Marjukka Lamminen - Maailma nyt ja tulevaisuudessa - Kestävä kotieläintuotanto - KEL250B kevät 2017

KEL250B Johdanto
Maailma nyt ja tulevaisuudessa
Marjukka Lamminen
Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
marjukka.lamminen@helsinki.fi
CC BY-NC-ND
1MAATALOUSTIETEIDEN LAITOS
MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA
Kuva: Rainforest Action Network/Flickr CC BY-NC

Holoseeni
• Geologinen aikakausi, joka alkoi viimeisimmän jääkauden
jälkeen n. 11 700 vuotta sitten
• Ennustettava ja tuttu maailma, jossa muutokset lineaarisia
• Ilmasto-olot poikkeuksellisen vakaat
– Lämpötila (±1 °C), merenpinnan muutokset ja sään ääri-
ilmiöt vähäisiä
• Mahdollisti nykyihmisen nopean kehityksen: metsästäjä-
keräilijä  maanviljely  kaupungit, kirjoitettua kieltä
käyttävä sivilisaatio, teknologian kehitys
• Ainoa tunnettu geologinen aikakausi, jonka aikana modernin
ihmissivilisaation elämä on varmasti mahdollista
2
Marjukka Lamminen

Maapallon lämpötilan vaihtelu
viimeisen 100 000 vuoden aikana
Marjukka Lamminen
3
Rockström ym. 2009

Ilmastonmuutos
Marjukka Lamminen
4
Steffen&Hughes,2013

Antroposeeni
• Nykyinen geologinen aikakausi
• Ihminen kuskin paikalla:
– Ihmisen toiminta vaikuttaa voimakkaasti kaikkiin maapallon
prosesseihin: ilmasto, geologia, veden kierto, biosfääri jne.
– ”Big world in a small planet”
• Vaikeasti ennustettava ja hallittava monimutkainen
maailma, muutokset epälineaarisia, tuntematon
• Antroposeenin alkuajankohdasta monia mielipiteitä:
– Maanviljelyn keksiminen 8000 vuotta sitten
– Teollinen vallankumous 1800-luvulla
– Ydinkokeiden levittämät radioaktiiviset aineet 1950-luvulla
– ”The Great Acceleration” 1955
Marjukka Lamminen
5

The great acceleration
acceleration=kiihtyminen, nopeutuminen, kiihdytys, nopeuttaminen
• Ihmistoiminnan ja sen ympäristövaikutusten
voimakas lisääntyminen toisen maailmansodan
jälkeen: 1955
• KAIKKIEN ihmisille merkityksellisten asioiden
tuotanto ja kulutus lisääntynyt eksponentiaalisesti
• Samalla ihmistoiminnan aiheuttama
ympäristökuormitus lisääntynyt räjähdysmäisesti
• ”Hockey stick shaped curves”
Marjukka Lamminen
6

Socio-economic trends
Marjukka Lamminen
7
Steffen ym. 2015

Earth system trends
8
Steffen ym. 2015

9
Kahden jättiläisen
yhteentörmäys:
- Ihmistoiminnan ja sen
ympäristövaikutusten
räjähdysmäinen lisääntyminen
- Ihmispopulaation voimakas
lisääntyminen (9 miljardia
vuonna 2050), kaikilla ihmisillä
oltava yhtäläinen oikeus
kehitykseen
Kuva: Kevin C. Lee/Flickr CC BY-NC-SA

The quadruple squeeze
Maapallo ajetaan ahtaalle neljältä eri taholta
10
Rockström & Karlberg, 2010

Ilmastonmuutos ja riskit
Marjukka Lamminen
12
2014: kaikki GHG-päästöt yhteensä 450 ppm
Todennäköisyys yli 6°C lämpenemiselle kun GHG-päästöt
450 ppm  1,6%
Sama, kuin hyväksyttäisiin ~1600 lentoturmaa päivittäin!
* oletus: 100 000 päivittäistä lentoa

Planeettarajat
Planetary boundaries – Rockström ym. 2009, Steffen ym. 2015
Tavoitteena:
1. Maapallon vakautta säätelevien ympäristön prosessien tunnistaminen
2. Kestävyyden rajojen säätäminen
• Lähtökohta: Holoseenin kaltainen ympäristö on ainoa, joka voi
varmuudella ylläpitää modernia ihmissivilisaatiota
• 9 tunnistettua planeettarajaa
– Näistä 7:lle on kyetty määrittämään kestävyyden rajat
• Kestävyyden rajojen ylittäminen heikentää maapallon vakautta ja voi olla
jopa katastrofaalista ja aiheuttaa epälineaarisia yhtäkkisiä
ympäristömuutoksia
– Suuret vaikutukset ihmisten hyvinvointiin, ruoan- ja energian tuotantoon ja
veden saatavuuteen
Marjukka Lamminen
13

Planeettarajat
Planetary boundaries – Steffen ym. 2015
Marjukka Lamminen
14

Määritetyt planeettarajat
Steffen ym. 2015
Planeettaraja Kriteeri Turvaraja
(sisäkehä, vihreä)
Ylä- ja alaraja
(kahden kehän
välinen alue,
keltainen)
Nykyinen arvo,
punaisella jos
turvaraja ylittyy
Ilmastonmuutos Ilmakehän CO2-
pitoisuus
350 ppm 350-450 ppm 398.5 ppm
Yläilmakehän energia-
epätasapaino
+1.0 W/m2 +1.0-1.5 W/m2 +2.3 W/m2
Biodiversiteetti-
kato
Geneettinen
diversiteetti;
Sukupuuttoon
kuolleiden lajien
määrä/milj. lajia/vuosi
<10 E/MSY 10-100 E/MSY 100-1000 E/MSY
Funktionaalinen
diversiteetti:
Biodiversiteetin
koskemattomuus-
indeksi
>90 % 90-30 % ?
Stratösfäärin
otsonikato
Stratösfäärin
otsonipitoisuus
275.5 DU 275.5-261 DU ~200 DU
Merien
happamoituminen
Aragoniitti-saturaatio ≥80% suhteessa
esiteolliseen
saturaatioon
≥80-≥70 % ~84%

Määritetyt planeettarajat
Steffen ym. 2015
Planeettaraja Kriteeri Turvaraja
(sisäkehä, vihreä)
Ylä- ja alaraja
(kahden kehän
välinen alue,
keltainen)
Nykyinen arvo,
punaisella jos
turvaraja ylittyy
N kierto Teollinen ja biologinen
typensidonta
ilmakehästä
62 Tg N/vuosi 62-82 Tg N/vuosi 150 Tg N/vuosi
P kierto P virtaus valtameriin 11 Tg P/vuosi 11-100 Tg P/vuosi 22 Tg P/vuosi
P virtaus lannoitteista
eroosioherkkiin
maaperiin
6.2 Tg P/vuosi 6.2-11.2 Tg P/vuosi ~14 Tg P/vuosi
Maankäytön
muutokset
Jäljellä oleva
alkuperäinen
metsäpeite
75% 75-54% 62%
Makeanveden
käyttö
Sinisen veden
maksimikulutus =
makea pinta- ja
pohjavesi
4000 km3/vuosi 4000-6000
km3/vuosi
~2600 km3/vuosi
Atmosfäärin
aerosolikuormitus
Aerosolin optinen
syvyys (AOD)
? ? ?
Kemialliset
saasteet
? ? ? ?

Planeettarajat
Planetary boundaries – Rockström ym. 2009, Steffen ym. 2015
• Yksittäiset planeettarajat vuorovaikutuksessa
keskenään: yhden ylittäminen vaikuttaa myös
muihin!
• Helpottavat ihmiskunnan kannalta biologisesti
turvallisen elinympäristön määrittämistä
• Planeettarajat eivät ota kantaa siihen, miten
ihmisyhteisöjen tulisi kehittyä tai elää – sosiaalinen
ulottuvuus puuttuu!
Marjukka Lamminen
17

The Doughnut Economics
Sosiaalisesti oikeudenmukainen elämä planeettarajojen puitteissa
Marjukka Lamminen
18
Raworth 2012

Uhkia-mutta myös mahdollisuuksia
• Olemme ensimmäinen ihmissukupolvi, joka tietää
elävänsä yli maapallon kantokyvyn!
Marjukka Lamminen
19
UHKIA
– mutta myös mahdollisuuksia
Olemme ensimmäinen ihmissukupolvi, joka tietää
elävänsä yli maapallon kantokyvyn ja tietää millaisia
ympäristövaikutuksia tällaisella kulutuskäyttäytymisellä
on. Ihminen on kuskin paikalla ja päättää, mihin
suuntaan ajetaan.
Kuva: lokisbong/Flickr CC BY-NC-SA

Kestävä kehitys ja kotieläintuotanto
20MAATALOUSTIETEIDEN LAITOS
MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Kestävä kehitys
• ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää
nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta
mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.”
– Our common future, YK:n ympäristön ja kehityksen maailmankomissio 1987
• ”Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja
paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua
yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on
turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen
mahdollisuudet. ”
– Ympäristöministeriö
Marjukka Lamminen
21

Kestävän kehityksen 3 pilaria
Marjukka Lamminen
22
Ympäristö
Talous Yhteiskunta
Toteuttamis-
kelpoinen
Siedettävä
Kestävä
Oikeuden-
mukainen

Kestävän kehityksen 3 pilaria
Marjukka Lamminen
23
Ympäristö
Talous Yhteiskunta
Toisaalta voi myös pohtia:
elämme niin
monimutkaisessa
maailmassa, että onko
edes mahdollista tai
tarkoituksenmukaista
erotella ulottuvuuksia
toisistaan?
Kaikki vaikuttaa
kaikkeen joka
tapauksessa!

24
Kuva: Oxfam East Africa/Flickr CC BY
- Kärsinyt 90-luvun lopusta saakka
ilmastonmuutoksen aiheuttamista
pahoista, toistuvista
kuivuusjaksoista
- Todennäköisesti pahin kuivuusjakso
900 vuoteen
- 85 % kotieläimistä kuoli vuosina
2006-2011
- Ruoantuotannon romahtaminen sai
1,5 miljoonaa ihmistä muuttamaan
maaseudulta kaupunkeihin
- Vuonna 2015 viljasadot 50% 2011
vuoden tasosta
Esimerkki: Syyrian sota 2011-

Kaikki ongelmat eivät ole kaukana!
Marjukka Lamminen
25
Interaktiivinen kartta: World
resources institute

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet
vuoteen 2030 mennessä
Marjukka Lamminen
26

TEHTÄVÄ: YK:n kestävän kehityksen
tavoitteet ja maatalous
1. End poverty in all its forms everywhere
2. End hunger, achieve food security and improved nutrition and promote sustainable agriculture
3. Ensure healthy lives and promote well-being for all at all ages
4. Ensure inclusive and equitable quality education and promote lifelong learning opportunities for all
5. Achieve gender equality and empower all women and girls
6. Ensure availability and sustainable management of water and sanitation for all
7. Ensure access to affordable, reliable, sustainable and modern energy for all
8. Promote sustained, inclusive and sustainable economic growth, full and productive employment
and decent work for all
9. Build resilient infrastructure, promote inclusive and sustainable industrialization and foster
innovation
10. Reduce inequality within and among countries
11. Make cities and human settlements inclusive, safe, resilient and sustainable
12. Ensure sustainable consumption and production patterns
13. Take urgent action to combat climate change and its impacts
14. Conserve and sustainably use the oceans, seas and marine resources for sustainable development
15. Protect, restore and promote sustainable use of terrestrial ecosystems, sustainably manage
forests, combat desertification, and halt and reverse land degradation and halt biodiversity loss
16. Promote peaceful and inclusive societies for sustainable development, provide access to justice for
all and build effective, accountable and inclusive institutions at all levels
17. Strengthen the means of implementation and revitalize the Global Partnership for Sustainable
Development

Ruoantuotanto keskiössä
• Ruoantuotanto on yksi merkittävimmistä tavoista,
joilla ihminen on muokannut maapalloa
• Keskeinen rooli YK:n kestävän kehityksen
tavoitteissa
• Keskeinen ajuri planeettarajojen ylityksessä
• 43-87% länsimaisen ruokavalion
ympäristökuormituksesta johtuu eläinperäisistä
tuotteista (Davis ym. 2016)
– Vrt. eläintuotteet 18% energiansaannista ja 39%
proteiininsaannista
Marjukka Lamminen
28

Mitä on kestävä kotieläintuotanto?
• Luomua?
• Laboratoriossa kasvatettua keinolihaa?
• Yksimahaisiin eläimiin perustuvaa tehdastuotantoa?
• Märehtijöitä luonnonlaitumilla?
• Paljon optimoitavaa kerralla:
– Ilmastonmuutos-biodiversiteetti-antibioottiresistenssi-
rehevöityminen-eroosio-vesipula-maaperän hedelmällisyys-
eläinten hyvinvointi-lihavuus-nälänhätä-maisema-kulttuuri-
hävikki-eläin/kasvitaudit-taloudellinen kannattavuus..
JNE!
OLEELLISTA ON KOKONAISUUS JA SEN HALLINTA!
Marjukka Lamminen
29

Kestävyyden elementit maataloudessa
Francis & Callaway, 1993
1. Luonnonvarojen käytön tehokkuus:
uusiutumattomien luonnonvarojen tehokkain
mahdollinen käyttö ja maatilan ulkopuolisten
resurssien korvaaminen paikallisilla uudistuvilla
luonnonvaroilla aina kun vain mahdollista
2. Kannattavuus: taloudellisesti kannattava sekä
lyhyellä että pitkällä aikavälillä
3. Tuottavuus: kaikkien perusluonnonvarojen
tuottavuuden ylläpito ja kasvattaminen ennemmin
kuin niiden tuhoaminen tai vahingoittaminen
Marjukka Lamminen
30

Kestävyyden elementit maataloudessa
Francis & Callaway, 1993
4. Ympäristön vakaus ja eheys: maatalouden
aiheuttama negatiivinen vaikutus mahdollisimman
pieni sekä maatilalla että maatilan rajojen
ulkopuolella
5. Sosiaalinen elinvoimaisuus: oikeudenmukainen
järjestelmä, joka suosii maatilan omistajan
menestymistä, rohkaisee ja kannustaa aloittelevia
maanviljelijöitä ja edistää elinkelpoista
maaseututaloutta, infrastruktuuria ja
yhteisöllisyyttä
Marjukka Lamminen
31

Kestävä eläinravitsemus
PLANEETTA
IHMISET TULOS
Sosiaaliset ja ympäristöhaitat
lasketaan mukaan hintaan
Suotuisa hyöty:haitta -
suhde kaikille sidosryhmille
Ei lisää hintojen
epävakautta
Tuotteita, joihin ihmisillä on
varaa
Paikallisen tieto-taidon
säilyttäminen
Ei kilpaile ihmisravinnon
kanssa
Ei pahenna oikeudellisia
lakikiistoja
Vesivarojen saastumisen
minimointi
Metsien tuhoutumisen ja
maaperän kulumisen välttäminen
Ilmansaasteiden minimointi
Paikallisten rehuvarojen
hyödyntäminen
-Ruokahävikin
uudelleen-
hyödyntäminen
-Käyttöä edistetään
taloudellisin
kannustimin
-Ruokaviljan käytön
vähentäminen
+ REHUN HYVÄKSIKÄYTTÖ!
• Sulavuus, N & P hyväksikäyttö, metaanipäästöt..FAO 2016

Kotieläintuotannon kestävyyden
parantamisen strategiat
1. Eläinten tuotostason lisääminen eläinten ruokintaa,
jalostusta ja hoitoa parantamalla
• Tuotanto-fokus; Nykyisiä kulutustottumuksia ei kyseenalaisteta
2. Eläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähentäminen
• Kulutus-fokus; Nykyiseen tuotanto- ja kulutustapaan suhtaudutaan hyvin
kriittisesti
3. Ihmisten ja eläinten rehu-ruoka –kilpailun vähentäminen
hyödyntämällä nurmia, ruokajätettä ja sivutuotteita eläinten
ruokinnassa
• Sekä tuotanto- että kulutus-fokus; Hyvin voimakas muutos
ruokajärjestelmässä
Garnett ym. 2014, Schader ym. 2015, Davis ym. 2016
• Suurin osa (ellei kaikki) ruoantuotannon kestävyyttä
koskevista ratkaisuista ja argumenteista voidaan luokitella
johonkin näistä kolmesta strategiasta
Marjukka Lamminen
33

Kotieläintuotannon kestävyyden
parantamisen strategiat
• Eläintuotannon tehostaminen (1.) yksinään riittämätön strategia (Davis
ym. 2016)
– Toiminee parhaiten kehitys- ja kehittyvissä maissa, jossa vielä paljon säätövaraa
ja tehostamistarpeita?
• Kulutuskeskeisessä strategiassa (2.) eläintuotantoa pidetään usein
jähmeänä ja muuttumattomana – on siis parempi lopettaa se kokonaan!
– Eläinten ruokinnan toteutuksella kuitenkin iso vaikutus ympäristövaikutuksiin ja
säätöpotentiaalia on!
• Eläintuotteiden ravintoarvot monesti kasvikunnan tuotteita paremmat
(esim. sulavuus, aminohappokoostumus, jotkin kivennäisaineet)
• 3. strategia ”kompromissi” kahden ääripään välillä
– Eläintuotteet pysyvät ruokavaliossa, mutta eläintuotannon määrä vähenee
koska rehustuksen laatu heikkenee
– Vaatii kuitenkin ruoantuotantojärjestelmän mullistuksen toteutuakseen
– Schader ym. 2015: Toimivin strategia: tuottaa riittävästi ruokaa ja samalla
vähentää merkittävästi kotieläintuotannon ympäristökuormitusta
Marjukka Lamminen
34

Eläinlajivalintoja?
Yksimahaisten GHG-päästöt pienemmät
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko 2009

Eläinlajivalintoja?
Rehuhyötysuhde = kuinka paljon tuotetaan maitoa/lihaa/munia yhdellä
yksiköllä rehua
Marjukka Lamminen
36
Rehuhyötysuhteeseen
vaikuttaa:
Eläinlaji & tuotantosuunta,
tuotoskauden vaihe, ruokinta,
jalostus
Total efficiency: output of
human-edible energy or
protein compared with total
energy or protein input with
feed
Human-edible efficiency:
output of human-edible
energy or protein compared
with human-edible energy or
protein input with feed
Dijkstra ym. 2013

Erb ym. 2016
Ihmisten ja eläinten
ruokavalion vaikutus
ruoantuotantostrategioiden
toteuttamiskelpoisuuteen
- Oletukset: maapallon metsiä ei
hakata lisää ja maatalous-
tuotteiden sadot lisääntyvät
FAO:n ennusteiden mukaisesti
- Kuinka paljon tulokset
muuttuisivat jos viljan lisäksi
olisi huomioitu myös valkuaisen
lähde, esim. levä, hyönteiset,
yksisoluvalkuainen?

Ihmisravitsemuksen, tuotantostrategian ja
eläinten ruokinnan vaikutus maan käyttöön
Marjukka Lamminen
38
Röös ym. 2017
PD=projected diet
HD=healthy diet

Ihmisravitsemuksen, tuotantostrategian ja eläinten
ruokinnan vaikutus GHG-päästöihin ja hiilen
pidättymiseen
Marjukka Lamminen
39
Röös ym. 2017
PD=projected diet
HD=healthy diet

Luomua, tavanomaista vai siltä väliltä?
Marjukka Lamminen
40
Assessment of organic farming relative to conventional farming in the four areas of
sustainability. Reganold & Wachter 2016
25 50 75 100% 25 50 75 100%

Yhteenveto/johtopäätökset
• Monimutkainen muuttuva maailma asettaa suuret
paineet ruoantuotannon(kin) muutokselle
• Kokonaisuuksien hallinta, monimutkaisuuden
hyväksyminen – liialla yksinkertaistamisella vain
vahinkoa
• Ratkaisuja on olemassa – tarvitaan rohkeutta,
johtajuutta ja päätöksentekokykyä
• Ruoantuotannon kannalta oleellista: mitä syömme ja
millä tavalla tuotamme sen minkä syömme?
• Otettava huomioon kestävän kehityksen kaikki kolme
pilaria ja taattava kaikille tasa-arvoinen oikeus
kehitykseen
Marjukka Lamminen
41

www.helsinki.fi/yliopistoMarjukka Lamminen marjukka.lamminen@helsinki.fi 42http://blogs.helsinki.fi/melammin/
Kiitos mielenkiinnosta!
Kuva: Ulf Bodin/Flickr CC BY-NC-SA

Jos haluat oppia lisää…
Marjukka Lamminen
43
http://unsdsn.org/ 
Get involved  online
courses

Lähteet
• Davis ym. 2016. Meeting future food demand with current agricultural resources. Global Environmental Change 39: 125-132.
• Dijkstra ym. 2013. Production efficiency of ruminants: feed, nitrogen and methane. Teoksessa: Kebreab (toim.), Sustainable animal
agriculture. CABI publishing.
• Erb ym. 2016. Exploring the biophysical option space for feeding the world without deforestation. Nature communications 7: 11382
• FAO 2016. Identification of indicators for evaluating sustainability of animal diets. FAO animal production and health working paper No. 15.
• Francis & Callaway, 1993. Crop improvement for future farming systems. Teoksessa: Callaway & Francis (toim.), Crop improvement for
sustainable agriculture.
• Garnett ym. 2014. Three perspectives on sustainable food security: efficiency, demand restraint, food system transformation. What role
for life cycle assessment? Journal of cleaner production 73: 10-18.
• IPCC 5th annual report
• Raworth 2012. A safe and just space for humanity. Can we live within the doughnut? Oxfam discussion papers
https://www.oxfam.org/sites/www.oxfam.org/files/dp-a-safe-and-just-space-for-humanity-130212-en.pdf
• Reganold & Wachter 2016. Organic agriculture in the twenty-first century. Nature plants 2: 15221.
• Rockström ym. 2009. Planetary boundaries: Exploring the safe operating space for humanity. Ecology and Society 14: 32.
• Rockström & Karlberg, 2010. The quadruple squeeze: defining the safe operating space for freshwater use to achieve a triply green
revolution in the anthropocene. AMBIO 39: 257-265.
• Röös ym. 2017. Protein futures for Westerns Europe: potential land use and climate impacts in 2050. Regional Environmental Change 17:
367-377.
• Schader ym. 2015. Impacts of feeding less food-competing feedstuffs to livestock on global food system sustainability. Journal of Royal
Society Interface 12: 20150891.
• Steffen & Hughes, 2013. The critical decade 2013. Climate change science, risks and responses.
http://www.climatecouncil.org.au/uploads/b7e53b20a7d6573e1ab269d36bb9b07c.pdf
• Steffen ym. 2015. Planetary boundaries: guiding human development on a changing planet. Science 347: 1259855
• Steffen ym. 2015. The trajectory of the anthropocene: the great acceleration. The Anthropocene Review 2: 81-98.
• UN 2015. Transforming our world: the 2030 agenda for sustainable development. United Nations General Assembly
http://www.un.org/ga/search/view_doc.asp?symbol=A/RES/70/1&Lang=E
• VN 2009. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta: kohti vähäpäästöistä Suomea. Valtioneuvoston kanslian
julkaisusarja 28.
• World resources institute 2017. Interactive map of eutrophication and hypoxia. http://www.wri.org/our-work/project/eutrophication-and-
hypoxia/interactive-map-eutrophication-hypoxia
Marjukka Lamminen
44

Marjukka Lamminen - Maailma nyt ja tulevaisuudessa - Kestävä kotieläintuotanto - KEL250B kevät 2017

Recommended

Recommended

More Related Content

Similar to Marjukka Lamminen - Maailma nyt ja tulevaisuudessa - Kestävä kotieläintuotanto - KEL250B kevät 2017

Similar to Marjukka Lamminen - Maailma nyt ja tulevaisuudessa - Kestävä kotieläintuotanto - KEL250B kevät 2017 (13)

More from Marjukka Lamminen

More from Marjukka Lamminen (6)

Marjukka Lamminen - Maailma nyt ja tulevaisuudessa - Kestävä kotieläintuotanto - KEL250B kevät 2017