Europarlamenteerikko Sirpa Pietikäisen esitys Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa Sitran Symbioosien ystävien aamiastilaisuudessa 30.1.2014
Geoinformatiikan tutkimuspäivien keynote esitys: Voivatko globaalit analyysit ja aineistot tarjota pohjaa maankäytön suunnittelulle? Esitys pohjautuu osittain artikkeliin:
http://www.nature.com/nature/journal/v516/n7531/full/nature14032.html
Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
WWF's Living Planet Report 2012 (in Finnish)Metso Group
WWF Finland's Janne Luukkonen presentation of the WWF report at the WWF-Metso Bioenergy seminar in Helsinki, May 15, 2012
"Business as usual is not an option"
Slides in Finnish
Europarlamenteerikko Sirpa Pietikäisen esitys Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa Sitran Symbioosien ystävien aamiastilaisuudessa 30.1.2014
Geoinformatiikan tutkimuspäivien keynote esitys: Voivatko globaalit analyysit ja aineistot tarjota pohjaa maankäytön suunnittelulle? Esitys pohjautuu osittain artikkeliin:
http://www.nature.com/nature/journal/v516/n7531/full/nature14032.html
Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
WWF's Living Planet Report 2012 (in Finnish)Metso Group
WWF Finland's Janne Luukkonen presentation of the WWF report at the WWF-Metso Bioenergy seminar in Helsinki, May 15, 2012
"Business as usual is not an option"
Slides in Finnish
Ilmastobarometri on loppuvuodesta 2012 toteutettu selvitys suomalaisesta ilmastokeskustelusta. Selvityksessä tarkasteltiin kuka Suomessa ilmastonmuutoksesta puhuu, missä, milloin ja miten, mitkä teemat ovat nousemassa julkisen keskustelun kohteeksi sekä miten ilmastonmuutoksesta nykytilanteessa kannattaisi puhua. Näin barometrissa rakennettiin kahdeksan ehdotusta tai toimenpidesuositusta ilmastoviestijöille - kaikille suomalaisen ilmastokeskustelun osanottajille julkisista organisaatioista tavallisiin ihmisiin. Tavoitteena on ajankohtaisempi, kiinnostavampi ja toimintaan rohkaiseva ilmastokeskustelu.
Marjukka Lamminen - Maailma nyt ja tulevaisuudessa - Kestävä kotieläintuotan...Marjukka Lamminen
Millaisessa maailmassa elämme nyt ja tulevaisuudessa? Miten ihmistoiminta kuormittaa maapalloa? Mitä on kestävyys ja kestävä kotieläintuotanto? Miten ihmiset ja eläimet tulisi ruokkia? Luento KEL250B Kestävä kotieläintuotanto -kurssilla (Helsingin yliopisto) keväällä 2017.
Ilmastobarometri on loppuvuodesta 2012 toteutettu selvitys suomalaisesta ilmastokeskustelusta. Selvityksessä tarkasteltiin kuka Suomessa ilmastonmuutoksesta puhuu, missä, milloin ja miten, mitkä teemat ovat nousemassa julkisen keskustelun kohteeksi sekä miten ilmastonmuutoksesta nykytilanteessa kannattaisi puhua. Näin barometrissa rakennettiin kahdeksan ehdotusta tai toimenpidesuositusta ilmastoviestijöille - kaikille suomalaisen ilmastokeskustelun osanottajille julkisista organisaatioista tavallisiin ihmisiin. Tavoitteena on ajankohtaisempi, kiinnostavampi ja toimintaan rohkaiseva ilmastokeskustelu.
Marjukka Lamminen - Maailma nyt ja tulevaisuudessa - Kestävä kotieläintuotan...Marjukka Lamminen
Millaisessa maailmassa elämme nyt ja tulevaisuudessa? Miten ihmistoiminta kuormittaa maapalloa? Mitä on kestävyys ja kestävä kotieläintuotanto? Miten ihmiset ja eläimet tulisi ruokkia? Luento KEL250B Kestävä kotieläintuotanto -kurssilla (Helsingin yliopisto) keväällä 2017.
Miten kiertotalouden kehitystä mitataan?
Esiselvitys kiertotalouden kansallisen barometrin kehittämisestä
Gaia Consulting Oy 4.9.2015
Päivi Luoma, Lauri Larvus, Mari Hjelt, Minna Päällysaho ja Maija Aho
Peruskuvaus ikäihmisille suunnatuista Palvelutoreista ja Lähitoreista Tampereella
20.1.2015
Jarkko Hämäläinen, Johanna Leisio, Mari Patronen, Eeva Päivärinta
Vapo Oy:n ympäristöpäällikkö Marita Valkosen esitys Alueelliset resurssivirrat - hankkeen tulosten ja mallin hyödyntäminen Sitran Alueelliset resurssivirrat -tapahtumassa 10.12.2014.
Johtaja Stephen Hintonin, The Swedish Sustainable Economy Foundation, esitys Fiscal Approaches to driving change Sitran, BSAG:n ja LUT:n tilaisuudessa Ravinteiden kierrätys kiertotalouden ytimessä 11.5.2015.
Gaia Consulting Oy:n Jyväskylän resurssiviisaustiekartan arviointiraportti esittää, millaisia talousvaikutuksia valikoiduilla, Jyväskylässä toteutetuilla resurssiviisailla toimilla voisi olla. Toimet liittyvät viiteen aihealueeseen: energia, jäte, liikenne, ruoka ja vesi. Tämä esitys käsittelee veteen liittyviä toimenpiteitä.
Lisätietoja resurssiviisaustiekartasta:
https://www.sitra.fi/artikkelit/hikinen-tie-kohti-resurssiviisasta-jyvaskylaa
Yksi johtavista hiiliriskien asiantuntijoista, Carbon Tracker Initiativen CEO Anthony Hobley kertoi Sitran järjestämässä keskustelutilaisuudessa tuoreista tutkimuksista. Näiden mukaan sijoittajien pitäisi havahtua analysoimaan niitä taloudellisia riskejä, joita fossiilisiin polttoaineisiin kohdistuvilla sijoituksilla on.
CEO Anthony Hobley from Carbon Tracker Initiative shared the results from their latest studies regarding Wasted Capital and Stranded Assets in a discussion with Sitra. According to him, investors need to analyse the financial risks related to investments in high-cost, high-carbon fossil fuel assets.
Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n johtajan Jyri Seppälän esitys Jyväskylän resurssiviisaustiekartan ympäristövaikutusten arviointi Sitran Kaupunkiverkoston työpajassa 25.11.2014
Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018
Matti Kahra, Sitra: "Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi?"
The Energiewende - A Social Contract for the German Energy Future
Talous maapallon rajoissa / Jussi Nikula WWF
1. Talous maapallon
rajoissa
ESA / NASA
Jussi Nikula
Ohjelmapäällikkö, ekologinen
jalanjälki -ohjelma
WWF Suomi
23.1.2013 Kestävä talous –
foorumi (muokattu)
3. Talous maapallon rajoissa
1. Maapallon rajojen hahmotelma ja suhteutus nykytilaan
2. Mitä maapallon rajat tarkoittavat kestävän talouden kannalta?
3. Hahmotelma periaatteista, joiden mukaan taloutta voidaan
ohjata
4. Planetary Boundaries:
Exploring the Safe
Operating Space for
Humanity (Rockström et al 2009)
“Anthropogenic pressures on the Earth
System have reached a scale where abrupt
global environmental change can no longer
be excluded”
Lähde: Rockström et al 2009: Planetary Boundaries: Exploring the Safe Operating Space for Humanity
4
6. Hiilibudjetti 2010-2050 (kahden asteen tavoite)
565 GtCO2
(Carbon Tracker Initiative 2012: Unburnable Carbon)
• Muita arvioita mm. 1000 – 1800 GtCO2 (450 ppm) (Kevin Anderson 2012:
Climate change going beyond dangerous)
6
7. PwC: Too late for two degrees?
Talouden hiili-intensiteetin on parannuttava
dramaattisesti
“Even doubling our current
rate of
decarbonisation, would still
lead to emissions
consistent with 6 degrees
of warming by the end of
the century.” Leo
Johnson, PwC
(EU annual average change in
carbon intensity 2000-2011: 2,3 %)
Lähde: PwC 2012: Too late for two degrees?
7
8. Päästöjen kasvutahti ja huipun
ajoittuminen määrittävät
nopeuden, jolla päästöjä on
vähennettävä
“Even the least demanding set of
curves still require radical mission
reductions of about 10 per cent
year upon year from 2020 and
continuing for around two decades”
Lähde: Kevin Anderson 2012: Climate change going beyond dangerous
“collapse of the Soviet Union
triggered 5 per cent year-on-year
emission reductions for about 10
years”
16. Kestävämmän luonnonvarojen kulutuksen
tason saavuttaminen tarkoittaa vähintään 70 %
vähennystä teollisuusmaissa 2050 mennessä
Huom! Vuoden 2000 luonnonvarojen
kulutuksen taso ei liene ”oikea”
kestävyyden taso
Lähde: UNEP International resouces panel 2011: Decoupling report
16
17. Ekotehostamisesta ja kierrätyksestä huolimatta
materiaalien kulutus ei ole laskenut
Materiaalien kulutus (v.2000=100)
130
120
110
Finland
Sweden
EU (27 countries)
Germany
100
90
80
70
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Lähde: Eurostat
19. Tarvitaan systeemitason
muutos
“Progress has been made, but it
has been neither fast nor deep
enough, and the need for furtherreaching action is growing ever
more urgent”
High Level Panel on Global
Sustainability 2012
“Pitkällä aikavälillä
innovaatioiden synnyttämällä
ja luovan tuhon välittämällä
dynamiikalla on paljon
suurempi merkitys … kuin
sillä … markkinatalouden
ominaisuudella, että se
kohdentaa resursseja
tehokkaasti staattisessa
mielessä”
Sixten Korkman 2012, Talous
ja utopia
Lähde: UNEP 2011, Decoupling report, alkuperäinen Weterings et al 1997
20. Miten siirtyä uuteen kestävään talouteen?
Radical change in incremental steps.
Immediate radical change would lead to
maximal resistance…Incremental change
allows the system to adjust to the new
circumstances and build up new
structures…Incremental, however, does not
mean gradual development.
Conceptualizing, Observing, and Influencing Social–Ecological
Transitions
www.ecologyandsociety.org/vol14/iss2/art3/