SlideShare a Scribd company logo
1 of 44
Download to read offline
Kansainvälinen ilmastopolitiikka
ja EU
Outi Honkatukia
Ilmastoasioiden pääneuvottelija
9.11.2018
IPCC:n 1,5 asteen raportti
IPCC:n keskeisiä viestejä
• Nykymenolla 1,5 asteen raja ylittyy 2040
• Lämpenemisen rajaaminen 1,5 asteeseen vaatii CO2-päästöjen
kääntämistä jyrkkään laskuun: päästöt = poistot 2050
• Annetut sitoumukset eivät riitä
• 2 asteen maailman riskit > 1,5 asteen maailman
• Väliaikainen > 1,5 asteen nousu aiheuttaa muutoksia (pysyviäkin)
• Ilmastopolitiikan ja kestävän kehityksen työ voivat tukea toisiaan
Kansainvälinen ilmastopolitiikka
ja
Pariisin sopimus
Ilmastopolitiikan tasoja
• tavoitteen tyyppi?
• tavoitteen kattavuus (sektorit, kaasut)?
• tavoitteen ajallinen ulottuvuus?
• tavoitteen arvioidut kvantitatiiviset vaikutukset (esim. MtCO2e)?
• tavoitteen keskeiset metodologiset lähtökohdat ja oletukset
Kansainvälinen taso
UNFCCC – YK:n ilmastosopimus
Kioton pöytäkirja (KP)
Pariisin sopimus
EU-taso
KP:n ratifiointi ja EU:n sisäinen taakanjako
EU:n yhteiset ja koordinoidut politiikat
Khk-päästöjen seurantajärjestelmä
EU:n ilmasto- ja energiapaketti (20-20-20)
EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketti
Kansallinen taso
Ilmastolaki (2015)
Kansalliset ilmasto + energiastrategiat 01/05/08/13/16
Energia- ja ilmastotiekartta 2050 (2014)
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (2017)
Muut strategiat, ohjelmat ja ohjauskeinot
• tavoitteen tyyppi?
• tavoitteen kattavuus (sektorit, kaasut)?
• tavoitteen ajallinen ulottuvuus?
• tavoitteen arvioidut kvantitatiiviset vaikutukset (esim. MtCO2e)?
• tavoitteen keskeiset metodologiset lähtökohdat ja oletukset
Lähtökohta kansainvälisissä
ilmastoneuvotteluissa
• tavoitteen tyyppi?
• tavoitteen kattavuus (sektorit, kaasut)?
• tavoitteen ajallinen ulottuvuus?
• tavoitteen arvioidut kvantitatiiviset vaikutukset (esim. MtCO2e)?
• tavoitteen keskeiset metodologiset lähtökohdat ja oletukset
Suomi neuvottelee
osana EU:ta…
…ja EU:n sisällä
YM
UM
TEM
MMM
VM
LVM
VNK
YK:n ilmastoneuvottelut
YK:n ilmastopuitesopimus 1992
Pariisin sopimus 2015
Kioto 2
2013-2020
Kioto 1
2008–2012
• Pariisin sopimusta ei voi peruuttaa
• Kaikilla yhteinen tavoite < 2⁰C → 1,5⁰C
• Kaikki sitoutuneet hillitsemään ilmastonmuutosta
• Pariisin sopimuksen säännöistä sovittava 2018
YK:n ilmastopuitesopimus UNFCCC (1992)
• Tavoitteena ilmakehän kasvihuonekaasujen (ihmistoiminnan
aiheuttamien päästöjen) pitoisuuden vakauttaminen vaarattomalle
tasolle (art 2)
• Tämä taso tulisi saavuttaa sellaisessa ajassa, että ekosysteemit
ehtivät sopeutua ilmastomuutokseen luonnollisella tavalla (art 2)
• Samalla tulee pyrkiä elintarviketuotannon ja kestävän taloudellisen
kehityksen turvaamiseen (art 2)
• Sisältää kaikkia osapuolia sitovia velvoitteita + erityisiä velvoitteita
teollisuusmaille
• Kaikilla mailla tulisi olla ilmastonmuutosta hillitsevät & sopeutumista
edistävät suunnitelmat
• Kaikkien maiden tulisi raportoida päästöt
• Osapuolten tulee suojella hiilivarastoja ja –nieluja
• Ei sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita
Outi Honkatukia 12
Kioton pöytäkirjan maailma
13
Päästövähennysvelvoite Kioto 2 –kaudella
Ei mukana Kioto 2-kaudella; päästövähennysvelvoite Kioto 1 –kaudella
Kioton pöytäkirjan osapuoli ilman päästövähennysvelvoitetta
Kioton pöytäkirjasta irtautunut osapuoli
Kioton pöytäkirjan allekirjoittanut muttei ratifioinut osapuoli
Ei ole allekirjoittanut Kioton pöytäkirjaa
Outi Honkatukia /YM
Kioton pöytäkirja
• Kehitysmaat
• ei määrällisiä tavoitteita koska päästöt historiallisesti & per
capita huomattavasti teollisuusmaita alhaisemmat
• edellyttää valmistautumista tuleviin päästövähennyksiin
• Teollisuusmaat: maat jotka olivat vuonna 1992 OECD:n jäseniä tai
siirtymätalousmaita
• Useat vauraat maat ja/tai nopeasti kasvavat taloudet (mm. Qatar,
Kuwait, Singapore, Saudi Arabia, Kiina, Brasilia) määritelty
kehitysmaiksi
• Kioton pöytäkirjan yksityiskohdista sovittiin 2001 & 2002 (mm.
joustomekanismien & nielujen rooli, sopeutuminen ja Kioton
tavoitekauden jälkeisten neuvottelujen aloittaminen)
Outi Honkatukia 14
Kioto 1 Kioto 2
Velvoitekausi
• 2008-2012
• Voimaan 2005
• 38 osapuolta (18 %)
Päästövähennysvelvoite
• 5,2 % (EU 8 %)
Vähennettävät kaasut
• hiilidioksidi, metaani,
dityppioksidi, fluorihiilivedyt,
perfluorihiilivedyt ja
rikkiheksafluoridi
• Joustomekanismit: JI, CDM, ET
Outi Honkatukia 15
• 2013-2020
• Ei voimassa (121/144)
• 34 osapuolta (RUS, JPN, NZ, CAN)
• 18 % (EU 20 %)
• Kioto 1 –kaasujen lisäksi
typpitrifluoridi
• Mekanismien käyttöä rajoitettu
Outi Honkatukia 16
Lähtökohta Pariisin sopimuksen neuvotteluille:
Kaikki maat saatava mukaan uuteen sopimukseen
17
Kioton
pöytäkirjan
1.
velvoitekausi
Kioton pöytäkirjan
2. velvoitekausi 2013-2020
Uusi sopimus 2020 ->
2008 2012 2020
Päästövähennysvelvoite KP:n
teollisuusmaaosapuolilla Päästövähennyssitoumus
kaikilla osapuolillaEi-sitovia toimia muilla
osapuolilla
Outi Honkatukia /YM
18
Vahvistaa maailmanlaajuisia toimia
• pitää lämpötilan nousu selvästi alle
2°C pyrkien rajaamaan nousu 1,5°
• vahvistaa sopeutumiskykyä ja
ilmastokestävyyttä
• suunnata rahoitusvirrat kohti
vähähiilistä kehitystä
Kaikilta mailta lisääntyviä toimia
• päästöjen vähentämiseksi
• ilmastonmuutokseen
sopeutumiseksi
• ilmastorahoituksen lisäämiseksi
• teknologian kehittämiseksi ja
siirtämiseksi
• toimintavalmiuksien
vahvistamiseksi ja
• läpinäkyvyyden lisäämiseksi
Pariisin sopimuksen tavoitteet 12.12.2015
Väliarvioinnit 5 vuoden välein alkaen 2023
Outi Honkatukia /YM
Allekirjoittanut Pariisin sopimuksen Ratifioinut Pariisin sopimuksen
http://climateanalytics.org/briefings/ratification-tracker.html (13.7.2018)
Pariisin sopimuksen maailma…
19Outi Honkatukia /YM
195 allekirjoittanut
183 ratifioinut
https://www.pik-potsdam.de/primap-live/entry-into-force/ 15.12.2017
…jossa EU:n ilmastotoimet etenevät
ja EU:n osuus päästöistä pienenee.
Myös muut saatava nyt samalle polulle.
20Outi Honkatukia /YM
CO2-päästöt per capita; IEA New Policies Scenario
Outi Honkatukia / YM 21
IEA (2017). World Energy Outlook.
[WEO 2018 julkaistaan 13.11.2018]
Kasvavatko päästöt kun energian kysyntä kasvaa?
22
IEA (2017).
Outi Honkatukia /YM
-200
1005
790
420
485
480
270
135
Outi Honkatukia / YM 23
Maailman hiilivoimalat 2017
https://www.carbonbrief.org/mapped-worlds-coal-power-plants
Global energy-related CO2 emissions 2000-2017
24Outi Honkatukia /YM
IEA (2018). Global Energy & CO2 Status Report, March 2018
http://www.iea.org/publications/freepublications/publication/GECO2017.pdf
25
The Carbon Brief.
https://www.carbonbrief.org/analysis-only-five-years-left-before-one-point-five-c-budget-is-blown
Outi Honkatukia /YM
IPCC:n laskema päästöbudjetti on
nykymenolla nopeasti kulutettu…
Outi Honkatukia / YM 26
China
US
EU
India
Indonesia
Brazil
Russia
Japan
Canada
Mexico
Australia
Korea
-100 %
-50 %
0 %
50 %
100 %
150 %
200 %
250 %
300 %
0 20 40 60 80
Emissions,targetyearvs.2010
GDP/capita in 2030 [1000 US$]
China US
EU
India
Indonesia
Brazil
Russia
Japan
Canada
Mexico
Australia
Korea
0
5
10
15
20
0 20 40 60 80
Emissions/capitaintargetyear(tCO2-eq)
GDP/capita in 2030 [1000 US$]
Paljonko on paljon?
Maiden päästövähennystavoitteiden vertailua
Lähde: Ekholm & Lindroos, 2015: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2015/T239.pdf
Kun nykytoimet eivät ole 1,5⁰C eikä 2⁰C tavoitteen
kannalta riittäviä, kenen pitää tehdä enemmän?
https://climateactiontracker.org/
Luonnonkatastrofien aiheuttamat taloudelliset
menetykset globaalitasolla, USD mrd.
Outi Honkatukia / YM 28
https://qz.com/1162791/2017-natural-disasters-and-climate-change-effects-
cost-the-world-306-billion/
29
Mahdollisia seurauksia…
• USA:n hallinnon toimet voivat hidastaa maailmanlaajuista
energiamurrosta ja päästöjen vähentämistä
• Kansainvälisen ilmastorahoituksen pieneneminen hidastaisi
energiamurrosta kehittyvissä maissa
• USA ei ole (vielä?) vaikeuttanut päätöksentekoa tai hajottanut
kansainvälistä yhtenäisyyttä ilmastoneuvotteluissa
• Sopimukseen kielteisesti suhtautuville osapuolille voi tarjota
tilaisuuden livetä velvoitteista
• Presidentti Trumpin painottama "puhdas" hiili voi heikentää EU:n
yhtenäistä ilmasto- ja energiapolitiikkaa
• Yleisesti epävarmuustekijät kasvavat, mikä voi hidastaa investointeja
• Ratkaisevia tekijöitä: teknologiakehitys, uusiutuvan energian
kilpailukyky, investoijien ja kuluttajien päätökset sekä markkinat
30Outi Honkatukia /YM
Esittäjän nimi alatunnisteeseen 31
Missä olemme?
32Outi Honkatukia /YM
COP24 ja
Talanoa
Miten sinne pääsemme?
Mihin pyrimme?
• Pariisin sopimuksen säännöstö valmiiksi; läpinäkyvyyskehikko
(vertailtavuus; kaikille yhteinen raportointi ja seuranta);
5-vuotisarvioinnit (ambitiomekanismi)
• Fidžin lanseeraama Talanoa vuoropuhelu:
• Rakentaa luottamusta, ymmärrystä, empatiaa &
vuoropuhelua mm. tarinankerronnan avulla
• Tekninen ja poliittinen vaihe
• Pohjustaa pyrkimystä nostaa Pariisin
sopimuksen kunnianhimoa vuonna 2019
• IPCC:n 1,5⁰C raportti
• Talanoan keskeiset kysymykset: missä olemme,
mihin pyrimme ja miten sinne pääsemme
• Pariisin sopimuksen tasapainon säilyttäminen
Ilmastoneuvottelujen keskiössä tänä vuonna
33Outi Honkatukia /YM
Pariisin sopimuksen tasapaino
Kehittyneet
maat
Kehittyvät
maat (G77)
Rahoitus
Sopeutuminen
Päästöjen
vähentäminen
Kehittyneet
maat
Kehittyvät
maat (G77)
Toimien
läpinäkyvyys
(=Päästöt)
Tuen
läpinäkyvyys
(=Rahoitus)
Outi Honkatukia /YM
Mitä hallitusten tulisi tehdä?
Global Commission on the Economy and Climate
(GCEC, 2018):
• Vahvistaa hiilen/päästöjen hinnoittelua
• Tehdä ilmastoon liittyvien riskien esiintuominen pakolliseksi
• Nopeuttaa kestäviä infrainvestointeja
• Valjastaa yksityinen sektori ja innovaatiot moottoriksi
• Rakentaa ihmislähtöinen lähestymistapa jossa jaetaan hyödyt ja
varmistetaan oikeudenmukainen siirtymä
Neuvottelut ovat tärkeitä mutta ilmastotoimien
eteneminen on tärkeämpää!
EU:n ilmastopolitiikka
36
Outi Honkatukia 37
https://ec.europa.eu/clima/policies/effort_en
ETS: -21 %
Esittäjän nimi alatunnisteeseen 38
https://ec.europa.eu/clima/policies/effort_en
ETS: -43 %
EU:n 2030 energia- ja ilmastopaketti:
päästöt vähintään -40 % 1990-tasosta
• Päästökauppadirektiivi: -43 %
2005-tasosta
• Taakanjakoasetus: -30 % vuoteen
2005-tasosta (jakautuu kansallisiin
päästövähennystavoitteisiin;
Suomen tavoite -39%,
mahdollisuus rajattuihin
joustoihin)
• LULUCF-asetus: no debit rule
• Uudelleentarkastelu 2024
• Ei kv-joustomekanismeja
39
• Uusiutuvan energian
direktiivi (REDII) : 32 %
osuus
• Energiatehokkuus-
direktiivi: 32,5 % tavoite
• Tavoitteiden riittävyyden
uudelleentarkastelu 2023
(’upwards review clause’)
EU:n pitkän aikavälin vähähiilistrategia
• Pariisi sopimus velvoittaa osapuolet toimittamaan pitkän aikavälin
strategiat viimeistään vuonna 2020
• Komissio julkistaa tiedonannon EU:n pitkän aikavälin strategiasta
28.11.2018
• Alustavan tiedon mukaan tiedonanto sisältää erilaisia skenaarioita
ja polkuja, ml. nettonollapäästöpolun v. 2050 mennessä
• Jäsenmaat tulevat käsittelemään strategiaa vuoden 2019 aikana
(ja mahdollisesti EU:n linjauksesta päätetään Suomen EU-
puheenjohtajuuskaudella)
• Linkki EU:n 2030 päästövähennystavoitteen päivittämiseen?
40
EU:n 2030 tavoitteen päivittäminen
• Pariisin sopimuksen mukaisesti osapuolet päivittävät kansalliset
tavoitteensa 2020 mennessä & 5 vuoden välein
• YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokous syyskuussa 2019
• EU:n tavoitteen mahdollinen nosto keskusteluun 2019?
• Uusiutuvan energian direktiivin ja energiatehokkuusdirektiivin
komission ehdotusta korkeammat 2030 tavoitteet mahdollistavat
komission arvioiden mukaan n. 5% kunnianhimon noston
• Pohdittava miten EU pyrkii vastaamaan 1,5 asteen tavoitteeseen
• Pitkän aikavälin strategiassa esitetyt päästövähennyspolut/2030
tavoite?
• Pariisin sopimuksen mukainen kokonaisarvointi 2023
41
Keskustelussa 2019?
• EU:n pitkän aikavälin tavoite (2050)
• EU:n 2030 päästövähennystavoitteen päivittäminen
• Tavoite nyt –40 % vuoteen 2030 mennessä 1990-tasosta
• Tavoitteen kiristäminen nostanee myös Suomen kansallista
2030 tavoitetta (-39 % päästövähennys taakanjakosektorilla
verrattuna vuoteen 2005)
• Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma kerran vaalikaudessa
→ Linjaukset taakanjakosektorin päästövähennystoimenpiteistä
42
YK:n ilmastoneuvottelut jatkuvat Katowicessa
2.-14.12.2018
• www.unfccc.int
• http://enb.iisd.org
• http://cop24.katowice.eu/
• http://cop24.gov.pl/en/
• www.climatechangenews.com
• www.carbonbrief.org
• https://unfccc.int/process-and-meetings/conferences/katowice-
climate-change-conference-december-2018/katowice-climate-
change-conference-december-2018
• https://www.theguardian.com/environment/climate-change
• https://ec.europa.eu/clima/events/katowice-climate-change-
conference-cop-24_en
43Outi Honkatukia /YM
Kiitos!
Outi.Honkatukia@ym.fi
Twitter: @paaneuvottelija
#ilmastoCOP24

More Related Content

Similar to Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU

Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009
Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009
Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009Leo Stranius
 
Greenpeacen resepti Balin mandaatiksi
Greenpeacen resepti Balin mandaatiksiGreenpeacen resepti Balin mandaatiksi
Greenpeacen resepti Balin mandaatiksigreenpeacenordic
 
KierräTystehdas Leo Stranius 04052008
KierräTystehdas Leo Stranius 04052008KierräTystehdas Leo Stranius 04052008
KierräTystehdas Leo Stranius 04052008Leo Stranius
 
KHK-inventaariotiedot ja politiikkatoimien valmistelu - Outi Honkatukia
KHK-inventaariotiedot ja politiikkatoimien valmistelu - Outi HonkatukiaKHK-inventaariotiedot ja politiikkatoimien valmistelu - Outi Honkatukia
KHK-inventaariotiedot ja politiikkatoimien valmistelu - Outi HonkatukiaTilastokeskus
 
Mika ilmastovastuu
Mika ilmastovastuuMika ilmastovastuu
Mika ilmastovastuuHanna Hakko
 
Ilmastonmuutos Ja Ydinvoima 15032008 Lyhennetty Leo Stranius
Ilmastonmuutos Ja Ydinvoima 15032008 Lyhennetty  Leo  StraniusIlmastonmuutos Ja Ydinvoima 15032008 Lyhennetty  Leo  Stranius
Ilmastonmuutos Ja Ydinvoima 15032008 Lyhennetty Leo StraniusLeo Stranius
 
IPCC -Kaisa Kosonen, lyhyt versio
IPCC -Kaisa Kosonen, lyhyt versioIPCC -Kaisa Kosonen, lyhyt versio
IPCC -Kaisa Kosonen, lyhyt versiogreenpeacenordic
 
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Ilmastonmuutos ja rahapolitiikka – kohti k...
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Ilmastonmuutos ja rahapolitiikka – kohti k...Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Ilmastonmuutos ja rahapolitiikka – kohti k...
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Ilmastonmuutos ja rahapolitiikka – kohti k...Suomen Pankki
 
Pariisin ilmastosopimus sijoittajan näkökulmasta.
Pariisin ilmastosopimus sijoittajan näkökulmasta. Pariisin ilmastosopimus sijoittajan näkökulmasta.
Pariisin ilmastosopimus sijoittajan näkökulmasta. Matti Kahra
 
Tiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
Tiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaaTiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
Tiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaaSitra / Ekologinen kestävyys
 
Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008
Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008
Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008Leo Stranius
 
Ilmastovaikuttajan koulutus 28.-29.1.2012: Ilmastotiede ja PolttavaKysymys
Ilmastovaikuttajan koulutus 28.-29.1.2012: Ilmastotiede ja PolttavaKysymysIlmastovaikuttajan koulutus 28.-29.1.2012: Ilmastotiede ja PolttavaKysymys
Ilmastovaikuttajan koulutus 28.-29.1.2012: Ilmastotiede ja PolttavaKysymysKatjaHin
 
Miten käy 2 asteen tavoitteen? – Kaisa Kosonen, Greenpeace
Miten käy 2 asteen tavoitteen? – Kaisa Kosonen, GreenpeaceMiten käy 2 asteen tavoitteen? – Kaisa Kosonen, Greenpeace
Miten käy 2 asteen tavoitteen? – Kaisa Kosonen, Greenpeaceilmastoorg
 

Similar to Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU (16)

IPCC -Kaisa Kosonen
IPCC -Kaisa KosonenIPCC -Kaisa Kosonen
IPCC -Kaisa Kosonen
 
Ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro
Ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoroIlmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro
Ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro
 
Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009
Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009
Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009
 
Greenpeacen resepti Balin mandaatiksi
Greenpeacen resepti Balin mandaatiksiGreenpeacen resepti Balin mandaatiksi
Greenpeacen resepti Balin mandaatiksi
 
KierräTystehdas Leo Stranius 04052008
KierräTystehdas Leo Stranius 04052008KierräTystehdas Leo Stranius 04052008
KierräTystehdas Leo Stranius 04052008
 
KHK-inventaariotiedot ja politiikkatoimien valmistelu - Outi Honkatukia
KHK-inventaariotiedot ja politiikkatoimien valmistelu - Outi HonkatukiaKHK-inventaariotiedot ja politiikkatoimien valmistelu - Outi Honkatukia
KHK-inventaariotiedot ja politiikkatoimien valmistelu - Outi Honkatukia
 
Mika ilmastovastuu
Mika ilmastovastuuMika ilmastovastuu
Mika ilmastovastuu
 
Ilmastonmuutos Ja Ydinvoima 15032008 Lyhennetty Leo Stranius
Ilmastonmuutos Ja Ydinvoima 15032008 Lyhennetty  Leo  StraniusIlmastonmuutos Ja Ydinvoima 15032008 Lyhennetty  Leo  Stranius
Ilmastonmuutos Ja Ydinvoima 15032008 Lyhennetty Leo Stranius
 
IPCC -Kaisa Kosonen, lyhyt versio
IPCC -Kaisa Kosonen, lyhyt versioIPCC -Kaisa Kosonen, lyhyt versio
IPCC -Kaisa Kosonen, lyhyt versio
 
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Ilmastonmuutos ja rahapolitiikka – kohti k...
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Ilmastonmuutos ja rahapolitiikka – kohti k...Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Ilmastonmuutos ja rahapolitiikka – kohti k...
Johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki: Ilmastonmuutos ja rahapolitiikka – kohti k...
 
Pariisin ilmastosopimus sijoittajan näkökulmasta.
Pariisin ilmastosopimus sijoittajan näkökulmasta. Pariisin ilmastosopimus sijoittajan näkökulmasta.
Pariisin ilmastosopimus sijoittajan näkökulmasta.
 
Tiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
Tiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaaTiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
Tiina Kähö: Millaisella politiikalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
 
Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008
Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008
Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008
 
Ilmastovaikuttajan koulutus 28.-29.1.2012: Ilmastotiede ja PolttavaKysymys
Ilmastovaikuttajan koulutus 28.-29.1.2012: Ilmastotiede ja PolttavaKysymysIlmastovaikuttajan koulutus 28.-29.1.2012: Ilmastotiede ja PolttavaKysymys
Ilmastovaikuttajan koulutus 28.-29.1.2012: Ilmastotiede ja PolttavaKysymys
 
Miten käy 2 asteen tavoitteen? – Kaisa Kosonen, Greenpeace
Miten käy 2 asteen tavoitteen? – Kaisa Kosonen, GreenpeaceMiten käy 2 asteen tavoitteen? – Kaisa Kosonen, Greenpeace
Miten käy 2 asteen tavoitteen? – Kaisa Kosonen, Greenpeace
 
Tuomo Kalliokoski, IPCC:n erikoisraportin julkistus 8.8.2019
Tuomo Kalliokoski, IPCC:n erikoisraportin julkistus 8.8.2019 Tuomo Kalliokoski, IPCC:n erikoisraportin julkistus 8.8.2019
Tuomo Kalliokoski, IPCC:n erikoisraportin julkistus 8.8.2019
 

More from Ulkoministeriö - Eurooppatiedotus

Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?
Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?
Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?Ulkoministeriö - Eurooppatiedotus
 
Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...
Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...
Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...Ulkoministeriö - Eurooppatiedotus
 

More from Ulkoministeriö - Eurooppatiedotus (20)

Miten EU tukee Ukrainaa?
Miten EU tukee Ukrainaa?Miten EU tukee Ukrainaa?
Miten EU tukee Ukrainaa?
 
EU energiakriisissä
EU energiakriisissäEU energiakriisissä
EU energiakriisissä
 
EU:n ulkosuhteet — case Turkki
EU:n ulkosuhteet — case TurkkiEU:n ulkosuhteet — case Turkki
EU:n ulkosuhteet — case Turkki
 
Yhdysvaltain vaalit ja EU
Yhdysvaltain vaalit ja EUYhdysvaltain vaalit ja EU
Yhdysvaltain vaalit ja EU
 
Brexit ja Britannian parlamenttivaalit 2019
Brexit ja Britannian parlamenttivaalit 2019Brexit ja Britannian parlamenttivaalit 2019
Brexit ja Britannian parlamenttivaalit 2019
 
EU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
EU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheetEU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
EU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
 
Saksa ja EU:n talous
Saksa ja EU:n talousSaksa ja EU:n talous
Saksa ja EU:n talous
 
Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?
Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?
Demokratia ja oikeusvaltioperiaate uhattuina – mitä EU voi tehdä?
 
Brexit – To be confirmed
Brexit – To be confirmedBrexit – To be confirmed
Brexit – To be confirmed
 
EU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
EU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheetEU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
EU:n turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet
 
Saksa ja EU:n talous
Saksa ja EU:n talousSaksa ja EU:n talous
Saksa ja EU:n talous
 
Keski- ja Itä-Euroopan poliittiset trendit ja sielunmaisema
Keski- ja Itä-Euroopan poliittiset trendit ja sielunmaisemaKeski- ja Itä-Euroopan poliittiset trendit ja sielunmaisema
Keski- ja Itä-Euroopan poliittiset trendit ja sielunmaisema
 
Tapio Raunio: Suomen EU-politiikka
Tapio Raunio: Suomen EU-politiikkaTapio Raunio: Suomen EU-politiikka
Tapio Raunio: Suomen EU-politiikka
 
Juha Jokela: EU Saksan vaalien jälkeen
Juha Jokela: EU Saksan vaalien jälkeenJuha Jokela: EU Saksan vaalien jälkeen
Juha Jokela: EU Saksan vaalien jälkeen
 
Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...
Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...
Ville Kaitila: Brexitin vaikutukset Suomen talouteen ja kansalaisten asemaan ...
 
Tuomas Iso-Markku: EUn puolustusulottuvuuden näkymät
Tuomas Iso-Markku: EUn puolustusulottuvuuden näkymätTuomas Iso-Markku: EUn puolustusulottuvuuden näkymät
Tuomas Iso-Markku: EUn puolustusulottuvuuden näkymät
 
Timo Miettinen: EMUn kehitys Saksan vaalien jälkeen
Timo Miettinen: EMUn kehitys Saksan vaalien jälkeenTimo Miettinen: EMUn kehitys Saksan vaalien jälkeen
Timo Miettinen: EMUn kehitys Saksan vaalien jälkeen
 
Juha Raitio: Brexit
Juha Raitio: BrexitJuha Raitio: Brexit
Juha Raitio: Brexit
 
EU ja Suomen lähialueiden turvallisuus
EU ja Suomen lähialueiden turvallisuusEU ja Suomen lähialueiden turvallisuus
EU ja Suomen lähialueiden turvallisuus
 
Populismi, euroskeptismi ja EU
Populismi, euroskeptismi ja EUPopulismi, euroskeptismi ja EU
Populismi, euroskeptismi ja EU
 

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU

  • 1. Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija 9.11.2018
  • 2. IPCC:n 1,5 asteen raportti
  • 3.
  • 4.
  • 5.
  • 6.
  • 7. IPCC:n keskeisiä viestejä • Nykymenolla 1,5 asteen raja ylittyy 2040 • Lämpenemisen rajaaminen 1,5 asteeseen vaatii CO2-päästöjen kääntämistä jyrkkään laskuun: päästöt = poistot 2050 • Annetut sitoumukset eivät riitä • 2 asteen maailman riskit > 1,5 asteen maailman • Väliaikainen > 1,5 asteen nousu aiheuttaa muutoksia (pysyviäkin) • Ilmastopolitiikan ja kestävän kehityksen työ voivat tukea toisiaan
  • 9. Ilmastopolitiikan tasoja • tavoitteen tyyppi? • tavoitteen kattavuus (sektorit, kaasut)? • tavoitteen ajallinen ulottuvuus? • tavoitteen arvioidut kvantitatiiviset vaikutukset (esim. MtCO2e)? • tavoitteen keskeiset metodologiset lähtökohdat ja oletukset Kansainvälinen taso UNFCCC – YK:n ilmastosopimus Kioton pöytäkirja (KP) Pariisin sopimus EU-taso KP:n ratifiointi ja EU:n sisäinen taakanjako EU:n yhteiset ja koordinoidut politiikat Khk-päästöjen seurantajärjestelmä EU:n ilmasto- ja energiapaketti (20-20-20) EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketti Kansallinen taso Ilmastolaki (2015) Kansalliset ilmasto + energiastrategiat 01/05/08/13/16 Energia- ja ilmastotiekartta 2050 (2014) Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (2017) Muut strategiat, ohjelmat ja ohjauskeinot
  • 10. • tavoitteen tyyppi? • tavoitteen kattavuus (sektorit, kaasut)? • tavoitteen ajallinen ulottuvuus? • tavoitteen arvioidut kvantitatiiviset vaikutukset (esim. MtCO2e)? • tavoitteen keskeiset metodologiset lähtökohdat ja oletukset Lähtökohta kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa • tavoitteen tyyppi? • tavoitteen kattavuus (sektorit, kaasut)? • tavoitteen ajallinen ulottuvuus? • tavoitteen arvioidut kvantitatiiviset vaikutukset (esim. MtCO2e)? • tavoitteen keskeiset metodologiset lähtökohdat ja oletukset Suomi neuvottelee osana EU:ta… …ja EU:n sisällä YM UM TEM MMM VM LVM VNK
  • 11. YK:n ilmastoneuvottelut YK:n ilmastopuitesopimus 1992 Pariisin sopimus 2015 Kioto 2 2013-2020 Kioto 1 2008–2012 • Pariisin sopimusta ei voi peruuttaa • Kaikilla yhteinen tavoite < 2⁰C → 1,5⁰C • Kaikki sitoutuneet hillitsemään ilmastonmuutosta • Pariisin sopimuksen säännöistä sovittava 2018
  • 12. YK:n ilmastopuitesopimus UNFCCC (1992) • Tavoitteena ilmakehän kasvihuonekaasujen (ihmistoiminnan aiheuttamien päästöjen) pitoisuuden vakauttaminen vaarattomalle tasolle (art 2) • Tämä taso tulisi saavuttaa sellaisessa ajassa, että ekosysteemit ehtivät sopeutua ilmastomuutokseen luonnollisella tavalla (art 2) • Samalla tulee pyrkiä elintarviketuotannon ja kestävän taloudellisen kehityksen turvaamiseen (art 2) • Sisältää kaikkia osapuolia sitovia velvoitteita + erityisiä velvoitteita teollisuusmaille • Kaikilla mailla tulisi olla ilmastonmuutosta hillitsevät & sopeutumista edistävät suunnitelmat • Kaikkien maiden tulisi raportoida päästöt • Osapuolten tulee suojella hiilivarastoja ja –nieluja • Ei sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita Outi Honkatukia 12
  • 13. Kioton pöytäkirjan maailma 13 Päästövähennysvelvoite Kioto 2 –kaudella Ei mukana Kioto 2-kaudella; päästövähennysvelvoite Kioto 1 –kaudella Kioton pöytäkirjan osapuoli ilman päästövähennysvelvoitetta Kioton pöytäkirjasta irtautunut osapuoli Kioton pöytäkirjan allekirjoittanut muttei ratifioinut osapuoli Ei ole allekirjoittanut Kioton pöytäkirjaa Outi Honkatukia /YM
  • 14. Kioton pöytäkirja • Kehitysmaat • ei määrällisiä tavoitteita koska päästöt historiallisesti & per capita huomattavasti teollisuusmaita alhaisemmat • edellyttää valmistautumista tuleviin päästövähennyksiin • Teollisuusmaat: maat jotka olivat vuonna 1992 OECD:n jäseniä tai siirtymätalousmaita • Useat vauraat maat ja/tai nopeasti kasvavat taloudet (mm. Qatar, Kuwait, Singapore, Saudi Arabia, Kiina, Brasilia) määritelty kehitysmaiksi • Kioton pöytäkirjan yksityiskohdista sovittiin 2001 & 2002 (mm. joustomekanismien & nielujen rooli, sopeutuminen ja Kioton tavoitekauden jälkeisten neuvottelujen aloittaminen) Outi Honkatukia 14
  • 15. Kioto 1 Kioto 2 Velvoitekausi • 2008-2012 • Voimaan 2005 • 38 osapuolta (18 %) Päästövähennysvelvoite • 5,2 % (EU 8 %) Vähennettävät kaasut • hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, fluorihiilivedyt, perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridi • Joustomekanismit: JI, CDM, ET Outi Honkatukia 15 • 2013-2020 • Ei voimassa (121/144) • 34 osapuolta (RUS, JPN, NZ, CAN) • 18 % (EU 20 %) • Kioto 1 –kaasujen lisäksi typpitrifluoridi • Mekanismien käyttöä rajoitettu
  • 17. Lähtökohta Pariisin sopimuksen neuvotteluille: Kaikki maat saatava mukaan uuteen sopimukseen 17 Kioton pöytäkirjan 1. velvoitekausi Kioton pöytäkirjan 2. velvoitekausi 2013-2020 Uusi sopimus 2020 -> 2008 2012 2020 Päästövähennysvelvoite KP:n teollisuusmaaosapuolilla Päästövähennyssitoumus kaikilla osapuolillaEi-sitovia toimia muilla osapuolilla Outi Honkatukia /YM
  • 18. 18 Vahvistaa maailmanlaajuisia toimia • pitää lämpötilan nousu selvästi alle 2°C pyrkien rajaamaan nousu 1,5° • vahvistaa sopeutumiskykyä ja ilmastokestävyyttä • suunnata rahoitusvirrat kohti vähähiilistä kehitystä Kaikilta mailta lisääntyviä toimia • päästöjen vähentämiseksi • ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi • ilmastorahoituksen lisäämiseksi • teknologian kehittämiseksi ja siirtämiseksi • toimintavalmiuksien vahvistamiseksi ja • läpinäkyvyyden lisäämiseksi Pariisin sopimuksen tavoitteet 12.12.2015 Väliarvioinnit 5 vuoden välein alkaen 2023 Outi Honkatukia /YM
  • 19. Allekirjoittanut Pariisin sopimuksen Ratifioinut Pariisin sopimuksen http://climateanalytics.org/briefings/ratification-tracker.html (13.7.2018) Pariisin sopimuksen maailma… 19Outi Honkatukia /YM 195 allekirjoittanut 183 ratifioinut
  • 20. https://www.pik-potsdam.de/primap-live/entry-into-force/ 15.12.2017 …jossa EU:n ilmastotoimet etenevät ja EU:n osuus päästöistä pienenee. Myös muut saatava nyt samalle polulle. 20Outi Honkatukia /YM
  • 21. CO2-päästöt per capita; IEA New Policies Scenario Outi Honkatukia / YM 21 IEA (2017). World Energy Outlook. [WEO 2018 julkaistaan 13.11.2018]
  • 22. Kasvavatko päästöt kun energian kysyntä kasvaa? 22 IEA (2017). Outi Honkatukia /YM -200 1005 790 420 485 480 270 135
  • 23. Outi Honkatukia / YM 23 Maailman hiilivoimalat 2017 https://www.carbonbrief.org/mapped-worlds-coal-power-plants
  • 24. Global energy-related CO2 emissions 2000-2017 24Outi Honkatukia /YM IEA (2018). Global Energy & CO2 Status Report, March 2018 http://www.iea.org/publications/freepublications/publication/GECO2017.pdf
  • 25. 25 The Carbon Brief. https://www.carbonbrief.org/analysis-only-five-years-left-before-one-point-five-c-budget-is-blown Outi Honkatukia /YM IPCC:n laskema päästöbudjetti on nykymenolla nopeasti kulutettu…
  • 26. Outi Honkatukia / YM 26 China US EU India Indonesia Brazil Russia Japan Canada Mexico Australia Korea -100 % -50 % 0 % 50 % 100 % 150 % 200 % 250 % 300 % 0 20 40 60 80 Emissions,targetyearvs.2010 GDP/capita in 2030 [1000 US$] China US EU India Indonesia Brazil Russia Japan Canada Mexico Australia Korea 0 5 10 15 20 0 20 40 60 80 Emissions/capitaintargetyear(tCO2-eq) GDP/capita in 2030 [1000 US$] Paljonko on paljon? Maiden päästövähennystavoitteiden vertailua Lähde: Ekholm & Lindroos, 2015: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2015/T239.pdf
  • 27. Kun nykytoimet eivät ole 1,5⁰C eikä 2⁰C tavoitteen kannalta riittäviä, kenen pitää tehdä enemmän? https://climateactiontracker.org/
  • 28. Luonnonkatastrofien aiheuttamat taloudelliset menetykset globaalitasolla, USD mrd. Outi Honkatukia / YM 28 https://qz.com/1162791/2017-natural-disasters-and-climate-change-effects- cost-the-world-306-billion/
  • 29. 29
  • 30. Mahdollisia seurauksia… • USA:n hallinnon toimet voivat hidastaa maailmanlaajuista energiamurrosta ja päästöjen vähentämistä • Kansainvälisen ilmastorahoituksen pieneneminen hidastaisi energiamurrosta kehittyvissä maissa • USA ei ole (vielä?) vaikeuttanut päätöksentekoa tai hajottanut kansainvälistä yhtenäisyyttä ilmastoneuvotteluissa • Sopimukseen kielteisesti suhtautuville osapuolille voi tarjota tilaisuuden livetä velvoitteista • Presidentti Trumpin painottama "puhdas" hiili voi heikentää EU:n yhtenäistä ilmasto- ja energiapolitiikkaa • Yleisesti epävarmuustekijät kasvavat, mikä voi hidastaa investointeja • Ratkaisevia tekijöitä: teknologiakehitys, uusiutuvan energian kilpailukyky, investoijien ja kuluttajien päätökset sekä markkinat 30Outi Honkatukia /YM
  • 32. Missä olemme? 32Outi Honkatukia /YM COP24 ja Talanoa Miten sinne pääsemme? Mihin pyrimme?
  • 33. • Pariisin sopimuksen säännöstö valmiiksi; läpinäkyvyyskehikko (vertailtavuus; kaikille yhteinen raportointi ja seuranta); 5-vuotisarvioinnit (ambitiomekanismi) • Fidžin lanseeraama Talanoa vuoropuhelu: • Rakentaa luottamusta, ymmärrystä, empatiaa & vuoropuhelua mm. tarinankerronnan avulla • Tekninen ja poliittinen vaihe • Pohjustaa pyrkimystä nostaa Pariisin sopimuksen kunnianhimoa vuonna 2019 • IPCC:n 1,5⁰C raportti • Talanoan keskeiset kysymykset: missä olemme, mihin pyrimme ja miten sinne pääsemme • Pariisin sopimuksen tasapainon säilyttäminen Ilmastoneuvottelujen keskiössä tänä vuonna 33Outi Honkatukia /YM
  • 34. Pariisin sopimuksen tasapaino Kehittyneet maat Kehittyvät maat (G77) Rahoitus Sopeutuminen Päästöjen vähentäminen Kehittyneet maat Kehittyvät maat (G77) Toimien läpinäkyvyys (=Päästöt) Tuen läpinäkyvyys (=Rahoitus) Outi Honkatukia /YM
  • 35. Mitä hallitusten tulisi tehdä? Global Commission on the Economy and Climate (GCEC, 2018): • Vahvistaa hiilen/päästöjen hinnoittelua • Tehdä ilmastoon liittyvien riskien esiintuominen pakolliseksi • Nopeuttaa kestäviä infrainvestointeja • Valjastaa yksityinen sektori ja innovaatiot moottoriksi • Rakentaa ihmislähtöinen lähestymistapa jossa jaetaan hyödyt ja varmistetaan oikeudenmukainen siirtymä Neuvottelut ovat tärkeitä mutta ilmastotoimien eteneminen on tärkeämpää!
  • 38. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 38 https://ec.europa.eu/clima/policies/effort_en ETS: -43 %
  • 39. EU:n 2030 energia- ja ilmastopaketti: päästöt vähintään -40 % 1990-tasosta • Päästökauppadirektiivi: -43 % 2005-tasosta • Taakanjakoasetus: -30 % vuoteen 2005-tasosta (jakautuu kansallisiin päästövähennystavoitteisiin; Suomen tavoite -39%, mahdollisuus rajattuihin joustoihin) • LULUCF-asetus: no debit rule • Uudelleentarkastelu 2024 • Ei kv-joustomekanismeja 39 • Uusiutuvan energian direktiivi (REDII) : 32 % osuus • Energiatehokkuus- direktiivi: 32,5 % tavoite • Tavoitteiden riittävyyden uudelleentarkastelu 2023 (’upwards review clause’)
  • 40. EU:n pitkän aikavälin vähähiilistrategia • Pariisi sopimus velvoittaa osapuolet toimittamaan pitkän aikavälin strategiat viimeistään vuonna 2020 • Komissio julkistaa tiedonannon EU:n pitkän aikavälin strategiasta 28.11.2018 • Alustavan tiedon mukaan tiedonanto sisältää erilaisia skenaarioita ja polkuja, ml. nettonollapäästöpolun v. 2050 mennessä • Jäsenmaat tulevat käsittelemään strategiaa vuoden 2019 aikana (ja mahdollisesti EU:n linjauksesta päätetään Suomen EU- puheenjohtajuuskaudella) • Linkki EU:n 2030 päästövähennystavoitteen päivittämiseen? 40
  • 41. EU:n 2030 tavoitteen päivittäminen • Pariisin sopimuksen mukaisesti osapuolet päivittävät kansalliset tavoitteensa 2020 mennessä & 5 vuoden välein • YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokous syyskuussa 2019 • EU:n tavoitteen mahdollinen nosto keskusteluun 2019? • Uusiutuvan energian direktiivin ja energiatehokkuusdirektiivin komission ehdotusta korkeammat 2030 tavoitteet mahdollistavat komission arvioiden mukaan n. 5% kunnianhimon noston • Pohdittava miten EU pyrkii vastaamaan 1,5 asteen tavoitteeseen • Pitkän aikavälin strategiassa esitetyt päästövähennyspolut/2030 tavoite? • Pariisin sopimuksen mukainen kokonaisarvointi 2023 41
  • 42. Keskustelussa 2019? • EU:n pitkän aikavälin tavoite (2050) • EU:n 2030 päästövähennystavoitteen päivittäminen • Tavoite nyt –40 % vuoteen 2030 mennessä 1990-tasosta • Tavoitteen kiristäminen nostanee myös Suomen kansallista 2030 tavoitetta (-39 % päästövähennys taakanjakosektorilla verrattuna vuoteen 2005) • Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma kerran vaalikaudessa → Linjaukset taakanjakosektorin päästövähennystoimenpiteistä 42
  • 43. YK:n ilmastoneuvottelut jatkuvat Katowicessa 2.-14.12.2018 • www.unfccc.int • http://enb.iisd.org • http://cop24.katowice.eu/ • http://cop24.gov.pl/en/ • www.climatechangenews.com • www.carbonbrief.org • https://unfccc.int/process-and-meetings/conferences/katowice- climate-change-conference-december-2018/katowice-climate- change-conference-december-2018 • https://www.theguardian.com/environment/climate-change • https://ec.europa.eu/clima/events/katowice-climate-change- conference-cop-24_en 43Outi Honkatukia /YM