Pääjohtaja Erkki Liikanen: Tietoyhteiskunnan muutoksista, digitalisaatiosta j...Suomen Pankki
Pääjohtaja Erkki Liikanen
Suomen Pankki
Tietoyhteiskunnan muutoksista, digitalisaatiosta ja maksamisesta
Maksufoorumin avajaispuhe
Finlandia-talo
Helsinki 5.5.2017
Vaurastuva Suomi 100 vuotta - studia monetaria 19.9.2017Suomen Pankki
Rahamuseon studia monetaria -luentosarjassa vanhempi salkunhoitaja Matti Ilmanen luennoi 19.9.2017 aiheesta Vaurastuva Suomi 100 vuotta.
Vuonna 2017 Suomi ja suomalaiset ovat nousseet vauraimpien kansakuntien joukkoon. Katsomme taaksepäin itsenäisyysajan alkuun ja seuraamme nuoren tasavallan kehittymistä maatalousvaltaisesta agraariyhteiskunnasta kaupunkilaistuneeksi teollisuusvaltioksi. Kotitalouksien osalle varallisuuden muotoja on tullut maanomistuksen rinnalle asuntojen, vakuutustuotteiden ja pikku hiljaa myös rahoitusvarallisuuden muodossa. Tervetuloa aikamatkalle peltoaukealta maailmanmarkkinoille!
Pääjohtaja Erkki Liikanen: Tietoyhteiskunnan muutoksista, digitalisaatiosta j...Suomen Pankki
Pääjohtaja Erkki Liikanen
Suomen Pankki
Tietoyhteiskunnan muutoksista, digitalisaatiosta ja maksamisesta
Maksufoorumin avajaispuhe
Finlandia-talo
Helsinki 5.5.2017
Vaurastuva Suomi 100 vuotta - studia monetaria 19.9.2017Suomen Pankki
Rahamuseon studia monetaria -luentosarjassa vanhempi salkunhoitaja Matti Ilmanen luennoi 19.9.2017 aiheesta Vaurastuva Suomi 100 vuotta.
Vuonna 2017 Suomi ja suomalaiset ovat nousseet vauraimpien kansakuntien joukkoon. Katsomme taaksepäin itsenäisyysajan alkuun ja seuraamme nuoren tasavallan kehittymistä maatalousvaltaisesta agraariyhteiskunnasta kaupunkilaistuneeksi teollisuusvaltioksi. Kotitalouksien osalle varallisuuden muotoja on tullut maanomistuksen rinnalle asuntojen, vakuutustuotteiden ja pikku hiljaa myös rahoitusvarallisuuden muodossa. Tervetuloa aikamatkalle peltoaukealta maailmanmarkkinoille!
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen Pankin mediainfo EKP:n rahapolitiikan strategian...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Suomen Pankin mediainfo EKP:n rahapolitiikan strategian uudistamisesta ja Suomen talouden näkymistä
Helsinki, 13.11.2020
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum: Suomen talouden ennuste 11.6.2019Suomen Pankki
Hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa
Kansainvälisen talouden heikentyminen näkyy myös Suomessa. Talouskasvu hidastuu pitkän aikavälin potentiaaliinsa. Talouden epävarmuus on tehnyt kotitaloudet ja yritykset varovaisemmiksi ja työllisyyden kasvu on hidastumasta selvästi.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum esitteli tuoreen arvion Suomen talouden kehityksestä Suomen Pankin rahamuseossa 11.6.2019
Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen: Maailmantalous 2020: Kiinan talous ko...Suomen Pankki
Kiina on noussut tällä vuosituhannella maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi, merkittävimmäksi viejämaaksi ja kehittänyt teknologiaosaamistaan. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut ongelmatonta. Kasvun aikaansaamat epätasapainot lisääntyvät kotimaassa ja se on saavutettu osin epäreiluin keinoin, mikä on lisännyt vastustusta muualla maailmassa.
Tämän lisäksi maailmantaloutta ravisteleva koronapandemia lähti leviämään Kiinasta vajaa vuosi sitten. Vaikka tällä hetkellä näyttää, että Kiina on saanut taudin hyvin kuriin ja talous on palautunut kasvuun, ovat koronakriisin kustannukset myös Kiinassa mittavat.
Esityksessä BOFITin vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen tarkasteli Kiinan talouden näkymiä tämän kehityksen valossa Suomen Pankin rahamuseossa 3.11.2020.
Suomessa rahoitusjärjestelmä on toiminut ongelmitta reaalitalouden vaikeuksista huolimatta. Samalla pankkisektori on monien muutosten edessä.
Euroalueella pitkään matalina säilyvät korot painavat kannattavuutta ja pankkien rakennemuutokset ja uudet toimijat muokkaavat vanhoja toimintamalleja. Koko Suomen tasolla kotitalouksien velkaantuneisuus on säilynyt suurena. Mistä syntyvät suurimmat riskit vakaudelle ja miten niitä hallitaan? Millaisia toimia makrovakauden ylläpitäminen vaatii Suomessa?
Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen kertoi mm. näistä aiheista tiedotustilaisuudessa 19.5.2016. Samalla julkistettiin uusi Euro & talous -verkkolehti, joka käsittelee Suomen rahoitusmarkkinoiden ja pankkien tilannetta. Suomen Pankki antaa arvionsa rahoitusjärjestelmän vakaudesta kerran vuodessa.
Neuvonantaja Hanna Putkuri: Asuntorahoituksen trendit Suomessa 2000-luvullaSuomen Pankki
Asuntorahoitus muodostaa merkittävän osan pankkien luotonannosta ja kotitalouksien velasta. Miten asuntorahoitus on muuttunut Suomessa vuosituhannen vaihteen jälkeen? Miten asuntorahoituksen määrä ja rakenne ovat muuttuneet? Miten uusien asuntolainojen ehdot ja muut ominaisuudet ovat kehittyneet? Miten tämä näkyy kotitalouksien velkaantumisessa? Entä millaisia muutoksia asuntomarkkinoilla on tapahtunut samaan aikaan?
Neuvonantaja Hanna Putkuri kertoi asuntorahoituksen pitkän aikavälin trendeistä ja nykytilasta rahamuseon webinaarissa 2.3.2021
Ekonomisti Aino Silvo: Velka on veli otettaessa - asuntomarkkinat ja velkaant...Suomen Pankki
Asuntomarkkinat ovat käyneet kuumina muutaman viime vuoden ajan, ja uusia asuntoja on rakennettu runsaasti etenkin pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Asuntojen hinnat ovat nousseet suurissa kaupungeissa. Nyt uudisrakentamisessa on kuitenkin nähtävissä selvää jäähtymistä. Myös asuntohinnat ovat jo laskeneet monilla seuduilla, vaikka kasvukeskuksissa asunnot edelleen kallistuvat.
Viime vuosina asuntosijoittaminen on noussut suosituksi, ja samaan aikaan kotitalouksien velkaantuminen on jatkunut. Kotitalouksien velan määrä on noussut ennätyksellisen korkeaksi suhteessa niiden tuloihin. Velkaantuneet kotitaloudet ovat erityisen haavoittuvaisia talouden suhdanteille, sillä heidän taloudellinen liikkumavaransa on usein pieni. Etenkin haja-asutusalueilla suuri velkataakka ja laskevat asuntohinnat ovat hankala yhdistelmä. Ne yhdessä vaikeuttavat muuttamista työn perässä kasvukeskuksiin.
Tule kuulemaan lisää asuntomarkkinoiden suhdannetilanteesta. Suomen Pankin ekonomisti Aino Silvo esitteli Suomen Pankin rahamuseossa myös näkökulmia asuntovelan ja kotitalouksien velkaantumisen vaikutuksista talouskasvuun.
Pääjohtaja Olli Rehn: Suomen Pankin mediainfo EKP:n rahapolitiikan strategian...Suomen Pankki
Pääjohtaja Olli Rehn
Suomen Pankki
Suomen Pankin mediainfo EKP:n rahapolitiikan strategian uudistamisesta ja Suomen talouden näkymistä
Helsinki, 13.11.2020
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum: Suomen talouden ennuste 11.6.2019Suomen Pankki
Hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa
Kansainvälisen talouden heikentyminen näkyy myös Suomessa. Talouskasvu hidastuu pitkän aikavälin potentiaaliinsa. Talouden epävarmuus on tehnyt kotitaloudet ja yritykset varovaisemmiksi ja työllisyyden kasvu on hidastumasta selvästi.
Ennustepäällikkö Meri Obstbaum esitteli tuoreen arvion Suomen talouden kehityksestä Suomen Pankin rahamuseossa 11.6.2019
Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen: Maailmantalous 2020: Kiinan talous ko...Suomen Pankki
Kiina on noussut tällä vuosituhannella maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi, merkittävimmäksi viejämaaksi ja kehittänyt teknologiaosaamistaan. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut ongelmatonta. Kasvun aikaansaamat epätasapainot lisääntyvät kotimaassa ja se on saavutettu osin epäreiluin keinoin, mikä on lisännyt vastustusta muualla maailmassa.
Tämän lisäksi maailmantaloutta ravisteleva koronapandemia lähti leviämään Kiinasta vajaa vuosi sitten. Vaikka tällä hetkellä näyttää, että Kiina on saanut taudin hyvin kuriin ja talous on palautunut kasvuun, ovat koronakriisin kustannukset myös Kiinassa mittavat.
Esityksessä BOFITin vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen tarkasteli Kiinan talouden näkymiä tämän kehityksen valossa Suomen Pankin rahamuseossa 3.11.2020.
Suomessa rahoitusjärjestelmä on toiminut ongelmitta reaalitalouden vaikeuksista huolimatta. Samalla pankkisektori on monien muutosten edessä.
Euroalueella pitkään matalina säilyvät korot painavat kannattavuutta ja pankkien rakennemuutokset ja uudet toimijat muokkaavat vanhoja toimintamalleja. Koko Suomen tasolla kotitalouksien velkaantuneisuus on säilynyt suurena. Mistä syntyvät suurimmat riskit vakaudelle ja miten niitä hallitaan? Millaisia toimia makrovakauden ylläpitäminen vaatii Suomessa?
Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen kertoi mm. näistä aiheista tiedotustilaisuudessa 19.5.2016. Samalla julkistettiin uusi Euro & talous -verkkolehti, joka käsittelee Suomen rahoitusmarkkinoiden ja pankkien tilannetta. Suomen Pankki antaa arvionsa rahoitusjärjestelmän vakaudesta kerran vuodessa.
Neuvonantaja Hanna Putkuri: Asuntorahoituksen trendit Suomessa 2000-luvullaSuomen Pankki
Asuntorahoitus muodostaa merkittävän osan pankkien luotonannosta ja kotitalouksien velasta. Miten asuntorahoitus on muuttunut Suomessa vuosituhannen vaihteen jälkeen? Miten asuntorahoituksen määrä ja rakenne ovat muuttuneet? Miten uusien asuntolainojen ehdot ja muut ominaisuudet ovat kehittyneet? Miten tämä näkyy kotitalouksien velkaantumisessa? Entä millaisia muutoksia asuntomarkkinoilla on tapahtunut samaan aikaan?
Neuvonantaja Hanna Putkuri kertoi asuntorahoituksen pitkän aikavälin trendeistä ja nykytilasta rahamuseon webinaarissa 2.3.2021
Ekonomisti Aino Silvo: Velka on veli otettaessa - asuntomarkkinat ja velkaant...Suomen Pankki
Asuntomarkkinat ovat käyneet kuumina muutaman viime vuoden ajan, ja uusia asuntoja on rakennettu runsaasti etenkin pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Asuntojen hinnat ovat nousseet suurissa kaupungeissa. Nyt uudisrakentamisessa on kuitenkin nähtävissä selvää jäähtymistä. Myös asuntohinnat ovat jo laskeneet monilla seuduilla, vaikka kasvukeskuksissa asunnot edelleen kallistuvat.
Viime vuosina asuntosijoittaminen on noussut suosituksi, ja samaan aikaan kotitalouksien velkaantuminen on jatkunut. Kotitalouksien velan määrä on noussut ennätyksellisen korkeaksi suhteessa niiden tuloihin. Velkaantuneet kotitaloudet ovat erityisen haavoittuvaisia talouden suhdanteille, sillä heidän taloudellinen liikkumavaransa on usein pieni. Etenkin haja-asutusalueilla suuri velkataakka ja laskevat asuntohinnat ovat hankala yhdistelmä. Ne yhdessä vaikeuttavat muuttamista työn perässä kasvukeskuksiin.
Tule kuulemaan lisää asuntomarkkinoiden suhdannetilanteesta. Suomen Pankin ekonomisti Aino Silvo esitteli Suomen Pankin rahamuseossa myös näkökulmia asuntovelan ja kotitalouksien velkaantumisen vaikutuksista talouskasvuun.
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen: Suomen rahoitusjärjestelmän vakausarvioSuomen Pankki
Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus on korkealla ja Suomen pankkisektori kuuluu EU:n suurimpien joukkoon. Miten kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvua voitaisiin hillitä? Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus Suomen liikekiinteistömarkkinoita kohtaan on kasvanut, ja tämä kytkee Suomen tiiviimmin muun Euroopan kiinteistömarkkinoiden kehitykseen. Miten digitalisaatio muuttaa liikekiinteistömarkkinoiden rakenteita?
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen esitteli vakausarviota rahamuseossa tiistaina 9.5.2018
Pääjohtaja Olli Rehn ja johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja: Maailman ja ...Suomen Pankki
Suomen Pankki
Euro ja talous -tiedotustilaisuus 22.4.2020
Maailman ja Suomen talous koronakriisissä
Tutustu myös analyysiartikkeleihin www.eurojatalous.fi #eurojatalous
vt. ennustepäällikkö Meri Obstbaum: kuinka kestävyysvaje selätetään? Rahamuse...Suomen Pankki
Suhdanne jäähtymässä - mihin menee Suomen talous? Onko julkinen talous jo kestävällä pohjalla vai vaarantaako vauvakato vakauden?
Vt. ennustepäällikkö Meri Obstbaum esitteli Suomen Pankin tuoreen talousennusteen ja julkisen talouden näkymiä valotti vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö Suomen Pankin rahamuseossa 18.12.2018
Ennustepäällikkö Juha Kilponen: Suomen talouden ennuste 19.6.2018Suomen Pankki
Mihin yltää Suomen talouden kasvu tänä vuonna? Entä vuosikymmenien päästä? Haluatko tietää miksi inflaatio on edelleen niin matala?
Ennustepäällikkö Juha Kilponen esitteli Suomen Pankin tuoreen ennusteen Suomen taloudesta rahamuseossa 19.6.2018.
Johtokunnan varapuheenjohtaja Seppo Honkapohja: Suomen talous – Kohti laaja-a...Suomen Pankki
Suomen talous – Kohti laaja-alaisempaa kasvua, vienti kirittää investointeja, Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Seppo Honkapohjan esitys Suomen Tukkukauppiaiden Liiton Suhdanteet 2018 -tilaisuudessa 20.9.2017
Talousosaamisen toimijaverkoston verkostotilaisuus 23.4.2024 rahamuseossa oli varsin antoisa tapahtuma. Tilaisuuden pääaiheena oli vaikuttavuuden arviointi ja mittaaminen. Päivä alkoi Synesis Oy:n Pekka Lavilan esityksellä ihmiskeskeisestä vaikuttavuuslaskennasta. Lisäksi osallistujat saivat kuulla talousosaamisen tutkimuksesta ja OECD:n valmiista mittareista sekä mielenkiintoisista käytännön esimerkeistä mittaamisesta talousosaamisen eri aloilta. Tapahtumassa esiteltiin myös kaksi valtionavustuksen saanutta hanketta. Suuri kiitos kaikille esiintyjille ja osallistujille inspiroivasta päivästä!
Osastopäällikkö Kilponen: Ajankohtaista euroalueen talouskehityksestä ja raha...Suomen Pankki
Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston osastopäällikön Juha Kilposen johdanto rahamuseossa 16.4.2024 pidetyssä tilaisuudessa "Mitä kansalaisen tulee tietää taloudesta ja koroista?"
Tieteiden yö: Järjestystä rahaan ja talouteen 25.1.2024 klo 17.00—20.30
Vanhempi datatiede-ekonomisti
Ville Voutilainen (Suomen Pankki): Kotitalouksien velkaantumisen viimeaikainen kehitys
Tieteiden yö: Järjestystä rahaan ja talouteen
Rahamuseon tapahtuma 25.1.2024 klo 17.00—20.30
Vanhempi neuvonantaja Markus Haavio (Suomen Pankki): Tekstianalyysiä rahapolitiikasta – Mitä sanat paljastavat EKP:n tavoitteesta?
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
Talousosaamisen toimijaverkostolle suunnattu ”Tutkimuksesta käytäntöön:
Kansainvälisiä tutkimustuloksia talousosaamisesta ja käyttäytymistieteellinen työpaja”
verkostotilaisuus järjestettiin 15.1.2024 Tiedekeskus Heurekassa.
Verkostotilaisuuteen osallistui lähes 80 talousosaamisen toimijaverkoston edustajaa. Koko päivän kestävään tilaisuuteen sisältyi aktiivista keskustelua ja yhteistä työpajatyöskentelyä. Professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta, tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen ja ekonomisti Saara Vaahtoniemi PTT:sta esittelivät talousosaamisen tuoreita kansainvälisiä tutkimustuloksia, joita kommentoivat toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä ja yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo K. Kuusela Nordeasta. Oikeusministeriö teetti suomalaisten talousosaamisesta tutkimuksen OECD:n talousopetuksen verkoston (International Network on Financial Education, INFE) luoman mallin mukaan. Tutkimus tukee talousosaamisen kansallisen strategian toteuttamista.
Tilaisuudessa talousosaamisen strategian ajankohtaisista asioista kertoivat johtava asiantuntija Sanna Helesuo ja erityisasiantuntija Mette Ranta oikeusministeriöstä sekä talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista. Näyttelypäällikkö Vesa Lepistö Heurekasta kertoi uudesta talousnäyttelyhankkeesta.
Tilaisuuden työpajaosuudessa pohdittiin talousosaamisen kansainvälisten tutkimustulosten ja käyttäytymistiedon merkitystä käytännön työn näkökulmasta. Sovelsimme pienryhmissä käyttäytymistietoon pohjautuvaa työskentelymenetelmää, jonka avulla voidaan vahvistaa talousosaamisen hankkeiden suunnittelua ja vaikuttavuutta. Työpajan veti erityisasiantuntija Maarit Lassander tiimeineen.
2. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Venäjän ulkomaankaupan
kehitystavoitteita
Viennin monipuolistaminen
– Muun kuin energian osuus viennissä 30 % 45 %
Investointeja tukeva tuonti
– Investointitavaroiden osuuden lisääminen tuonnissa 25 % 32-
35 %
Tuonnin korvaaminen kotimaisella tuotannolla
– Tuonnin osuus vähittäiskaupan myynnistä 44 % 38 %
5.6.2015 Simola Heli 2
3. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Taloussuhteita itään pyritään
tiivistämään
Euraasian talousliitto, IVY-maat
– Euraasian talousliitto voimaan 1.1.2015, tänä vuonna Venäjän,
Valko-Venäjän ja Kazakstanin lisäksi mukaan Armenia ja Kirgisia
– Toistaiseksi siirtymä tulliliitosta talousliittoon ei ole juuri
aiheuttanut merkittäviä käytännön muutoksia
– Kunnianhimoiset integraatiosuunnitelmat, mutta toteuttaminen ei
ole helppoa ja vie aikaa
– Lukuisia kauppakiistoja jäsenten välillä jo tulliliiton aikana
– Ukrainan konfliktin vaikutukset
BRICS-maat
– Vastapainona kehittyneille maille
– Muutoin vähän yhteistä, paljon kilpailevia intressejä
– Venäjän taloussuhteet keskittyneet Kiinaan
5.6.2015 Simola Heli 3
4. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
EU Venäjän suurin vientimarkkina,
muutokset hitaita
5.6.2015 Simola Heli 4
Energian ja raaka-aineiden
kysyntä kasvaa nopeasti
Aasiassa
Viennin lisääminen vaatii
investointeja tuotantoon ja
kuljetukseen
Kilpailu kiristynyt ja
neuvottelut vievät aikaa 0
10
20
30
40
50
60
Venäjän tavaravienti alueittain, %-osuus
2005 2010 2014
Lähteet: Venäjän tulli, Rosstat
5. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Muu kuin energiavienti suuntautunut
lähinnä IVY-maihin
Pääosa viennistä ei ole
kilpailukykyistä muualla
IVY-markkinat kuitenkin
pienet IVY-maiden BKT
(pl. Ukraina) noin 1/4 Venäjän
BKT:stä
Myös IVY-maissa kilpailu
kiristynyt erityisesti Kiinan
markkinaosuuden kasvaessa
5.6.2015 Simola Heli 5
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Muut maat IVY-maat
Venäjän tavaraviennin rakenne vuonna 2014
Elintarvikkeet Kivennäispolttoaineet
Kemialliset tuotteet Metallit
Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet Muut
Lähde: Venäjän tulli
6. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Kiinan osuus kasvanut myös Venäjän
tuonnissa
5.6.2015 Simola Heli 6
Tuonnissa Kiinan osuus
kasvanut voimakkaasti
– Kiina on ylipäänsä noussut
maailman suurimmaksi
viejäksi
– Kiinan keskeinen rooli
kansainvälisissä
tuotantoketjuissa
Investointitavaroita tuodaan
kuitenkin edelleen pääosin
EU-maista
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
Venäjän tavaratuonti alueittain, %-osuus
2005 2010 2014
Lähde: Venäjän tulli, Rosstat
7. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Tuontisubstituutiotavoitteita vaikea
toteuttaa
Tuonnin korvaaminen osin tai kokonaan kotimaisella
tuotannolla
– Autoteollisuus, laivanrakennus, koneenrakennus, metalliteollisuus,
lääketeollisuus, tekstiiliteollisuus
Kotimaisen tuotannon lisäämiseksi tarvittaisiin
investointeja
Kotimaisen tuotannon tukitoimia
– Kotimaisten tuottajien suosiminen julkisen sektorin hankinnoissa
– Teollisuuden kehittämisrahasto
– Keskustelussa ollut myös muita toimia, esim. kauppojen
tuontituotevalikoiman rajoittaminen
5.6.2015 Simola Heli 7
8. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Investointeja ja rahoitusta Kiinasta?
5.6.2015 Simola Heli 8
Lähde: Venäjän keskuspankki
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
EU Karibia USA Aasia IVY Muut
Suorat sijoitukset ulkomailta Venäjälle ja Venäjältä ulkomaille, USD mrd.
(kanta vuoden 2013 lopussa)
Investoinnit ulkomailta Venäjälle
Investoinnit Venäjältä ulkomaille
9. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Viime kuukausina kauppa ja investoinnit
ovat supistuneet laaja-alaisesti
5.6.2015 Simola Heli 9
-70
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
Venäjän tavarakaupan arvon vuosimuutos 1Q15, %
Vienti Tuonti
Lähteet: Venäjän tulli, Venäjän keskuspankki
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Venäjälle suuntautuvien suorien ulkomaisten
sijoitusten virta neljännesvuosittain, USD mrd.
(4 neljänneksen liukuva summa)
10. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Venäjän osuus supistunut myös monien
EU-maiden viennissä
5.6.2015 Simola Heli 10
0 5 10 15 20 25
Espanja
Iso-Britannia
Belgia
Alankomaat
Kreikka
Tanska
Ranska
Ruotsi
Italia
Bulgaria
Unkari
Saksa
Itävalta
Tsekki
Slovakia
Slovenia
Puola
Suomi
Viro
Latvia
Liettua
EU28
Venäjän osuus eräiden EU-maiden tavaraviennissä, %
2005
2010
2014
Lähde: Eurostat
11. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen
Suomen Venäjän-vienti tuskin palaa
aiemmalle tasolleen pian
0
2
4
6
8
10
12
14
2007 2009 2011 2013 2015
Tuonti Vienti
EUR mrd. (12 kk liukuva summa)
Lähde: Tullihallitus. Viimeisin havainto: 3/15
Suomen ja Venäjän välinen tavarakauppa
Venäjän vaatimaton
talouskehitys tulevina
vuosina
Autojen ja matkapuhelinten
(jälleen)viennin loppuminen
5.6.2015 Simola Heli 11