Miten kiertotalouden kehitystä mitataan?
Esiselvitys kiertotalouden kansallisen barometrin kehittämisestä
Gaia Consulting Oy 4.9.2015
Päivi Luoma, Lauri Larvus, Mari Hjelt, Minna Päällysaho ja Maija Aho
Sitra järjesti 25.11. verkostoitumistapahtuman Tekstiili, muoti ja kiertotalous - ole uusien tekijöiden joukossa. Osallistujien ryhmissä kehittämät ajatukset alan yhteistyöstä, kuluttajakäyttäytymisestä ja poistotekstiilien hyödyntämisestä on koottu tähän esitykseen. Esityksen on koostanut Sitran johtava asiantuntija Matti Aistrich.
Yhdessä käynnistystiimin kanssa laadimme yhteistyösitoumuksen, joka tähtää Kestävän kaivostoiminnan verkoston perustamiseen. Käynnistystiimi ja Sitra ovat allekirjoittaneet yhteistyösitoumuksen 27. helmikuuta 2014. Näin osapuolet ovat ilmaisseet halunsa yhteistyöhön ja dialogin rakentamiseen sekä sitoutuneet noudattamaan yhdessä sovittuja periaatteita.
Sitra: Lääkäreiden asenteet geenitutkimuksia kohtaan (Taloustutkimus 12/2013)Sitra / Hyvinvointi
Suomen terveydenhuollossa ei ole olemassa selkeää ohjeistusta ja yhtenäisiä käytäntöjä geenitestien osalta, arvioivat lääkärit varsin yksimielisesti Sitran Taloustutkimuksella teettämässä kyselytutkimuksessa. Ohjeistukselle olisi tarvetta, sillä peräti 84 prosenttia kyselyyn vastanneista lääkäreistä oli sitä mieltä, että geenitestien käyttö osana lääkärin työtä tulee yleistymään.
Tutkimuksen osallistui 100 potilastyössä toimivaa yleis- ja erikoislääkäriä yksityiseltä ja julkiselta sektorilta joulukuussa 2013. Tutkimuksen tarkemmat tiedot, jossa on selvitetty myös kansalaisten asenteita omaa perimää koskevan tiedon hyödyntämiseen, julkaistaan alkuvuodesta 2014.
Sitra järjesti 25.11. verkostoitumistapahtuman Tekstiili, muoti ja kiertotalous - ole uusien tekijöiden joukossa. Osallistujien ryhmissä kehittämät ajatukset alan yhteistyöstä, kuluttajakäyttäytymisestä ja poistotekstiilien hyödyntämisestä on koottu tähän esitykseen. Esityksen on koostanut Sitran johtava asiantuntija Matti Aistrich.
Yhdessä käynnistystiimin kanssa laadimme yhteistyösitoumuksen, joka tähtää Kestävän kaivostoiminnan verkoston perustamiseen. Käynnistystiimi ja Sitra ovat allekirjoittaneet yhteistyösitoumuksen 27. helmikuuta 2014. Näin osapuolet ovat ilmaisseet halunsa yhteistyöhön ja dialogin rakentamiseen sekä sitoutuneet noudattamaan yhdessä sovittuja periaatteita.
Sitra: Lääkäreiden asenteet geenitutkimuksia kohtaan (Taloustutkimus 12/2013)Sitra / Hyvinvointi
Suomen terveydenhuollossa ei ole olemassa selkeää ohjeistusta ja yhtenäisiä käytäntöjä geenitestien osalta, arvioivat lääkärit varsin yksimielisesti Sitran Taloustutkimuksella teettämässä kyselytutkimuksessa. Ohjeistukselle olisi tarvetta, sillä peräti 84 prosenttia kyselyyn vastanneista lääkäreistä oli sitä mieltä, että geenitestien käyttö osana lääkärin työtä tulee yleistymään.
Tutkimuksen osallistui 100 potilastyössä toimivaa yleis- ja erikoislääkäriä yksityiseltä ja julkiselta sektorilta joulukuussa 2013. Tutkimuksen tarkemmat tiedot, jossa on selvitetty myös kansalaisten asenteita omaa perimää koskevan tiedon hyödyntämiseen, julkaistaan alkuvuodesta 2014.
Sitra, Kokemuksia palveluväylästä -seminaari 15.5.2014, Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt, Hankejohtaja Pauli Kartano, Valtiovarainministeriö
Risto Harisalo, professori, Tampereen yliopisto
Ovet auki vapaaehtoistoiminnalle 2.12.2014
Sitran, Tampereen kaupungin ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston seminaari
Fredrik Ekin esitys 31.10.2012 otsikolla Maatilojen sähkön ja lämmön yhteistuotantoratkaisut bio- ja puukaasulla. Copyright Fredrik Ek / Svenska Lantbrukssällskapens Förbund 2012
Gaia Consulting Oy:n Jyväskylän resurssiviisaustiekartan arviointiraportti esittää, millaisia talousvaikutuksia valikoiduilla, Jyväskylässä toteutetuilla resurssiviisailla toimilla voisi olla. Toimet liittyvät viiteen aihealueeseen: energia, jäte, liikenne, ruoka ja vesi. Tämä esitys käsittelee veteen liittyviä toimenpiteitä.
Lisätietoja resurssiviisaustiekartasta:
https://www.sitra.fi/artikkelit/hikinen-tie-kohti-resurssiviisasta-jyvaskylaa
Sitra, Kokemuksia palveluväylästä -seminaari 15.5.2014, Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt, Hankejohtaja Pauli Kartano, Valtiovarainministeriö
Risto Harisalo, professori, Tampereen yliopisto
Ovet auki vapaaehtoistoiminnalle 2.12.2014
Sitran, Tampereen kaupungin ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston seminaari
Fredrik Ekin esitys 31.10.2012 otsikolla Maatilojen sähkön ja lämmön yhteistuotantoratkaisut bio- ja puukaasulla. Copyright Fredrik Ek / Svenska Lantbrukssällskapens Förbund 2012
Gaia Consulting Oy:n Jyväskylän resurssiviisaustiekartan arviointiraportti esittää, millaisia talousvaikutuksia valikoiduilla, Jyväskylässä toteutetuilla resurssiviisailla toimilla voisi olla. Toimet liittyvät viiteen aihealueeseen: energia, jäte, liikenne, ruoka ja vesi. Tämä esitys käsittelee veteen liittyviä toimenpiteitä.
Lisätietoja resurssiviisaustiekartasta:
https://www.sitra.fi/artikkelit/hikinen-tie-kohti-resurssiviisasta-jyvaskylaa
Gaian johtavan asiantuntijan Mari Saarion esitys Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle Sitran, Baltic Sea Action Groupin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston järjestämässä Ravinnekierrosta 510 miljoonaa euroa lisäarvoa Suomelle vuoteen 2030 mennessä 3.9.2015.
MMM järjesti sidosryhmätilaisuuden sinisen biotalouden kansallisesta kehittämissuunnitelmasta ja sen toimeenpanosta Helsingissä 14.9.2016. Ministeriön virkamiehet esittelivät suunnitelmaa ja lausuntojen palautetta. Tilaisuudessa sidosryhmillä oli mahdollisuus kommentoida ja vaikuttaa kehittämissuunnitelman sisältöön.
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
Sitran johtavan asiantuntijan Kari Herlevin esitys Ravinteiden kierrätyksen taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle Sitran, BSAG:n ja LUT:n Ravinteiden kierrätys kiertotalouden ytimessä -tilaisuudessa 11.5.2015.
Kiertotalous - kohti resurssiviisaampaa talouttaAnnukka Berg
Mitä kiertotalous tarkoittaa, ja miksi sitä tarvitaan? Minkälaisia politiikkatoimia siirtymä kohti kiertotaloutta vaatii? Minkälaisia liiketoimintamalleja kaivataan? Ja mitkä maat toimivat muutoksen etunenässä?
THL kehittää mallia terveydenhuollon kansallisia laaturekistereitä varten. Hanke kestää vuodet 2018-2019. Laaturekistereistä saadaan luotettavaa tietoa sosiaali- ja terveysalan päätöksenteon ja toiminnan tueksi.
A presentation on climate solutions and the results from Sitra's Green to Scale projects for international journalists visiting Finland on 31 October 2018. Presented by Leading specialist Outi Haanperä.
A presentation on the circular economy playbook by Sitra, Technology Industries Finland and Accenture for international journalists visiting Finland on 31 October 2018. Presented by Leading specialist Jyri Arponen.
The circular economy aims to decouple economic activity from the consumption of finite resources by designing waste out of systems and keeping products and materials in use. Globally, demand for raw materials is increasing substantially while much of what is produced is wasted. Many countries and regions are now pioneering circular economy approaches and business models that focus on renewable energy, recycling, product life extension, and product-as-a-service models. Finland has developed a unique roadmap to become a global leader in the circular economy with the potential to create over 75,000 new jobs and reduce greenhouse gas emissions by 13-66% across sectors.
The document discusses the need for new metrics to measure companies' net impacts and value creation. It argues that current measures are outdated and better at measuring performance than impacts. A new quantification model is proposed to assess both the positive and negative economic, social and environmental impacts of companies. This would provide a more holistic view of companies' overall footprint and shape. It would focus only on the most significant impacts and those downstream from products and services. The goal is to incentivize businesses to build their models around solutions that deliver net positive impacts.
Reima is a leading brand in performance kidswear that sells approximately 7 million products annually. In 2017, Reima had net sales of 112 million euros, with over 80% coming from international markets. Reima designs all products to be functional for active kids' needs while also being non-toxic and safe. The company focuses on quality, comfort, and small practical details in its design. Reima also emphasizes sustainability and corporate responsibility in its business practices and aims to support an active lifestyle for kids through various sponsorships and initiatives.
Winning Climate Strategies: Solutions for asset owners from beginner to best practise
Catherine Howarth's presentation in the Finnish Climate Summit, June 2018. Catherine Howarth is the Chief Executive of ShareAction, that coordinates civil society activism to promote responsible investment across Europe.
The document discusses the need for producers and suppliers to shift towards more sustainable products and services when sustainable consumption alone is not enough. It suggests producers develop new sustainable products and services and gradually shift away from unsustainable options. It also notes consumers may go beyond sustainable consumption through downshifting, sharing resources, anti-consumption, and buycotting certain materials. The document calls for collaboration across all levels to enable this shift towards sustainability.
The document outlines the SHIFT framework for changing sustainable consumer behaviors. It discusses how social influence, habits, feelings, and tangibility can impact behaviors. For social influence, it explains how social norms, social desirability, and social groups shape actions. It also discusses breaking bad habits and forming new ones. For individual factors, it addresses self-values, self-interest, self-efficacy, self-concept, and consistency. The document provides examples of grasscycling in Calgary to demonstrate combining appeals to social influence and individual factors.
Thomas Kolster, Mr. Goodvertising, esitys Sitran Aamuharppaus-tilaisuudessa 27.3.2018 / Thomas Kolster's presentation at Sitra's event on March 27th, 2018.
This document discusses a company called Original Repack and its reusable packaging solutions. It offers a Custom Repack program for furniture items like sofas and beds that reduces packaging time and costs while improving sustainability. Original Repack sees increased customer loyalty and order values from offering rewards to customers who use its RePack service, showing the business benefits of investing in reusable packaging.
This document provides guidance for effective communication strategies, recommending speaking to audience values through personal, timely stories rather than abstract ideas or environmentalist language. It suggests knowing the audience, crafting a relevant and empowering message told through stories and metaphors, choosing the right messenger to deliver the message through the proper medium supported by impactful images, and calling audiences to specific action.
Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018
Matti Kahra, Sitra: "Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi?"
2. 2
Sisältö
1. Tausta ja tavoitteet
2. Mitä on kiertotalous?
3. Mitä hyvä barometri kertoo?
4. Kiertotalouden näkökulmat ja indikaattorivaihtoehdot
5. Johtopäätökset ja suositukset
3. 3
Tausta ja tavoitteet
• Sitran tavoitteena on edistää kiertotaloutta rakentamalla Suomelle yhdessä
muiden toimijoiden kanssa tiekarttaa kiertotalouteen siirtymiseksi
• Tavoiteltu muutos synnyttää tarpeen myös kiertotalouden mittaamiselle ja
seuraamiselle
• Tämän työn tavoitteena on tuoda esiin ajatuksia kiertotalouden kehitystä
mittaavan ja kuvaavan barometrin sisällöstä ja toteuttamisesta
• Barometrilla tarkoitetaan kattavaa indikaattorijoukkoa, joka kuvaa Suomen
kiertotalouden kehitystä
• Työ on luonteeltaan esiselvitys, ja se pyrkii tuomaan esiin kiertotalouden
mittaamisen kokonaisuutta monipuolisesti
4. 4
Mitä on kiertotalous?
• materiaalihukkaa ja jätevirtoja minimoidaan ja poistetaan
• materiaalien ja tavaroiden arvo säilyy ja kiertää - niitä jaetaan,
uudelleenkäytetään ja kierrätetään
• materiaa korvataan palveluilla
• näin käytettävät luonnonvarat ja resurssit tuottavat
mahdollisimman paljon hyvinvointia
Katso lisää kiertotaloudesta esim. Sitran sivuilta
http://www.sitra.fi/ekologia/kiertotalous
5. 5
Mitä hyvä barometri kertoo? 1/2
• Kuvaa kiertotalouden nykytilaa ja kehitystä ja antaa riittävän
monipuolisen kuvan kiertotaloudesta, parhaimmillaan myös
tulevaisuuden potentiaalista
• Tiivistää asian järkevään määrään indikaattoreita
• Perustuu ainakin osin jo käytettävissä olevaan tietoon, mutta voi tuoda
esiin myös uusia mitattavia indikaattoreita
• Mahdollistaa kansainvälisen vertailun
• Tarjoaa käyttökelpoista tietoa päätöksentekijöille ja medialle
6. 6
Mitä hyvä barometri kertoo? 2/2
• Eri yhteyksissä jo käytetyistä indikaattoreista löytyy kiertotalouttakin
kuvaavia mittareita, mutta kaikki kiertotalouden näkökulmat eivät
näissä näy
• Kiertotalous syntyy usein rajapinnoilla, mikä on haaste tilastoinnille
• Kiertotalous tarkoittaa usein myös erilaisia trade-offeja yhteiskunnallisissa
ja ympäristövaikutuksissa, parhaimmillaan hyvä barometri auttaisi
ymmärtämään myös näitä
8. 8
Kiertotalouden keskeiset näkökulmat
1. Luonnonvarojen käyttö ja resurssituottavuus
2. Materiaalikierrot
3. Kulutustottumukset
4. Liiketoiminta, konseptit ja innovaatiot
5. Talouden ja yhteiskunnan laajemmat muutokset
6. Ajurit ja mahdollistajat Barometrin tärkeimpiä rakennusaineita
ovat ne kiertotalouden keskeiset
näkökulmat, joiden kehityksestä
barometrin tulisi kertoa. Näiden
näkökulmien tulisi kuvata kiertotalouden
sisältöä ja auttaa ymmärtämään sen
dynamiikkaa.
9. 9
Kiertotalouden keskeiset näkökulmat
Kiertotalouden
liiketoiminta,
konseptit ja
innovaatiot
Kulutus-
tottumukset
Talouden ja
yhteiskunnan
laajemmat
muutokset
Kiertotalouden
ajurit ja
mahdollistajat
IHMISET
YRITYKSET JA
ORGANISAATIOT
YHTEISKUNTA
Materiaali-
kierrot
Luonnon-
varojen käyttö
ja resurssi-
tehokkuus
YMPÄRISTÖ-JAHYVINVOINTIVAIKUTUKSET
10. 10
Indikaattorivaihtoehtoja
1. Luonnonvarojen käyttö ja
resurssituottavuus
• Luonnonvarojen kokonaiskäytöstä
kertovat indikaattorit
• Resurssituottavuudesta kertovat
indikaattorit
• Uusiutumattomien ja kriittisten
luonnonvarojen käytöstä kertovat
indikaattorit
2. Materiaalikierrot
• Materiaalihävikkiä kuvaavat indikaattorit
• Ravinteiden kierrosta kertovat
indikaattorit
• Veden kierrosta kertovat indikaattorit
• Energiaan liittyvät indikaattorit
• Elinkaarinäkökulman esiin tuovat
indikaattorit
11. 11
Indikaattorivaihtoehtoja
3. Kulutustottumukset
• Ruokaan liittyvästä resurssienkulutuksesta
kertovat indikaattorit
• Asumiseen liittyvästä resurssienkulutuksesta
kertovat indikaattorit
• Liikkumiseen liittyvästä
resurssienkulutuksesta kertovat indikaattorit
• Muusta kiertotalouden kannalta
merkittävästä kulutuksesta kertovat
indikaattorit
• Kotitalouksien kulutusmenoista kertovat
indikaattorit
• Kuluttamisen arvot ja asenteet
4. Liiketoiminta, konseptit ja
innovaatiot
• Kiertotalouden liiketoiminnan,
investointien ja viennin määrä
• Tuotteiden elinikä ja kestävyys sekä
tuotesuunnittelu
• Kiertotalouden innovaatiot
• Arvot ja asenteet liiketoiminnassa
12. 12
Indikaattorivaihtoehtoja
5. Talouden ja yhteiskunnan
laajemmat muutokset
• Talouden rakenteesta kertovat
indikaattorit
• Maankäytön tehokkuus
• Kiertotalous sosiaalisessa mediassa ja
internetissä
6. Ajurit ja mahdollistajat
• Raaka-aineiden hintakehitys
• Sääntely
• Digitalisaatio
14. 14
Johtopäätökset
• Kiertotalouden moniulotteisuus, sen sisällön epäselvyys ja kiertotaloutta kuvaavan tiedon vähyys ovat
haaste hyvän kiertotalouden barometrin kokoamiselle
• Lisäksi monet kiertotalouden ilmiöistä tapahtuvat tänä päivänä ensisijaisesti mikrotasolla, eli
yritysten sisällä ja yksittäisten kuluttajien käyttäytymisenä. Näitä muutoksia kansallisen tason
indikaattorin on vaikea tavoittaa
• Monet indikaattoreista näyttää toimivan paremmin mahdollisuuksien tunnistamisessa ja ajallisen
muutoksen seuraamisessa kuin kansainvälisessä vertailussa
• Barometriin ehdotettujen indikaattorien lisäksi on tärkeää pitää mielessä ne ympäristö- ja
hyvinvointivaikutukset, joita kiertotaloudella tavoitellaan ja saadaan aikaan (voivat olla myös
negatiivisia)
• Vaikutuspolut kiertotalouden toiminnasta ja ilmiöistä sen tuloksiin ja vaikutuksiin on oltava selvät.
Muuten käy helposti niin, että indikaattorit kertovat kiertotaloutta enemmän muista ilmiöistä
15. 15
Potentiaaliset indikaattorit jatkokehitystyöhön (1/2)
1. Resurssituottavuus kuvaamaan luonnonvaroista saatavaa arvoa. Sen perinteisiin
mittareihin liittyy haasteita erityisesti kansainvälisessä vertailussa, joten tarvitaan nykyistä
kehittyneempiä, esimerkiksi uusiutuvien ja kriittisten luonnonvarojen käytön huomioivia
mittareita.
2. Materiaalihäviö kuvaamaan materiaalikiertojen resurssihukkaa. Jo tilastoiduista tiedoista
materiaalihäviötä kuvaavat esimerkiksi virrat kaatopaikoille ja uusiutumattomien
materiaalien poltto sekä yhdyskuntajätteiden määrä. Myös indikaattori ravinnehäviöille on
syytä kehittää. Ruokahävikillä voidaan kuvata ruokaketjun resurssihukkaa ja kuluttajan
käyttäytymistä.
3. Uudenlaisia tapoja kuluttaa sekä kuluttamisen arvoja ja asenteita kuvaava
indikaattori kuvaamaan kulutustottumusten (esim. yhteiskäyttö ja jakaminen sekä tavaroiden
kierrätys) muutosta nyt ja tulevaisuudessa. Tämä vaatii kehitystyötä oikeiden indikaattorien
ja tietolähteiden tunnistamiseksi, sillä vakiintunutta määrittelyä, indikaattoria ja tietolähteitä
tälle alueelle ei ole.
16. 16
Potentiaaliset indikaattorit jatkokehitystyöhön (1/2)
4. Kiertotalouden liiketoiminnan määrittely ja mittaaminen on haastavaa, mutta
tarpeellista kiertotalouden kasvuun ja yhteiskunnalliseen merkitykseen liittyvien
mahdollisuuksien ymmärtämiseksi. Haaste on se, että kiertotalouden ilmiöt syntyvät pitkälti
yritysten ja toimialojen rajapinnoilla. Kiertotalouden näkyvyys ja merkitys sosiaalisessa
mediassa voisi olla yksi mittari tämän toiminnan kuvaamiseen.
5. Materiaalikiertojen kestävyys kuvaamaan materiaalikiertojen pituutta ja lisäämään
ymmärrystä tavaroiden ja materiaalien elinkaarista. Tämä indikaattori vaatii kehitystyötä,
mutta lähtökohtana voi olla esimerkiksi valittujen tuotteiden elinikä.
17. Gaia Group Oy, Bulevardi 6 A, FI-00120 HELSINKI, Finland – Tel +358 9686 6620 – Fax +358 9686 66210
www.gaia.fi
Our Clients Make
the World Safer
and Cleaner.
ADDIS ABEBA | BEIJING | BUENOS AIRES | CHICAGO | HELSINKI | TURKU | ZÜRICH