Jyväskylässä toteutettiin loppuvuodesta 2013 neljätoista lyhyttä kokeilua osana Sitran Kohti resurssiviisautta -hanketta. Suomen ympäristökeskus (SYKE) teki kokeiluista vaikuttavuusarviot, joissa tarkasteltiin kunkin kokeilun ympäristö-, talous- ja sosiaalisia näkökulmia.
Tutkimus: Länsirannikon jätehuoltosektorin vaihtoehtoisten ratkaisujen yritys-, alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset
Gaia Consulting Oy 27.1.2014
Ville Karttunen, Mari Saario, Pasi Rinne,
Anu Vaahtera, Erkka Ryynänen ja Iivo Vehviläinen
Jyväskylässä toteutettiin loppuvuodesta 2013 neljätoista lyhyttä kokeilua osana Sitran Kohti resurssiviisautta -hanketta. Suomen ympäristökeskus (SYKE) teki kokeiluista vaikuttavuusarviot, joissa tarkasteltiin kunkin kokeilun ympäristö-, talous- ja sosiaalisia näkökulmia.
Tutkimus: Länsirannikon jätehuoltosektorin vaihtoehtoisten ratkaisujen yritys-, alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset
Gaia Consulting Oy 27.1.2014
Ville Karttunen, Mari Saario, Pasi Rinne,
Anu Vaahtera, Erkka Ryynänen ja Iivo Vehviläinen
ORSI Policy brief: Kuntien hankinnoilla hiilineutraaliuteenORSI
Julkisilla hankinnoilla vaikuttaminen on konkreettinen keino, kun haetaan ratkaisuja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja ilmastokriisin selättämiseksi. Julkisen sektorin rakennuskannassa, energiankulutuksessa ja palvelujen tuottamisessa piilee merkittävä ilmastopäästöjen vähennyspotentiaali, sillä Suomen julkisten hankintojen hiilijalanjälki vastaa noin viidesosaa maamme kulutusperusteisesti lasketuista kasvihuonekaasupäästöistä.Tästä hiilijalanjäljestä taas lähes 80 prosenttia aiheutuu kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista.
Keinoja ilmastoystävällisiin hankintoihin ovat kestävyystavoitteiden liittäminen hankintaprosessiin, puhtaan teknologian hankinnat ja fiksujen palveluratkaisujen edistäminen. Vuonna 2017 uudistettu hankintalaki tukee hankintojen kestävyyden huomioimista aiempaa paremmin, ja vuonna 2020 käyttöönotettu kansallinen julkisten hankintojen strategia, Hankinta-Suomi, painottaa vahvasti hankintojen kestävyyttä.
Hankintapulssi-työkalulla on mahdollista tarkastella, mihin hankintakokonaisuuksiin liittyy suurimmat päästövähennysmahdollisuudet. Jo tällä hetkellä Suomesta löytyy runsaasti hyviä esimerkkejä vähähiilisistä hankinnoista. Käyttämättömiä mahdollisuuksia on kuitenkin vielä paljon.
Eteneminen kohti vähähiilisiä hankintoja vaatii kunnan johdon tuen, kestävyyttä edistävät hankintalinjaukset, hankintaosaamisen kehittämistä, resursseja ja yhteistyötä.
Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta -hankkeen lyhyiden kokeilujen pohjalta jatkoon on valittu kolme pilottihanketta: joukkoliikenteen käytön lisäämiseen tähtäävä Bussiloikka, ekotehokkaaseen asumiseen liittyvä Resurssiviisas asuminen ja maa-aineksen käytön järkeistämiseen tähtäävä Massainfo.
Taloustutkimus on toteuttanut tämän tutkimuksen Sitran toimeksiannosta.
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia liittyen ympäristöystävällisiin elämäntapoihin, kuten energiankäyttöratkaisuihin, energiansäästöön ja ruokajätteen vähentämiseen. Tutkimus toteutettiin osana Sitran Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teema-aluetta.
Ilmastobudjetointi on arvokas työkalu hiilineutraaliutta tavoitteleville kunnille. Paikallisten päästövähennystavoitteiden sisällyttäminen kunnan talousarvioon ja niiden seuraaminen tilinpäätöksessä auttavat kuntia varmistamaan, että tavoitteisiin
pääsemiselle osoitetaan tarpeeksi varoja.
Ilmastobudjetointi parantaa myös kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä, mikä on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun kunnan strategiset ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet muodostavat oleellisen osan vuosittaista budjettia ja raportointia, kunnan johto pystyy seuraamaan edistystä. Näiden tietojen avulla poliittiset päätöksentekijät pystyvät kertomaan toteutuneista edistysaskeleista ja kehityksestä kuntalaisille ja erilaisille sidosryhmille.
Ilmastobudjetin menestyksekäs käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttävät kunnalta muutakin kuin pelkkää mittaamista tai laskentaa. Oleellista on myös rakentaa kuntaorganisaatioon ilmastotoimenpiteitä tukeva kulttuuri.
Case: Turun seudun puhdistamo - energiatuki investoinnilleMotiva
Turun seudun puhdistamo halusi käyttöönsä aurinkosähköratkaisun, joka oli rakenteellisesti huomaamaton ja lopputulokseltaan kestävä. Ohutkalvoilla toteutettu pienaurinkovoimala sai valtion energiatukea.
Energiatuki 2018 ja sen hakeminen - Energiatehokas vesihuoltolaitosMotiva
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, edistävät energiansäästöä tai energiantuotannon tai käytön tehostamista muutoin energiajärjestelmän muuttumista vähähiiliseksi. Energiatukea on saatavissa vuosittain voimassa olevien linjausten mukaisesti.
Aineisto on tuotettu osana Energiatehokas vesihuoltolaitos -hanketta (2016-2018).
Sitran Gaia Consulting -yhtiöltä tilaama selvitys kansalaisten omien toimien CO2-päästövähennysmahdollisuuksista energiasektorilla vuoteen 2030 mennessä.
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
AGCO Powerin laatujohtaja Mika Moision esitys AGCO Power Reman moottorit - Kestävä ja kustannustehokas ratkaisu Sitran Kiertotalous teknologiateollisuudessa -tilaisuudessa 7.5.2015.
Fredrik Ekin esitys 31.10.2012 otsikolla Maatilojen sähkön ja lämmön yhteistuotantoratkaisut bio- ja puukaasulla. Copyright Fredrik Ek / Svenska Lantbrukssällskapens Förbund 2012
ORSI Policy brief: Kuntien hankinnoilla hiilineutraaliuteenORSI
Julkisilla hankinnoilla vaikuttaminen on konkreettinen keino, kun haetaan ratkaisuja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja ilmastokriisin selättämiseksi. Julkisen sektorin rakennuskannassa, energiankulutuksessa ja palvelujen tuottamisessa piilee merkittävä ilmastopäästöjen vähennyspotentiaali, sillä Suomen julkisten hankintojen hiilijalanjälki vastaa noin viidesosaa maamme kulutusperusteisesti lasketuista kasvihuonekaasupäästöistä.Tästä hiilijalanjäljestä taas lähes 80 prosenttia aiheutuu kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista.
Keinoja ilmastoystävällisiin hankintoihin ovat kestävyystavoitteiden liittäminen hankintaprosessiin, puhtaan teknologian hankinnat ja fiksujen palveluratkaisujen edistäminen. Vuonna 2017 uudistettu hankintalaki tukee hankintojen kestävyyden huomioimista aiempaa paremmin, ja vuonna 2020 käyttöönotettu kansallinen julkisten hankintojen strategia, Hankinta-Suomi, painottaa vahvasti hankintojen kestävyyttä.
Hankintapulssi-työkalulla on mahdollista tarkastella, mihin hankintakokonaisuuksiin liittyy suurimmat päästövähennysmahdollisuudet. Jo tällä hetkellä Suomesta löytyy runsaasti hyviä esimerkkejä vähähiilisistä hankinnoista. Käyttämättömiä mahdollisuuksia on kuitenkin vielä paljon.
Eteneminen kohti vähähiilisiä hankintoja vaatii kunnan johdon tuen, kestävyyttä edistävät hankintalinjaukset, hankintaosaamisen kehittämistä, resursseja ja yhteistyötä.
Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta -hankkeen lyhyiden kokeilujen pohjalta jatkoon on valittu kolme pilottihanketta: joukkoliikenteen käytön lisäämiseen tähtäävä Bussiloikka, ekotehokkaaseen asumiseen liittyvä Resurssiviisas asuminen ja maa-aineksen käytön järkeistämiseen tähtäävä Massainfo.
Taloustutkimus on toteuttanut tämän tutkimuksen Sitran toimeksiannosta.
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia liittyen ympäristöystävällisiin elämäntapoihin, kuten energiankäyttöratkaisuihin, energiansäästöön ja ruokajätteen vähentämiseen. Tutkimus toteutettiin osana Sitran Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teema-aluetta.
Ilmastobudjetointi on arvokas työkalu hiilineutraaliutta tavoitteleville kunnille. Paikallisten päästövähennystavoitteiden sisällyttäminen kunnan talousarvioon ja niiden seuraaminen tilinpäätöksessä auttavat kuntia varmistamaan, että tavoitteisiin
pääsemiselle osoitetaan tarpeeksi varoja.
Ilmastobudjetointi parantaa myös kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä, mikä on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun kunnan strategiset ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet muodostavat oleellisen osan vuosittaista budjettia ja raportointia, kunnan johto pystyy seuraamaan edistystä. Näiden tietojen avulla poliittiset päätöksentekijät pystyvät kertomaan toteutuneista edistysaskeleista ja kehityksestä kuntalaisille ja erilaisille sidosryhmille.
Ilmastobudjetin menestyksekäs käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttävät kunnalta muutakin kuin pelkkää mittaamista tai laskentaa. Oleellista on myös rakentaa kuntaorganisaatioon ilmastotoimenpiteitä tukeva kulttuuri.
Case: Turun seudun puhdistamo - energiatuki investoinnilleMotiva
Turun seudun puhdistamo halusi käyttöönsä aurinkosähköratkaisun, joka oli rakenteellisesti huomaamaton ja lopputulokseltaan kestävä. Ohutkalvoilla toteutettu pienaurinkovoimala sai valtion energiatukea.
Energiatuki 2018 ja sen hakeminen - Energiatehokas vesihuoltolaitosMotiva
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, edistävät energiansäästöä tai energiantuotannon tai käytön tehostamista muutoin energiajärjestelmän muuttumista vähähiiliseksi. Energiatukea on saatavissa vuosittain voimassa olevien linjausten mukaisesti.
Aineisto on tuotettu osana Energiatehokas vesihuoltolaitos -hanketta (2016-2018).
Sitran Gaia Consulting -yhtiöltä tilaama selvitys kansalaisten omien toimien CO2-päästövähennysmahdollisuuksista energiasektorilla vuoteen 2030 mennessä.
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
AGCO Powerin laatujohtaja Mika Moision esitys AGCO Power Reman moottorit - Kestävä ja kustannustehokas ratkaisu Sitran Kiertotalous teknologiateollisuudessa -tilaisuudessa 7.5.2015.
Fredrik Ekin esitys 31.10.2012 otsikolla Maatilojen sähkön ja lämmön yhteistuotantoratkaisut bio- ja puukaasulla. Copyright Fredrik Ek / Svenska Lantbrukssällskapens Förbund 2012
Anna Purola
Tampereen kaupungin museopalvelut,
Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE
Ovet auki vapaaehtoistoiminnalle 2.12.2014
Sitran, Tampereen kaupungin ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston seminaari
Miten Suomesta tehdään lasten ja nuorten palveluiden mallimaa?Sitra / Hyvinvointi
Miten Suomesta tehdään lasten ja nuorten palveluiden mallimaa?
Ideointityöpajan yhteenveto
Sitran Tajua Mut! - liputus nuoren tukena -seminaari 4.9.2014
Valtavalo Oy:n hallituksen puheenjohtaja Simo Makkosen esitys CLC:n, Sitran ja Teknologiateollisuuden 17.2.2016 Finlandia-talolla yhdessä järjestämässä tilaisuudessa "Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa".
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 - Sari Pitkänen, Pohjois-Kar...Suomen metsäkeskus
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 - Sari Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Puhutaan metsästä, Pohjois-Karjala -tilaisuus 11.3.2020 Joensuussa. Järjestäjinä Suomen metsäkeskus ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Puhutaan metsästä on Suomen metsäkeskuksen sidosryhmätilaisuus, joka kokoaa yhteen metsäalan vaikuttajat ja tekijät. Tilaisuudessa puhutaan valmisteilla olevasta alueellisesta metsäohjelmasta.
Naudat, ilmasto ja ympäristö –seminaari
Järjestäjä: Luonnonvarakeskus (Luke)
Ajankohta: 21.1.2020 klo 9-17
Sijainti: Helsingin keskuskirjasto Oodi, Maijansali
Keskustelu naudan hiilijalanjäljestä ja muista ympäristövaikutuksista käy polttavan kuumana. Mikä on naudan vaikutus ilmastonmuutokseen ja ympäristöön? Onko vaikutus erilainen kotimaisella ja ulkomaisella naudalla? Onko tutkijoilla ratkaisuja naudan ilmasto- ja ympäristörasitteen vähentämiseksi? Voiko karjankasvatuksesta ruoantuotannossa olla jopa hyötyä ilmaston ja ympäristön kannalta?
Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietintö, energia- ja ilmastotiekartta 2050, julkaistiin seminaarissa 16.10.2014. Ohessa yleisesitys aiheesta.
A presentation on climate solutions and the results from Sitra's Green to Scale projects for international journalists visiting Finland on 31 October 2018. Presented by Leading specialist Outi Haanperä.
A presentation on the circular economy playbook by Sitra, Technology Industries Finland and Accenture for international journalists visiting Finland on 31 October 2018. Presented by Leading specialist Jyri Arponen.
A presentation on Sitra and the circular economy and WCEF for international journalists visiting Finland on 31 October 2018. Presented by Project director Kari Herlevi.
Winning Climate Strategies: Solutions for asset owners from beginner to best practise
Catherine Howarth's presentation in the Finnish Climate Summit, June 2018. Catherine Howarth is the Chief Executive of ShareAction, that coordinates civil society activism to promote responsible investment across Europe.
The SHIFT framework is a practical tool for finding the best ways to encourage ecologically sustainable consumer behavior, whether the solution is a product, a service or behavior change. It is intendent for marketing practitioners, companies large and small, marketing agencies, and societal marketers. The framework is based on a thorough review of the scientific literature on sustainable consumer behavior.
Presentation by professor Kate White, University of British Columbia, Vancouver.
Thomas Kolster, Mr. Goodvertising, esitys Sitran Aamuharppaus-tilaisuudessa 27.3.2018 / Thomas Kolster's presentation at Sitra's event on March 27th, 2018.
Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018
Matti Kahra, Sitra: "Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi?"
2. Jopa 4–6 astetta kuumempi ilmasto
•4–6 asteen lämpeneminen maapallolla on vääjämätönnykyisillä toimilla hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi.
•Tämä tarkoittaa muuttuneita elinolosuhteita ja yhteiskunnallisia kysymyksiä myös Suomelle.
•Olemmeko valmiita ottamaan esim. 100 000 ilmastopakolaista vuosittain? Miten suomalaiseen kansanterveyteen vaikuttaa 6 kuukautta pitkä pimeä lumeton märkä jakso?
•Mikä on sopiva hinta ilmakehään päätyvälle hiilelle?
Sitra • Tiina Kähö • 2.10.2014 • 2
3. 3
Aikamme suurin systeeminenhaaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun irtikytkentä luonnonvarojen kulutuksesta
Koettu hyvinvointi
Talous
Luonnonvarojen käyttö
Sitra • Tiina Kähö• 2.10.2014 •
4. EI JÄTETTÄ
Fossiilisten polttoaineiden käyttö lopetettava ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
EI CO2-PÄÄSTÖJÄ
Kiertotaloutta edistämällä materiaalit
takaisin kiertoon
Uusiutuvien materiaalien kulutus
globaalisti kestävälle tasolle
YHDEN MAAPALLON ELÄMÄ
Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta
Sitra • Tiina Kähö • 2.10.2014 •
5. 5
Ilmastonmuutoksen vaikutukset maapallon tulevaisuuteen
Lähteet: IPCC, OECD, KaijaHakala (MTT) Sitra • Tiina Kähö • 2.10.2014 •
6. 6
Ilmastonmuutoksen vaikutukset maapallon tulevaisuuteen
Lähteet: IPCC, OECD, KaijaHakala (MTT)
Merenpinta nousee 0.5m –1.9m
Lämpö-ja helleaaltojen pituus, intensiteetti ja kesto kasvavat
Rankkasateet ja trooppiset myrskyt lisääntyvät
Maapallon keskilämpö- tila nousee
Meret happa- moituvat– kalakannat voivat pienentyä
Kuivuus lisääntyy, etenkin matalilla leveysasteilla
Hiilidioksidi- pitoisuus lisääntyy
Talvet lämpenevät ja lumipeite hupenee
OECD: “Ilmastonmuutoson nousemassayhdeksi2000-luvun suurimmistapoliittisistahuolenaiheista. Se uhkaayhteiskunnanhyvinvointia, hidastaataloudenkehitystäjavaikuttaaympäristöön.”
Sitra • Tiina Kähö • 2.10.2014 •
7. Sitra • Tiina Kähö • 2.10.2014 • 7
Ilmastonmuutos on uhka ja mahdollisuus paitsi maailman talouskehitykselle, myös liiketoiminnalle
Lähteet: World Bank, OECD, IEA World Energy Investment Outlook 2014, TEM
OECD: Maailman BKT pienenee 0,7–2,5 % vuoteen 2060 mennessä –ilmastonmuutoksen vaikutus.
World Bank: maailman BKT kasvaa $ 1,8–2,6 biljoonaa vuosittain vuoteen 2030 mennessä (2 % maailman BKT) – ilmastonmuutoksen torjunta.
IEA: $ 48 biljoonaa energiainvestointeihin 2035 mennessä.
$
TEM: Globaalin cleantech-markkinansuuruus noin 1 600 miljardia euroa (2012). Kasvu noin 7–8 % vuosittain.
€
8. Sitra • Tiina Kähö • 2.10.2014 • 8
•CarbonTracker: Maailman “hiilibudjetti” ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi kahteen asteeseen on arviolta 886 GtCO2vuosille 2000–2050, ja tästä oli käytetty jo 36 % vuoteen 2011 mennessä.
•Hiilibudjetissa pysymiseksi jopa 80 % nykyisistä varannoista tulisi jättää hyödyntämättä.
Lähteet: Carbon Tracker Initiative: Unburnable Carbon, The Economist
Hiiliriski: Onko fossiilisten polttoaineiden esiintymien arvostuksessa hiilikupla?
9. Hallinto ja
kannusteet
Kestävä teollisuus ja elinkeino- elämä
Kestävät elämäntavat ja kulutus
Rahoitus ja yhteisöt
Vähähiilinen liikenne
Kestävät kaupunki- ekosysteemit
Luonnon- varojen kestävä käyttö
Hyvin- vointi
Sitra • Tiina Kähö • 2.10.2014 • 9
Miksi Sitra panostaa resurssiviisaan ja hiilineutraalin yhteiskunnan edistämiseen?
10. Hallinto ja
kannusteet
Kestävä teollisuus ja elinkeino- elämä
Kestävät elämäntavat ja kulutus
Rahoitus ja yhteisöt
Vähähiilinen liikenne
Kestävät kaupunki- ekosysteemit
Luonnon- varojen kestävä käyttö
Hyvin- vointi
Sitra • Tiina Kähö • 2.10.2014 • 10
Sitran rooli on kehittää ja kokeilla uusia toimintatapoja, joiden avulla Suomi uudistuu, talous kehittyy ja tuottaa työpaikkoja ja hyvinvointia
Miksi Sitra panostaa resurssiviisaan ja hiilineutraalin yhteiskunnan edistämiseen?
Maailma tarvitsee edelläkävijöitä
Suomi voi olla kokoaan suurempi edelläkävijä ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen hupenemisen torjumisessa sekä kannattavan cleantech-liiketoiminnanja kestävien elämäntapojen synnyttäjänä1
11. 11
Muutos vaatii johdonmukaista ja pitkäjänteistä energiapolitiikkaa ja kykyä sietää epävarmuutta
Sitra • Tiina Kähö • 2.10.2014 •
12. 12
Muutos vaatii johdonmukaista ja pitkäjänteistä energiapolitiikkaa ja kykyä sietää epävarmuutta
Sitra • Tiina Kähö • 2.10.2014 •
Älykkäätsähköverkot
Nettomittarointi
Sähkönhajautettupientuotanto
Insentiivitraaka- aineidenkäytönvähentämiseksi
Jätteidenhyödyntäminenenergiantuotannossa
Tuetteknologioidenkehitykseen
Syöttötariffit
Johdonmukainentukipolitiikka
Hiilidioksidipäästöjenhinta–Globaalistijaalueellisesti
Toimivatalueellisetsähkömarkkinat
Ilmastolaki
Uudetteknologiat:
•CCS
•Fuusiovoima
•Aaltovoima
Geoterminenlämpö
Huoltovarmuus
Energiatehokkuus
Tehokkaatsiirtoverkot
Sähkönvarastointi