Esityksessä kerrotaan, millaisia tuloksia UKK-instituutin tutkimuksissa on saatu elintapojen muuttamisesta. Tutkimusten osallistujat edustavat erilaisia ryhmiä, kuten raskaana olevia äitejä, vaihdevuosi-ikäisiä naisia ja raskaan liikenteen kuljettajia.
Terveysliikunnan webinaarisarja: Liikunnan Käypä hoito -suositus on päivitetty vuoden 2016 alussa. Työryhmässä mukana ollut UKK-instituutin vanhempi tutkija Katriina Kukkonen-Harjula esitteli suositusta UKK-instituutin webinaarisarjassa 15.3.2016.
Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. Tommi VasankariUKK-instituutti
Istu vähemmän - voi paremmin
Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari esitteli uudet suositukset 17.6.2015 julkistustilaisuudessa.
Esityksessä kerrotaan, millaisia tuloksia UKK-instituutin tutkimuksissa on saatu elintapojen muuttamisesta. Tutkimusten osallistujat edustavat erilaisia ryhmiä, kuten raskaana olevia äitejä, vaihdevuosi-ikäisiä naisia ja raskaan liikenteen kuljettajia.
Terveysliikunnan webinaarisarja: Liikunnan Käypä hoito -suositus on päivitetty vuoden 2016 alussa. Työryhmässä mukana ollut UKK-instituutin vanhempi tutkija Katriina Kukkonen-Harjula esitteli suositusta UKK-instituutin webinaarisarjassa 15.3.2016.
Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. Tommi VasankariUKK-instituutti
Istu vähemmän - voi paremmin
Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari esitteli uudet suositukset 17.6.2015 julkistustilaisuudessa.
Liikuntaraportti. Pauliina Husu ja Tommi VasankariUKK-instituutti
Liikuntaraportin julkistamistilaisuuden esitys 6.9.2018 Helsingissä. Esityksen pitivät UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari ja erikoistutkija Pauliina Husu. Esitys sisältää raportin tulosten pääkuvaajat ja sanallisen yhteenvedon.
Liikuntaraportissa on kuvattu suomalaisten liikemittarilla mitattua fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa sekä fyysistä kuntoa. Objektiivisia tuloksia on kerätty useista eri väestötutkimuksista muutaman viime vuoden ajalta. Liikuntaraportti luovutettiin ministeri Sampo Terholle 6. syyskuuta.
Raportti: Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:30. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-585-3
Tutustu raportin tiivistelmään, pääkuvaajiin ja tiedotteisiin UKK-instituutin verkkosivulla: www.ukkinstituutti.fi/liikuntaraportti
Sitra on 2013-2014 ollut toteuttamassa sähköisten omahoitopalveluiden kokeiluita eri puolilla Suomea. Näiden kokeilujen oppeja esiteltiin kutsuvierasyleisölle kasvuyritystapahtuma Slushin yhteydessä Helsingissä 18.11.2014.
Lue myös:
http://www.sitra.fi/uutiset/hyvinvointi/sitra-digitaalisten-terveys-ja-hyvinvointipalveluiden-potentiaali-viela
Liikuntaraportti. Pauliina Husu ja Tommi VasankariUKK-instituutti
Liikuntaraportin julkistamistilaisuuden esitys 6.9.2018 Helsingissä. Esityksen pitivät UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari ja erikoistutkija Pauliina Husu. Esitys sisältää raportin tulosten pääkuvaajat ja sanallisen yhteenvedon.
Liikuntaraportissa on kuvattu suomalaisten liikemittarilla mitattua fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa sekä fyysistä kuntoa. Objektiivisia tuloksia on kerätty useista eri väestötutkimuksista muutaman viime vuoden ajalta. Liikuntaraportti luovutettiin ministeri Sampo Terholle 6. syyskuuta.
Raportti: Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:30. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-585-3
Tutustu raportin tiivistelmään, pääkuvaajiin ja tiedotteisiin UKK-instituutin verkkosivulla: www.ukkinstituutti.fi/liikuntaraportti
Sitra on 2013-2014 ollut toteuttamassa sähköisten omahoitopalveluiden kokeiluita eri puolilla Suomea. Näiden kokeilujen oppeja esiteltiin kutsuvierasyleisölle kasvuyritystapahtuma Slushin yhteydessä Helsingissä 18.11.2014.
Lue myös:
http://www.sitra.fi/uutiset/hyvinvointi/sitra-digitaalisten-terveys-ja-hyvinvointipalveluiden-potentiaali-viela
HYVINVOINTIA JA TEKNOLOGIAA – aktiivisuutta ja apuvälineitä arkeen -hyvinvointiteknologian seminaari, TAMK 28.11.2014
Lyhyt versio seminaariesityksestäni:
Hyvinvointimittarit ja niistä kertyvän datan analyysi - Miksi mittaisin hyvinvointiani? / Pekko Vehviläinen, Digital Health Solutions Oy
TEKO-webinaari: Move! osana fyysisen toimintakyvyn edistämistä. Kirsti SiekkinenTervekoululainen
Terve koululainen -hankkeen Move!-webinaarisarjan päättäneen verkkoluennon teemana oli Move! osana fyysisen toimintakyvyn edistämistä kouluyhteisössä. Asiantuntijana terveyden edistämisen asiantuntija, fysioterapeutti Kirsti Siekkinen Likesistä.
Verkkoluento pidettiin 27.11.2018.
Luentotallenne ja muut webinaarisarjan tallenteet ja esitysmateriaalit ovat katsottavissa osoitteessa https://www.tervekoululainen.fi/webinaari
HR4: Firstbeatin Hyvinvointianalyysi henkilöstön kokonaisvaltaisen hyvinvoinn...HR4 Group
Näemme HR4:ssä hyvinvoinnin ja sen edistämisen osana arkea. Etsimme ja kokeilemme jatkuvasti uusia keinoja henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi. Olemme jo pidempään käyttäneet itse ja tarjonneet asiakkaillemme osana valmennuksia Firstbeatin Hyvinvointianalyysiä, jossa mitataan yksilön stressiä ja palautumista.
Menetelmä perustuu sykevälivaihtelun mittaamiseen. Hyvinvointianalyysin avulla on mahdollista saada tietoa henkilöstön kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja työkaluja hyvinvoinnin edistämiseen. Lue, kuinka hyvällä sykkeellä saavutetaan parempaa henkilöstö- ja asiakaskokemusta.
Tällä hetkellä kroonisten hengitystiesairauksien diagnoosi
perustuu keuhkojen toimintakokeisiin. Nämä puhalluskokeet ovat aikaa
vieviä ja vaativat ammattitaitoa. Lisäksi tulokset
korreloivat huonosti potilaan kliinisiin oireisiin,
ennusteeseen, hoitovasteeseen, pahenemisvaiheisiin
ja kuolleisuuteen. SalWen Älykäs monitorointi -ohjelmassa
etsittiin uudenlaisia biomarkkereita
sekä veri- että yskösnäytteistä.
Elämäntapamuutosten tulisi olla elinikäinen oppimisprosessi, eikä tiettyyn ajanjaksoon kohdistuva ponnistelu. Uusien oppimisteorioiden avulla interventioiden tehokkuutta voidaan edistää ja siten saada pysyvämpiä tuloksia.
A helmet of electrodes can help to distinguish between a cerebral infarction and a cerebral haemorrhage. Rapid diagnosis, even in the ambulance, has a strong impact on the patient’s prognosis. The sooner that treatment is initiated to dissolve a blockage, the better the results.
Elektrodikypärän avulla aivoinfarkti voidaan erottaa aivoverenvuorosta. Nopea diagnoosi voidaan tulevaisuudessa tehdä jo ambulanssissa, jolloin oikea hoito saadaan aloitettua ajoissa.
Tutkimusten mukaan yksinkertainenkin portaali tehostaa aktivointia! SalWe mahdollisti monialaisen yhteistyön portaalin toimittajan, lääketieteelisen tiedontuottajan, tutkijoiden ja terveydenhuollon palvelutuotannon välillä.
Researchers analyzed large datasets on diet, physical activity, and stress to understand lifestyle habits and identify effective ways to promote healthy changes. One dataset contained 8 million photos of meals taken by mobile users to receive peer feedback on healthiness, which was found to be as accurate as experts. Another dataset contained heartbeat variations for 30,000 people, allowing analysis of actual exercise levels compared to recommendations. The goal is to combine such data insights to better understand morbidity and performance, and evaluate programs to encourage healthy lifestyles.
This document discusses new methods for mapping functionally important brain regions before neurosurgery using transcranial magnetic stimulation (nTMS). The BioMag Laboratory at Helsinki University Central Hospital developed nTMS mapping which can identify regions critical for speech, movement and understanding. nTMS involves stimulating the brain with magnetic pulses to locate regions and has been commercialized by spin-off company Nexstim. Precisely mapping these regions helps neurosurgeons plan surgery for tumors or epilepsy near speech or motor areas to minimize risks to patients.
The study used heart rate and sleep monitors over a week to track the stress levels of 36 busy city residents. It found that people experienced the highest stress in the evenings as they planned for the next day, rather than at work. Only physical activity levels corresponded to differences in individual stress - more active people's stress declined during the work day. The researchers hope to commercialize a tool to analyze these connections between physical data, stress, and behavior.
The document discusses a study analyzing heart rate data from over 2,000 days to research stress, recovery, and exercise. 318 subjects had their physiological measurements taken and answered questionnaires. Small monitors recorded subjects' heartbeats without disrupting daily life. Preliminary results found subjects recovered from stress but often forgot about exercise. Multi-disciplinary research projects provide opportunities to increase understanding of human well-being and make contributions with techniques for evaluating stress, recovery, and exercise.
A study compared the effects of conventional face-to-face therapy and therapy using new technologies on indicators of mental and physical well-being. 280 participants were divided into groups receiving face-to-face lifestyle intervention, online intervention, mobile intervention, or serving as a control. Preliminary results found all intervention forms benefited in reducing depression symptoms. Mobile and online therapies were as effective as interpersonal sessions in preventing depression. The findings show the value of technology-assisted therapy in delivering treatment anywhere and anytime.
Researchers in Finland have been studying the use of auditory event-related potentials (ERPs) to diagnose Alzheimer's disease in early stages. The study found sensory gating, the brain's ability to filter out repetitive sensory inputs, is impaired in patients with mild cognitive impairment and Alzheimer's disease. ERPs provide an objective, non-invasive way to test cognitive processes and sensory gating. The research was conducted on patients with mild cognitive impairment, early Alzheimer's, and a control group. The findings could help develop diagnostic solutions and may be applicable to existing medical technology.
A mobile application called Oiva has been developed by VTT Technical Research Centre of Finland and the University of Jyväskylä to promote mental wellness and alleviate stress using Acceptance and Commitment Therapy techniques. A pilot study found the application improved quality of life and reduced stress for users. Oiva teaches skills through brief daily exercises on a smartphone to improve flexibility, motivation, and ability to make lifestyle changes. Follow up studies will test the application with workers experiencing stress and expectant parents.
The document discusses Finland's experience using existing population cohorts in health research. It provides examples of cohorts studying links between lifestyle factors like stress, sleep, exercise and diet on mental health. The SalWe Mind and Body Programme utilizes these cohorts in projects exploring these links. For example, one cohort showed stress increases unhealthy eating and weight gain. The research aims to help individuals improve lifestyle and prevent chronic diseases.
This document summarizes a study being conducted as part of Finland's Mind and Body research program. The study is investigating changes in brain function as stroke patients recover using novel brain imaging methods. Researchers from Aalto University and Helsinki University Central Hospital are collaborating with medical device company Elekta to study patients and develop new rehabilitation techniques. The results so far indicate that most changes in the brain occur within the first four weeks of recovery. The researchers hope to use these methods to develop more personalized rehabilitation programs and treatment comparisons to improve recovery outcomes for stroke patients.
Changes in brain function during recovery of stroke patients
Sydän kertoo enemmän
1. Sydän kertoo enemmän
www.salwe.fi
Mitä sydämen sykettä analysoimalla saamme tietää terveydestä, hyvinvoinnista ja suorituskyvystä?
Salwe Oy:n Mielen ja kehon eliksiirit -tutkimusprojektissa stressiä, palautumista ja liikuntaa mitattiin
sydämen sykkeen avulla yli kahden tuhannen vuorokauden edestä. Analysoinnissa käytettiin
Firstbeat Technologies Oy:n kehittämiä menetelmiä.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan vuonna
2008 maailman aikuisväestöstä 35 prosenttia oli ylipainoisia. Heidän määränsä on lähes kaksinkertaistunut 1980-luvulta. Kiinteästi ylipainoon liittyvää
kakkostyypin diabetesta sairastaa pääosa noin 347
miljoonasta maailman diabeetikosta. Arvioidaan, että
vuonna 2030 diabetes on jo seitsemänneksi yleisin
kuolinsyy.
Kakkostyypin diabetes voidaan kokonaan välttää tai
sen puhkeamista viivyttää terveellisillä elämäntavoilla.
Kaiken kaikkiaan elämäntapamuutokset vaikuttavat
ylipainosta aiheutuvien ongelmien hoitoon vähintään
yhtä tehokkaasti kuin lääkkeet.
Tutkimus osana arkea
Salwe Oy:n Mielen ja kehon eliksiirit -ohjelmassa
on hyvinvointiohjelmien vaikutuksia tutkittu yhteistyössä Jyväskylän, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen, VTT:n ja Työterveyslaitoksen kesken. Yrityksistä tutkimuksessa ovat olleet mukana Firstbeat
Technologies Oy:n lisäksi Kustannus Oy Duodecim,
Vivago Oy, Valio Oy ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu.
SalWe - Terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymä
2. Tutkimuksen tarkoituksena oli auttaa ylipainoisia ja
stressaantuneita henkilöitä muuttamaan elämäntapojaan ja samalla parantamaan elämänlaatuaan.
Tutkimukseen, jossa kyselylomakkeiden rinnalla mitattiin tutkittavien henkilöiden fysiologiaa, osallistui
318 henkilöä. Käytössä olivat Firstbeatin pienet mittalaitteet, joiden ansiosta mittaukset voitiin suorittaa
osana normaalia elämää ja arkea. Tärkeä merkitys oli
myös Firstbeatin innovatiivisilla sydämen sykkeeseen
ja sykkeen vaihteluun perustuvilla analyysimenetelmillä, jotka antoivat tietoa stressistä, palautumisesta
ja liikunnasta.
Stressistä palautuminen kohtalaista
”Mittasimme koehenkilöiden sykettä kolmen vuorokauden aikana ennen heidän osallistumistaan psykologisiin hyvinvointiohjelmiin, samoin sykemittauksia
tehtiin ohjelmien jälkeen kolmen vuorokauden aikana.
Lisäksi seurasimme heitä puolen vuoden kuluttua ohjelmien päättymisestä. Alustavien tulosten perusteella
näyttää siltä, että tutkittavamme palautuivat kohtalaisen hyvin päivän aikana kokemastaan stressistä.
Liikkuminen oli kuitenkin unohtunut liian monelta,
minkä takia heillä ainakin yksi hyvinvoinnin tukijalka
ontuu”, selvittää tutkija Tero Myllymäki Jyväskylän
yliopiston psykologian laitokselta.
Yritys hyötyy monitieteellisyydestä
Jyväskyläläinen Firstbeat Technologies on kasvava ja
kansainvälistyvä hyvinvointiteknologiayritys, jonka
innovatiivisia tuotteita ja mittausmenetelmiä ovat
käyttäneet jo miljoonat henkilöt niin urheiluun kuin
työhyvinvointiin liittyvissä analyyseissa.
Menetelmien avulla saadaan tarkkaa mittaustietoa,
jota voidaan hyödyntää henkilökohtaista hyvinvointia ja suorituskykyä koskevissa päätöksissä. Ne auttavat myös motivoimaan elämäntapojen muutokseen
ja tekemään päivittäisiä valintoja, joilla parannetaan
hyvinvointia.
”Haluamme tehdä yhteistyötä hyvinvointisektorilla toimivien eturivin tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa.
SalWen käynnistämät monitieteiset tutkimushankkeet
ovat oiva mahdollisuus lisätä omaa ymmärrystämme
ihmisten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä”, kertoo Firstbeat Technologies Oy:n toimitusjohtaja Joni
Kettunen.
”Toisaalta meillä on tarjota kansainvälisesti ainutlaatuisia menetelmiä stressin, palautumisen ja liikunnan
arvioinnissa. Nämä menetelmät ovat tutkijan hyödynnettävissä”, lisää Kettunen.
Tutkimusprojekti on ollut yritykselle tärkeä myös liiketoiminnan kehityksen kannalta.
”Yhtiössämme peruslähtökohtana on aina ollut, että
tuotteemme ja palvelumme perustuvat tutkittuun tietoon. Kasvavilla hyvinvointiteknologian markkinoilla
tutkimustieto tarjoaa kilpailuetua, joka on elinehto
pitkäaikaisessa menestymisessä”, päättää toimitusjohtaja Joni Kettunen.
Lisätietoja
Joni Kettunen
toimitusjohtaja
Firstbeat Technologies Oy
joni.kettunen@firstbeat.fi
050 324 0889
Tero Myllymäki
projektitutkija
Psykologian laitos, Jyväskylän yliopisto
tero.myllymaki@jyu.fi
040 805 4513
SalWe - Terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymä