Gaia Consulting Oy:n Jyväskylän resurssiviisaustiekartan arviointiraportti esittää, millaisia talousvaikutuksia valikoiduilla, Jyväskylässä toteutetuilla resurssiviisailla toimilla voisi olla. Toimet liittyvät viiteen aihealueeseen: energia, jäte, liikenne, ruoka ja vesi. Tämä esitys käsittelee veteen liittyviä toimenpiteitä. Lisätietoja resurssiviisaustiekartasta: https://www.sitra.fi/artikkelit/hikinen-tie-kohti-resurssiviisasta-jyvaskylaa

1. Jyväskylän resurssiviisaustiekartan
talousvaikutusten arviointi
19.12.2014
Ida Rönnlund, Ville Karttunen, Anna Kumpulainen,
Marika Bröckl, Juha Vanhanen
Gaia Consulting Oy

2. © Gaia Consulting Oy 20142
Arviointimenetelmän kuvaus
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutukset

3. © Gaia Consulting Oy 20143
Resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi
• Tässä raportissa on esitetty millaisia talousvaikutuksia valikoiduilla, Jyväskylässä toteutetuilla
resurssiviisailla toimilla voisi olla.
• Jyväskylän resurssiviisaustiekartasta on valittu toimenpiteitä, joiden vaikutukset on laskettu eri
toimijoiden näkökulmasta.
• Talousvaikutuksia syntyy muuttuneesta liiketoiminnasta, tuotteiden arvonnoususta,
työllisyyden muutoksista sekä verotuksesta.
• Tarkoituksena on tuoda esille, millaisia kassavirtoja tarkasteltujen toimenpiteiden seurauksena
syntyy ja miten kassavirrat jakautuvat eri toimijoiden välillä.
• Erityisesti tarkastelu tuo esille, millaisia vaikutuksia toimenpiteillä on Suomen kauppataseeseen
eli miten toimenpiteet muuttavat kassavirtoja Suomen ja ulkomaiden välillä.
• Talousvaikutuksia on tarkasteltu aina arvoketjun alusta lähtien. Oletuksena on, että arvoketjun
yritykset löytyvät pääosin Jyväskylän seudulta. Tarkempaa arvioita talousvaikutusten
maantieteellisestä jakautumisesta ei ole kuitenkaan tehty. Jyväskylän kaupungin ja lähiseudun
näkökulmasta olisi hyvä panostaa siihen, että uusi liiketoiminta syntyy seudulle.

4. © Gaia Consulting Oy 20144
Raportin sisältö
• RAPORTIN RAKENNE: Tämän kalvosarjan alussa on esitetty yhteenveto toimenpiteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista.
Tätä seuraa kunkin toimenpiteen tarkempi kuvaus, laskennan tulokset ja yksityiskohtaiset laskentaoletukset.
• TULOSTEN TULKINTA:
• Laskentatuloksia tulee tutkia vertailemalla muutosta nykytila- ja tavoitetila-skenaarioiden välillä. Skenaarioista on
mallinnettu siten, että niissä huomioidaan vain valittujen toimenpiteiden kohteena oleva osa alan toiminnasta.
Skenaariot eivät siis esitä minkään alan kokonaisvolyymiä Jyväskylän alueella, mutta niiden väliset muutokset kertovat
kunkin toimenpiteen kokonaisvaikutuksista.
• Analyysin keskeisin tulos on kassavirtojen muutos Suomen osalta. Kassavirtojen Suomen sisäinen jako osoittaa, miten
tuotot ja kulut jakaantuvat eri toimijoiden välillä. Valtio ja kaupunki voivat erilaisilla tuilla ja verotusmalleilla vaikuttaa
siihen, miten kassavirrat jakautuvat.
• Investoinnin kannattavuus näkyy taulukoissa ja diagrammeissa Toimenpiteen toteuttaja -rivillä. On syytä huomata,
että oletetut tuet vaikuttavat tähän kannattavuuteen – jos toimenpiteessä ei ole oletettu tukia tai ei voida korottaa
myydyn tuotteen hintaa, niin investoinnista voi näillä laskentaoletuksilla tulla tappiollinen. Joissakin toimenpiteissä
toteuttajana tai arvoketjussa on kunnan liikelaitoksia, jolloin kokonaisvaikutuksessa kunnalle on syytä huomioida
myös näiden tuotot ja kulut.
• Kasvavaa kulutusta, terveysvaikutuksia tai työllisyyden paranemisen myötä vähentyviä työttömyystukia ei ole
huomioitu laskennassa. Näillä on kuitenkin positiiviset vaikutukset, joiden myötä syntyy säästöjä kaupungille sekä
tuloja alueen yrityksille.
• HERKKYYSANALYYSI: Muutaman toimenpiteen kohdalla on tehty herkkyysanalyysi, joka näyttää, miten muutokset
esimerkiksi tuotannon kuluissa tai verotuksessa vaikuttavat aluetalouteen.

5. © Gaia Consulting Oy 20145
Laskentamallin kuvaus (1/2)
• Gaian aluetalouslaskentamallin avulla seurataan liiketoimintaketjujen materiaali- ja energia-virtoja ja
näiden käsittelyyn tarvittavien prosessien ja investointien synnyttämiä kassavirtoja. Kassavirtojen pohjalta
arvioidaan niiden taloudellisia vaikutuksia alue- ja kansantalouteen sekä yksityiselle sektorille.
• Tässä tarkastelussa seuraavat toimijaryhmät ovat nostettu esiin:
• Toimenpiteen toteuttaja
• Kuluttajat
• Palkansaajat (verojen jälkeen)
• Arvoketjun ja kilpailevien arvoketjujen yritykset
- Arvoketjun päätoimijoiden osalta on pyritty lähtötietojen mahdollistaessa yritysten tulos verojen jälkeen, mutta tätä pidemmälle
alihankintaketjuun on mallinnettu vain yrityksille tulevat kassavirrat.
• Kunnat
• Valtio
• Muut kotimaiset tahot (esim. pankki tai muu rahoituslaitos)
• Arvoketjun ja kilpailevien arvoketjujen yritykset voivat olla joko Jyväskylän seudulta tai muualta
Suomesta. Tästä riippuu, minne työpaikat syntyvät ja mitä kunnat hyötyvät uudesta liiketoiminnasta.

6. © Gaia Consulting Oy 20146
Laskentamallin kuvaus (2/2)
• Tuotantoprosessien ja teknologian mallintaminen tehdään perustuen saatavilla olevaan tietoon
liiketoimintaketjun eri vaiheissa käytettävien tuotantoteknologioiden pääoma- ja käyttökuluista,
työllistävyydestä sekä tarvittavista raaka-ainekuluista sekä lopputuotteiden myyntituloista.
• Tarkastelu tapahtuu ns. tasepohjaisesti eli mallinnettujen liiketoimintaketjujen muodostamaan
systeemiin sisään tulevat, systeemin sisällä eri toimijoille jakaantuvat ja systeemistä ulosmenevät
kassavirrat täsmäävät. Näin ollen mallilla voidaan tarkastella, kuinka kassavirrat ohjautuvat uudelleen
systeemissä tapahtuneen muutoksen (esim. investointi) jälkeen.
• Laskentamalli on niin sanottu ”overnight”-malli eli siinä arvioidaan vaikutuksia, mikäli investoinnit
tapahtuisivat yhden yön yli. Vastaavasti myös oletetaan, että investoinnin tarvitsema kunnossapito ja
muut vaikutukset näkyvät välittömästi.
• Tässä laskelmassa lähtötiedot ja oletukset perustuvat nykyhetkeen. Mitään ennusteita hinnan, verotuksen
tai kasvavan kulutuksen mahdollisten muutosten suhteen ei ole tehty toimenpidelaskelmissa. Muutama
esimerkkivaikutus on esitetty herkkyysanalyyseissä.
• Yleiset lähtötiedot löytyvät tämän raportin liitteestä ja toimenpidekohtaiset lähtötiedot kunkin
toimenpiteen kohdalla.

7. © Gaia Consulting Oy 20147
Arvioinnin tulokset
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutukset

8. © Gaia Consulting Oy 20148
Vesi
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutukset

9. © Gaia Consulting Oy 20149
Vesimittarit
kotitalouksiin
Vesi
Liikenne
Ruoka
Energia
JätePutkisaneerauksissa asuntoihin asennetaan asuntokohtaiset
vesimittarit, joiden avulla oma vedenkäytön hallinta on
helpottunut. Lähes 40 000 asukasta on vähentänyt
vedenkulutustaan viidenneksellä eli yhteensä lähes 1,2 miljoonaa
litraa.
Jyväskylä toimenpiteiden jälkeen

10. © Gaia Consulting Oy 201410
Vesimittarit kotitalouksiin
Lähtötilanne: Nykyinen vedenkulutus on 150
l/hlö/vrk. Lämpimän veden osuus tästä on 30 %.
Lopputilanne: 28 000 asuntoa putkisaneerataan ja
näihin asennetaan asuntokohtaiset vesimittarit. Veden
kulutus laskee näissä 20 %.
Oletukset ja rajaukset: Rajattu tarkastelu em.
putkisaneerattaviin kohteisiin. Näissä asuu yhteensä 40
000 henkilöä. Oletettu näissä lämmitystavaksi
kaukolämpö.
+ 6
htv/vuosi
€
-0,3 M€
kassavirta
Suomeen/
vuosi

11. © Gaia Consulting Oy 201411
Vesimittarit kotitalouksiin

12. © Gaia Consulting Oy 201412
Vesimittarit kotitalouksiin
MUUTOS (htv/v)
Työllistävyys Suomessa Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila
Työllistävyys Suomessa 0 6 6
MUUTOS (1000 euroa/v)
Kassavirrat Suomeen Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila
Toimenpiteen toteuttaja -12 469 000 -11 313 000 1 156
Kuluttaja 0 0 0
Palkansaajat verojen jälkeen 0 214 000 214
Arvoketjun yritykset verojen jälkeen 9 806 000 8 022 000 -1 784
Kilpailevien arvoketjujen yritykset 0 0 0
Kunnat 33 000 66 000 33
Valtio 2 629 000 2 314 000 -315
Muut kotimaiset tahot 0 358 000 358
Kassavirrat Suomeen yhteensä -1 000 -339 000 -338
MUUTOS (1000 euroa/v)
Kassavirrat ulkomaille Nollaskenaario Tavoitetila Tavoitetila
Kassavirrat ulkomaille yhteensä 0 339 000 339
Tässä tarkastelussa arvoketjuun kuuluvat vesimittareiden toimittajat, vesilaitos sekä kaukolämpölaitos. Vesilaitos
menettää eniten tuloja, noin 1,6 miljoonaa euroa. Kaukolämpöyritys menettää 0,4 miljoonaa euroa. Kotimaiset
teknologiatoimittajat ja huolto saavat tuloja 0,2 miljoonaa euroa.

13. © Gaia Consulting Oy 201413
Vesimittarit kotitalouksiin
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Määrä Yksikkö Lähde
Putkisaneerattavien kohteiden määrä 28 000 asuntoa SYKE, 2014
Asukasmäärä keskimäärin saneerattavissa kohteissa 1,4 hlöä/asunto SYKE, 2014
Vedenkulutus keskimäärin nyt 150 l/hlö/vrk Motiva
Lämpimän käyttöveden osuus 30 % Motiva
Veden säästö toimenpiteellä 20 % SYKE, 2014
Vesimittarin hinta (sis. alv) 300 EUR/kpl Jyväskylän Energian hinnasto
Tästä aineiden ja tarvikkeiden osuus 33 % Gaia / Taloon.com
Tästä henkilöstökustannusten osuus 50 % Oletus
Investoinnin kotimaisuusaste 50 % Oletus
Vesimittarin asennuskustannus 30 EUR/kpl Jyväskylän Energian hinnasto
Vesimittarin huoltokustannukset keskimäärin (sis. alv) 5 EUR/v Jyväskylän Energian hinnasto
Henkilöstökulujen osuus huollon kustannuksista 80 % Oletus
Kunnossapidon kotimaisuusaste 100 % Oletus
Vesimittarin käyttöikä 10 v Oletus
Veden lämmitysenergia (5 asteesta 50 asteeseen) 0,058 MWh/m3 Jyväskylä 75 -raportti

14. © Gaia Consulting Oy 201414
Liiteet
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutukset

15. © Gaia Consulting Oy 201415
Liite 1: Jyväskylän alueen tiekartta resurssiviisauteen
Taulukko:

16. © Gaia Consulting Oy 201416
Liite 2: Yleiset lähtötiedot
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Määrä Yksikkö Lähde
Verot:
Alv, 2014 24 % Verohallinto
Yhteisövero, 2014 20 % VM
Valtion osuus yhteisöveron tuotosta 70 % VM
Kunnan (ja seurakuntien) osuus yhteisöveron tuotosta 30 % VM
Pääomatulovero, 2014 32 % Verohallinto
Keskimääräinen valtion tuloveroaste, 2014 3,5 % Veronmaksajat
Keskimääräinen kunnallisveroaste, 2014 16,7 % Veronmaksajat
Kiinteistövero, voimalaitosrakennus, Jyväskylä 2014 2,9 % Verohallinto
Kiinteistövero, yleinen, Jyväskylä 2014 1,2 % Verohallinto
Valmistevero, diesel, 2014 0,50 EUR/l Tulli
Valmistevero, moottoribensiini, 2014 0,67 EUR/l Tulli
Sähkövero (veroluokka I), 2014 19,03 EUR/MWh Tulli
Kevyt polttoöljy valmistevero, 2014 0,16 EUR/l Tulli
Kivihiilen valmistevero 132,7 EUR/t Tulli
Kivihiilen alennettu valmistevero CHP-tuotannolle 90,5 EUR/t Tulli
Polttoturpeen valmistevero 4,9 EUR/MWh Tulli
Palkat:
Keskimääräinen henkilöstökustannus 46 722 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansio
Keskimääräinen henkilöstökustannus (case 9) 41 335 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansio
Keskimääräinen henkilöstökustannus (case 11) 42 058 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansio
Keskimääräinen henkilöstökustannus (case 12) 37 721 EUR/v Tilastokeskus, kokonaisansio
Palkan sivukulut, kerroin 1,2 Yrittäjät.fi palkkalaskuri

17. © Gaia Consulting Oy 201417
Liite 2: Yleiset lähtötiedot
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Hinnat:
Sähkön markkinahinta (ilman sähköveroa ja alv) 41 EUR/MWh Nordpool, Suomen aluehinta 2013 keskimäärin
Sähkön käytöstä kotimaista tuotantoa 84 % Gaian laskelma
Sähkön käytöstä ulkomaista tuotantoa 16 % Gaian laskelma
Sähkön siirto, tyyppikäyttäjä T1 (sis. alv, ei sis. sähköveroa) 36 EUR/MWh Sähkönhinta.fi
Sähkön siirto, tyyppikäyttäjä K2 (sis. alv, ei sis. sähköveroa) 56 EUR/MWh Sähkönhinta.fi
Sähkön siirto, tyyppikäyttäjä L1 (sis. alv, ei sis. sähköveroa) 32 EUR/MWh Sähkönhinta.fi
Sähköenergian kuluttajahinta, tyyppikäyttäjä L1 (sis. alv) 62 EUR/MWh Sähkönhinta.fi
Kaukolämmön tukkuhinta 56 EUR/MWh Energiateollisuus 2012, kaukolämpötilasto
Päästöoikeuden hinta 7 EUR/t Markkinahinta, EUADEC-14
Polttoturpeen hinta (ilman valmisteveroa) 14 EUR/MWh Tilastokeskus, 2014
Metsähakkeen hinta 21 EUR/MWh Tilastokeskus, 2014
Kivihiilen hinta rannikolla (sis. valmisteveron) 27 EUR/MWh Tilastokeskus, 2014
Kivihiilen rahtikustannus sisämaahan 15 EUR/t Gaia laskelma
Dieselin hinta kuluttajille (sis. alv) 1,5 EUR/l Tilastokeskus, keskiarvo H1/2014
Bensiinin hinta kuluttajille (sis. alv) 1,6 EUR/l Tilastokeskus, keskiarvo H1/2014
Biokaasun hinta kuluttajille (sis. alv) 1,51 EUR/kg Gasum, 26.11.2014
Kaukolämpömaksu (sis. alv) 61,02 EUR/MWh Jyväskylän Energian hinnasto
Vesimaksu (sis. alv) 2,02 EUR/m3 Jyväskylän Energian hinnasto
Jätevesimaksu (sis. alv) 2,62 EUR/m3 Jyväskylän Energian hinnasto
Pääoman kustannus omistajalle / reaalikorko (yksityishenkilö) 4 % Oletusarvo, Gaia
Pääoman kustannus omistajalle / reaalikorko (kunta) 4 % Oletusarvo, Gaia
Pääoman kustannus omistajalle / reaalikorko (yritys) 4 % Oletusarvo, Gaia
Polttoöljyn hinta satamassa 564 EUR/t Öljyalan keskusliitto
Polttoöljyn hinta kuluttajille (sis. alv ja valmistevero) 1,04 EUR/l Tilastokeskus, keskiarvo H1/2014
Pelletin hinta kuluttajille toimitettuna (sis. alv) 61 EUR/MWh Tilastokeskus, toukokuu 2014

18. © Gaia Consulting Oy 201418
Liite 2: Yleiset lähtötiedot
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Kannattavuudet:
Kannattavuus, yleinen / erikseen määrittelemätön toimija (liiketulos) 10 % Työpaja 1.12.2014
Kannattavuus, sähkönmyyjä (liiketulos) 4 % Gaian laskelma
Kannattavuus, vesilaitos (liiketulos) 4 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, kaukolämpölaitos (liiketulos) 11 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, polttoainetoimittaja (liiketulos) 2 % Tilastokeskus 2013
Biokaasun toimittajan kannattavuus (jakelijan toimittaja) 11 % Tilastokeskus 2013
Biokaasun jakelijan kannattavuus kaasunmyynnistä 2 % Tilastokeskus 2013
Sähköautojen lataustoimijan kannattavuus 11 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, elintarvikeketju 4 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, kevyen polttoöljyn jakelija 3 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, puupelletin toimitusketju 11 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, pellettikattilan valmistaja 3 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, aurinkojärjestelmän valmistaja/asentaja 1 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, biokaasun tankkausaseman teknologiatoimittaja 5 % Jussi Vainikka, Gasum
Kannattavuus, ekoteollisuuspuiston teknologiatoimittaja 3 % Tilastokeskus 2013
Kannattavuus, biokaasulaitoksen teknologiatoimittaja 3 % Tilastokeskus 2013
Henkilöstökulujen osuus:
Henkilöstökulut, kevyen polttoöljyn jakelija 26 % Tilastokeskus 2013
Henkilöstökulut, puupelletin toimitusketju 14 % Tilastokeskus 2013
Henkilöstökulut, aurinkojärjestelmän valmistaja/asentaja 38 % Tilastokeskus 2013
Henkilöstökulut, pellettikattilan valmistaja 38 % Tilastokeskus 2013
Henkilöstökulut, tuulivoimateknologiatoimittaja 29 % Gaian laskelma
Henkilöstökulut, biokaasun tankkausaseman teknologiatoimittaja 30 % Jussi Vainikka, Gasum
Henkilöstökulut, ekoteollisuuspuiston teknologiatoimittaja 17 % Tilastokeskus 2013
Henkilöstökulut, biokaasulaitoksen teknologiatoimittaja 17 % Tilastokeskus 2013
Henkilöstökulut, elintarvikeketju keskimäärin 14 % Tilastokeskus 2013
Henkilöstökulut, kotimaisen kalan toimitusketju 50 % Laskentaoletus

19. © Gaia Consulting Oy 201419
Liite 2: Yleiset lähtötiedot
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Aine- ja tarvikekustannukset
Aineet ja tarvikkeet, aurinkojärjestelmän valmistaja/asentaja 28 % Tilastokeskus 2013
Aineet ja tarvikkeet, tuulivoiman valmistaja/asentaja 55 % Tilastokeskus 2013
Aineet ja tarvikkeet, biokaasun tankkausaseman teknologiatoimittaja 55 % Jussi Vainikka, Gasum
Aineet ja tarvikkeet, ekoteollisuuspuiston teknologiatoimittaja 53 % Tilastokeskus 2013
Aineet ja tarvikkeet, biokaasulaitoksen teknologiatoimittaja 53 % Tilastokeskus 2013
Muut:
Energiaturpeen tuotannon työllistävyys 0,09 htv/GWh
Pellervon taloustutkimus, 2013, Bioenergian alueelliset
tyällisyysvaikutukset, Jyri Hietala ja Leena Kerkelä
Metsähakkeen tuotannon työllistävyys 0,15 htv/GWh
Pellervon taloustutkimus, 2013, Bioenergian alueelliset
tyällisyysvaikutukset, Jyri Hietala ja Leena Kerkelä
Kotitalousvähennys 4 800 eur Puolisoiden maksimivähennys, Verohallinto, 2014
Jyväskylän asukasmäärä 135 000 hlöä Jyväskylän kotisivu
Henkilöautokanta Jyväskylässä, 2013 58 898 kpl Tilastokeskus, Ajoneuvokanta alueittain, Liikennekäytössä olevat henkilöautot, 31.12.20
Henkilöautojen määrä (JKL, Laukaa, Muurame), 2013 73 126 kpl Tilastokeskus, Ajoneuvokanta alueittain, Liikennekäytössä olevat henkilöautot, 31.12.20
Ajosuorite keskimäärin per henkilöauto, Jyväskylän seutu 17 500 km/auto/v Jyväskylän seudun liikennetutkimus 2009
Henkilöautot, dieselautojen suoriteosuus 33 % VTT Lipasto, 2011
Henkilöautot, bensiiniautojen suoriteosuus 67 % VTT Lipasto, 2011
Dieselin kulutus keskimäärin henkilöautoissa, EURO5-luokka 5,9 l/100 km VTT Lipasto, 2011
Bensiinin kulutus keskimäärin henkilöautoissa, EURO5-luokka 6,7 l/100 km VTT Lipasto, 2011
Sähköautojen oletettu energiatehokkuuden paraneminen nykytasosta 10 % Laskentaoletus, Sitra & Gaia
Biokaasuautojen oletettu energiatehokkuuden paraneminen nykytasosta 10 % Laskentaoletus, Sitra & Gaia
Dieselin ja bensiinin toimituksen kotimaisuusaste (laskettu hinnasta) 30 % Gaia / Öljyalan keskusliitto
Liikennebiokaasun toimituksesta kotimaista 100 % Laskentaoletus
Bensiinin tiheys 0,75 kg/l Tilastokeskus
Bensiinin energiasisältö 41,8 GJ/t Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014
CNG tiheys 0,7 kg/m3 Kaasuyhdistys
CNG lämpöarvo 10,0 kWh/m3 Kaasuyhdistys
Kevyen polttoöljyn energiasisältö 42,8 GJ/t Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014
Kevyen polttoöljyn tiheys 0,8 kg/l Tilastokeskus
Kivihiilen päästökerroin 93,3 t/TJ Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014
Kivihiilen lämpöarvo 25,0 GJ/t Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014
Jyrsinturpeen päästökerroin 105,9 t/TJ Tilastokeskus, Polttoaineluokitus 2014

20. Gaia Group Oy, Bulevardi 6 A, FI-00120 HELSINKI, Finland – Tel +358 9686 6620 – Fax +358 9686 66210
www.gaia.fi
Our Clients Make
the World Safer
and Cleaner.
FINLAND – SWITZERLAND – CHINA – ETHIOPIA – ARGENTINA