Europarlamenteerikko Sirpa Pietikäisen esitys Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa Sitran Symbioosien ystävien aamiastilaisuudessa 30.1.2014
Geoinformatiikan tutkimuspäivien keynote esitys: Voivatko globaalit analyysit ja aineistot tarjota pohjaa maankäytön suunnittelulle? Esitys pohjautuu osittain artikkeliin:
http://www.nature.com/nature/journal/v516/n7531/full/nature14032.html
Europarlamenteerikko Sirpa Pietikäisen esitys Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa Sitran Symbioosien ystävien aamiastilaisuudessa 30.1.2014
Geoinformatiikan tutkimuspäivien keynote esitys: Voivatko globaalit analyysit ja aineistot tarjota pohjaa maankäytön suunnittelulle? Esitys pohjautuu osittain artikkeliin:
http://www.nature.com/nature/journal/v516/n7531/full/nature14032.html
Sitra alkoi valmistella vuoden 2011 syksyllä uutta avainaluetta kestävämmän kaivostoiminnan edistämiseksi. Työn tavoitteena on muodostaa itsesääntelyyn pohjautuva Kestävän kaivostoiminnan verkosto, joka pyrkii ennalta sovittamaan kaivostoiminnan, ympäristön ja ympäröivän yhteiskunnan välisiä intressiristiriitoja ja vähentämään konflikteja.
Hannu Onkila, Jyväskylän kaupunki ja Antti Heikinmäki, Controla Oy, esittelivät Massainfoa avoimen tiedon kuntakiertueella Jyväskylässä 8.11.2013.
Lisätieto tapahtumasta: okroadshowjyvaskyla.eventbrite.com
Blogaus Massainfosta: http://www.sitra.fi/blogi/resurssiviisaus/maa-ainestietopankki-saastaa-selvaa-rahaa
Tässä esityksessä kerrotaan mistä löytää luonnonvarojen kulutukseen liittyvää tietoa ja mitkä tahot sitä keräävät. Esityksen lopussa myös pohditaan kuinka avointi tieto tällä hetkellä on ja tulisiko tietoa avata ja millaisia hyödyntämis mahdollisuuksia tällöin löytyisi.
Kansallinen resurssiviisaus -foorumi 4.12.2013
Johtava asiantuntija Johanna Kirkinen:
"Resurssiviisaus Sitran missiona - Hallittu muutos ihmiskunnan suurimpaan haasteeseen"
Kansallinen resurssiviisaus -foorumi 4.12.2013:
Asiantuntija Juha Luostarinen, Metener Oy:
"Kunta voi edistää resurssiviisasta bisnestä määrätietoisesti - Case Joutsan Ekokaasu"
Kiertotalous vaatii toimiakseen kytkennän biotalouteen. Biomateriaalien ja -komposiittien kautta biokiertotalous myös avaa realistisen kasvumahdollisuuden Suomelle.
Kestävä asuminen ja ympäristö hankkeen materiaalitehokkuus ja jätehuolto osakokonaisuuden päätösseminaarin aineisito, jonka esitys 7.3.2014 RAKSA Foorumissa Lahdessa. Esityksessä käsitellään myös energiatehokkuutta.
Sitra alkoi valmistella vuoden 2011 syksyllä uutta avainaluetta kestävämmän kaivostoiminnan edistämiseksi. Työn tavoitteena on muodostaa itsesääntelyyn pohjautuva Kestävän kaivostoiminnan verkosto, joka pyrkii ennalta sovittamaan kaivostoiminnan, ympäristön ja ympäröivän yhteiskunnan välisiä intressiristiriitoja ja vähentämään konflikteja.
Hannu Onkila, Jyväskylän kaupunki ja Antti Heikinmäki, Controla Oy, esittelivät Massainfoa avoimen tiedon kuntakiertueella Jyväskylässä 8.11.2013.
Lisätieto tapahtumasta: okroadshowjyvaskyla.eventbrite.com
Blogaus Massainfosta: http://www.sitra.fi/blogi/resurssiviisaus/maa-ainestietopankki-saastaa-selvaa-rahaa
Tässä esityksessä kerrotaan mistä löytää luonnonvarojen kulutukseen liittyvää tietoa ja mitkä tahot sitä keräävät. Esityksen lopussa myös pohditaan kuinka avointi tieto tällä hetkellä on ja tulisiko tietoa avata ja millaisia hyödyntämis mahdollisuuksia tällöin löytyisi.
Kansallinen resurssiviisaus -foorumi 4.12.2013
Johtava asiantuntija Johanna Kirkinen:
"Resurssiviisaus Sitran missiona - Hallittu muutos ihmiskunnan suurimpaan haasteeseen"
Kansallinen resurssiviisaus -foorumi 4.12.2013:
Asiantuntija Juha Luostarinen, Metener Oy:
"Kunta voi edistää resurssiviisasta bisnestä määrätietoisesti - Case Joutsan Ekokaasu"
Kiertotalous vaatii toimiakseen kytkennän biotalouteen. Biomateriaalien ja -komposiittien kautta biokiertotalous myös avaa realistisen kasvumahdollisuuden Suomelle.
Kestävä asuminen ja ympäristö hankkeen materiaalitehokkuus ja jätehuolto osakokonaisuuden päätösseminaarin aineisito, jonka esitys 7.3.2014 RAKSA Foorumissa Lahdessa. Esityksessä käsitellään myös energiatehokkuutta.
A presentation on climate solutions and the results from Sitra's Green to Scale projects for international journalists visiting Finland on 31 October 2018. Presented by Leading specialist Outi Haanperä.
A presentation on the circular economy playbook by Sitra, Technology Industries Finland and Accenture for international journalists visiting Finland on 31 October 2018. Presented by Leading specialist Jyri Arponen.
The circular economy aims to decouple economic activity from the consumption of finite resources by designing waste out of systems and keeping products and materials in use. Globally, demand for raw materials is increasing substantially while much of what is produced is wasted. Many countries and regions are now pioneering circular economy approaches and business models that focus on renewable energy, recycling, product life extension, and product-as-a-service models. Finland has developed a unique roadmap to become a global leader in the circular economy with the potential to create over 75,000 new jobs and reduce greenhouse gas emissions by 13-66% across sectors.
The document discusses the need for new metrics to measure companies' net impacts and value creation. It argues that current measures are outdated and better at measuring performance than impacts. A new quantification model is proposed to assess both the positive and negative economic, social and environmental impacts of companies. This would provide a more holistic view of companies' overall footprint and shape. It would focus only on the most significant impacts and those downstream from products and services. The goal is to incentivize businesses to build their models around solutions that deliver net positive impacts.
Reima is a leading brand in performance kidswear that sells approximately 7 million products annually. In 2017, Reima had net sales of 112 million euros, with over 80% coming from international markets. Reima designs all products to be functional for active kids' needs while also being non-toxic and safe. The company focuses on quality, comfort, and small practical details in its design. Reima also emphasizes sustainability and corporate responsibility in its business practices and aims to support an active lifestyle for kids through various sponsorships and initiatives.
Winning Climate Strategies: Solutions for asset owners from beginner to best practise
Catherine Howarth's presentation in the Finnish Climate Summit, June 2018. Catherine Howarth is the Chief Executive of ShareAction, that coordinates civil society activism to promote responsible investment across Europe.
The document discusses the need for producers and suppliers to shift towards more sustainable products and services when sustainable consumption alone is not enough. It suggests producers develop new sustainable products and services and gradually shift away from unsustainable options. It also notes consumers may go beyond sustainable consumption through downshifting, sharing resources, anti-consumption, and buycotting certain materials. The document calls for collaboration across all levels to enable this shift towards sustainability.
The document outlines the SHIFT framework for changing sustainable consumer behaviors. It discusses how social influence, habits, feelings, and tangibility can impact behaviors. For social influence, it explains how social norms, social desirability, and social groups shape actions. It also discusses breaking bad habits and forming new ones. For individual factors, it addresses self-values, self-interest, self-efficacy, self-concept, and consistency. The document provides examples of grasscycling in Calgary to demonstrate combining appeals to social influence and individual factors.
Thomas Kolster, Mr. Goodvertising, esitys Sitran Aamuharppaus-tilaisuudessa 27.3.2018 / Thomas Kolster's presentation at Sitra's event on March 27th, 2018.
This document discusses a company called Original Repack and its reusable packaging solutions. It offers a Custom Repack program for furniture items like sofas and beds that reduces packaging time and costs while improving sustainability. Original Repack sees increased customer loyalty and order values from offering rewards to customers who use its RePack service, showing the business benefits of investing in reusable packaging.
This document provides guidance for effective communication strategies, recommending speaking to audience values through personal, timely stories rather than abstract ideas or environmentalist language. It suggests knowing the audience, crafting a relevant and empowering message told through stories and metaphors, choosing the right messenger to deliver the message through the proper medium supported by impactful images, and calling audiences to specific action.
Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018
Matti Kahra, Sitra: "Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi?"
5. Turvallinen elinympäristö?
•
Vihreällä väritetty alue
näyttää alueen, jonka
arvioidaan olevan
ihmiselämälle
”turvallisen”;
•
Punaiset näyttävät, millä
osa-alueilla kantokyvyn
rajat on jo ylitetty:
• Biodiversiteetin
kato
• Ilmastonmuutos
• Typen kierto
Lähde: Nature-lehti, 24.9.2009
8. Resurssitehokkuus – mitä se on?
”kymppikerroin”:
sama hyvinvointi ja ansiot
kymmeneksellä resursseja
Suljetut tuotantoketjut:
”Ekodesign”: vanha tuote materiaaliksi uudelle
Tuotteiden kirjon jatkuvasti kasvaessa maapallon
resurssien määrä pysyy vakiona: järjestelmässä tilaa
uudelle vain, jos vanhaa tehostetaan uuden
tarvitseman verran
Nykyinen ekologista suunnittelua koskeva direktiivi
kattaa pelkästään energiaa käyttävät ja
energiankäyttöön tiiviimmin linkittyvät tuotteet:
laajennus kattamaan koko tuotekirjo
Tuotteiden suunnittelu kierrätettäväksi
”Vuokrayhteiskunta”
9. ”Resurssin” laaja määritelmä
Mitä resurssit ovat: ei
pelkästään teollisuuden
raaka-aineita kuten
öljyä ja metalleja, vaan
myös luonnon
monimuotoisuutta,
maaperän ja vesistöjen
hyvinvointia, puhdasta
ilmaa ja muita
ekopalveluita
10. EU:n resurssitehokkuustiekartta
Pääpaino
resurssitehokkuudessa siellä,
missä sillä suurin vaikutus: liikenteessä,
rakennuksissa ja ruoan tuotannossa
Verotuksen painopisteen muutos: työn
verotuksesta resurssien käytön ja
ympäristölle haitallisten toimien
verottamiseen
Selkeät tavoitteet ja indikaattorit 2013?
11. …
Urbaanit kaivokset: arvometallit löydettävä
olemassa olevista tuotteista (kännyköistä,
tietokoneista, virtapiireistä…), ei aina vain uusista
luonnonkaivoksista
Todellinen jätehierarkia:
Elektronista jätettä koskeva WEEE-direktiivi
Elinkaariajattelu: painopiste jätteen synnyn ehkäisyssä
Milloin jätteestä jätettä ja milloin on resurssi – ”jätteen”
uusi määritelmä?
Käyttöhierarkia: Ei koskematonta luonnonresurssia
tuotantoketjuun, jos materiaali mahdollista saada
kierrätetyistä tuotteista
12. Indikaattorit ja ympäristökirjanpito
Mitä ovat resurssi-indikaattorit ja ympäristökirjanpito?
Erilaiset tilastot, mittarit ja indikaattorit rakentavat pohjaa
sille, millaisena yhteiskuntamme, yritystemme ja koko
maailman tila näyttäytyy. Tilastot rakentavat myös sitä
tietoperustaa, jolle poliitikkojen päätöksenteko rakentuu.
Pelkkä BKT:n mittaaminen ei riitä
Indikaattoreilla mitataan jo mm. hiilijalanjälkeä;
kattavamman mittariston kehittely käynnissä (kts. mm.
European Environmetal Agency)
EU-lainsäädäntö ympäristökirjanpidosta
verrannollisen tilinpidon merkitys suuri: ympäristöpolitiikkaa
mahdotonta arvioida ilman kunnollista tietopohjaa
mm. energiaa, vettä, metsiä, jätevirtoja ja
ekosysteemipalveluja koskevien tietojen tilinpito
13. Tiekartan tuolle puolen: tarve
kattavalle työkalupakille
Yritysten kirjanpito, luottoluokitukset, johdon
palkitseminen, verotus…
Yrityksiä koskevien kirjanpitovelvollisuuksien
muuttaminen sisällyttämään pakollisen
resurssikirjanpidon
Resurssien käyttö, ekologiset ja sosiaaliset
indikaattorit huomioon valtioiden ja yritysten
luottoluokituksissa
Johdon palkitsemisessa katse pitkälle tähtäimelle
kestävään kasvuun, ei neljännesvuosituloksiin
Verotuksen muutos
14. …
EU-
ja kansallisten budjettien ilmasto- ja
resurssijalanjäljen mittaaminen
Euroopan kehityspankin ja kansainvälisten
kehityspankkien lainapäätösten ilmasto- ja
resurssijalanjäljen mittaaminen
Kehitys- ja tutkimustyö
Haitallisten tukien poisto
15. European Resource Efficiency
Platform (EREP)
Keväällä 2012 ympäristökomissaari Potocnikin perustama,
resurssitehokkuutta pohtiva korkean tason työryhmä.
Työryhmän päämäärä: laatia konkreettiset työkalut
resurssitehokkuuden edistämiseen Euroopassa.
Kesäkuu 2013: lyhyen tähtäimen toimet, ”low hanging fruits”
2014: pitkän tähtäimen lainsäädäntätoimet ja muutokset
Työryhmän jäsenet koottu yhteiskunnan eri aloilta ja
kaikista jäsenmaista. Ryhmän jäseniin lukeutuvat mm.
komissaari Olli Rehn, Tanskan, Saksan ja Italian
ympäristöministerit, UNEP:n Achim Steiner ja OECD:n
pääekonomisti Pier Carlo Padoan.
Sirpa Pietikäinen yksi neljästä työryhmän meppijäsenistä
16. Entä se kilpailukyky?
Kilpailu niukentuvista resursseista: vähemmällä enemmän
tekeminen on kilpailuetu (Eurobarometri 2011: 75%
eurooppalaisista yrityksistä kokenut käyttämiensä materiaalien
kustannustennousun, 90% olettaa resurssikustannusten nousevan
huomattavasti tulevaisuudessa)
Esimerkkejä resurssitehokkuuden tuomista säästöistä
UK: jo pienellä energiankäytön tehostamisella energian ja
veden käytössä sekä tehokkaammalla kierrättämisellä 28 mrd.
€ vuosittaiset säästöt
EU:n energiatehokkuusdirektiivin täysinäinen toimeenpano
säästäisi keskimäärin 1.000€/vuosi/talous
-20% hiilidioksidipäästöjä saisi aikaan n. 52mrd € vuosittaisen
säästön terveydenhoitokuluissa
Parantamalla resurssitehokkuutta Euroopan BKT voisi kasvaa 240380 mrd. euroa ja synnyttää 1,4 – 2,8 miljoonaa työpaikkaa.
17. Linkkejä
Resurssitehotiekartta:
http://ec.europa.eu/environment/resource_efficiency/pdf/sec2011
_1068_final.pdf
Komission tiekartta vähähiilisestä taloudesta 2050 ja taustaa:
http://ec.europa.eu/clima/policies/roadmap/documentation_en.ht
m
European Climate Foundation: Roadmap 2050:
http://www.roadmap2050.eu/
EPC ”Green revolution: making eco-efficiency driver for growth
http://www.epc.eu/documents/uploads/pub_1401_green_revolutio
n.pdf
www.sirpapietikainen.net, sirpa.pietikainen@ep.europa.eu
European Resource Efficiency Platform:
http://ec.europa.eu/environment/resource_efficiency/re_platform/i
ndex_en.htm
Johan Rockström & Anders Wijkman: Planetary Boundaries, 2012.