[Alueseminaari] Antti Irjala - Ajankohtaista kestävän aluesuunnittelun ohjauksesta
•
0 likes•455 views
Esitetty GBC Finlandin, Raklin ja ympäristöministeriön Kestävä aluesuunnittelu -seminaarissa. Lue lisää: http://figbc.fi/tapahtuma/kestavat-aluesuunnittelun-tyokalut-osa-ii/
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (16)
Viewers also liked
Viewers also liked (20)
Similar to [Alueseminaari] Antti Irjala - Ajankohtaista kestävän aluesuunnittelun ohjauksesta
Similar to [Alueseminaari] Antti Irjala - Ajankohtaista kestävän aluesuunnittelun ohjauksesta (20)
More from GBC Finland
More from GBC Finland (20)
[Alueseminaari] Antti Irjala - Ajankohtaista kestävän aluesuunnittelun ohjauksesta
- 1. Ajankohtaista kestävän aluesuunni1elun ohjauksesta Ympäristöneuvos An7 Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto
- 2. Kansainvälinen ja EU:n ilmastopoli3ikka Kansainväliset ilmastoneuvo1elut (UNFCCC) • YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja 1997 • Tavoi1eena uusi sopimus vuonna 2015, jolla ilmastopäästöjä vähenne1äisiin vuoden 2020 jälkeen maailmanlaajuisesL. EU:n ilmastopoliLikka • EU:n päästövähennystavoite toteutetaan yhteisesL jäsenmaiden kesken (ilmasto-‐ ja energiapakeLn direkLivit) • Vihreä Kirja vuoden 2030 tavoi1eista (Komissio julkaisi 22.1.2014 ehdotuksen EU:n 2030 ilmastotavoi1eiksi vuodelle 2030) • EU:n vähähiiliLekar1a vuoteen 2050 (julkaisLin 2011) • EU:n sopeutumisstrategia 2020 (julkaisLin 2013) • PäästökauppadirekLivi: päästöoikeuksien ylitarjonnan vuoksi hinnat romahtaneet
- 3. Kansallinen ilmastopoli3ikka Kansallinen energia-‐ ja ilmastostrategia (2008, päivitys 2013) • Suomen ilmasto-‐ ja energiapoliLikan keskeiset linjaukset vuoteen 2020 saakka • Toimeenpanee EU:n ilmasto-‐ ja energiapakeLn tavoi1eet VN:n ilmasto-‐ ja energiapolii7nen tulevaisuusselonteko (2009) • Pitkän aikavälin ilmasto-‐ ja energiapoliLikan suuntaviivat • Tavoi1eeksi vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä Energia-‐ ja ilmastoLekar1a (2014) • Parlamentaarisen komitean Lekar1a valmistumassa • Keinot ja kustannukset vähähiilisen yhteiskunnan rakentamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi 80–95 prosenLlla
- 4. Kansallinen ilmastopoli3ikka Ilmastolain valmistelu • Hallitus antoi 5.6.2014 esityksen ilmastolaiksi • Valmistelun lähtökohtana 80 %:n vähennystavoite vuodelle 2050 • Sisältää hallinnon toimintaa ohjaavan suunni1elu-‐ ja seurantajärjestelmän • Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva suunnitelma sisältää riski-‐ ja haavoi1uvuustarkastelun, ja se hyväksy1äisiin vähintään kerran 10 vuodessa. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumissuunnitelma 2014 • Työryhmän ehdotuksen pohjalta valmisteilla valLoneuvoston periaatepäätös • Kyky hallita ilmastonmuutokseen lii1yviä riskejä ja sopeutua niihin • Ympäristöhallinnon toimintaohjelmien päivitys uuden strategian pohjalta
- 5. Maailmanlaajuiset kehityspolut ja keskeisten ilmastoriskien lisääntyminen Ympäristöministeriö / An7 Irjala 5 Lähde: IPCC (2014)
- 6. Alla oleva kaavio esi<ää energian loppukäytön jakautumisen eri sektoreiden kesken vuonna 2012 Lähde: TEM
- 7. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta keskeiset tekijät kaavoituksessa, rakennuksissa ja rakentamisessa Keskeiset tekijät alueidenkäytön suunni1elussa • Yhdyskuntarakenne (erityisesL kaupunkiseudut) • Laadukas täydennysrakentaminen ja elinympäristön laatu • Maankäytön ja liikenteen yhteensovi1aminen • Edellytysten luominen uusiutuvan energian hyödyntämiselle (mm. lähienergiaratkaisut ja tuulivoimatuotanto) • Mahdollistaminen kestäviin ratkaisuihin ja elämäntapaan Rakentamisen ja rakennuskannan kannalta keskeiset tekijät • Uudisrakentaminen • Suunnitelmallinen kiinteistönpito ja korjausrakentaminen • Uusiutuvan energian käy1ö • Energian käy1ö/energian tuotanto
- 8. EPBD direk3ivi – millainen on kaavoituksen ja rakentamisen rajapinta? Rakennusten energiatehokkuusdirekLivin (Energy Performance of Buildings, EPBD) mukaan EU:n jäsenvalLoiden tulee taata, e1ä kaikki 31.12.2020 jälkeen rakennetut uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiatasoa. Lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on eri1äin korkea energiatehokkuus. Tarvi1ava lähes olematon tai eri1äin vähäinen energiamäärä olisi hyvin laajalL kate1ava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuote1ava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia (EPBD, arLkla 2.2) Lähes nollaenergiarakentaminen vaiku1aa kaavoitukseen muun muassa energian pientuotannon ja yhteiskäy1öratkaisujen sekä rakentamisen sijainnin ohjauksen kau1a.
- 9. MRL toimii keskeisiltä periaa<eiltaan hyvin ja sille asete<ujen tavoi<eiden suuntaises3 Tarvitaan kuitenkin lain osauudistuksia ja käytäntöjen kehi1ämistä Kaupunkiseutujen suunni1eluun on panoste1ava, ml. kaupunkien kehysalueet Kaupunkien taajamien kehysalueiden ulkopuolella ja muualla maaseudulla ohjauksen tarve on vähäisempi. Neljä viidestä kaavoi1ajasta kokee, e1ä kaavajärjestelmä tarjoaa toimivia välineitä erilaisiin suunni1elutarpeisiin Ma7 LaiLo, ympäristöministeriö
- 10. Maankäy<ö-‐ ja rakennuslain arvioin3 ja ilmastonmuutos Maankäy1ö-‐ ja rakennuslakia valmisteltaessa päästöjen voimakas vähentäminen ei ollut keskeisenä tekijänä. MRL kuitenkin sisältää ilmastonmuutoksen kannalta keskeisiä seikkoja. Ilmastonmuutoksen hillintä on välillisesL sisällä jo olemassa olevissa pykälissä ja lii1yy erityisesL yhdyskuntarakenteen ehey1ämiseen (esimerkiksi maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaaLmukset). Ilmastonmuutoksen hillintä korostaa laadukkaan täydennysrakentamisen merkitystä
- 11. Maankäy<ö-‐ ja rakennuslain arvioin3 ja ilmastonmuutos Maankäy1ö-‐ ja rakennuslain kokonaisarvioinnin johtopäätökset ilmastonmuutoksen näkökulmasta • Valtakunnallisten alueidenkäy1ötavoi1eiden tarkistus 2008 • Ilmastovaikutusten arvioinL kaavoituksessa • Tulvavaara-‐alueiden muu1uminen Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen osana maankäy1ö-‐ ja rakennuslain kehi1ämistä Kaavoituksessa ilmastonmuutoksen hillintää koskevat ratkaisut ovat kiinteässä yhteydessä kunLen strategioihin ja muun muassa maapoliLikkaan. Mikä on eri ohjauskeinojen merkitys ja vaiku1avuus?
- 12. Osauudistusten valmistelun alustava ajoitus Tuleva hallitusohjelma vaiku<aa hankkeiden etenemiseen Ympäristöministeriö / Ma7 LaiLo
- 13. Miten edetään? Kaavajärjestel-‐ mä ja sen sovel-‐ taminen (sisältää ky-‐ ja ly –näkökulman) VAT Poikkeamis mene1ely Kaupunki-‐ seudut ja maaseutu Sähköinen asioinL Kehi1ämisa lueet ja raakamaan lunastus Kaupan ohjaus RAPO-‐ pake7 Rajapinta-‐ kysymykset Rakentami-‐ sen säännökset Perustuslaki Kaavaohjauksen kehi1äminen Muutoksenhaku Kaavojen toteu1aminen
- 14. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ympäristöministeriö / An7 Irjala 14 Lähde: Luonnos kansalliseksi sopeutumissuunnitelmaksi
- 15. Päivite<y opas alimpien rakentamiskorkeuksien määri<ämiseksi (Syke, IL, YM, MMM) Meriveden noususkenaariot Ilmaston muu1uminen tulee huomioida rakentamisessa, kaavoituksessa ja kaavojen ajantasaisuuden arvioinnissa Riskien tunnistaminen ja tapauskohtainen harkinta (todennäköisyys x vaikutusten merki1ävyys) Ympäristöministeriö / An7 Irjala 15
- 16. Hulevesien kokonaishallinnasta säädetään 1.9.2014 lukien maankäy<ö-‐ ja rakennuslaissa 103 c § Hulevesien hallinnan yleiset tavoi/eet Hulevesien hallinnan yleisenä tavoi1eena on: 1) kehi1ää hulevesien suunnitelmallista hallintaa erityisesL asemakaava-‐alueella; 2) imey1ää ja viivy1ää hulevesiä niiden kerääntymispaikalla; 3) ehkäistä hulevesistä ympäristölle ja kiinteistölle aiheutuvia hai1oja ja vahinkoja o1aen huomioon myös ilmaston muu1uminen pitkällä aikavälillä; ja 4) edistää luopumista hulevesien johtamisesta jätevesiviemäriin. 16