo, Helsinki, Oulu,
Tampere, Turku, Vantaa
• Tiedonkeruu:
• sähköinen lomake, jota täydennettiin paperikyselyllä ja
puhelinhaastatteluilla
• 18 kieliversiota
• n = 12 877, osallistumisaktiivisuus 53,1 %

4. FinMonik-tutkimuksen vastanneiden lukumäärä
maaryhmittäin ja sukupuolittain
n = 3746 (56%) n = 3 090 (50%)

5. Lihavuuden (BMI≥30) yleisyys
taustamaaryhmittäin
(FinMonik 18-64v)
5
*Skogberg et al. 2016
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Somali KurdiKoko väestö
(Terveys 2011)
Venäjä
Miehet Naiset
***
***
**
Lihavuus: Maamu 30-64 v, BMI ≥ 30 kg/m2
tai WC ≥102 cm M/ ≥ 88 cm N*

6. Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomat
(FinMonik)
Muita tekijöitä lihavuuden
taustalla, mm.
• Alhaisempi
koulutustaso ja
työllisyys
• Naiset: enemmän
synnytyksiä
• Mielenterveyden pulmat
• Ravitsemus?

7. Maamu: T2 diabetes 30-64 v, %
7
0
5
10
15
20
25
30
Koko väestö
(Terveys 2011)
Venäjä
* **
*
Somali Kurdi
**
*
Miehet Naiset
T2D: itse raportoitu, lääke, HILMO, HbA1c ≥ 48 mmol/mol
(Skogberg et al. 2018)

8. BMI lihavuusindikaattorina - lihavuus
diabeteksen riskitekijänä?
• Vyötärön ympärys ja vyötärö-pituussuhde parhaat
antropometriset tekijät T2 diabeteksen riskin
tunnistamisessa
• Antropometristen tekijöiden tarkkuus määrittää T2
diabetesta heikompi somalialais- ja erityisesti
kurditaustaisessa väestössä
• HbA1c:n ja antropometristen mittareiden välisen yhteyden
aste erityisen heikko kurditaustaisilla
• Riskinarviointimenetelmien kehittämistarve
Lähde: Skogberg et al 2018, Skogberg et al 2019

10. Roosa -tutkimukseen osallistuneet
• Tutkimukseen osallistui yhteensä 365 henkilöä. Heistä suurin
osa oli naisia.
• Valtaosa tutkittavista (75 %) osallistui terveystarkastukseen.
17.9.2020

11. Roosa tutkimukseen osallistuneistavaltaosa oli ylipainoisia tai lihavia
ylipainoinen tai lihava = BMI ≥ 25 kg/m2
lihava = ≥ 30 kg/m2
!
BMI 25-29.9
LIPAINO
VYÖTÄRÖ-
LIHAVIA 74 %
YLIPAINOISIA TAI
LIHAVIA 88 %
LIHAVIA 65 %
YLIPAINOISIA TAI
LIHAVIA 83 %
VYÖTÄRÖ-
LIHAVIA 56 %
LIHAVIA 60 %

12. Roosa: Köyhyyskokemukset 12 viime
kuukauden aikana, romanimiehet ja -naiset (%)
• Köyhyyskokemukset
yleisempiä kuin koko
väestössä keskimäärin
• Yli 60 prosenttia 55 vuotta
täyttäneistä oli joutunut
tinkimään lääkkeiden
ostosta

13. Haasteita terveysneuvontaan ja hoitoon
Jonotus hoitoon, koettu syrjintä/epäasiallinen kohtelu Korkeat hinnat (ruoka, harrastukset ja palvelut) Kieli-
/kommunikaatiovaikeudet
Terveystieto/terveyden lukutaito, kulttuurierot esim. kehoihanteet Epätietoisuus, mistä tietoa ja neuvoja saa
Ulkomaalaistaustaisen väestön ja etnisten vähemmistöjen moninaisuus
- huomioi yksilö, perhe ja yhteisö

14. Edistämässä
kulttuurisesti
moninaisen
Suomen terveyttä,
hyvinvointia ja
osallisuutta.
Tutustu toimintaamme ja tule tutkitun tiedon
lähteille:
www.thl.fi/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus
MONET
–
THL:n
monikulttuurisuuden
asiantuntijaryhmä
Seuraa meitä Facebookissa ja Twitterissä @thlmonet