Turvepellot maastossa ja päästötilastoissa, Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus

1. Turvepellot maastossa ja
päästötilastoissa
Turve, Tiede ja Tulevaisuus
Mitä tehdä turvepelloille – webinaari
27.1.2022
Hanna Kekkonen
Tutkija, Luonnonvarakeskus

2. 2
Kts. mm. Maatalouden ilmastotiekartta, Pariisin ilmastosopimus 26.1.2022
Tavoitteet
Velvoitteet
Seuranta
Perusta ilmastopolitiikalle
Päästöjen raportointi – Miksi?
Hiilineutraali EU
→
Hiilineutraali Suomi
→
Toimialakohtaiset
tiekartat
Kuva: Hanna Kekkonen, Luke

3. 3
Mitä turvepellot ovat?
26.1.2022
Kivennäismaa: kiviainesta Turvemaa: eloperäistä ainesta,
joskus elänyttä materiaa
Kuva: Hanna Kekkonen, Luke

4. 4
Päästöjen raportointi – Maatalouden ja turvemaiden
päästöt Suomen kokonaispäästöistä
josta N2O
päästöt
eloperäisiltä
mailta n.1,5
Mt CO2e
6,6 Mt CO2 ekv
53,1 Mt CO2e

5. 5
Turvemaiden kokonaisvaikutus
Viljelymaiden CO2 päästöt ilmoitetaan
maankäyttö-sektorilla
26.1.2022
6,52 Mt CO2e orgaanisilta
mailta
1,5 Mt CO2e
kivennäismailta
N2O CO2
8 Mt
CO2ekv
n.10%
n.90%
Kts. Tilastokeskus
Kuva: Hanna Kekkonen, Luke

6. 6
Päästöjen kehitys sektoreittain
Kts. Tilastokeskus 26.1.2022
Kuva: Tilastokeskus, viite lopussa

7. 7
Turvemaiden ympäristövaikutukset –
ei pelkästään päästöjä
Kts. mm. Ikkala et al. 26.1.2022
Ilmastovaikutukset
Ravinteiden huuhtoutuminen
Fysikaaliset vaikutukset
Orgaanisen aineksen hajoaminen
kaasumaisiksi yhdisteiksi mikrobiologisen
toiminnan seurauksena
Ravinteiden kulkeutuminen vesistöihin ja
muualle ympäristöön mm. ojaverkostoja pitkin
Turpeen kuluminen, jonka seurauksena esim.
tulvimisriskit
Kuva: Hanna Kekkonen, Luke

8. 8
Tunnistammeko turvemaat luotettavasti?
Kts. Valse-V tutkimus & OMAIHKA -hanke 26.1.2022
95 %
N= 541
Valse – V
571
näytettä
2%
N =11
3 %
N = 19
Vastasi täysin
Näytteen perusteella
kivennäismaa, mutta
luokittui turvemaaksi
Maannostietokannassa
Turvemaa, mutta luokittui
kivennäismaaksi
Maannostietokannassa
Kuva: Hanna Kekkonen, Luke

9. 9
Missä turvemaat sijaitsevat ja
millaisessa käytössä ne ovat?
Kuva: Hanna Kekkonen Luke, 2022
Aineistot: Ruokavirasto, GTK, Luke, MML
26.1.2022
Viljelyssä
n. 260 000 ha
Käyttömuotoja nyt
Ks. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio
päästövähennysmahdollisuuksista s.15, ja TUPA hanke
Viljellyt turvemaat kunnittain (ha) vuonna
2016 (paksut ja ohuet)
2/3 nurmella
1/3 viljalla
67 000 ha hylätty

10. 10
Kuva: Hanna Kekkonen, Luke 26.1.2022
Turvepeltojen alueellinen merkitys

11. 11
Miten turvemaiden päästöjä voidaan vähentää?
26.1.2022
Mitä tiedetään eli miten voidaan vaikuttaa (tutkimus):
• Turvepeltojen sijainti
• Turvepeltojen paksuus
• Viljelykasvitieto: kuinka suuri osa on elintarviketuotannon
kannalta merkityksellistä
Päästöjen vähentämisessä merkittävät tekijät:
Viljelykasvivalinta (muokkaus)
Pohjavedenpinta (kuinka paljon turvetta vedenpinnan alla)

12. 12
Miten toimia tulisi kohdentaa?
26.1.2022
Toimien kohdentamisessa voidaan huomioida esimerkiksi:
• Pitkäikäisyys: turpeen paksuus
• Vaikuttavuus: käyttötapa (intensiivinen/laajaperäinen) ja käyttötavan muutos
kts. Kekkonen et al. 2019
Kuva: Kekkonen et al. 2019

13. 13
Miten toimet kohdentuisivat turpeen paksuus ja
viljelyintensiteetti huomioiden?
26.1.2022
Turvemaat painottuvat
Pohjois-Suomeen
Etelä-Suomessa
kivennäismaita
saatavilla
Yhteensä
242 000 ha
Pohjoinen
(153 000 ha)
Paksuturpeinen laajaperäinen
(13 000 ha)
Ennallistaminen/kosteikkoviljely
Paksuturpeinen intensiivinen
( 78 000 ha)
Jatketaan viljelyä, mutta hidastetaan
turpeen hajoamista
Ohutturpeinen laajaperäinen
(6 000 ha)
Metsitys
Ohutturpeinen intensiivinen
(56 000 ha)
Jatketaan viljelyä, mutta hidastetaan
turpeen hajoamista
Etelä
(89 000 ha)
Paksuturpeinen laajaperäinen
( 10 000 ha )
Ennallistaminen/kosteikkoviljely
Paksuturpeinen intensiivinen
( 53 000 ha)
Siirretään viljelyä vähitellen
kivennäismaille
Ohutturpeinen laajaperäinen
(3 000 ha)
Metsitys
Ohutturpeinen intensiivinen
(23 000 ha)
Jatketaan viljelyä, mutta hidastetaan
turpeen hajoamista
Näillä toimilla
saataisiin 4,6
Mt CO2 ekv
vähennys
Kts. SOMPA hanke, Kekkonen et al. 2019

14. 14
Löytyykö kohdennettaville toimille pinta-alaa?
Kuva: Hannu Ojanen Luke, 2022
Aineistot: MML, GTK, Luke, Ruokavirasto
26.1.2022
Tuima ja TUPA hankkeet
TUPA: Pellon kaltevuus, paksuus,
keskimääräinen pinnankorkeus,
kuntotieto sekä pitkäaikainen
laajaperäisyys (8v 10:stä) peltoalaa
löytyi:
4245 ha josta 3947 ha
paksuturpeisella
Peltoala, joilla vesivarannot DTW
indeksiä käyttäen 0-0,5 m
maanpinnasta: yht 65874 ha
Paksuturpeista alaa: 60410 ha
Laajaperäisiä: 4591 ha

15. 15
Millaista tutkimusta parhaillaan tehdään
turvemaiden ilmastovaikutusten arvioimiseksi
ja päätöksenteon tueksi?
26.1.2022
Kenttätutkimus
Viljelymenetelmät, ravinnekuormitus,
ympäristövaikutukset
Kartografinen
tutkimus
Toimenpiteiden kohdentamisen ja
vaikuttavuuden arviointi, aineistojen
laadun paranteminen
Talous ja yhteiskunta
Kustannusten, kestävyyden ja
sosiaalisen hyväksyttävyyden arviointi
Kuva: Hanna Kekkonen, Luke

16. 16
Linkkejä ja lisätietoa:
Tutkimus turvemaiden päästöistä eri orgaanisen aineksen pitoisuuksilla: Eickenscheidt et al. 2015
DOI:10.5194/bg-12-5161-2015 BG - The greenhouse gas balance of a drained fen peatland is mainly
controlled by land-use rather than soil organic carbon content (copernicus.org)
Kasvihuonekaasuinventaarion vuotuinen raportti:
https://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/fi_nir_eu_2019_2021-03-15.pdf
Tutkimus turvemaiden sijainnista: Kekkonen et al. 2019 Mapping of cultivated organic soils for targeting
greenhouse gas mitigation DOI:10.1080/17583004.2018.1557990
Tutkimus tulvimisriskistä Suomessa: Ikkala et al. 2021 Peatland subsidence enhances cultivated lowland
flood risk DOI:10.1016/j.still.2021.105078
Tutkimuksia turvemaiden fysikaalisista muutoksista: Grønlund, A., Hauge, A., Hovde, A. et al. Carbon loss
estimates from cultivated peat soils in Norway: a comparison of three methods. Nutr Cycl Agroecosyst 81, 157–
167 (2008). https://doi.org/10.1007/s10705-008-9171-5
Schothorst, C.J., 1977. Subsidence of low moor peat soils in the Western Netherlands. Geoderma, 17: 265–291
https://doi.org/10.1016/S0016-7061(97)00013-X
26.1.2022

17. 17
Päästöjen kehitys sektoreittain: Suomen virallinen tilasto (SVT): Kasvihuonekaasut [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-6049. 2020, Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2020 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu:
13.1.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khki/2020/khki_2020_2021-12-16_kat_001_fi.html
Maatalouden ilmastotiekartta: 4c06a97a-c683-1280-65ba-f4666132621f (mtk.fi)
Lisätietoa EU:n pitkän aikavälin ilmastotavoitteista: 2050 – Pitkän aikavälin strategia (europa.eu)
Hallitusohjelma: 3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi (valtioneuvosto.fi)
Valse-V tutkimus: https://www.luke.fi/projektit/valse-v/
Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio päästöväehnnysmahdollisuuksista:
https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/547083/luke-
luobio_7_2021_korjattu_3_painos.pdf?sequence=7&isAllowed=y
26.1.2022

18. 18
Käynnissä olevia tutkimus-, kehittämis- ja
tiedonvälityshankkeita
26.1.2022
https://www.luke.fi/sompa/ luke.fi/projektit/omaihka
OMAIHKA RATU
luke.fi/projektit/ratu luke.fi/projektit/turina
TURINA
CANEMURE
luke.fi/projektit/canemure
TUIMA
luke.fi/projektit/tuima
MAATU
luke.fi/projektit/maatu-01

19. Kiitos!