Kulttuurin muutos kohti ekososiaalista sivistystäArto O Salonen
Tiekartta ekososiaaliseen sivistysyhteiskuntaan. Ekososiaalisessa sivistyksessä on kyse tietoiseksi tulemisesta siitä systeemisestä maailmasta, jonka jaamme päivä päivältä useamman ihmisen kanssa. Läpi elämän jatkuvan oppimisen päämääränä on ihminen, joka huolehtii paitsi itsestä ja omasta kulttuuristaan, myös toisista ja planeettamme kokonaisuudesta.
Esitelmän video löytyy osoitteesta https://youtu.be/Q9Q3XjvTj9A Esitelmä perustuu artikkeliin Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 35(1), 4-15.
Sivistyksen ydin löytyy tunnistamalla, mitkä asiat ovat luovuttamattomia ja väistämättömästi tosia hyvän elämän saavuttamisen kannalta. Tällöin päädytään siihen, että ilman ekologista perustaa ei ihmisyhteisöä voi olla olemassa ja ilman ihmisyhteisöä ei taloutta voi olla olemassa. Tulevaisuuden toivon ylläpitämiseksi huolenpidon piiri kattaa ensisijaisesti ekologiset kysymykset, jotta elämän edellytyksen säilyisivät, ja toissijaisesti sosiaaliset ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset, jotta arvokkaan elämän edellytykset säilyisivät. Näin luodaan perustaa kestävälle taloudelle. Inhimillisen kasvun ja oppimisen päämääränä on ekososiaalisesti sivistynyt ihminen, jolle on ominaista vastuullisen maailmasuhteen muuttuminen ajattelusta teoiksi yhä useammissa arkisissa valinnoissa. Vastuullinen maailmasuhde ilmenee vastuun ja vapauden tasapainona kaikessa mihin ihminen ryhtyy.
Helsingin ilmastoseminaarin puheenvuoro: https://youtu.be/ez4SqhsSqJQ Arto O Salonen
Finlandia-talossa Helsingin ilmastoseminaarissa 11.2.2016 pidetyn puheenvuoron videotallenne löytyy osoitteesta https://youtu.be/ez4SqhsSqJQ
JUONI
1. Ihmisen on helpompi olla onnellisempi kun ymmärtää mitä oikeasti arvostaa elämässä. Raha ja materia on siinä mukana, mutta kuinka isossa roolissa, ja mitkä muut asiat ovat tärkeitä?
2. Luonnonvarojen rajallisuus estää koko ihmiskuntaa tavoittelemasta loputtomiin vain materiaalista kasvua. Materiaalisella lisäämisellä on rajat, mutta henkisen hyvinvoinnin kasvulla ei.
3. Oma etu ja yhteinen hyvä ovat enemmän samansuuntaisia kuin vastakkaisia tavoitteita. Merkityksellisempi elämä on mahdollista kun
- määrittelee, minkä verran materiaalista vaurautta riittää
- vahvistaa sosiaalista vaurautta
- edistää omilla valinnoillaan aktiivisesti parempaa huomista
4. Systeeminen ymmärrys auttaa havahtumaan siihen, että metsään satavat pisarat muodostavat joen. Jokainen voi omilla valinnoillaan luoda niitä parempia pisaroita, joista tulee iso virta.
5. Täysi ihmisyys = ihminen on tasapainossa sekä itsensä kanssa, että sen kanssa, mitä jättää perinnöksi lapsilleen.
Kulttuurin muutos kohti ekososiaalista sivistystäArto O Salonen
Tiekartta ekososiaaliseen sivistysyhteiskuntaan. Ekososiaalisessa sivistyksessä on kyse tietoiseksi tulemisesta siitä systeemisestä maailmasta, jonka jaamme päivä päivältä useamman ihmisen kanssa. Läpi elämän jatkuvan oppimisen päämääränä on ihminen, joka huolehtii paitsi itsestä ja omasta kulttuuristaan, myös toisista ja planeettamme kokonaisuudesta.
Esitelmän video löytyy osoitteesta https://youtu.be/Q9Q3XjvTj9A Esitelmä perustuu artikkeliin Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 35(1), 4-15.
Sivistyksen ydin löytyy tunnistamalla, mitkä asiat ovat luovuttamattomia ja väistämättömästi tosia hyvän elämän saavuttamisen kannalta. Tällöin päädytään siihen, että ilman ekologista perustaa ei ihmisyhteisöä voi olla olemassa ja ilman ihmisyhteisöä ei taloutta voi olla olemassa. Tulevaisuuden toivon ylläpitämiseksi huolenpidon piiri kattaa ensisijaisesti ekologiset kysymykset, jotta elämän edellytyksen säilyisivät, ja toissijaisesti sosiaaliset ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset, jotta arvokkaan elämän edellytykset säilyisivät. Näin luodaan perustaa kestävälle taloudelle. Inhimillisen kasvun ja oppimisen päämääränä on ekososiaalisesti sivistynyt ihminen, jolle on ominaista vastuullisen maailmasuhteen muuttuminen ajattelusta teoiksi yhä useammissa arkisissa valinnoissa. Vastuullinen maailmasuhde ilmenee vastuun ja vapauden tasapainona kaikessa mihin ihminen ryhtyy.
Helsingin ilmastoseminaarin puheenvuoro: https://youtu.be/ez4SqhsSqJQ Arto O Salonen
Finlandia-talossa Helsingin ilmastoseminaarissa 11.2.2016 pidetyn puheenvuoron videotallenne löytyy osoitteesta https://youtu.be/ez4SqhsSqJQ
JUONI
1. Ihmisen on helpompi olla onnellisempi kun ymmärtää mitä oikeasti arvostaa elämässä. Raha ja materia on siinä mukana, mutta kuinka isossa roolissa, ja mitkä muut asiat ovat tärkeitä?
2. Luonnonvarojen rajallisuus estää koko ihmiskuntaa tavoittelemasta loputtomiin vain materiaalista kasvua. Materiaalisella lisäämisellä on rajat, mutta henkisen hyvinvoinnin kasvulla ei.
3. Oma etu ja yhteinen hyvä ovat enemmän samansuuntaisia kuin vastakkaisia tavoitteita. Merkityksellisempi elämä on mahdollista kun
- määrittelee, minkä verran materiaalista vaurautta riittää
- vahvistaa sosiaalista vaurautta
- edistää omilla valinnoillaan aktiivisesti parempaa huomista
4. Systeeminen ymmärrys auttaa havahtumaan siihen, että metsään satavat pisarat muodostavat joen. Jokainen voi omilla valinnoillaan luoda niitä parempia pisaroita, joista tulee iso virta.
5. Täysi ihmisyys = ihminen on tasapainossa sekä itsensä kanssa, että sen kanssa, mitä jättää perinnöksi lapsilleen.
Ilmasto-oikeudenmukaisuus kapitalismi- ja kolonialismikriittisesti (Lauri Lah...Antti Rautiainen
Kiristyvä kilpailu päästökaupan kiintiöistä nostaa lähivuosina energian hintoja. Keskustelua esimerkiksi liikenteen kasvavien kustannusten oikeudenmukaisesta jakamisesta käydään, mutta toimien valmistelu on myöhässä. Päästökaupan hintojen nousu voi johtaa siihen, että kaikki maksavat yhtä suuren osuuden hintojen noususta, tuloista riippumatta.
Kuinka kiristyvä päästökauppa ja hallituksen suunnittelemat ilmastotoimet vaikuttaisivat tulon- ja omaisuuden jakautumiseen Suomessa, ja mitä on tehtävissä etteivät köyhät joutuisi maksamaan ilmastotoimista kohtuuttomasti?
Ulkoparlamentaarisen toiminnan Kohti ilmasto-oikeudenmukaisuutta tapahtuma pohti näitä kysymyksiä Oodin Maijansalissa sunnuntaina 3.10.
Ensimmänä alusti ympäristö- ja yhteiskuntafilosofian tutkija Lauri Lahikainen aiheesta Ilmasto-oikeudenmukaisuus kapitalismi- ja kolonialismikriittisestä näkökulmasta.
Molemmat alustukset ja keskustelu tulevat ulkoparlamentaarisen toiminnan soittolistalle:
https://www.youtube.com/playlist?list=PL1TehU6gn0txvdbXGHlotohCOXqeQXrac
Videoversio: https://www.youtube.com/watch?v=8Zx9jskTM8Y
Podcast-versio: https://soundcloud.com/aryhma/kohti-ilmasto-oikeudenmukaisuutta1
Facebook: https://www.facebook.com/aryhma/
Instagram: aryhma
Twitter: https://twitter.com/A_ryhma
Youtube: https://www.youtube.com/user/AryhmaHelsinki
Twitch: https://www.twitch.tv/aryhma
Spotify: https://sptfy.com/a-ryhma
Apple podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/a-ryhmä/id1508757319
Google podcasts: https://podcasts.google.com/?q=a-ryhm%C3%A4
Outi Kuittisen luento 6.5.2010 Helsingin yliopiston Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen ja –opetuksenyksikkö HENVIn ja Alumniyhdistyksen kurssin luennolla "Kuluttajat ja sijoittajat murroksen tulkkeina?"
Yhteisöllisen ja ekologisen asumisen ja liikkumisen idea ja toteutusMasalan Ekoälykylä
Kirkkonummen Masalan Ekoälykylän järjestämän "Ekologisen asumisen ja liikkumisen" -seminaarin esitys.
Yhteisöllisen ja ekologisen asumisen ja liikkumisen idea ja toteutus
Kari Savolainen, innovaattori, Masalan ekoälykylä
Kuinka toimitaan oikeammin kun havaitaan tietoturvapoikkeamaNixu Corporation
Kuinka toimitaan oikeammin kun havaitaan tietoturvapoikkeama. Esitetty NamesDays -seminaarissa 2.10.2014 (c) Nixu Oy, Jussi Perälampi
Lue Nixun sivuilta lisää tietoturvapoikkeaman hallintapalvelustamme: https://www.nixu.com/fi/ratkaisut/nixu-csirt
Liikkumiskulttuuri on murroksessa. Tässä esityksessä piirretään liikkumiskulttuurin tulevaisuusvisio ja tarkastellaan niitä muutosvoimia, jotka murroksen saavat aikaiseksi.
Tomi Maki-Opas: Liikkumista tukevan ympäristön merkitys kävelylle ja pyöräily...THL
Rakennetun ympäristö ja viheralueiden sekä työolosuhteiden merkitys kävelylle ja pyöräilylle sekä liikkumiselle työmatkalla että vapaa-ajalla. BEGACYS-hankkeen alustavia tuloksia.
Ilmasto-oikeudenmukaisuus kapitalismi- ja kolonialismikriittisesti (Lauri Lah...Antti Rautiainen
Kiristyvä kilpailu päästökaupan kiintiöistä nostaa lähivuosina energian hintoja. Keskustelua esimerkiksi liikenteen kasvavien kustannusten oikeudenmukaisesta jakamisesta käydään, mutta toimien valmistelu on myöhässä. Päästökaupan hintojen nousu voi johtaa siihen, että kaikki maksavat yhtä suuren osuuden hintojen noususta, tuloista riippumatta.
Kuinka kiristyvä päästökauppa ja hallituksen suunnittelemat ilmastotoimet vaikuttaisivat tulon- ja omaisuuden jakautumiseen Suomessa, ja mitä on tehtävissä etteivät köyhät joutuisi maksamaan ilmastotoimista kohtuuttomasti?
Ulkoparlamentaarisen toiminnan Kohti ilmasto-oikeudenmukaisuutta tapahtuma pohti näitä kysymyksiä Oodin Maijansalissa sunnuntaina 3.10.
Ensimmänä alusti ympäristö- ja yhteiskuntafilosofian tutkija Lauri Lahikainen aiheesta Ilmasto-oikeudenmukaisuus kapitalismi- ja kolonialismikriittisestä näkökulmasta.
Molemmat alustukset ja keskustelu tulevat ulkoparlamentaarisen toiminnan soittolistalle:
https://www.youtube.com/playlist?list=PL1TehU6gn0txvdbXGHlotohCOXqeQXrac
Videoversio: https://www.youtube.com/watch?v=8Zx9jskTM8Y
Podcast-versio: https://soundcloud.com/aryhma/kohti-ilmasto-oikeudenmukaisuutta1
Facebook: https://www.facebook.com/aryhma/
Instagram: aryhma
Twitter: https://twitter.com/A_ryhma
Youtube: https://www.youtube.com/user/AryhmaHelsinki
Twitch: https://www.twitch.tv/aryhma
Spotify: https://sptfy.com/a-ryhma
Apple podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/a-ryhmä/id1508757319
Google podcasts: https://podcasts.google.com/?q=a-ryhm%C3%A4
Outi Kuittisen luento 6.5.2010 Helsingin yliopiston Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen ja –opetuksenyksikkö HENVIn ja Alumniyhdistyksen kurssin luennolla "Kuluttajat ja sijoittajat murroksen tulkkeina?"
Yhteisöllisen ja ekologisen asumisen ja liikkumisen idea ja toteutusMasalan Ekoälykylä
Kirkkonummen Masalan Ekoälykylän järjestämän "Ekologisen asumisen ja liikkumisen" -seminaarin esitys.
Yhteisöllisen ja ekologisen asumisen ja liikkumisen idea ja toteutus
Kari Savolainen, innovaattori, Masalan ekoälykylä
Kuinka toimitaan oikeammin kun havaitaan tietoturvapoikkeamaNixu Corporation
Kuinka toimitaan oikeammin kun havaitaan tietoturvapoikkeama. Esitetty NamesDays -seminaarissa 2.10.2014 (c) Nixu Oy, Jussi Perälampi
Lue Nixun sivuilta lisää tietoturvapoikkeaman hallintapalvelustamme: https://www.nixu.com/fi/ratkaisut/nixu-csirt
Liikkumiskulttuuri on murroksessa. Tässä esityksessä piirretään liikkumiskulttuurin tulevaisuusvisio ja tarkastellaan niitä muutosvoimia, jotka murroksen saavat aikaiseksi.
Tomi Maki-Opas: Liikkumista tukevan ympäristön merkitys kävelylle ja pyöräily...THL
Rakennetun ympäristö ja viheralueiden sekä työolosuhteiden merkitys kävelylle ja pyöräilylle sekä liikkumiselle työmatkalla että vapaa-ajalla. BEGACYS-hankkeen alustavia tuloksia.
Outi Kuittisen esitelmä Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan FHKT:n laitoksen Murros-projektikurssilaisille.
Presentation on the disruption of work life & what to do then for students of the University of Helsinki.
Backcasting Transformation towards smart and sustainable citiesDemos Helsinki
A presentation held in Nordic Innovation House Palo Alto by Johannes Koponen and Aleksi Neuvonen in the seminar Backcasting Transformation: Smart + Sustainable Cities in 2040.
Kehyksen syysseminaari "Paremman maailman rakennuspalikat" Eurooppa-salissa Helsingissä 27.11.2014. Esitelmäni aiheena "Kestävä maailma on mahdollinen".
Vetovoimainen yritys tietää, miksi se on olemassaArto O Salonen
Yrittäjät-akatemian ja SuomiAreenan yhteistyönä järjestetyn luennon diat. Luento on katsottavissa tässä osoitteessa: https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003191/yrittajat-akatemia-1625073
Luke Circles Helsinki, eli Ruoka-Areena järjestettiin 2.10.2019. Tilaisuudessa pureuduttiin ruokajärjestelmää koskeviin kiinnostaviin ja ajankohtaisiin aiheisiin, myös biokiertotalouden näkökulmasta.
Tässä esityksessä tarkastellaan yhteiskunnallisen uudistumisen tarvetta ja keinoja.Innovaatioiden rooli uudistumisessa nähdään keskeisenä. Digitalisaatio avaa täysin uuden horisontin, jossa ylitetään aineellisen niukkuuden maailma. Lopuksi esitetään uudistavan innovaatiopolitiikan keskeiset teemat.
Mitä esteitä ja edellytyksiä teknologian kehitys tuo hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudelle ja millaista uudenlaista oppimista ja ihmisten hyvinvointiin panostamista tarvitaan.
What kind of values and goals do we need for education in the era of the Anthropocene? Finland completed the renewal of the national core curricula for basic and upper secondary education. A new concept of an Eco-Social Approach to Education were adopted. What is it?
Dr. Arto O Salonen is an adjunct professor at University of Helsinki.
Palvelumuotoilulla kohti kukoistavaa elämääArto O Salonen
Luennon video: https://youtu.be/zzlXH4mXX7I
Elämän ytimessä on tunne oman elämän merkityksellisyydestä ja kokemus tämän hetken täyteydestä. Palvelu, joka onnistuu vastaamaan ihmisenä olemisen ydinkysymyksiin, on poikkeuksellisen vetovoimainen. Täydellinen palvelukokemus on sellainen, jossa voi kokea itsensä entistä arvokkaammaksi ihmiseksi.
Esitys jäsentyy seuraavasti:
1. Asiakasymmärryksen uudet suunnat
2. Design ekologisesta näkökulmasta
3. Design yhteiskunnallisesta näkökulmasta
4. Design asiakkaan kokeman hyvinvoinnin näkökulmasta
5. Millaista on kestävä palvelumuotoilu?
6. Tehtävä
Alkuperäinen aihepiiriin liittyvä puheenvuoro oli Ateria 2014 tapahtumassa 4.11.2014, jossa kohtasivat julkisen ruokapalvelun ja sopimusruokailun asiantuntijat eri puolilta Suomea. Sama teema oli mukana EcoCentrian elintarvikehankinta RoadShowssa keväällä 2015, jolloin kohderyhminä olivat päättäjät, hankinta-asiantuntijat, ruokapalveluhenkilöstö sekä tuottajat ja jalostajat.
3. Voimaannuttavat kohtaamiset
Timo Pajunen
Itsestä ulospäin suuntautuminen lisää tyytyväisyyttä ja vähentää materiaalisten asioiden merkitystä. Itsekeskeisyys latistaa ja kaventaa elämää köyhentämällä sen merkityssisältöä.
Helliwell, J. (2014). Social norms, happiness, and the environment: closing the circle. Sustainability: Science, Practice, & Policy 10(1), 78-84.
Dunn, E., Aknin, L., & Norton, M. (2008). Spending Money on Others Promotes Happiness. Science 319(5870), 1687–1688. Quoidbach, J., Dunn, E., Petrides, K.V., & Mikolajczak, M. (2010). Money Giveth, Money Taketh Away: The Dual Effect of Wealth on Happiness. Psychological Science 21(6), 759–763.
________________
5. Palvelutalous Hankitaan käyttöoikeutta ja saatavuutta omistamisen sijasta
Lisää ihmisten välistä vuorovaikutusta
Säästää energiaa ja luonnonvaroja (a) Korjauspalvelut (b) Vuokrauspalvelut (c) Yhteisomistajuus
7. Jopa 169 miljoonan euron vuotuinen terveyshaitta suomalaisille Sähköauto saastuttaa enemmän kuin polttomoottoriauto jos sen sähkö tuotetaan kivihiiltä polttamalla
________________
HEAL (2013). The Unpaid Health Bill. How Coal Power Plants Make Us Sick. Bryssels: Health and Environment Alliance Myllyvirta, L. (2013). Silent Killers. Why Europe must replace coal power with green energy. Amsterdam: Greenpeace. Hawkins, t., Singh, B., Majeau-Bettez, G., Hammer Strømman, A. (2012). Comparative Environmental Life Cycle Assessment of Conventional and Electric Vehicles. Journal of Industrial Ecology. DOI: 10.1111/j.1530-9290.2012.00532.x
Ilmastonmuutosta kiihdyttävän
vaikutuksen lisäksi kivihiili
sairastuttaa ja johtaa
ennenaikaisiin kuolemiin
!
8. Jos valtio satsaa miljoona dollaria työpaikkojen luomiseen energiasektorille Yhdysvalloissa,niin työpaikkoja syntyy seuraavasti:
Callenbach, E. (2014) Sustainable Shinkage: Envisioning a Smaller, Stronger Economy. In: Robert Costanza, Ida Kubiszewski (eds.) Greating a Sustainable and Desirable Future. London: World Scientific, 223-232. Pollin, R., Garrett-Peltier, H., Heintz, J., and Scharber, H. (2008). Green Recovery. A Program to Create Good Jobs and Start Building a Low-Carbon Economy. Washington: Political Economy Research Institute (PERI).
Tarvitsemme elämän kukoistamista tukevia ja arvojemme mukaisia työpaikkoja?
_______________
•maakaasu 5 työpaikkaa
•kivihiili 7 työpaikkaa
•tuulivoima 13 työpaikkaa
•aurinkoenergia 14 työpaikkaa
•biomassaenergia 16 työpaikkaa
11. 10
12
12
50
75
125
200
0
50
100
150
200
250
Soija
Palkokasvit
Viljat
Maito
Siipikarja
Sika
Naudanliha
Aubert C., Fléchet, G. & Sié, J. (2007). Quelle agriculture pour quelle alimentation? Milan: Terre Sauvage.
________________
Tuotetun proteiinikilogramman vaatima
peltopinta-ala (m2)
12. Yhdysvaltojen keskivertokansalaisen ruokailutottumuksilla planeettamme pystyy tarjoamaa ravinnon nykyisellä viljelypinta-alalla 2,5 miljardille ihmiselle.
Italialaisten ruokatottumukset omaksuttaessa ravintoa riittäisi
5 miljardille ihmiselle.
Intialaisten ruokailutottumukset omaksuttaessa planeetallamme riittäisi ruokaa 10 miljardille ihmiselle.
Brown, L. (2009). Plan B 3.0: Mobilizing to save civilization. New York: W. W. Norton & Company
13. Täydellistä ravintoa on paikallisesti tuotettu kasvispainotteinen luomuruoka
a)Vaalii oman alueen elinvoimaisuutta
b)Edistää terveyttä
c)Huomioi maailman ruokaturvan
d)Turvaa luonnon monimuotoisuutta ja hidastaa ilmastonmuutosta
e)Vähentää maaperään ja veteen kohdistuvaa rasitusta
f)Huomioi eläinten hyvinvoinnin
15. 2 500 taloustieteilijää (joukossa 9 Nobelin palkinnon voittajaa) ehdottaa kestävämpään kehitykseen pääsemiseksi verotuksen pääasialliseksi kohteeksi kulutusta.
Brown, L. (2009). Plan B 4.0: Mobilizing to save civilization. New York: W. W. Norton & Company. Luettavissa:
http://www.earth-policy.org/images/uploads/book_files/pb4book.pdf
________________
“Cutting income taxes… This may be
the closest thing to a free lunch
that economics has to offer.”
- Gregory Mankiw
17. Toimiva markkinatalous edellyttää,
että meillä on kattavasti tietoa, jonka perusteella teemme valintamme.
Yleensä emme tiedä missä olemme mukana kulutusvalintojemme kautta.
18. RAVIOLIN REITTI PÖYTÄÄNI
____________________
TÖLKIN VALMISTUS
Raviolitölkki valmistetaan tinapellistä. Tina saadaan avolouhoksesta Brasiliasta. Pelti on terästä, jota saadaan eri puolilta maailmaa rautamalmia louhimalla. Tölkkien sisäpinta suojataan lakalla syöpymisen estämiseksi. Lakka tehdään kemiantehtaissa. Tölkkeihin kiinnitetään paperiset etiketit. Etikettien paperi valmistetaan selluloosamassasta, joka on saatu puuta keittämällä. Puut on kaadettu eri puolilta maailmaa.
Lähde: Säilöttyjä unelmia dokumenttielokuva. Käsikirjoitus: Katja Gauriloff, Joonas Berghäll ja Jarkko T. Laine. Ohjaus: Katja Gauriloff. Oktober Oy 2012. Grafiikka: Mira Visanto
19. Kaivostyöläiset
Neuvottelijat, ostajat ja kuljettajat
Välittäjät Kongossa
Välittäjät naapurimaissa Ugandassa ja Ruandassa
Sulattamot ja raaka- ainejalostamot
Jalostettu metalli
Elektroniikan komponenttivalmistajat (AVX, Honeywell Electronix, KEMET, Matsuo Electric, Murata, NEC Tokin, Nippon Mining&Metals, Praxari MRC, RIM, Samsung, Sanyo Electronic Device, Vishay)
Valmiit tuotteet (Apple, Dell, HP, IBM, Intel, Microsoft, Motorola, Nokia, Philips, Sony, SUN jne.)
Tantaalin tie puhelimeeni
Bleischwitz, R., Dittrich, M., and Pierdicca, C. (2012). Coltan from Central Africa, International Trade and Implications for Any Certification. Resources Policy. 37(1), 19–29. Luettavissa: http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0301420711000833#
21. Keskuskauppakamari OECD
Suomen tulevaisuuden vaarantaa
a)EU:n ilmastopolitiikka
b)Energiatehokkuusdirektiivi
c)Kaivosvero
d)Rikkidirektiivi
e)Rahoitusmarkkinavero
Kestävyyttä lisäävien ratkaisujen siirtäminen vuoteen 2020 aiheuttaa yhteiskunnille 50 % suuremmat väistämättömät kustannukset vuoden 2050 jälkeen.
Keskuskauppakamari (2012.) Sääntely selättää Suomen: Viisi vaarallista hanketta. Lehdistötiedote 19.10.2012. http://news.cision.com/fi/keskuskauppakamari/r/saantely-selattaa-suomen--viisi-vaarallista-hanketta,c9333965 OECD (2012). OECD Environmental Outlook to 2050: The Consequences of Inaction. OECD Publishing. Luettavissa:. http://www.oecd.org/env/environmentalindicatorsmodellingandoutlooks/oecdenvironmentaloutlookto2050theconsequencesofinaction.htm Stiglitz, J., Sen A., & Fitoussi, J-P. (2009). The Measurement of Economic Performance and Social Progress Revisited. Reflections and Overview. Commission on the Measurement of Economic Performance and Social Progress. Luettavissa: www.stiglitz-sen-fitoussi.fr/en/documents.htm
Sääntely selättää Suomen? VAI:
Ekologinen velkaantuminen ryöstää
tulevat sukupolvet?
22. I Elinvoimaiset ekosysteemit
II Tinkimätön ihmisarvo
III Talouskasvu
____________
Hediger, W. (1999) Reconciling “weak” and “strong” sustainability. International Journal of Social Economics, 26(7/8/9), pp. 1120–1144.
Giddings, B., Hopwood, B. & O'Brien, G. (2002). Environment, economy and society: fitting them together into sustainable development. Sustainable Development, 10(4), 187–196.
Ott, K. (2003). The Case for Strong Sustainability. In: Ott, K. & P. Thapa (eds.) Greifswald’s Environmental Ethics. Steinbecker Verlag.
Baker, S. (2006). Sustainable development. London: Routledge.
I Talouskasvu
II Tinkimätön ihmisarvo
III Elinvoimaiset ekosysteemit
Lyhyen aikavälin ajattelu
Pitkän aikavälin ajattelu
23. Kuinka etäälle ajassa planeettamme älykkäimmän organismin ajattelun tulisi kantaa? Missä vaiheessa vastuumme päättyy?
-20 vuotta
-50 vuotta
-100 vuotta
-200 vuotta
-500 vuotta
-1000 vuotta
-5000 vuotta
-10 000 vuotta
-100 000 vuotta
-1000 000 vuotta
Tänään muodostunut hiilidioksidi vaikuttaa ilmakehässä vielä 80 vuoden kuluttua. Peruuttamattomiin muutoksiin johtava ihmisen toiminta asettaa aina vastaansanomattoman eettisen ongelman.
25. Jokainen ihminen on arvokas sillä perusteella, että hän on syntynyt ihmiseksi. Ihmisarvo perustuu ihmisyyteen, eikä siihen mitä ihminen on saavuttanut tai tehnyt elämänsä aikana.
26. •vahva kansalaisten välinen luottamus
•vähäinen väkivallan ja vankien määrä
•korkea eliniänodote
•pieni lapsikuolleisuus
Köyhän ja rikkaan lähentyminen vakauttaa ja eheyttää yhteiskuntia
Wilkinson, R., & Pickett, K. (2010). The spirit level. Why equality is better for everyone. London: Penquin.
________________
Alhaiset tuloerot korreloivat positiivisesti hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteiden kanssa
28. MÄÄRÄLLINEN
LISÄÄMINEN
(olen kuluttaja)
LAADULLINEN PARANTAMINEN
(olen ihminen)
bruttokansantuote
kokemus hyväksytyksi tulemisesta
osakemarkkinoiden
kehitys
itsensä toteuttaminen/ aikaansaaminen
kuluttajien luottamus
yhteys muihin ihmisiin
vaurauden maksimointi
tarve tulla osaksi kaikkeutta
kiire, stressi, saastuminen, luonnonvarojen hupeneminen, rajallinen materiaalinen kasvu
onnellisuus,
tyytyväisyys, merkityksellinen arki, rajaton inhimillinen kasvu
Olemassaolemisen ihanteeksi inhimillisyys, onnellisuus ja laadullinen parantaminen
_______________
Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma – yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Teoksessa Juha Hämäläinen (toim.) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 2014. Suomen sosiaalipedagoginen seura.
30. Henkisen kasvun huipentuma on täysi ihmisyys, jolle on tyypillistä muihin liittyminen ja altruismi.
Täysi ihmisyys
Maslow, A. (1960). Toward a Psychology of Being. Blacksburg: Wilder Publications.
Warneken, F. & Tomasello, M. (2009). The roots of human altruism. British Journal of Psychology 100(3), 455–471.
Aknin, L., Hamlin, J., & Dunn, E. (2012). Giving leads to happiness in young children. PLoS ONE 7(6), e39211.
_______________
31. ________________
Antaminen tekee onnellisemmaksi kuin vastaanottaminen
Luottamus siihen, että naapuri palauttaa pudonneen lompakon, lisää koettua tyytyväisyyttä yhtä paljon kuin 30 % palkankorotus
Varmuus siitä, että kuuluu yhteisöön, joka tarvittaessa auttaa, lisää koettua tyytyväisyyttä yhtä paljon kuin 3x kotitalouden tulot.
Helliwell, J. (2013). Social norms, happiness, and the environment: closing the circle. Sustainability: Science, Practice, & Policy 10(1), 78-84.
Helliwell, J. & Barrington-Leigh, C. 2011. How much is social capital worth? Teoksessa J. Jetten, C. Haslam, & S. Haslam (toim.), The Social Cure. London: Psychology Press, 55–57.
32. Joka päivä on mahdollisuus valita vahvistaako olemassa olevia ongelmia vai asettuuko osaksi ratkaisuja.