SlideShare a Scribd company logo
Metsien ja puunkäytön hiilitaseet – mitä
niistä voidaan päätellä?
Dosentti, ryhmäpäällikkö, Sampo Soimakallio,
Suomen ympäristökeskus,
Metsien ja puunkäytön ilmastovaikutukset -
seminaari , Helsinki, 7.3.2018
● Nielut ja päästöt luonnontieteellisenä ja ilmastopoliittisena
käsitteenä
● Aktuaaliset päästöt, nielut ja hiilineutraalius – mitä voidaan
päätellä?
● Miten vältetyt päästöt tulee ymmärtää?
● Puunkäytön hiilitaseiden arvioinnin periaatteet
● Mihin puunkäyttöä tulee verrata?
● Miten puunkäytön lisääminen vaikuttaa ilmakehän CO2-
pitoisuuteen?
● Onko päästöjen ja nielujen ajallisella esiintymisellä väliä?
● Johtopäätökset
2
Sisältö
3
How should we understand emissions by
sources and removals by sinks according
to the IPCC terminology?
● Sink (nielu) is any process, activity or mechanism that
removes a greenhouse gas (GHG), an aerosol or a
precursor of a GHG or aerosol from the atmosphere
○ Sequestration (sidonta) is the uptake of carbon
containing substances, in particular carbon dioxide
(CO2), in terrestrial or marine reservoirs.
○ Sinks are measured through removals (poisto)
● Source (lähde) is any process, activity or mechanism that
adds a greenhouse gas (GHG), an aerosol or a precursor of
a GHG or aerosol to the atmosphere
○ Sources are measured through emissions (päästö)
Source: Allwood et al. 2014
4
Metsiin ja puunkäyttöön liittyviä todellisia
hiilivirtoja on mahdollista mitata
Liski 2000
5
The atmosphere
CO2 emission
CO2
sequestration
CO2
Forest C sink (IPCC rules) =
C Sequestration – C
emission – C in wood
removals (emission)
Wood removal
CO2 emission
growing stock
dead wood, litter, forest soil
As CO2 emissions from harvested biomass are accounted as zero 
Carbon in wood removal must be accounted as an emission in forest
and harvested wood product stock increase as a sink (removal)
Harvested wood product
(HWP) C sink =
C input – C output
CO2 emissions from
biomass combustion
not accounted for in
the energy sector
under GHG reporting
and accounting for the
UNFCCC and Kyoto
Protocol (IPCC FAQ,
Q2-10)
6
Voiko metsä ja siihen liittyvä puunkäyttö
olla aktuaalisesti hiilineutraali?
Theoretical concept: normal forest
Matthews et al. 2014
Teoriassa metsä ja siihen liittyvä
puunkäyttö voivat olla aktuaalisesti
järjestelmänä hiilineutraali
7
Matthews et al. 2014
forest
harvested wood products
CO2 CO2 CO2
C
C
= +
Matthews et al. 2014
Todellisuudessa metsä ja siihen liittyvä
puunkäyttö voivat olla järjestelmänä myös
hiilinegatiivisessa tilassa
8
Matthews et al. 2014
forest
harvested wood products
CO2 CO2 CO2
C
C
> +
Matthews et al. 2014
Ilmakehän CO2-pitoisuus aktuaalisesti
kasvaa, koska päästöt > nielut
9
 CO2-pitoisuuden kasvua voidaan rajoittaa joko päästöjä
vähentämällä tai nieluja kasvattamalla
 Hiilineutraalijärjestelmä ei lisää eikä vähennä ilmakehän
aktuaalista CO2-pitoisuutta
Puuntuotannollisesti kestävästi käsitelty metsä
tuottaa yhteiskunnalle jatkuvasti puuta, joka voi
korvata uusiutumattomia raaka-aineita
10
Source: Nabuurs et al. 2015
 Vältetyt päästöt eivät kuitenkaan ole todellisia, kuten aktuaaliset
hiilen virrat, vaan ne ovat peräisin vaihtoehtoisesta todellisuudesta
Uusiutumattomien raaka-aineiden
korvautuminen tapahtuu aina suhteessa
vertailutilanteeseen, jossa korvaavaa
toimintoa (esim. puunkäyttöä) ei ole
11
Aktuaaliset hiilen virrat antavat kuvan
järjestelmän (esim. ympäristön) tilasta
12
 Ei kuitenkaan voida päätellä esim. sitä, miten puunkäytön
lisääminen tai vähentäminen vaikuttaa ilmakehän CO2-pitoisuuteen
Continuation of C flows
like they were 2002-2011
13
Decreased fossil C flow by
increased bioenergy C flow with
the cost of land sink C flow
Vertailutilanteeseen suhteutetut hiilen
virrat kuvaavat keinojen vaikutuksia
Teollinen ekologia on tieteenala, jolla
voidaan vastata kysymykseen: miten
puunkäyttö vaikuttaa ilmastoon
● Tutkii materiaali- ja energiavirtoja ihmisten luomissa
teollisissa systeemeissä ja kulutuksessa
● Fokuksena ymmärtää materiaalivirtojen suorat ja epäsuorat
vaikutukset ympäristöön, sekä ymmärtää miten
taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat
resurssivirtoihin ja resurssienkäyttöön
● Tavoitteena edesauttaa kestävien teollisten ekosysteemien
luomista
● Alkuperäinen määritelmä (Socolow et al. 1994)
● Myöhemmin määritelty kestävyystieteeksi (Ehrenfeld 2004)
14
http://onlinelibrary.wiley.com/journal/10.1111/%28ISSN%291530-9290
Puunkäytön ilmastovaikutuksia voidaan
arvioida elinkaariarvioinnilla (LCA)
● The fundamental goals of LCA are the compilation and
evaluation of the inputs, outputs and the potential impacts
of a product system (ISO 2006)
● Fundamentally, each anthropogenic environmental impact is
by definition related and unambiguously assignable to a
cause (Heijungs and Guinée 2014).
● IPCC AR5 (Smith et al. 2014): ”The appropriate comparison
is then between the net biosphere flux in the absence of
bioenergy compared to the net biosphere flux in the
presence of bioenergy production.”
15
Miten puunkäyttö ja sen vertailutilanne
voidaan määrittää?
● Retrospektiivinen tarkastelu arvioi mennyttä, prospektiivinen
tarkastelu tulevaisuutta (Finnveden et al. 2009)
 ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää prospektiivista tarkastelua
● Tieteelliset menetelmälliset väittämät ja ohjeistukset (mm.
Milá i Canals et al. 2007, Helin et al. 2013, Soimakallio et al.
2015, Koponen et al. 2018)
● Väite: käytössä oleva puu korvaa uusiutumattomia raaka-
aineita
 Kaikkea puunkäyttöä tarkastellaan suhteessa siihen, ettei
puunkäyttöä olisi, ts. metsiä ei hakattaisi lainkaan
 Metsät palautuisivat kohti luonnontilaansa
● Väite: lisääntyvä puunkäyttö korvaa uusiutumattomia raaka-
aineita
 Lisääntyvää puunkäyttöä tarkastellaan suhteessa siihen, että
puunkäyttöä ei lisättäisi
 Metsien kehitys jatkuisi alhaisemman puunkäytön mukaisesti 16
Puunkäytön lisäyksen vaikutukset
hiilitaseisiin
17
Vältetyt päästöt?
18
Suomen metsien hiilinielu 1990-2014 ja kolmessa
vaihtoehtoisessa hakkuuskenaariossa 2015-2044
Tuomainen et al. 2017.
74 Mm3
80 Mm3
89 Mm3
Runkopuun
kertymä vuodessa
eri skenaarioissa
BAU
Policy
MSY
19Source: Soimakallio, S. data from Lehtonen et al. 2016, Ollila 2017
20Source: Soimakallio, S. data from Lehtonen et al. 2016, Ollila 2017
21Source: Soimakallio, S. data from Lehtonen et al. 2016, Ollila 2017
Milloin puunkäytön lisäys rajoittaa
ilmakehän CO2-pitoisuutta?
22
Source: Mitchell et al. 2012
● Riippuu siitä, mitä puuta
korjataan, mitä puusta
tehdään ja mitä puulla
saadaan korvattua?
● Parhaimmillaan muutamien
vuosien, mutta keskimäärin
vasta useiden vuosi-
kymmenten, mahdollisesti
vasta yli vuosisadan päästä
(Soimakallio et al. 2016,
Pingoud et al. 2016,
Soimakallio 2014, Koponen
et al. 2013)
23
Mitä Pariisin ilmastosopimuksen
tavoitteena oleva alle 2 asteen tavoite
edellyttää päästöiltä ja nieluilta?
Rockström et al. 2017
 Jatkuva päästöjen vähentyminen ja nielujen
kasvattaminen
 Kumulatiiviset päästöt korkeintaan 200-800 GtCO2
 Maankäyttösektorin tulee muuttua nettopäästöstä
nettonieluksi
Johtopäätökset
● Puunkorjuu tulee laskea päästönä metsän hiilinielua määriteltäessä, jos
puunpoltto lasketaan nollapäästöisenä kuten kv-ilmastopolitiikassa
● Hiilitaseita voidaan tarkastella aktuaalisina tai vertailutilanteeseen
suhteutettuna
○ Aktuaalinen hiilitase kuvaa järjestelmän tilaa
○ Vertailutilanteeseen suhteutettu tase kuvaa muutosta kahden tilan välillä
○  ei tulisi sotkea keskenään
● Vältetyt päästöt tarkoittavat päästöjä, jotka olisivat realisoituneet siinä
mallinnetussa todellisuudessa (vertailutilanteessa), jossa niiden
välttämiseksi tarkasteltua puunkäyttöä ei olisi ollut
● Kysymykseen, ”pitäisikö puunkäyttöä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
lisätä vai vähentää”, voidaan vastata prospektiivisella elinkaariarvioinnilla,
jossa tulevia hiilitaseita arvioidaan suhteessa vertailutilanteeseen, jossa
tarkasteltavaa puunkäyttöä ei ole
● Puunkäytön lisäyksen ilmastohyödyn realisoituminen voi viedä useita
vuosikymmeniä
24
Kirjallisuusviitteet (1/2)
● Allwood J. M., V. Bosetti, N. K. Dubash, L. Gómez-Echeverri, and C. von Stechow, 2014: Glossary. In: Climate Change
2014: Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Fifth Assessment Report of the
Intergovernmental Panel on Climate Change
● Ehrenfeld, J. R. 2004. Can Industrial Ecology be the" Science of Sustainability"?. Journal of Industrial Ecology, 8(1/2), 1.
● Global Carbon Project. 2010. http://www.globalcarbonproject.org/
● Heijungs, R., Guinée, J.B. 2014. Life cycle impact assessment. Life Cycle Assess (LCA):90.
● Helin, T., Sokka, L., Soimakallio, S., Pingoud, K., Pajula, T. 2013. Approaches for inclusion of forest carbon cycle in life
cycle assessment – A review. GCB Bioenergy 5(5), 475–486.
● IPCC FAQs. Frequently asked questions. Q2-10. http://www.ipcc-nggip.iges.or.jp/faq/faq.html
● ISO (2006) 14040:2006. Environmental management – Life cycle assessment – Principles and framework. International
Organization for Standardization (ISO). 20 p.
● Koponen, K., Soimakallio, S., Kline, K., Cowie, A., Brandão, M. 2017. Quantifying the climate effects of bioenergy -
choice of reference system. Renewable & Sustainable Energy Reviews (in press).
● Koponen K., Soimakallio, S., Tsupari, E., Thun, R., Antikainen, R. 2013. GHG emission performance of various liquid
transportation biofuels in Finland in accordance with the EU sustainability criteria. Applied Energy 102, 440–448.
● Lehtonen, A., Salminen, O., Kallio, M., Tuomainen, T., Sievänen, R. (2016). Skenaariolaskelmiin perustuva puuston ja
metsien kasvihuonekaasutaseen kehitys vuoteen 2045: Selvitys maa- ja metsätalousministeriölle vuoden 2016 energia-
ja ilmastostrategian valmistelua varten. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 36/2016.
● Liski, J. 2000. Millainen kiertoaika eduksi metsien hiilitaloudelle? Metsätieteen aikakauskirja 4/2000: 639–642.
● Matthews, R., Sokka, L., Soimakallio, S., Mortimer, N., Rix, J., Schelhaas, M.-J., Jenkins, T., Hogan, G., Mackie, E.,
Morris, A. and Randle, T. 2014. Review of literature on biogenic carbon and life cycle assessment of forest bioenergy.
Final Task 1 report, DG ENER project, ‘Carbon impacts of biomass consumed in the EU’. The Research Agency of the
Forest Commission. May 2014.
● Milá i Canals, L., Bauer, C., Depestele, J., Dubreuil, A., Knuchel, R. F., Gaillard, G., ... & Rydgren, B. 2007. Key
elements in a framework for land use impact assessment within LCA (11 pp). The International Journal of Life Cycle
Assessment, 12(1), 5-15.
25
Kirjallisuusviitteet (2/2)
● Mitchell, S. R., Harmon, M. E., & O'connell, K. E. 2012. Carbon debt and carbon sequestration parity in forest bioenergy
production. Gcb Bioenergy, 4(6), 818-827.
● Nabuurs, G.-J., Delacote, P., Ellison, D., Hanewinkel, M., Lindner, M., Nesbit, M., Ollikainen, M., Savaresi, A. 2015. A new
role for forests and the forest sector in the EU post-2020 climate targets. From Science to Policy 2. European Forest
Institute.
● Pingoud, K., Ekholm, T., Soimakallio, S., Helin, T. 2016. Carbon balance indicator for forest bioenergy scenarios. GCB
Bioenergy 8(1), 171–182.
● Ollila, P. 2017. Luonnonvarakeskus. Yksityinen tiedonanto 26.9.2017.
● Rockström, J., Gaffney, O., Rogelj, J., Meinshausen, M., Nakicenovic, N., & Schellnhuber, H. J. (2017). A roadmap for
rapid decarbonization. Science 355(6331), 1269-1271.
● Smith P., M. Bustamante, H. Ahammad, H. Clark, H. Dong, E. A. Elsiddig, H. Haberl, R. Harper, J. House, M. Jafari, O.
Masera, C. Mbow, N. H. Ravindranath, C. W. Rice, C. Robledo Abad, A. Romanovskaya, F. Sperling, and F. Tubiello,
2014: Agriculture, Forestry and Other Land Use (AFOLU). In: Climate Change 2014: Mitigation of Climate Change.
Contribution of Working Group III to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change.
● Socolow, R., Andrews, C., Berkhout, F., Thomas, V. (Eds.) 1994. Industrial Ecology and Global Change. Cambridge
University Press, UK.
● Soimakallio, S., Saikku, L., Valsta, L., Pingoud, K. 2016. Climate change mitigation challenge for wood utilization – the
case of Finland. Environmental Science & Technology 50(10), 5127–5134.
● Soimakallio, S., Cowie, A., Brandão, M., Finnveden, G., Ekvall, T., Erlandsson, M., Koponen, K., Karlsson, P.-E. 2015.
Attributional Life Cycle Assessment: is a land-use baseline necessary? The International Journal of Life Cycle Assessment
20(10), 1364–1375.
● Soimakallio, S. 2014. Toward a More Comprehensive Greenhouse Gas Emissions Assessment of Biofuels: The Case of
Forest-Based Fischer-Tropsch diesel Production in Finland. Environmental Science & Technology 48, 3031−3038.
● Tuomainen, T., Regina, K., Ollila, P., Haakana, M., Salminen, O. 2017. Land use sector in the EU 2030 climate and energy
framework: Impacts of the proposal for a regulation COM(2016) 479 final on Finland. Natural resources and bioeconomy
studies 56/2017. Natural Resources Institute Finland (Luke). Helsinki. 27 p.
26
Kiitos!
● Lisätietoja: sampo.soimakallio@ymparisto.fi
27

More Related Content

What's hot

Metsien käytön kestävyys ja hiilinielut -seminaarin avaus, Johanna buchert, Luke
Metsien käytön kestävyys ja hiilinielut -seminaarin avaus, Johanna buchert, LukeMetsien käytön kestävyys ja hiilinielut -seminaarin avaus, Johanna buchert, Luke
Metsien käytön kestävyys ja hiilinielut -seminaarin avaus, Johanna buchert, Luke
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, Raisa Mäkipää, Luke
Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, Raisa Mäkipää, LukeIlmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, Raisa Mäkipää, Luke
Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, Raisa Mäkipää, Luke
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Puutuotteiden hiilinielu, Tarja tuomainen, Luke
Puutuotteiden hiilinielu, Tarja tuomainen, LukePuutuotteiden hiilinielu, Tarja tuomainen, Luke
Puutuotteiden hiilinielu, Tarja tuomainen, Luke
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Metsien hiilinielun vertailutaso – EU:n ehdotus ja mitä se merkitsee, Aleksi ...
Metsien hiilinielun vertailutaso – EU:n ehdotus ja mitä se merkitsee, Aleksi ...Metsien hiilinielun vertailutaso – EU:n ehdotus ja mitä se merkitsee, Aleksi ...
Metsien hiilinielun vertailutaso – EU:n ehdotus ja mitä se merkitsee, Aleksi ...
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Suomen keinot saavuttaa päästövähennystavoitteet, Markku ollikainen, Ilmastop...
Suomen keinot saavuttaa päästövähennystavoitteet, Markku ollikainen, Ilmastop...Suomen keinot saavuttaa päästövähennystavoitteet, Markku ollikainen, Ilmastop...
Suomen keinot saavuttaa päästövähennystavoitteet, Markku ollikainen, Ilmastop...
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Maankäytön muutosten vaikutus päästöihin ja nieluihin, Paula ollila, Luke
Maankäytön muutosten vaikutus päästöihin ja nieluihin, Paula ollila, LukeMaankäytön muutosten vaikutus päästöihin ja nieluihin, Paula ollila, Luke
Maankäytön muutosten vaikutus päästöihin ja nieluihin, Paula ollila, Luke
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Ilmastostrategiatyö Hämeessä-Virtanen
Ilmastostrategiatyö Hämeessä-VirtanenIlmastostrategiatyö Hämeessä-Virtanen
Ilmastostrategiatyö Hämeessä-Virtanen
Suomen metsäkeskus
 
Anu korosuo 6.6.2019
Anu korosuo 6.6.2019Anu korosuo 6.6.2019
Ue päivät matti_kahra_230118_final_1
Ue päivät matti_kahra_230118_final_1Ue päivät matti_kahra_230118_final_1
Ue päivät matti_kahra_230118_final_1
Sitra / Ekologinen kestävyys
 
Antti Arasto: Puun energiankäytön markkinamuutokset
Antti Arasto: Puun energiankäytön markkinamuutoksetAntti Arasto: Puun energiankäytön markkinamuutokset
Antti Arasto: Puun energiankäytön markkinamuutokset
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
MISA-hankkeen tulosten tarkastelu
MISA-hankkeen tulosten tarkasteluMISA-hankkeen tulosten tarkastelu
Ympäristöankeuttajien hallitus
Ympäristöankeuttajien hallitusYmpäristöankeuttajien hallitus
Ympäristöankeuttajien hallitus
Vihreät
 
Päivi Janka, TEM: Energia ja ilmastostrategia 2030
Päivi Janka, TEM: Energia ja ilmastostrategia 2030Päivi Janka, TEM: Energia ja ilmastostrategia 2030
Päivi Janka, TEM: Energia ja ilmastostrategia 2030
VTT Technical Research Centre of Finland Ltd
 
Stranius - Mm V Kansallinen Ilmasto Ja Energiastrategia Sll 13022009
Stranius - Mm V Kansallinen Ilmasto  Ja Energiastrategia Sll 13022009Stranius - Mm V Kansallinen Ilmasto  Ja Energiastrategia Sll 13022009
Stranius - Mm V Kansallinen Ilmasto Ja Energiastrategia Sll 13022009
Leo Stranius
 

What's hot (14)

Metsien käytön kestävyys ja hiilinielut -seminaarin avaus, Johanna buchert, Luke
Metsien käytön kestävyys ja hiilinielut -seminaarin avaus, Johanna buchert, LukeMetsien käytön kestävyys ja hiilinielut -seminaarin avaus, Johanna buchert, Luke
Metsien käytön kestävyys ja hiilinielut -seminaarin avaus, Johanna buchert, Luke
 
Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, Raisa Mäkipää, Luke
Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, Raisa Mäkipää, LukeIlmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, Raisa Mäkipää, Luke
Ilmastokestäviä menetelmiä turvemaiden hoitoon, Raisa Mäkipää, Luke
 
Puutuotteiden hiilinielu, Tarja tuomainen, Luke
Puutuotteiden hiilinielu, Tarja tuomainen, LukePuutuotteiden hiilinielu, Tarja tuomainen, Luke
Puutuotteiden hiilinielu, Tarja tuomainen, Luke
 
Metsien hiilinielun vertailutaso – EU:n ehdotus ja mitä se merkitsee, Aleksi ...
Metsien hiilinielun vertailutaso – EU:n ehdotus ja mitä se merkitsee, Aleksi ...Metsien hiilinielun vertailutaso – EU:n ehdotus ja mitä se merkitsee, Aleksi ...
Metsien hiilinielun vertailutaso – EU:n ehdotus ja mitä se merkitsee, Aleksi ...
 
Suomen keinot saavuttaa päästövähennystavoitteet, Markku ollikainen, Ilmastop...
Suomen keinot saavuttaa päästövähennystavoitteet, Markku ollikainen, Ilmastop...Suomen keinot saavuttaa päästövähennystavoitteet, Markku ollikainen, Ilmastop...
Suomen keinot saavuttaa päästövähennystavoitteet, Markku ollikainen, Ilmastop...
 
Maankäytön muutosten vaikutus päästöihin ja nieluihin, Paula ollila, Luke
Maankäytön muutosten vaikutus päästöihin ja nieluihin, Paula ollila, LukeMaankäytön muutosten vaikutus päästöihin ja nieluihin, Paula ollila, Luke
Maankäytön muutosten vaikutus päästöihin ja nieluihin, Paula ollila, Luke
 
Ilmastostrategiatyö Hämeessä-Virtanen
Ilmastostrategiatyö Hämeessä-VirtanenIlmastostrategiatyö Hämeessä-Virtanen
Ilmastostrategiatyö Hämeessä-Virtanen
 
Anu korosuo 6.6.2019
Anu korosuo 6.6.2019Anu korosuo 6.6.2019
Anu korosuo 6.6.2019
 
Ue päivät matti_kahra_230118_final_1
Ue päivät matti_kahra_230118_final_1Ue päivät matti_kahra_230118_final_1
Ue päivät matti_kahra_230118_final_1
 
Antti Arasto: Puun energiankäytön markkinamuutokset
Antti Arasto: Puun energiankäytön markkinamuutoksetAntti Arasto: Puun energiankäytön markkinamuutokset
Antti Arasto: Puun energiankäytön markkinamuutokset
 
MISA-hankkeen tulosten tarkastelu
MISA-hankkeen tulosten tarkasteluMISA-hankkeen tulosten tarkastelu
MISA-hankkeen tulosten tarkastelu
 
Ympäristöankeuttajien hallitus
Ympäristöankeuttajien hallitusYmpäristöankeuttajien hallitus
Ympäristöankeuttajien hallitus
 
Päivi Janka, TEM: Energia ja ilmastostrategia 2030
Päivi Janka, TEM: Energia ja ilmastostrategia 2030Päivi Janka, TEM: Energia ja ilmastostrategia 2030
Päivi Janka, TEM: Energia ja ilmastostrategia 2030
 
Stranius - Mm V Kansallinen Ilmasto Ja Energiastrategia Sll 13022009
Stranius - Mm V Kansallinen Ilmasto  Ja Energiastrategia Sll 13022009Stranius - Mm V Kansallinen Ilmasto  Ja Energiastrategia Sll 13022009
Stranius - Mm V Kansallinen Ilmasto Ja Energiastrategia Sll 13022009
 

Similar to Metsien ja puunkäytön hiilitaseet – mitä niistä voidaan päätellä?, Sampo soimakallio, Syke

Rakennetaan puusta vähähiilisesti, Keskisalo
Rakennetaan puusta vähähiilisesti, KeskisaloRakennetaan puusta vähähiilisesti, Keskisalo
Rakennetaan puusta vähähiilisesti, Keskisalo
Suomen metsäkeskus
 
Tuotteiden ympäristöjalanjälki, kiertotalous ja Joutsenmerkki
Tuotteiden ympäristöjalanjälki, kiertotalous ja JoutsenmerkkiTuotteiden ympäristöjalanjälki, kiertotalous ja Joutsenmerkki
Tuotteiden ympäristöjalanjälki, kiertotalous ja Joutsenmerkki
Joutsenmerkki
 
Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008
Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008
Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008
Leo Stranius
 
1,5 asteen elämäntavat -selvityksen julkaisutilaisuus
1,5 asteen elämäntavat -selvityksen julkaisutilaisuus1,5 asteen elämäntavat -selvityksen julkaisutilaisuus
1,5 asteen elämäntavat -selvityksen julkaisutilaisuus
Sitra the Finnish Innovation Fund
 
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessoriSuometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessoriSuometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKE
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKEARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKE
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKE
CLIC Innovation Ltd
 
Biotalouden kestävyys
Biotalouden kestävyysBiotalouden kestävyys
Biotalouden kestävyys
Linnunmaa Oy
 
Mika keskisalo
Mika keskisaloMika keskisalo
Mika keskisalo
Suomen metsäkeskus
 
LULUCF-paneelin kooste 6.6.2019
LULUCF-paneelin kooste 6.6.2019LULUCF-paneelin kooste 6.6.2019
Miten Suomi voi torjua ilmastonmuutosta?
Miten Suomi voi torjua ilmastonmuutosta?Miten Suomi voi torjua ilmastonmuutosta?
Miten Suomi voi torjua ilmastonmuutosta?
THL
 
Ympäristöministeriö - Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston...
Ympäristöministeriö - Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston...Ympäristöministeriö - Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston...
Ympäristöministeriö - Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston...
Maa- ja metsätalousministeriö
 
Metsabiopaiva woodpolis tuupalan puukoulu
Metsabiopaiva woodpolis   tuupalan puukouluMetsabiopaiva woodpolis   tuupalan puukoulu
Metsabiopaiva woodpolis tuupalan puukoulu
Suomen metsäkeskus
 
ORSI Roundtable 18.2.21: Juudit Ottelin - Talouskasvu ja hiilijalanjäljet kau...
ORSI Roundtable 18.2.21: Juudit Ottelin - Talouskasvu ja hiilijalanjäljet kau...ORSI Roundtable 18.2.21: Juudit Ottelin - Talouskasvu ja hiilijalanjäljet kau...
ORSI Roundtable 18.2.21: Juudit Ottelin - Talouskasvu ja hiilijalanjäljet kau...
ORSI
 
Turvepellot maastossa ja päästötilastoissa, Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus
Turvepellot maastossa ja päästötilastoissa, Hanna Kekkonen, LuonnonvarakeskusTurvepellot maastossa ja päästötilastoissa, Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus
Turvepellot maastossa ja päästötilastoissa, Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019
Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019
Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019
Suomen metsäkeskus
 
Jyri Seppälä: Jyväskylän resurssiviisaustiekartan ympäristövaikutusten arviointi
Jyri Seppälä: Jyväskylän resurssiviisaustiekartan ympäristövaikutusten arviointiJyri Seppälä: Jyväskylän resurssiviisaustiekartan ympäristövaikutusten arviointi
Jyri Seppälä: Jyväskylän resurssiviisaustiekartan ympäristövaikutusten arviointi
Sitra / Ekologinen kestävyys
 
Ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro
Ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoroIlmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro
Ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Poimintoja ympäristötilastoista kansanedustajan työn tueksi, Leo Kolttola
Poimintoja ympäristötilastoista kansanedustajan työn tueksi, Leo KolttolaPoimintoja ympäristötilastoista kansanedustajan työn tueksi, Leo Kolttola
Poimintoja ympäristötilastoista kansanedustajan työn tueksi, Leo Kolttola
Tilastokeskus
 
KierräTystehdas Leo Stranius 04052008
KierräTystehdas Leo Stranius 04052008KierräTystehdas Leo Stranius 04052008
KierräTystehdas Leo Stranius 04052008
Leo Stranius
 

Similar to Metsien ja puunkäytön hiilitaseet – mitä niistä voidaan päätellä?, Sampo soimakallio, Syke (20)

Rakennetaan puusta vähähiilisesti, Keskisalo
Rakennetaan puusta vähähiilisesti, KeskisaloRakennetaan puusta vähähiilisesti, Keskisalo
Rakennetaan puusta vähähiilisesti, Keskisalo
 
Tuotteiden ympäristöjalanjälki, kiertotalous ja Joutsenmerkki
Tuotteiden ympäristöjalanjälki, kiertotalous ja JoutsenmerkkiTuotteiden ympäristöjalanjälki, kiertotalous ja Joutsenmerkki
Tuotteiden ympäristöjalanjälki, kiertotalous ja Joutsenmerkki
 
Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008
Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008
Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008
 
1,5 asteen elämäntavat -selvityksen julkaisutilaisuus
1,5 asteen elämäntavat -selvityksen julkaisutilaisuus1,5 asteen elämäntavat -selvityksen julkaisutilaisuus
1,5 asteen elämäntavat -selvityksen julkaisutilaisuus
 
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessoriSuometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
 
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessoriSuometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
Suometsän käytön ja hoidon ilmastovaikutukset. Raisa Mäkipää, tutkimusprofessori
 
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKE
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKEARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKE
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKE
 
Biotalouden kestävyys
Biotalouden kestävyysBiotalouden kestävyys
Biotalouden kestävyys
 
Mika keskisalo
Mika keskisaloMika keskisalo
Mika keskisalo
 
LULUCF-paneelin kooste 6.6.2019
LULUCF-paneelin kooste 6.6.2019LULUCF-paneelin kooste 6.6.2019
LULUCF-paneelin kooste 6.6.2019
 
Miten Suomi voi torjua ilmastonmuutosta?
Miten Suomi voi torjua ilmastonmuutosta?Miten Suomi voi torjua ilmastonmuutosta?
Miten Suomi voi torjua ilmastonmuutosta?
 
Ympäristöministeriö - Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston...
Ympäristöministeriö - Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston...Ympäristöministeriö - Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston...
Ympäristöministeriö - Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston...
 
Metsabiopaiva woodpolis tuupalan puukoulu
Metsabiopaiva woodpolis   tuupalan puukouluMetsabiopaiva woodpolis   tuupalan puukoulu
Metsabiopaiva woodpolis tuupalan puukoulu
 
ORSI Roundtable 18.2.21: Juudit Ottelin - Talouskasvu ja hiilijalanjäljet kau...
ORSI Roundtable 18.2.21: Juudit Ottelin - Talouskasvu ja hiilijalanjäljet kau...ORSI Roundtable 18.2.21: Juudit Ottelin - Talouskasvu ja hiilijalanjäljet kau...
ORSI Roundtable 18.2.21: Juudit Ottelin - Talouskasvu ja hiilijalanjäljet kau...
 
Turvepellot maastossa ja päästötilastoissa, Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus
Turvepellot maastossa ja päästötilastoissa, Hanna Kekkonen, LuonnonvarakeskusTurvepellot maastossa ja päästötilastoissa, Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus
Turvepellot maastossa ja päästötilastoissa, Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus
 
Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019
Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019
Metsat ja ilmastonmuutos Mäkipää 4.4.2019
 
Jyri Seppälä: Jyväskylän resurssiviisaustiekartan ympäristövaikutusten arviointi
Jyri Seppälä: Jyväskylän resurssiviisaustiekartan ympäristövaikutusten arviointiJyri Seppälä: Jyväskylän resurssiviisaustiekartan ympäristövaikutusten arviointi
Jyri Seppälä: Jyväskylän resurssiviisaustiekartan ympäristövaikutusten arviointi
 
Ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro
Ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoroIlmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro
Ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro
 
Poimintoja ympäristötilastoista kansanedustajan työn tueksi, Leo Kolttola
Poimintoja ympäristötilastoista kansanedustajan työn tueksi, Leo KolttolaPoimintoja ympäristötilastoista kansanedustajan työn tueksi, Leo Kolttola
Poimintoja ympäristötilastoista kansanedustajan työn tueksi, Leo Kolttola
 
KierräTystehdas Leo Stranius 04052008
KierräTystehdas Leo Stranius 04052008KierräTystehdas Leo Stranius 04052008
KierräTystehdas Leo Stranius 04052008
 

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)

Long-term P fertilisation experiment on grass – effects on plant and soil
Long-term P fertilisation experiment on grass – effects on plant and soilLong-term P fertilisation experiment on grass – effects on plant and soil
Long-term P fertilisation experiment on grass – effects on plant and soil
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Maan viljavuusfosforin pitoisuus laskee nurmikierrossa, pitäisikö olla huolis...
Maan viljavuusfosforin pitoisuus laskee nurmikierrossa, pitäisikö olla huolis...Maan viljavuusfosforin pitoisuus laskee nurmikierrossa, pitäisikö olla huolis...
Maan viljavuusfosforin pitoisuus laskee nurmikierrossa, pitäisikö olla huolis...
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Maan viljavuusfosforipitoisuus vaikuttaa ohran satoon fosforilannoitusta voim...
Maan viljavuusfosforipitoisuus vaikuttaa ohran satoon fosforilannoitusta voim...Maan viljavuusfosforipitoisuus vaikuttaa ohran satoon fosforilannoitusta voim...
Maan viljavuusfosforipitoisuus vaikuttaa ohran satoon fosforilannoitusta voim...
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Increasing soil phosphorus content increased spring barley yield while it had...
Increasing soil phosphorus content increased spring barley yield while it had...Increasing soil phosphorus content increased spring barley yield while it had...
Increasing soil phosphorus content increased spring barley yield while it had...
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdfSeminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismaillaMetsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissaTyppi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
 

More from Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke) (20)

Long-term P fertilisation experiment on grass – effects on plant and soil
Long-term P fertilisation experiment on grass – effects on plant and soilLong-term P fertilisation experiment on grass – effects on plant and soil
Long-term P fertilisation experiment on grass – effects on plant and soil
 
Maan viljavuusfosforin pitoisuus laskee nurmikierrossa, pitäisikö olla huolis...
Maan viljavuusfosforin pitoisuus laskee nurmikierrossa, pitäisikö olla huolis...Maan viljavuusfosforin pitoisuus laskee nurmikierrossa, pitäisikö olla huolis...
Maan viljavuusfosforin pitoisuus laskee nurmikierrossa, pitäisikö olla huolis...
 
Maan viljavuusfosforipitoisuus vaikuttaa ohran satoon fosforilannoitusta voim...
Maan viljavuusfosforipitoisuus vaikuttaa ohran satoon fosforilannoitusta voim...Maan viljavuusfosforipitoisuus vaikuttaa ohran satoon fosforilannoitusta voim...
Maan viljavuusfosforipitoisuus vaikuttaa ohran satoon fosforilannoitusta voim...
 
Increasing soil phosphorus content increased spring barley yield while it had...
Increasing soil phosphorus content increased spring barley yield while it had...Increasing soil phosphorus content increased spring barley yield while it had...
Increasing soil phosphorus content increased spring barley yield while it had...
 
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdfSeminar_abstracts_autumn_2022.pdf
Seminar_abstracts_autumn_2022.pdf
 
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
Orgaanisten lannoitteiden hiilisyöte ja lannoitusvaikutus nurmen perustamis- ...
 
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismaillaMetsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
Metsäteollisuuden kuitulietteiden peltoviljelykäyttö karkeilla kivennäismailla
 
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
Maan fosforivarantojen ja lannoituksen tutkimiseen kehitettiin uusi tutkimusa...
 
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutusLajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
Lajikkeen, korjuuajan ja katekalvon vaikutus
 
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttäMaaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
Maaningan uudistettu huuhtoumamittauskenttä
 
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
Sään ääri-iilmiöiden aiheuttama stressi näkyy timotein ja nurminadan rehuarvo...
 
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissaTyppi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
Typpi-inhibiittori naudanlietteessä - koetuloksia kuivissa kasvuoloissa
 
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
Kaupallisten nurmiseosten sadontuotto ja rehuarvo erilaisilla viljelystrategi...
 
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
Orgaanisten lannoitteiden ja kuitulietteiden vaikutus ravinteiden huuhtoutumi...
 
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdfSeminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
Seminar on Forest and Plant Health_Abstracts.pdf
 
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
Ukrainan sodan vaikutukset ruokamarkkinoihin ja metsäsektoriin -webinaari 1.4...
 
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
Nuorten visiot kestävästä ruoasta 2050
 
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisionsChasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
Chasing the moving target: the role of emotions in strategic packaging decisions
 
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteitaTo pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
To pack or not to pack green: ympäristövastuullisen päätöksenteon haasteita
 
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration? Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
Moving from cross-system interaction to cross-system collaboration?
 

Metsien ja puunkäytön hiilitaseet – mitä niistä voidaan päätellä?, Sampo soimakallio, Syke

  • 1. Metsien ja puunkäytön hiilitaseet – mitä niistä voidaan päätellä? Dosentti, ryhmäpäällikkö, Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus, Metsien ja puunkäytön ilmastovaikutukset - seminaari , Helsinki, 7.3.2018
  • 2. ● Nielut ja päästöt luonnontieteellisenä ja ilmastopoliittisena käsitteenä ● Aktuaaliset päästöt, nielut ja hiilineutraalius – mitä voidaan päätellä? ● Miten vältetyt päästöt tulee ymmärtää? ● Puunkäytön hiilitaseiden arvioinnin periaatteet ● Mihin puunkäyttöä tulee verrata? ● Miten puunkäytön lisääminen vaikuttaa ilmakehän CO2- pitoisuuteen? ● Onko päästöjen ja nielujen ajallisella esiintymisellä väliä? ● Johtopäätökset 2 Sisältö
  • 3. 3 How should we understand emissions by sources and removals by sinks according to the IPCC terminology? ● Sink (nielu) is any process, activity or mechanism that removes a greenhouse gas (GHG), an aerosol or a precursor of a GHG or aerosol from the atmosphere ○ Sequestration (sidonta) is the uptake of carbon containing substances, in particular carbon dioxide (CO2), in terrestrial or marine reservoirs. ○ Sinks are measured through removals (poisto) ● Source (lähde) is any process, activity or mechanism that adds a greenhouse gas (GHG), an aerosol or a precursor of a GHG or aerosol to the atmosphere ○ Sources are measured through emissions (päästö) Source: Allwood et al. 2014
  • 4. 4 Metsiin ja puunkäyttöön liittyviä todellisia hiilivirtoja on mahdollista mitata Liski 2000
  • 5. 5 The atmosphere CO2 emission CO2 sequestration CO2 Forest C sink (IPCC rules) = C Sequestration – C emission – C in wood removals (emission) Wood removal CO2 emission growing stock dead wood, litter, forest soil As CO2 emissions from harvested biomass are accounted as zero  Carbon in wood removal must be accounted as an emission in forest and harvested wood product stock increase as a sink (removal) Harvested wood product (HWP) C sink = C input – C output CO2 emissions from biomass combustion not accounted for in the energy sector under GHG reporting and accounting for the UNFCCC and Kyoto Protocol (IPCC FAQ, Q2-10)
  • 6. 6 Voiko metsä ja siihen liittyvä puunkäyttö olla aktuaalisesti hiilineutraali? Theoretical concept: normal forest Matthews et al. 2014
  • 7. Teoriassa metsä ja siihen liittyvä puunkäyttö voivat olla aktuaalisesti järjestelmänä hiilineutraali 7 Matthews et al. 2014 forest harvested wood products CO2 CO2 CO2 C C = + Matthews et al. 2014
  • 8. Todellisuudessa metsä ja siihen liittyvä puunkäyttö voivat olla järjestelmänä myös hiilinegatiivisessa tilassa 8 Matthews et al. 2014 forest harvested wood products CO2 CO2 CO2 C C > + Matthews et al. 2014
  • 9. Ilmakehän CO2-pitoisuus aktuaalisesti kasvaa, koska päästöt > nielut 9  CO2-pitoisuuden kasvua voidaan rajoittaa joko päästöjä vähentämällä tai nieluja kasvattamalla  Hiilineutraalijärjestelmä ei lisää eikä vähennä ilmakehän aktuaalista CO2-pitoisuutta
  • 10. Puuntuotannollisesti kestävästi käsitelty metsä tuottaa yhteiskunnalle jatkuvasti puuta, joka voi korvata uusiutumattomia raaka-aineita 10 Source: Nabuurs et al. 2015  Vältetyt päästöt eivät kuitenkaan ole todellisia, kuten aktuaaliset hiilen virrat, vaan ne ovat peräisin vaihtoehtoisesta todellisuudesta
  • 11. Uusiutumattomien raaka-aineiden korvautuminen tapahtuu aina suhteessa vertailutilanteeseen, jossa korvaavaa toimintoa (esim. puunkäyttöä) ei ole 11
  • 12. Aktuaaliset hiilen virrat antavat kuvan järjestelmän (esim. ympäristön) tilasta 12  Ei kuitenkaan voida päätellä esim. sitä, miten puunkäytön lisääminen tai vähentäminen vaikuttaa ilmakehän CO2-pitoisuuteen
  • 13. Continuation of C flows like they were 2002-2011 13 Decreased fossil C flow by increased bioenergy C flow with the cost of land sink C flow Vertailutilanteeseen suhteutetut hiilen virrat kuvaavat keinojen vaikutuksia
  • 14. Teollinen ekologia on tieteenala, jolla voidaan vastata kysymykseen: miten puunkäyttö vaikuttaa ilmastoon ● Tutkii materiaali- ja energiavirtoja ihmisten luomissa teollisissa systeemeissä ja kulutuksessa ● Fokuksena ymmärtää materiaalivirtojen suorat ja epäsuorat vaikutukset ympäristöön, sekä ymmärtää miten taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat resurssivirtoihin ja resurssienkäyttöön ● Tavoitteena edesauttaa kestävien teollisten ekosysteemien luomista ● Alkuperäinen määritelmä (Socolow et al. 1994) ● Myöhemmin määritelty kestävyystieteeksi (Ehrenfeld 2004) 14 http://onlinelibrary.wiley.com/journal/10.1111/%28ISSN%291530-9290
  • 15. Puunkäytön ilmastovaikutuksia voidaan arvioida elinkaariarvioinnilla (LCA) ● The fundamental goals of LCA are the compilation and evaluation of the inputs, outputs and the potential impacts of a product system (ISO 2006) ● Fundamentally, each anthropogenic environmental impact is by definition related and unambiguously assignable to a cause (Heijungs and Guinée 2014). ● IPCC AR5 (Smith et al. 2014): ”The appropriate comparison is then between the net biosphere flux in the absence of bioenergy compared to the net biosphere flux in the presence of bioenergy production.” 15
  • 16. Miten puunkäyttö ja sen vertailutilanne voidaan määrittää? ● Retrospektiivinen tarkastelu arvioi mennyttä, prospektiivinen tarkastelu tulevaisuutta (Finnveden et al. 2009)  ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää prospektiivista tarkastelua ● Tieteelliset menetelmälliset väittämät ja ohjeistukset (mm. Milá i Canals et al. 2007, Helin et al. 2013, Soimakallio et al. 2015, Koponen et al. 2018) ● Väite: käytössä oleva puu korvaa uusiutumattomia raaka- aineita  Kaikkea puunkäyttöä tarkastellaan suhteessa siihen, ettei puunkäyttöä olisi, ts. metsiä ei hakattaisi lainkaan  Metsät palautuisivat kohti luonnontilaansa ● Väite: lisääntyvä puunkäyttö korvaa uusiutumattomia raaka- aineita  Lisääntyvää puunkäyttöä tarkastellaan suhteessa siihen, että puunkäyttöä ei lisättäisi  Metsien kehitys jatkuisi alhaisemman puunkäytön mukaisesti 16
  • 18. 18 Suomen metsien hiilinielu 1990-2014 ja kolmessa vaihtoehtoisessa hakkuuskenaariossa 2015-2044 Tuomainen et al. 2017. 74 Mm3 80 Mm3 89 Mm3 Runkopuun kertymä vuodessa eri skenaarioissa BAU Policy MSY
  • 19. 19Source: Soimakallio, S. data from Lehtonen et al. 2016, Ollila 2017
  • 20. 20Source: Soimakallio, S. data from Lehtonen et al. 2016, Ollila 2017
  • 21. 21Source: Soimakallio, S. data from Lehtonen et al. 2016, Ollila 2017
  • 22. Milloin puunkäytön lisäys rajoittaa ilmakehän CO2-pitoisuutta? 22 Source: Mitchell et al. 2012 ● Riippuu siitä, mitä puuta korjataan, mitä puusta tehdään ja mitä puulla saadaan korvattua? ● Parhaimmillaan muutamien vuosien, mutta keskimäärin vasta useiden vuosi- kymmenten, mahdollisesti vasta yli vuosisadan päästä (Soimakallio et al. 2016, Pingoud et al. 2016, Soimakallio 2014, Koponen et al. 2013)
  • 23. 23 Mitä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena oleva alle 2 asteen tavoite edellyttää päästöiltä ja nieluilta? Rockström et al. 2017  Jatkuva päästöjen vähentyminen ja nielujen kasvattaminen  Kumulatiiviset päästöt korkeintaan 200-800 GtCO2  Maankäyttösektorin tulee muuttua nettopäästöstä nettonieluksi
  • 24. Johtopäätökset ● Puunkorjuu tulee laskea päästönä metsän hiilinielua määriteltäessä, jos puunpoltto lasketaan nollapäästöisenä kuten kv-ilmastopolitiikassa ● Hiilitaseita voidaan tarkastella aktuaalisina tai vertailutilanteeseen suhteutettuna ○ Aktuaalinen hiilitase kuvaa järjestelmän tilaa ○ Vertailutilanteeseen suhteutettu tase kuvaa muutosta kahden tilan välillä ○  ei tulisi sotkea keskenään ● Vältetyt päästöt tarkoittavat päästöjä, jotka olisivat realisoituneet siinä mallinnetussa todellisuudessa (vertailutilanteessa), jossa niiden välttämiseksi tarkasteltua puunkäyttöä ei olisi ollut ● Kysymykseen, ”pitäisikö puunkäyttöä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi lisätä vai vähentää”, voidaan vastata prospektiivisella elinkaariarvioinnilla, jossa tulevia hiilitaseita arvioidaan suhteessa vertailutilanteeseen, jossa tarkasteltavaa puunkäyttöä ei ole ● Puunkäytön lisäyksen ilmastohyödyn realisoituminen voi viedä useita vuosikymmeniä 24
  • 25. Kirjallisuusviitteet (1/2) ● Allwood J. M., V. Bosetti, N. K. Dubash, L. Gómez-Echeverri, and C. von Stechow, 2014: Glossary. In: Climate Change 2014: Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change ● Ehrenfeld, J. R. 2004. Can Industrial Ecology be the" Science of Sustainability"?. Journal of Industrial Ecology, 8(1/2), 1. ● Global Carbon Project. 2010. http://www.globalcarbonproject.org/ ● Heijungs, R., Guinée, J.B. 2014. Life cycle impact assessment. Life Cycle Assess (LCA):90. ● Helin, T., Sokka, L., Soimakallio, S., Pingoud, K., Pajula, T. 2013. Approaches for inclusion of forest carbon cycle in life cycle assessment – A review. GCB Bioenergy 5(5), 475–486. ● IPCC FAQs. Frequently asked questions. Q2-10. http://www.ipcc-nggip.iges.or.jp/faq/faq.html ● ISO (2006) 14040:2006. Environmental management – Life cycle assessment – Principles and framework. International Organization for Standardization (ISO). 20 p. ● Koponen, K., Soimakallio, S., Kline, K., Cowie, A., Brandão, M. 2017. Quantifying the climate effects of bioenergy - choice of reference system. Renewable & Sustainable Energy Reviews (in press). ● Koponen K., Soimakallio, S., Tsupari, E., Thun, R., Antikainen, R. 2013. GHG emission performance of various liquid transportation biofuels in Finland in accordance with the EU sustainability criteria. Applied Energy 102, 440–448. ● Lehtonen, A., Salminen, O., Kallio, M., Tuomainen, T., Sievänen, R. (2016). Skenaariolaskelmiin perustuva puuston ja metsien kasvihuonekaasutaseen kehitys vuoteen 2045: Selvitys maa- ja metsätalousministeriölle vuoden 2016 energia- ja ilmastostrategian valmistelua varten. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 36/2016. ● Liski, J. 2000. Millainen kiertoaika eduksi metsien hiilitaloudelle? Metsätieteen aikakauskirja 4/2000: 639–642. ● Matthews, R., Sokka, L., Soimakallio, S., Mortimer, N., Rix, J., Schelhaas, M.-J., Jenkins, T., Hogan, G., Mackie, E., Morris, A. and Randle, T. 2014. Review of literature on biogenic carbon and life cycle assessment of forest bioenergy. Final Task 1 report, DG ENER project, ‘Carbon impacts of biomass consumed in the EU’. The Research Agency of the Forest Commission. May 2014. ● Milá i Canals, L., Bauer, C., Depestele, J., Dubreuil, A., Knuchel, R. F., Gaillard, G., ... & Rydgren, B. 2007. Key elements in a framework for land use impact assessment within LCA (11 pp). The International Journal of Life Cycle Assessment, 12(1), 5-15. 25
  • 26. Kirjallisuusviitteet (2/2) ● Mitchell, S. R., Harmon, M. E., & O'connell, K. E. 2012. Carbon debt and carbon sequestration parity in forest bioenergy production. Gcb Bioenergy, 4(6), 818-827. ● Nabuurs, G.-J., Delacote, P., Ellison, D., Hanewinkel, M., Lindner, M., Nesbit, M., Ollikainen, M., Savaresi, A. 2015. A new role for forests and the forest sector in the EU post-2020 climate targets. From Science to Policy 2. European Forest Institute. ● Pingoud, K., Ekholm, T., Soimakallio, S., Helin, T. 2016. Carbon balance indicator for forest bioenergy scenarios. GCB Bioenergy 8(1), 171–182. ● Ollila, P. 2017. Luonnonvarakeskus. Yksityinen tiedonanto 26.9.2017. ● Rockström, J., Gaffney, O., Rogelj, J., Meinshausen, M., Nakicenovic, N., & Schellnhuber, H. J. (2017). A roadmap for rapid decarbonization. Science 355(6331), 1269-1271. ● Smith P., M. Bustamante, H. Ahammad, H. Clark, H. Dong, E. A. Elsiddig, H. Haberl, R. Harper, J. House, M. Jafari, O. Masera, C. Mbow, N. H. Ravindranath, C. W. Rice, C. Robledo Abad, A. Romanovskaya, F. Sperling, and F. Tubiello, 2014: Agriculture, Forestry and Other Land Use (AFOLU). In: Climate Change 2014: Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. ● Socolow, R., Andrews, C., Berkhout, F., Thomas, V. (Eds.) 1994. Industrial Ecology and Global Change. Cambridge University Press, UK. ● Soimakallio, S., Saikku, L., Valsta, L., Pingoud, K. 2016. Climate change mitigation challenge for wood utilization – the case of Finland. Environmental Science & Technology 50(10), 5127–5134. ● Soimakallio, S., Cowie, A., Brandão, M., Finnveden, G., Ekvall, T., Erlandsson, M., Koponen, K., Karlsson, P.-E. 2015. Attributional Life Cycle Assessment: is a land-use baseline necessary? The International Journal of Life Cycle Assessment 20(10), 1364–1375. ● Soimakallio, S. 2014. Toward a More Comprehensive Greenhouse Gas Emissions Assessment of Biofuels: The Case of Forest-Based Fischer-Tropsch diesel Production in Finland. Environmental Science & Technology 48, 3031−3038. ● Tuomainen, T., Regina, K., Ollila, P., Haakana, M., Salminen, O. 2017. Land use sector in the EU 2030 climate and energy framework: Impacts of the proposal for a regulation COM(2016) 479 final on Finland. Natural resources and bioeconomy studies 56/2017. Natural Resources Institute Finland (Luke). Helsinki. 27 p. 26