SlideShare a Scribd company logo
1 of 40
EU:n päästökaupan
   korjaaminen
               25.2.2013
         Satu Hassi, MEP
        www.satuhassi.net
IPCC forecast
                                                                           with uncertainty




Source: WHO, 2003: Climate change and human health: risks and responses.
400 000 viime vuoden ilmasto
                _   CO2 level in 2005
Maailmanpankki
   marraskuu 2012:

Nykymeno voi viedä 4 asteen
   lämpenemiseen 2100
        mennessä
Snapshot of recent scientific literature on 4°C: impacts & likelihood
                                        FOCUS: developing countries
4°C – Maailmanpankin raportti
• Valtioiden nykyiset päästötavoitteet: noin 20% riski >4°C
  vuoteen 2100 (UNEP 2012: tod näk 3 - 5°C)
• Vaikutukset epätasaisia: köyhät kärsivät eniten
• Maa-alueet lämpenevät enemmän (alueellisia
  ennusteita >6°C Afrikassa, Lähi-idässä, & Amazonilla)
• Lämpöaallot ja –ennätykset tihenevät ja voimistuvat
  dramaattisesti. Erityisesti Tyynen meren trooppisille
  saarille, trooppiseen Etelä-Amerikkaan, keski-
  Afrikkaan ennennäkemättömän pitkiä ja kuumia
  lämpöaaltoja
• Valtameret happamammiksi kuin maapallon tunnetun
  historian aikana -> merten kyky tuottaa ruokaa kärsii
Lämpöaallot +4°C maailmassa




Monthly temperatures 2080-2100 compared to 1980-2000 in °C (top) and relative to current local year-
to-year variation (bottom – level 6 indicates mean warming is 6 times larger than current year-to-year
variations)
                                                                     Source: World Bank 4°C Report
• Merenpinnan nousu vahingoittaa pieniä saarivaltioita ja
    rannikkokaupunkeja
  • Vesipula pahenee (etenkin Pohjois- ja Itä-Afrikassa, Lähi-
    Idässä ja Etelä-Aasiassa)
  • Sadot pienenevät (Intia, Afrikka, USA & Australia)
  • Jo 1.5° lämpeneminen ja merten happamoituminen
    yhdessä vahingoittavat suurta osaa koralliriutoista:
    vaikutukset rannikkoyhdyskuntiin, kalastukseen, turismiin
  • Tod näk biodiversiteetti hupenee laajalti: dramattiset
    vaikutukset ekosysteemipalveluihin.
Johtopäätökset:
  • Ei ole varmaa, että ihmiskunta kykenee sopeutumaan
    4°C lämpenemiseen
  • 4°C lämpeneminen voidaan vielä estää: teknisesti ja
    taloudellisesti toteuttamiskelpoiset ratkaisut ovat olemassa
    lämpenemisen pitämiseen 2°C alapuolella. (UNEP Gap
UNEP 21.11.2012:
• Jotta lämpeneminen pysyisi alle 2 oC,
  globaalit päästöt 2020 max 44
  GtnCO2-ekv
• Nykytrendi viemässä -> 58 Gtn
• Vaikka valtioiden Kööpenhaminassa
  2009/Cancunissa 2010 lupaamat
  päästövähennykset toteutettaisiin,
  päästöt 2020 olisivat 49-57 Gtn
IEA 2011: aika käy vähiin
• Kohta on myöhäistä estää maapallon
  lämpeneminen yli 2 asteella
  – Nykytrendeillä vuoteen 2017 mennessä
    rakennettava energiainfrastruktuuri ”lukitsee”
    päästöihin, jotka vievät yli 2 asteen
    lämpenemiseen
• Seuraavien 25 vuoden päästöt johtavat
  todennäköisesti 3.5°C - 6°C lämpenemiseen
• Fossiilienergian tuet maailmassa 2010 olivat 6-
  kertaiset verrattuna uusiutuvien tukiin.
Global energy related CO2 emissions from
existing infrastructure and room of maneuvre
         to achieve 450 ppm scenario
IEA marraskuu 2012:

Jos maailma haluaa tosissaan
hillitä ilmastonmuutoksen, 2/3
tunnetuista fossiilivarannoista
pitäisi jättää maahan
Miksi päästöoikeuksista on
           ylitarjontaa?
• EU-maiden hallitukset jakoivat päästöoikeuksia
  2008-2012 kaudelle turhan avokätisesti.
• 2008 lama suurensi “pankissa” olevien
  päästöoikeuksien määrää.
• 2013 alusta vain sähköntuotanto joutuu
  maksamaan kaikista päästöistä, valmistava
  teollisuus saa ilmaiseksi alakohtaiseen
  vertailuarvoon asti.
• CDM-hyvitysten käyttöoikeus.
• -> Päästöjä ei tarvitse alentaa vuoteen 2020.
Päästöoikeuksien hinta 2011-2013
Achieving the EU’s Kyoto targets (1):
               EU-15

 Actual and projected emissions of    EU-15 currently over-
        EU-15, in MtCO2-eq.            achieve 2008-2012
                                       Kyoto target of 8%
                                       emissions reductions
                                      In 2010, EU-15 GHG
                                       emissions are 11%
                                       below the base-year
                                       level.
                                      Provisional 2011 data
                                       show -14% reduction in
                                       EU-15 GHG emissions
Achieving the EU’s Kyoto targets (2):
           Decoupling of GDP Growth and
                      Emissions
                                                          Decoupling of economic
  Evolution of EU-27 GDP, GHG emissions and                growth from GHG emissions
          emission intensity , 1990 = 100                  has been progressing
160                                                        steadily
140
                                                          Between 1990 and 2010,
120                                                        EU-27 GDP grew by 46 %
100                                                        while emissions decreased
                                         GDP
 80                                      GHG emissions
                                                           by 15 %
                                         GHG intensity
 60                                                       Between 1990 and 2010
 40                                                        GHG intensity decreased in
 20
                                                           all MS
  0                                                       EU-level trend is clear, but
      1990   1995   2000   2005   2010
                                                           variation between Member
                                                           States is large
Ympäristöargumentti
• Kaikkien maiden päästötavoitteita vuodelle
  2020 pitäisi tiukentaa, vrt Maailmanpankki,
  IEA, UNEP
Bisnesargumentteja
• Jos päästökauppa romahtaa, ajaudutaan
  27 kansallisen järjestelmän tilkkutäkkiin
• Niin kauan kuin päästöoikeuden hinta
  alhainen, houkuttelee investoimaan hiili-
  intensiivisiin vaihtoehtoihin, jotka
  todennäköisesti kuitenkin osoittautuvat
  elinaikanaan virheinvestoinneiksi (vrt IEA).
• Ennustettavuus bisneksen kannalta
  parempi jos päästöjen hinta ohjaa
  oikeasti.
Päästökauppamaita
• EU 2005, 6 sektoria, CO2, vsta 2013 muitakin
  kaasuja, lisää teoll sektoreita
• Uusi Seelanti 2010 (-10…20% by 2020 vs90)
• USAn koilliset osavaltiot 2009, voimalaitokset (-
  10% by 2018 vs 2009)
• Japani: Tokion metropolialue 2010 (J: -25% by
  2020 vs90)
• Kalifornia 2013 (90 taso by 2020)
• WCI, western climate initiative: CA+Kanadasta
  BC, QB, mahd ON
Päästökauppa tulossa
• Australia, hyv 2011, verona 2012-14,
  päästökaupaksi 2015 (-5% by 2020 vs 2000)
• E-Korea 2015, 470 yritystä eri sektoreilla, 60%
  maan päästöistä. (-30% vs BAU)
• Kiina, pilotti hyv 2011, 7 provinssiin: mm Beijing
  ja Shanghai. Pilotit alkavat 2013/14. Koko
  maahan tn 2016
• Intia: pakoll energiatehokkuuskauppa, suunn
  alkavan 2014, 8 sektoria, 54% päästöistä. (In:
  -20..25% päästöintens by 2020 vs 2005)
Australia: Green Energy Bill 2011
• Koskee yrityksiä, joiden vuosipäästöt yli
  25 000 tn CO2-ekv.
• 2012-13 tonnin hinta A$23 (18 €), määrä
  ei rajoitettu.
• Sen jälkeen hinta nousee 2,5%/v,
  siirtyminen päästökauppaan 2015–16,
  jolloin päästöoikeuksien määrällä
  asetetaan yläraja.
Uusi Seelanti: Climate Change
         Reponse Act 2008
• Kattaa
   – metsät (nielu),
   – energian (43 % vuoden 2010 päästöistä),
   – teollisuuden (7 %/ 2010),
   – jätehuollon (3 %/ 2010),
• Ulkopuolella karjankasvatus (47%/ 2010).
• Päästöjen vastineena pitää olla joko
  kansainvälisiä “Kioto-yksiköitä” (1 kpl/2tn) tai
  NZn hallituksen ilmaiseksi jakamia yksiköitä.
  Vaihtoehtoisesti voi ostaa päästöoikeuksia
  kiinteään hintaan NZ$25 (15 EUR)/tn.
Yhdysvallat: NESCAUM

• Connecticut, Maine, Massachusetts, New
  Hampshire, Rhode Island, and Vermont,
  New Jersey, New York.
• Toimenpidepaketissa mukana mm
  energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa
  edistäviä toimia, teknistä apua
Yhdysvallat: Kalifornia
• Ilmastolaki 2006, päästötavoite palata
  vuoden 1990 tasolle v 2020 mennessä,
  -80% vuoteen 2050
• Päästökaupassa asetetaan kokonaiskatto
  k.o. sektoreille, yritykset saavat käydä
  päästöoikeuksilla kauppaa.
• Päästökauppa alkaa 2013.
• Western Climate Intitiative: British
  Columbia, Ontario, Quebec, Manitoba
Lähde: http://www.arb.ca.gov/cc/capandtrade/capandtrade.htm
Kiina
Onko EU maailman puhtain?
Päästölupausvertailu/WRI,
perusvuosi 1990, metsiä ei mukana
Päästölupausvertailu/WRI,
perusvuosi 2005, metsiä ei mukana
Päästölupausvertailu/WRI per capita
    vs 2005, metsiä ei mukana
Onko Suomi muita puhtaampi?
EU-maiden kasvihuonekaasupäästöt/hlö 2010
Kasvihuonekaasupäästöjen muutos 1990-
2010 Euroopan maissa




                                        Source: EEA
Voimalaitoksia tulee
uusittavaksi joka tapauksessa,
   on tärkeää valita oikein
EU’s fossil fuel plants in retirement age
        -> it’s time for choices




     Lähde: PwC: 100% renewable electricity: A 2050 vision for Europe and North Africa
New installed and decommissioned
  power capacity in the EU 2011




                           Source: EWEA
New power generating capacity in EU 2000–2011,
                    GW




                          Source: EWEA Annual Statistics 2011
EU installed power generating capacity per year in MW and
                        RES share




                                                    Source: EWEA
Kiitos!
  Satu Hassi
www.satuhassi.net

More Related Content

Viewers also liked

Air Capture & Carbon Negative Technology - Graciela Chichilnisky (October 17,...
Air Capture & Carbon Negative Technology - Graciela Chichilnisky (October 17,...Air Capture & Carbon Negative Technology - Graciela Chichilnisky (October 17,...
Air Capture & Carbon Negative Technology - Graciela Chichilnisky (October 17,...Graciela Chichilnisky
 
Perspectives on the role of CO2 capture and utilisation (CCU) in climate chan...
Perspectives on the role of CO2 capture and utilisation (CCU) in climate chan...Perspectives on the role of CO2 capture and utilisation (CCU) in climate chan...
Perspectives on the role of CO2 capture and utilisation (CCU) in climate chan...Global CCS Institute
 
Introduction to Carbon Capture and Storage
Introduction to Carbon Capture and Storage Introduction to Carbon Capture and Storage
Introduction to Carbon Capture and Storage The Climate Institute
 
Webinar Series: Public engagement, education and outreach for CCS. Part 4: Is...
Webinar Series: Public engagement, education and outreach for CCS. Part 4: Is...Webinar Series: Public engagement, education and outreach for CCS. Part 4: Is...
Webinar Series: Public engagement, education and outreach for CCS. Part 4: Is...Global CCS Institute
 
Carbon Capture and Storage
Carbon Capture and StorageCarbon Capture and Storage
Carbon Capture and Storageravi8492
 

Viewers also liked (9)

Air Capture & Carbon Negative Technology - Graciela Chichilnisky (October 17,...
Air Capture & Carbon Negative Technology - Graciela Chichilnisky (October 17,...Air Capture & Carbon Negative Technology - Graciela Chichilnisky (October 17,...
Air Capture & Carbon Negative Technology - Graciela Chichilnisky (October 17,...
 
Overview of IWMI-Central Asia’s research and its application to mitigate impa...
Overview of IWMI-Central Asia’s research and its application to mitigate impa...Overview of IWMI-Central Asia’s research and its application to mitigate impa...
Overview of IWMI-Central Asia’s research and its application to mitigate impa...
 
Perspectives on the role of CO2 capture and utilisation (CCU) in climate chan...
Perspectives on the role of CO2 capture and utilisation (CCU) in climate chan...Perspectives on the role of CO2 capture and utilisation (CCU) in climate chan...
Perspectives on the role of CO2 capture and utilisation (CCU) in climate chan...
 
PMKSY: Implementation Pathways and Options (II)
PMKSY: Implementation Pathways and Options (II)PMKSY: Implementation Pathways and Options (II)
PMKSY: Implementation Pathways and Options (II)
 
Combat Global Warming
Combat Global WarmingCombat Global Warming
Combat Global Warming
 
Biomateriaalit tulevaisuuden kiertotaloudessa
Biomateriaalit tulevaisuuden kiertotaloudessaBiomateriaalit tulevaisuuden kiertotaloudessa
Biomateriaalit tulevaisuuden kiertotaloudessa
 
Introduction to Carbon Capture and Storage
Introduction to Carbon Capture and Storage Introduction to Carbon Capture and Storage
Introduction to Carbon Capture and Storage
 
Webinar Series: Public engagement, education and outreach for CCS. Part 4: Is...
Webinar Series: Public engagement, education and outreach for CCS. Part 4: Is...Webinar Series: Public engagement, education and outreach for CCS. Part 4: Is...
Webinar Series: Public engagement, education and outreach for CCS. Part 4: Is...
 
Carbon Capture and Storage
Carbon Capture and StorageCarbon Capture and Storage
Carbon Capture and Storage
 

Similar to Ets backloading pressi 25 2-13 tiiv

Ilmastovaikuttajan koulutus 28.-29.1.2012: Ilmastotiede ja PolttavaKysymys
Ilmastovaikuttajan koulutus 28.-29.1.2012: Ilmastotiede ja PolttavaKysymysIlmastovaikuttajan koulutus 28.-29.1.2012: Ilmastotiede ja PolttavaKysymys
Ilmastovaikuttajan koulutus 28.-29.1.2012: Ilmastotiede ja PolttavaKysymysKatjaHin
 
Ilmasto190413
Ilmasto190413Ilmasto190413
Ilmasto190413satuhassi
 
Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008
Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008
Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008Leo Stranius
 
KierräTystehdas Leo Stranius 04052008
KierräTystehdas Leo Stranius 04052008KierräTystehdas Leo Stranius 04052008
KierräTystehdas Leo Stranius 04052008Leo Stranius
 
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, tiedotustilaisuus 20.3.2013, Jan V...
Kansallinen energia-  ja ilmastostrategia, tiedotustilaisuus 20.3.2013, Jan V...Kansallinen energia-  ja ilmastostrategia, tiedotustilaisuus 20.3.2013, Jan V...
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, tiedotustilaisuus 20.3.2013, Jan V...Työ- ja elinkeinoministeriö
 
Sato YmpäRistöIltapäIvä Leo Stranius 26052008
Sato YmpäRistöIltapäIvä Leo Stranius 26052008Sato YmpäRistöIltapäIvä Leo Stranius 26052008
Sato YmpäRistöIltapäIvä Leo Stranius 26052008Leo Stranius
 
22.5. Energiatehokkuuden toimialojen interaktionäkökulma Saksasta
22.5. Energiatehokkuuden toimialojen interaktionäkökulma Saksasta22.5. Energiatehokkuuden toimialojen interaktionäkökulma Saksasta
22.5. Energiatehokkuuden toimialojen interaktionäkökulma SaksastaTekes Programmes and Campaigns
 
Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009
Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009
Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009Leo Stranius
 
Onko päästöjen vähentäminen ja talouskasvu mahdollista yhdistää? Olli Savela
Onko päästöjen vähentäminen ja talouskasvu mahdollista yhdistää? Olli SavelaOnko päästöjen vähentäminen ja talouskasvu mahdollista yhdistää? Olli Savela
Onko päästöjen vähentäminen ja talouskasvu mahdollista yhdistää? Olli SavelaTilastokeskus
 
Raimo Lovio Vauhtia päätöksentekoon päästöjen vähentämiseksi
Raimo Lovio Vauhtia päätöksentekoon päästöjen vähentämiseksiRaimo Lovio Vauhtia päätöksentekoon päästöjen vähentämiseksi
Raimo Lovio Vauhtia päätöksentekoon päästöjen vähentämiseksiSuomen Lähienergialiitto
 
Mitä uutta tilastot kertovat kasvihuonekaasuista ja päästöjen kehityksestä? R...
Mitä uutta tilastot kertovat kasvihuonekaasuista ja päästöjen kehityksestä? R...Mitä uutta tilastot kertovat kasvihuonekaasuista ja päästöjen kehityksestä? R...
Mitä uutta tilastot kertovat kasvihuonekaasuista ja päästöjen kehityksestä? R...Tilastokeskus
 
Kansallisen energia- ja ilmastotrategian tavoitteet
Kansallisen energia- ja ilmastotrategian tavoitteetKansallisen energia- ja ilmastotrategian tavoitteet
Kansallisen energia- ja ilmastotrategian tavoitteetFingrid Oyj
 

Similar to Ets backloading pressi 25 2-13 tiiv (20)

Ilmastovaikuttajan koulutus 28.-29.1.2012: Ilmastotiede ja PolttavaKysymys
Ilmastovaikuttajan koulutus 28.-29.1.2012: Ilmastotiede ja PolttavaKysymysIlmastovaikuttajan koulutus 28.-29.1.2012: Ilmastotiede ja PolttavaKysymys
Ilmastovaikuttajan koulutus 28.-29.1.2012: Ilmastotiede ja PolttavaKysymys
 
Ilmasto190413
Ilmasto190413Ilmasto190413
Ilmasto190413
 
Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008
Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008
Miten Käy Ilmastomme Leo Stranius 10052008
 
KierräTystehdas Leo Stranius 04052008
KierräTystehdas Leo Stranius 04052008KierräTystehdas Leo Stranius 04052008
KierräTystehdas Leo Stranius 04052008
 
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, tiedotustilaisuus 20.3.2013, Jan V...
Kansallinen energia-  ja ilmastostrategia, tiedotustilaisuus 20.3.2013, Jan V...Kansallinen energia-  ja ilmastostrategia, tiedotustilaisuus 20.3.2013, Jan V...
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia, tiedotustilaisuus 20.3.2013, Jan V...
 
Sato YmpäRistöIltapäIvä Leo Stranius 26052008
Sato YmpäRistöIltapäIvä Leo Stranius 26052008Sato YmpäRistöIltapäIvä Leo Stranius 26052008
Sato YmpäRistöIltapäIvä Leo Stranius 26052008
 
Talous maapallon rajoissa / Jussi Nikula WWF
Talous maapallon rajoissa / Jussi Nikula WWFTalous maapallon rajoissa / Jussi Nikula WWF
Talous maapallon rajoissa / Jussi Nikula WWF
 
Ovatko nykyiset päästövähennystavoitteet riittäviä? Matti kahra, Sitra
Ovatko nykyiset päästövähennystavoitteet riittäviä? Matti kahra, SitraOvatko nykyiset päästövähennystavoitteet riittäviä? Matti kahra, Sitra
Ovatko nykyiset päästövähennystavoitteet riittäviä? Matti kahra, Sitra
 
Energiantuotannon päästöt ja energiaverot
Energiantuotannon päästöt ja energiaverotEnergiantuotannon päästöt ja energiaverot
Energiantuotannon päästöt ja energiaverot
 
22.5. Energiatehokkuuden toimialojen interaktionäkökulma Saksasta
22.5. Energiatehokkuuden toimialojen interaktionäkökulma Saksasta22.5. Energiatehokkuuden toimialojen interaktionäkökulma Saksasta
22.5. Energiatehokkuuden toimialojen interaktionäkökulma Saksasta
 
Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009
Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009
Vasemmistonuoret Ilmastonmuutos Leo Stranius 22052009
 
Onko päästöjen vähentäminen ja talouskasvu mahdollista yhdistää? Olli Savela
Onko päästöjen vähentäminen ja talouskasvu mahdollista yhdistää? Olli SavelaOnko päästöjen vähentäminen ja talouskasvu mahdollista yhdistää? Olli Savela
Onko päästöjen vähentäminen ja talouskasvu mahdollista yhdistää? Olli Savela
 
Nurmien hiilensidonta
Nurmien hiilensidonta Nurmien hiilensidonta
Nurmien hiilensidonta
 
Suomen kestävä energiavisio
Suomen kestävä energiavisioSuomen kestävä energiavisio
Suomen kestävä energiavisio
 
Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutaseet ja EU:n LULUCF-sääntely, Aleksi leht...
Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutaseet ja EU:n LULUCF-sääntely, Aleksi leht...Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutaseet ja EU:n LULUCF-sääntely, Aleksi leht...
Maankäyttösektorin kasvihuonekaasutaseet ja EU:n LULUCF-sääntely, Aleksi leht...
 
Ue päivät matti_kahra_230118_final_1
Ue päivät matti_kahra_230118_final_1Ue päivät matti_kahra_230118_final_1
Ue päivät matti_kahra_230118_final_1
 
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EUKansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU
 
Raimo Lovio Vauhtia päätöksentekoon päästöjen vähentämiseksi
Raimo Lovio Vauhtia päätöksentekoon päästöjen vähentämiseksiRaimo Lovio Vauhtia päätöksentekoon päästöjen vähentämiseksi
Raimo Lovio Vauhtia päätöksentekoon päästöjen vähentämiseksi
 
Mitä uutta tilastot kertovat kasvihuonekaasuista ja päästöjen kehityksestä? R...
Mitä uutta tilastot kertovat kasvihuonekaasuista ja päästöjen kehityksestä? R...Mitä uutta tilastot kertovat kasvihuonekaasuista ja päästöjen kehityksestä? R...
Mitä uutta tilastot kertovat kasvihuonekaasuista ja päästöjen kehityksestä? R...
 
Kansallisen energia- ja ilmastotrategian tavoitteet
Kansallisen energia- ja ilmastotrategian tavoitteetKansallisen energia- ja ilmastotrategian tavoitteet
Kansallisen energia- ja ilmastotrategian tavoitteet
 

More from satuhassi

Ympäristö: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014
Ympäristö: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014Ympäristö: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014
Ympäristö: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014satuhassi
 
Ilmasto: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014
Ilmasto: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014 Ilmasto: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014
Ilmasto: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014 satuhassi
 
Liittovaltio vai ei?
Liittovaltio vai ei?Liittovaltio vai ei?
Liittovaltio vai ei?satuhassi
 
Kaivosseminaari 9.11.2013
Kaivosseminaari 9.11.2013Kaivosseminaari 9.11.2013
Kaivosseminaari 9.11.2013satuhassi
 
Esimerkkejä tärkeistä päätöksistä EU:ssa 2009-201318-11-13
Esimerkkejä tärkeistä päätöksistä EU:ssa 2009-201318-11-13Esimerkkejä tärkeistä päätöksistä EU:ssa 2009-201318-11-13
Esimerkkejä tärkeistä päätöksistä EU:ssa 2009-201318-11-13satuhassi
 
Ruoka 22 3 2013 lyh
Ruoka 22 3 2013 lyhRuoka 22 3 2013 lyh
Ruoka 22 3 2013 lyhsatuhassi
 
Kaivostoiminta 22 2 2013
Kaivostoiminta 22 2 2013Kaivostoiminta 22 2 2013
Kaivostoiminta 22 2 2013satuhassi
 

More from satuhassi (7)

Ympäristö: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014
Ympäristö: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014Ympäristö: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014
Ympäristö: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014
 
Ilmasto: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014
Ilmasto: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014 Ilmasto: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014
Ilmasto: VihreätEVA ryhmän saavutukset kaudella 2009-2014
 
Liittovaltio vai ei?
Liittovaltio vai ei?Liittovaltio vai ei?
Liittovaltio vai ei?
 
Kaivosseminaari 9.11.2013
Kaivosseminaari 9.11.2013Kaivosseminaari 9.11.2013
Kaivosseminaari 9.11.2013
 
Esimerkkejä tärkeistä päätöksistä EU:ssa 2009-201318-11-13
Esimerkkejä tärkeistä päätöksistä EU:ssa 2009-201318-11-13Esimerkkejä tärkeistä päätöksistä EU:ssa 2009-201318-11-13
Esimerkkejä tärkeistä päätöksistä EU:ssa 2009-201318-11-13
 
Ruoka 22 3 2013 lyh
Ruoka 22 3 2013 lyhRuoka 22 3 2013 lyh
Ruoka 22 3 2013 lyh
 
Kaivostoiminta 22 2 2013
Kaivostoiminta 22 2 2013Kaivostoiminta 22 2 2013
Kaivostoiminta 22 2 2013
 

Ets backloading pressi 25 2-13 tiiv

  • 1. EU:n päästökaupan korjaaminen 25.2.2013 Satu Hassi, MEP www.satuhassi.net
  • 2. IPCC forecast with uncertainty Source: WHO, 2003: Climate change and human health: risks and responses.
  • 3. 400 000 viime vuoden ilmasto _ CO2 level in 2005
  • 4.
  • 5. Maailmanpankki marraskuu 2012: Nykymeno voi viedä 4 asteen lämpenemiseen 2100 mennessä
  • 6. Snapshot of recent scientific literature on 4°C: impacts & likelihood FOCUS: developing countries
  • 7. 4°C – Maailmanpankin raportti • Valtioiden nykyiset päästötavoitteet: noin 20% riski >4°C vuoteen 2100 (UNEP 2012: tod näk 3 - 5°C) • Vaikutukset epätasaisia: köyhät kärsivät eniten • Maa-alueet lämpenevät enemmän (alueellisia ennusteita >6°C Afrikassa, Lähi-idässä, & Amazonilla) • Lämpöaallot ja –ennätykset tihenevät ja voimistuvat dramaattisesti. Erityisesti Tyynen meren trooppisille saarille, trooppiseen Etelä-Amerikkaan, keski- Afrikkaan ennennäkemättömän pitkiä ja kuumia lämpöaaltoja • Valtameret happamammiksi kuin maapallon tunnetun historian aikana -> merten kyky tuottaa ruokaa kärsii
  • 8. Lämpöaallot +4°C maailmassa Monthly temperatures 2080-2100 compared to 1980-2000 in °C (top) and relative to current local year- to-year variation (bottom – level 6 indicates mean warming is 6 times larger than current year-to-year variations) Source: World Bank 4°C Report
  • 9. • Merenpinnan nousu vahingoittaa pieniä saarivaltioita ja rannikkokaupunkeja • Vesipula pahenee (etenkin Pohjois- ja Itä-Afrikassa, Lähi- Idässä ja Etelä-Aasiassa) • Sadot pienenevät (Intia, Afrikka, USA & Australia) • Jo 1.5° lämpeneminen ja merten happamoituminen yhdessä vahingoittavat suurta osaa koralliriutoista: vaikutukset rannikkoyhdyskuntiin, kalastukseen, turismiin • Tod näk biodiversiteetti hupenee laajalti: dramattiset vaikutukset ekosysteemipalveluihin. Johtopäätökset: • Ei ole varmaa, että ihmiskunta kykenee sopeutumaan 4°C lämpenemiseen • 4°C lämpeneminen voidaan vielä estää: teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoiset ratkaisut ovat olemassa lämpenemisen pitämiseen 2°C alapuolella. (UNEP Gap
  • 10. UNEP 21.11.2012: • Jotta lämpeneminen pysyisi alle 2 oC, globaalit päästöt 2020 max 44 GtnCO2-ekv • Nykytrendi viemässä -> 58 Gtn • Vaikka valtioiden Kööpenhaminassa 2009/Cancunissa 2010 lupaamat päästövähennykset toteutettaisiin, päästöt 2020 olisivat 49-57 Gtn
  • 11. IEA 2011: aika käy vähiin • Kohta on myöhäistä estää maapallon lämpeneminen yli 2 asteella – Nykytrendeillä vuoteen 2017 mennessä rakennettava energiainfrastruktuuri ”lukitsee” päästöihin, jotka vievät yli 2 asteen lämpenemiseen • Seuraavien 25 vuoden päästöt johtavat todennäköisesti 3.5°C - 6°C lämpenemiseen • Fossiilienergian tuet maailmassa 2010 olivat 6- kertaiset verrattuna uusiutuvien tukiin.
  • 12. Global energy related CO2 emissions from existing infrastructure and room of maneuvre to achieve 450 ppm scenario
  • 13. IEA marraskuu 2012: Jos maailma haluaa tosissaan hillitä ilmastonmuutoksen, 2/3 tunnetuista fossiilivarannoista pitäisi jättää maahan
  • 14. Miksi päästöoikeuksista on ylitarjontaa? • EU-maiden hallitukset jakoivat päästöoikeuksia 2008-2012 kaudelle turhan avokätisesti. • 2008 lama suurensi “pankissa” olevien päästöoikeuksien määrää. • 2013 alusta vain sähköntuotanto joutuu maksamaan kaikista päästöistä, valmistava teollisuus saa ilmaiseksi alakohtaiseen vertailuarvoon asti. • CDM-hyvitysten käyttöoikeus. • -> Päästöjä ei tarvitse alentaa vuoteen 2020.
  • 15.
  • 17. Achieving the EU’s Kyoto targets (1): EU-15 Actual and projected emissions of  EU-15 currently over- EU-15, in MtCO2-eq. achieve 2008-2012 Kyoto target of 8% emissions reductions  In 2010, EU-15 GHG emissions are 11% below the base-year level.  Provisional 2011 data show -14% reduction in EU-15 GHG emissions
  • 18. Achieving the EU’s Kyoto targets (2): Decoupling of GDP Growth and Emissions  Decoupling of economic Evolution of EU-27 GDP, GHG emissions and growth from GHG emissions emission intensity , 1990 = 100 has been progressing 160 steadily 140  Between 1990 and 2010, 120 EU-27 GDP grew by 46 % 100 while emissions decreased GDP 80 GHG emissions by 15 % GHG intensity 60  Between 1990 and 2010 40 GHG intensity decreased in 20 all MS 0  EU-level trend is clear, but 1990 1995 2000 2005 2010 variation between Member States is large
  • 19. Ympäristöargumentti • Kaikkien maiden päästötavoitteita vuodelle 2020 pitäisi tiukentaa, vrt Maailmanpankki, IEA, UNEP
  • 20. Bisnesargumentteja • Jos päästökauppa romahtaa, ajaudutaan 27 kansallisen järjestelmän tilkkutäkkiin • Niin kauan kuin päästöoikeuden hinta alhainen, houkuttelee investoimaan hiili- intensiivisiin vaihtoehtoihin, jotka todennäköisesti kuitenkin osoittautuvat elinaikanaan virheinvestoinneiksi (vrt IEA). • Ennustettavuus bisneksen kannalta parempi jos päästöjen hinta ohjaa oikeasti.
  • 21. Päästökauppamaita • EU 2005, 6 sektoria, CO2, vsta 2013 muitakin kaasuja, lisää teoll sektoreita • Uusi Seelanti 2010 (-10…20% by 2020 vs90) • USAn koilliset osavaltiot 2009, voimalaitokset (- 10% by 2018 vs 2009) • Japani: Tokion metropolialue 2010 (J: -25% by 2020 vs90) • Kalifornia 2013 (90 taso by 2020) • WCI, western climate initiative: CA+Kanadasta BC, QB, mahd ON
  • 22. Päästökauppa tulossa • Australia, hyv 2011, verona 2012-14, päästökaupaksi 2015 (-5% by 2020 vs 2000) • E-Korea 2015, 470 yritystä eri sektoreilla, 60% maan päästöistä. (-30% vs BAU) • Kiina, pilotti hyv 2011, 7 provinssiin: mm Beijing ja Shanghai. Pilotit alkavat 2013/14. Koko maahan tn 2016 • Intia: pakoll energiatehokkuuskauppa, suunn alkavan 2014, 8 sektoria, 54% päästöistä. (In: -20..25% päästöintens by 2020 vs 2005)
  • 23. Australia: Green Energy Bill 2011 • Koskee yrityksiä, joiden vuosipäästöt yli 25 000 tn CO2-ekv. • 2012-13 tonnin hinta A$23 (18 €), määrä ei rajoitettu. • Sen jälkeen hinta nousee 2,5%/v, siirtyminen päästökauppaan 2015–16, jolloin päästöoikeuksien määrällä asetetaan yläraja.
  • 24. Uusi Seelanti: Climate Change Reponse Act 2008 • Kattaa – metsät (nielu), – energian (43 % vuoden 2010 päästöistä), – teollisuuden (7 %/ 2010), – jätehuollon (3 %/ 2010), • Ulkopuolella karjankasvatus (47%/ 2010). • Päästöjen vastineena pitää olla joko kansainvälisiä “Kioto-yksiköitä” (1 kpl/2tn) tai NZn hallituksen ilmaiseksi jakamia yksiköitä. Vaihtoehtoisesti voi ostaa päästöoikeuksia kiinteään hintaan NZ$25 (15 EUR)/tn.
  • 25. Yhdysvallat: NESCAUM • Connecticut, Maine, Massachusetts, New Hampshire, Rhode Island, and Vermont, New Jersey, New York. • Toimenpidepaketissa mukana mm energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistäviä toimia, teknistä apua
  • 26. Yhdysvallat: Kalifornia • Ilmastolaki 2006, päästötavoite palata vuoden 1990 tasolle v 2020 mennessä, -80% vuoteen 2050 • Päästökaupassa asetetaan kokonaiskatto k.o. sektoreille, yritykset saavat käydä päästöoikeuksilla kauppaa. • Päästökauppa alkaa 2013. • Western Climate Intitiative: British Columbia, Ontario, Quebec, Manitoba Lähde: http://www.arb.ca.gov/cc/capandtrade/capandtrade.htm
  • 27. Kiina
  • 28. Onko EU maailman puhtain?
  • 31. Päästölupausvertailu/WRI per capita vs 2005, metsiä ei mukana
  • 32. Onko Suomi muita puhtaampi?
  • 34. Kasvihuonekaasupäästöjen muutos 1990- 2010 Euroopan maissa Source: EEA
  • 35. Voimalaitoksia tulee uusittavaksi joka tapauksessa, on tärkeää valita oikein
  • 36. EU’s fossil fuel plants in retirement age -> it’s time for choices Lähde: PwC: 100% renewable electricity: A 2050 vision for Europe and North Africa
  • 37. New installed and decommissioned power capacity in the EU 2011 Source: EWEA
  • 38. New power generating capacity in EU 2000–2011, GW Source: EWEA Annual Statistics 2011
  • 39. EU installed power generating capacity per year in MW and RES share Source: EWEA
  • 40. Kiitos! Satu Hassi www.satuhassi.net

Editor's Notes

  1. Note the tight correlation between greenhouse gases and temperature (red). The temperature curve shows natural variations with cycles related to variations in earth’s orbit around the sun, amplified by feed-back effects. All scientists agree that we have raised CO2 level 30% above the highest experienced for the last 1 million years (blue line), and probably for the last 30 million years. All scientists also agree that this must have a climate effect. The disagreement is on the future balance between anthropogenic effects and natural climate variations, which have many poorly known elements. There are also important uncertainties related to feed-back processes.
  2. Schellnhuber et al., 2012 „ Turn Down the Heat: Why a 4°C Warmer World Must be Avoided “, A Report for the World Bank by the Potsdam Institute for Climate Impact Research and Climate Analytics, 119 pp This report provides a snapshot of recent scientific literature and new analyses of likely impacts and risks that would be associated with a 4° Celsius warming within this century. It is a rigorous attempt to outline a range of risks, focusing on developing countries and especially the poor. A 4°C world would be one of unprecedented heat waves, severe drought, and major floods in many regions, with serious impacts on ecosystems and associated services. But with action, a 4°C world can be avoided and we can likely hold warming below 2°C. A Condensed Science Update Climate Analytics - SURVIVE Project UNFCCC - Cop18 Doha 2012
  3. Schellnhuber et al., 2012 „ Turn Down the Heat: Why a 4°C Warmer World Must be Avoided “, A Report for the World Bank by the Potsdam Institute for Climate Impact Research and Climate Analytics, 119 pp This report provides a snapshot of recent scientific literature and new analyses of likely impacts and risks that would be associated with a 4° Celsius warming within this century. It is a rigorous attempt to outline a range of risks, focusing on developing countries and especially the poor. A 4°C world would be one of unprecedented heat waves, severe drought, and major floods in many regions, with serious impacts on ecosystems and associated services. But with action, a 4°C world can be avoided and we can likely hold warming below 2°C. A Condensed Science Update Climate Analytics - SURVIVE Project UNFCCC - Cop18 Doha 2012
  4. Schellnhuber et al., 2012 „ Turn Down the Heat: Why a 4°C Warmer World Must be Avoided “, A Report for the World Bank by the Potsdam Institute for Climate Impact Research and Climate Analytics, 119 pp This report provides a snapshot of recent scientific literature and new analyses of likely impacts and risks that would be associated with a 4° Celsius warming within this century. It is a rigorous attempt to outline a range of risks, focusing on developing countries and especially the poor. A 4°C world would be one of unprecedented heat waves, severe drought, and major floods in many regions, with serious impacts on ecosystems and associated services. But with action, a 4°C world can be avoided and we can likely hold warming below 2°C. Climate Analytics - SURVIVE Project UNFCCC - Cop18 Doha 2012 A Condensed Science Update
  5. Schellnhuber et al., 2012 „ Turn Down the Heat: Why a 4°C Warmer World Must be Avoided “, A Report for the World Bank by the Potsdam Institute for Climate Impact Research and Climate Analytics, 119 pp This report provides a snapshot of recent scientific literature and new analyses of likely impacts and risks that would be associated with a 4° Celsius warming within this century. It is a rigorous attempt to outline a range of risks, focusing on developing countries and especially the poor. A 4°C world would be one of unprecedented heat waves, severe drought, and major floods in many regions, with serious impacts on ecosystems and associated services. But with action, a 4°C world can be avoided and we can likely hold warming below 2°C. A Condensed Science Update Climate Analytics - SURVIVE Project UNFCCC - Cop18 Doha 2012
  6. Four-fifths of the total energy-related CO2 emissions permitted to 2035 in the 450 Scenario are already locked-in by existing capital stock, including power stations, buildings and factories. Without further action by 2017, the energy-related infrastructure then in place would generate all the CO2 emissions allowed in the 450 Scenario up to 2035. Delaying action is a false economy: for every $1 of investment in cleaner technology that is avoided in the power sector before 2020, an additional $4.30 would need to be spent after 2020 to compensate for the increased emissions.